80 kommenttia

• 

  CougarWoman

  - 20.8.2014 14:10

  Mulla on näköjään periaatteessa sama periaate (heh) kuin Onarilla; eli mieluummin karvaa, joka tulisi tarjolle ilman, että eläintä vain sen takia pitäisi julmissa olosuhteissa tarhata. Mun mielestä on jopa loistava idea hyödyntää metsästäjiltä muuten hukkaan menevät turkit! 

  Mutta kun sanon ”periaatteessa sama periaate”…jos joku tällä sekunnilla löisi mulle täyspitkän minkkiturkin käteen ja sanoisi että ota sinä kun minä en eettisistä syistä voi pitää, niin varmasti riemusta kiljuen ottaisin vastaan. Mutta ehkä mä en se kaikkein eettisin ihminen ole muutenkaan.  

  Keinoturkikseen en sen sijaan ole kovin hurahtanut, se kun kulahtaa niin äkkiä ja näyttää aina juuri siltä mitä onkin – tekoturkikselta. Vähän samalla periaatteella kuin että en halua feikkimerkkilaukkuja kai sitten… 

  Vastaa
• 

  Malin

  - 20.8.2014 14:38

  Kyllähän tuo ilman muuta perinteistä tarhattua turkista eettisemmältä (ja ekologisemmalta) vaihtoehdolta kuulostaa. Itse en silti tämän(kään) kaltaista turkistuotetta tukisi tai ylleni pukisi. Ensisijaisesti siksi, että katson aitoon turkikseen sonnustautumisen yhtä kaikki ylläpitävän turkistrendiä ja -kysyntää – ulkopuolinen ei voi tietää, että kyseinen vaatekappale on ehkä eettisemmin tuotettu kuin Ajattaren soopeliturkkinen sisarensa. Samoin turkisten käsittely ja uudelleenmuodistus pitävät yllä turkisteollisuutta, vaikkeivät suoraan tarhausta tukisikaan. Tämä on mielestäni myös olennainen ero tekoturkikseen verrattuna (jonka käytön hyväksyn ja omistan itsekin muutaman tekoturkismateriaalista valmistetun tuotteen): tekoturkeista näkee yleensä selvästi, että kyseessä on keinomateriaali. Tekoturkin käytön voi siis jopa nähdä kannanottona aidon turkin käyttöä vastaan.

  Toinen, eettis-filosofisempi syyni vastustaa myös Onarin kaltaisia turkistuotteita on, että toivoisin vaateteollisuuden pääsevän yhä enemmän eroon eläinperäisten materiaalien käytöstä. Nahka-, villa-, untuva- ja turkistuotteet mielletään usein laadukkaiksi, mitä ne tietyssä mielessä varmasti ovatkin. Se laatu on kuitenkin peräisin kirjaimellisesti eläimen selkänahasta ja yleensä olosuhteista, jotka eivät kestä päivänvaloa. Tätä puolta näkee muotimaailmassa ja sen ”jatkeissa”, kuten naistenlehdissä ja blogeissa, käsiteltävän valitettavan harvoin siihen verrattuna, kuinka usein ihastellaan nahkalaukun ”ihanan pehmeää pintaa” tai untuvatakin ”suloista lämpöä”.

  En havittele tyystin nahkakenkävapaata maailmaa, koska tiedän sen olevan utopiaa ja olen itsekin sitä mieltä, että tietyt korvikemateriaalit, kuten tekonahka, ovat usein valitettavan heikkolaatuisia ns. aitoihin materiaaleihin verrattuna. Mutta toivoisin, että useampi ihminen miettisi käyttämiensä eläinperäisten tuotteiden määrää esim. vaatekaapissaan, pohtisi, mikä osa siitä on todella tarpeellista ja pyrkisi karsimaan sen kaiken muun minimiin. Minulle Onarin kaltaiset tuotteet menevät ehdottomasti siihen eläinperäistä kulutusta tarpeettomasti lietsovaan osastoon, minkä vuoksi ne viimeistään jäisivät hyllyyn.

  Loppuun vielä sellainen pieni välihuomautus, että tuo käsitys turkiksesta ekologisena materiaalina on sangen yleinen, mutta ei paikkansapitävä. Vaikka itse turkki raakamateriaalina onkin uusiutuva luonnonvara ja pitkäikäinenkin, turkiksen matka eläimen päältä varsinaiseksi vaatteeksi vaatii suuren määrän käsittelyjä ja kemikaaleja – minkä lisäksi tarhattujen eläinten kohdalla päälle tulevat eläintenpidosta aiheutuvat ympäristöhaitat. Mm. näistä syistä esim. Suomessa kuluttaja-asiamies on kieltänyt turkiksen markkinoinnin ekotuotteena jo vuonna 1993.

  Huolimatta kielteisestä kannastani Onarin tuotteisiin haluan kuitenkin kiittää sinua Jenni siitä, että nostat säännöllisesti blogissasi esiin myös näitä muotiteollisuuden eettisiä ongelmakysymyksiä, haluat käydä asiasta lukijoiden kanssa keskustelua ja kuulla mielipiteitä laidasta laitaan. Tätä tarvittaisiin lisää muuallekin! :)

  Vastaa
• 

  Lullah

  - 20.8.2014 14:48

  Olen samaa mieltä, että turkistarhaukset ovat paha asia, sillä se on vain julmuutta eläimiä kohtaan, mutta jos turkki on hankittu juuri näitä mainitsemiasi reittejä pitkin, niin miksikäs ei. Onhan se haaskausta heittää pois jotain, mikä jää käteen muun toiminnan ohella. Että kun eläimiä kerran kasvatetaan ihmisten tarpeisiin, niin käytetään siitä mahdollisimman paljon, monipuolisesti ja tietysti vastapainona pyritään antamaan eläimelle hyvä elämä ja otetaan nämä hyödykkeet vasta kun eläin on kuollut.

