Trendien aallonharjalla, -pohjassa vai ihan toisilla merillä?
25 43
Olen pohdiskellut viime aikoina trendejä sekä vallitsevia asenteita niiden ympärillä. Omasta mielestäni on mukavaa ja inspiroivaa seurata muodin kiertokulkua. En seuraa muotia orjallisesti eikä minulle ole tärkeää olla viimeisimpien trendien aallonharjalla, vaan luotan omaan vuosien varrella löytyneeseen tyyliini, jota sitten maustan ja piristän kuhunkin sesonkiin kuuluvilla erityisemmillä jutuilla. Monesti se ei edes tarkoita, että tarvitsisi ostaa uutta, vaan usein kaapista löytyy jo valmiiksi jotakin sopivan väristä, muotoista tai näköistä, jonka avulla ideaa saa toteutettua.
Suurin osa ihmisistä taitaa olla trendien suhteen aika samoilla linjoilla kuin minäkin. On kuitenkin myös niitä tyyppejä, jotka mieluusti spottailevat (tai jopa keksivät) uudet kuumat jutut mieluiten etulinjassa ennen muita ja tympääntyvät trendiin välittömästi, kun suuremmat yleisöt löytävät sen. Yhtälailla on niitä, joita eivät voisi muodin ailahtelevat tuulet vähempää kiinnostaa sekä niitä, jotka uskaltautuvat kokeilemaan uutta vasta siinä vaiheessa, kun joka toisella vastaantulijalla on samanlaista yllä.

En ole koskaan itse ollut mikään erilaisuuttani korostava edelläkävijä, vaan enemmänkin otan aikani ennen kuin innostun uusista jutuista. Jotkut ideat innostavat heti, toisten kohdalla sytytys kestää kauemmin. Osa ei aukene koskaan. Ja sitten on toki vielä niitä harvinaisia hetkiä, kun onnistuu keksimään ensimmäisten joukossa jonkun idean, josta sitten myöhemmin tuleekin valtavirtaa. Fakta taitaa kuitenkin olla, että tyylin saralla lähes kaikki on jo tehty tuhanteen kertaan, joten en edes kuvittele olevani jotenkin omaperäinen.
Siitä huolimatta, että suurin osa ihmisistä tiedostaa kaiken olevan jo keksitty, varmasti jokainen tyyliasioista kiinnostunut ajattelee pukeutumista itseilmaisun välineenä ja toivoo olevansa edes jollain tapaa yksilöllinen. Ihmisiä arvotetaan trendien kautta mielenkiintoisella tavalla muodin maailmassa. Edelläkävijät ovat usein vähän kummajaisia, joiden tyyliä suuri osa kansasta saattaa pitää rumanakin. Ja kun trendi viimein rantautuu suuremman yleisön tietouteen, he ovat jo siirtyneet tyylissään eteenpäin. Toinen ääripää on sitten muodin näkökulmasta se perässähiihtäjä, joka innostuu hitaasti ja omaksuu trendit vähän jälkijunassa tai vasta sitten, kun aika on niistä jo jättänyt.

Siinä missä edelläkävijyys arvotetaan muodin innokkaimpien seuraajien joukossa korkealle, jupisee rinnalla se joukko, joiden mielestä koko trendien seuraaminen ja ”erilaisuuden” tavoittelu on jotenkin halveksuttavaa ja typerää. Joitakin ärsyttää suunnattomasti, että osa tyypeistä haluaa jollain tavalla erottua joukosta. Samaan aikaan sekin koetaan jotenkin latteaksi, että pukeudutaan massaunivormuun, eikä teini-iän jälkeen ainakaan saisi myöntää haluavansa näyttää ihan samalta kuin kaikki muutkin. Mutta varsinkaan ei saisi myöntää seuraavansa oikeasti trendejä ja pitävän niitä tärkeinä pukeutumisessaan.
On oikeastaan aika hauskaa huomata, miten kiihkeitä tunteita trendit voivat parhaimmillaan ja pahimmillaan herättää. Joitakin trendejä vihataan oikein sydämen kyllyydestä, mutta jotenkin se usein vain menee niin, että kun silmä tottuu uuteen juttuun, niin pikkuhiljaa se ei näytäkään niin pahalta. Muistan esimerkiksi 1,5 vuotta sitten ostamani pilottitakin herättäneen todella negatiivisia mietteitä osassa lukijoita – nyt kauppojen hyllyiltä ei juuri muuta löydykään ja uskallan veikata, että melko moni tuolloin pilottiin kriittisesti suhtautunut on jo pyörtänyt kantansa. Olen itsekin aikoinani vannonut ties mitä ja joutunut lähes aina lopulta syömään sanani ja kääntämään takkini. Ja siitä syystä en sanokaan tyyliasioissa enää ikinä ei koskaan.

Hauskaa on myös se, kuinka tolkuttomasti se voi joitakuita ärsyttää, jos omasta lempijutusta tulee massamuotia. Siinä meni sekin yksilöllisyys! Osa näistä ihmisistä on niitä, jotka eivät välitä trendeistä tuon taivaallista ja osa taas niitä, jotka tykkäävät olla siinä trendikkäässä etulinjassa – yhtä kaikki se tympii, kun yhtäkkiä joka mimmillä on sama tyyli. En ole itse oikein koskaan ymmärtänyt sitä, miten se vie joltakin kivalta tyyliltä ”terän”, jos muutkin löytävät saman idean? Toki jossain vaiheessa alkaa kyllästyttää, jos samat jutut tulevat vastaan aivan joka paikassa. Kai sekin on jonkinlaista kaipuuta olla erilainen, vaikka todellista erilaisuutta ei taida ollakaan, ellei sitten lähdetä hakemaan ihan todella eksentristä tyyliä.
Oikeastaan koko yksilöllisyys on yksi nykypäivän trendeistä. Kaikkien pitäisi olla vähän erilaisia – niin kauan siis kuin ovat erilaisia jotenkin samalla tavalla. Valitellaan suomalaisten kaikenkirjavaa pukeutumista, mutta samaan aikaan tukholmalaisten homogeeninen tyylikkyys on vain jotenkin… tylsää. Supertyylikkyydestä on tullut massatrendi ja se taas aiheuttaa tutun kyllästymisreaktion.

Faktahan on, että alat vaihtuvilla trendeillä ei loppujen lopuksi ole mitään tekemistä tyylin kanssa ja tietynlainen ajattomuus on varmin tapa olla tyylikäs vuosikymmenestä toiseen. Harva pysyy kuitenkaan samassa pukeutumistyylissä koko elämänsä. Ihminen kaipaa vaihtelua, inspiraatiota ja ideoita. Itse en ajattele, että tyyli voi välttämättä koskaan tulla valmiiksi, tai että sen edes tarvitsisi. Pukeutumisella ja omalla visuaalisella identiteetillään leikittely on yksi pienistä arjen iloista ja aseista tylsyyttä vastaan. Muotibisnes elää trendien kiertokulusta, mutta usein trendien alkulähteinä ovat silti todelliset ihmiset ja heidän tyylikokeilunsa, kykynsä yhdistellä asioita ja rohkeutensa luoda uutta tai kaivella menneisyyden löytöjä takaisin käytttöön – eivät yksittäiset vaatekappaleet.
Tällä sekavalla vuodatuksella ei ehkä edes ollut mitään sen kummempaa ydinpointtia kuin kummastella tätä trendien maailmaa ja jakaa muutama huomio, joita olen viime aikoina päässäni pyöritellyt. Lisäksi myös kiinnostaisi kuulla, millainen suhde teillä muilla on trendeihin? Millaisiksi trendien seuraajiksi koette itsenne? Nykyään tuntuu olevan julkisessa keskustelussa hyväksytympää tylyttää kuin ihailla trendejä. Myöntääkö joku seuraavansa trendejä kuuliaisesti tai tunnustaako joku olevansa auttamaton perässähiihtäjä? Entä minkä trendin suhteen olette itse muuttaneet ajan kuluessa mielenne? Tai minkä trendin rantautuminen on ärsyttänyt, kun omasta lempijutusta on tullut koko kansan villitys?

Photos: Jenni Rotonen / Pupulandia
Tags: höpötyksiä, muoti, Muu muoti, Trendit