  That being said, mä en vaan oo kovin mieltynyt turkiksiin. En vain ole nähnyt vielä turkisvaatteita, jonka nähdessäni voisin sanoa, että tuon haluan. Ymmärrän turkiksen kaikki lämmittävät hyödyt ja ymmärrän niiden haluttavuuden pohjoisessa (etelässä niiden käyttöä en aivan käsitä..), mutta ei ole niille hyödyille tarvetta niin paljon, että ostaisin (uutena tai käytettynä) vaatetta, jonka ulkonäöstä en pidä.

  Vastaa
• 

  Traa

  - 20.8.2014 15:23

  Jos syö lihaa, tehotuotettua, on melkoista jeesustelua, että ei voi käyttää turkiksia. Samat olosuhteet eläimillä molemmissa tapauksissa. En käyttäisi turkkia, koska minua hävettäisi. Eläimen kärsimys on kuitenkin usein lautasellaseni, joten ehkä kuuluisi vielä hankkia turkki. Tai ryhtyä kasvissyöjäksi.

  Vastaa
• 

  Ranja

  - 20.8.2014 15:24

  Nämä erilaiset turkikset tosiaan saattavat hyvinkin kestää eettistä tarkastelua, mutta ongelma on juuri se mainittu. Ulkopuolinen ei voi tunnistaa, mitä turkista se on. Itse en ikinä kehtaisia pitää päälläni ”eettisempää” turkkia, koska muut todennäköisesti luulevat sen olevan tarhalta peräisin ja niin julistavan eläinrääkkäyksen hyväksymistä. Jos näen toisen ihmisen päällä turkin, oma reaktioni on myös se, että jaahas, tuo ihminen ei välitä eläinten kärsimyksistä.

  Jos turkiksessa ei olisi eettisiä ongelmia, jotkin pienet turkiskaulukset tai -somisteet voisivat ollakin ihan nättejä, mutta kokonainen turkistakki on lisäksi myös ihan järkyttävän ruma ja saa pienenkin naisen näyttämään amatsonilta.

  Vastaa
• 

  Laurakk

  - 20.8.2014 16:33

  Mitä ottaisit vaateteollisuudessa eläinperäisten materiaalien tilalle?
  Vaikka eläinperäiset tuotteet eivät ole eettinen vaihtoehto, kaikissa materiaaleissa on ongelmansa; esim. puuvillan tuotanto syö todella paljon luonnonvaroja, polyesteri, akryyli ja muut öljyä, viskoosi taas vaatii raskaita kemiallisia prosesseja…

  Vastaa
• 

  Jjjohanna

  - 20.8.2014 16:50

  Minusta turkistarhaus ja muu -teollisuus on ammatti siinä missä muutkin. Turkistarhauksesta keskusteltaessa aina ennen pitkää esille tuotava ”julmuus” on sitten asia erikseen – ja julmaa kohtelua sen eri muodoissa pystyisimme varmasti löytämään useammaltakin teollisuuden sektorilta.

  Ihmettelen hieman näitä jo esille tulleita perusteluja siitä, etteivät muut voi tietää, onko jonkun yllä ”eettinen turkis” vai ”perusturkis” – miksi valinnan pitäisi kuulua muille? Sitä paitsi, onko kellään oikeutta arvostella toisen vaatekertaa sen eettisyyden perusteella, oli sitten tuttu tai ventovieras?

  Vastaa
• 

  En syö maalla elävää lihaa mutta käytän nahkatuotteita

  - 20.8.2014 16:57

  Minulla on tekoturkislakki, joka näyttää tummalta minkiltä. Se saa turkiskriittisiltä kavereiltani pitkiä katseita ja on sen vuoksi jäänyt vähälle käytölle. Nolottaa kun luullaan, että minulla on turkislakki mutta en kehtaa kantaa kylttiä, jossa lukee, että se on keinoturkista. :-D Keinoturkis ei juuri lämmitä, lakista menee tuuli läpi niin että suhahtaa. En syö maalla elävää lihaa mutta käytän nahkatuotteita

  Vastaa
• 

  Maissidaa

  - 20.8.2014 17:02

  Mielummin aito materiaali kuin keino. Yleensä keinotekoisen materiaalin tekemiseen joudutaan käyttämään yhtälailla tai enemmän vaikkapa vettä tai muita jalostukseen/tekemiseen tarvittavia aineita. Kuitenkaan harvoin jäljitelmä voittaa aidon ihan puhtaasti kestävyydeltään tai ominaisuuksiltaan (esimerkiksi villa, untuva, nahka ja turkis), varsinkin vaatteille ja jalkineille rankkoina Suomen talvikuukausina.

  Vastaa
• 

  paulii

  - 20.8.2014 17:18

  En missään nimessä kannata turkistarhausta, se tulisi kieltää ja koko turkisteollisuus lakkauttaa. Turkista itseään vastaan minulla sensijaan ei ole mitään, käytänhän nahkavaatteitakin, eikä turkis siitä eroa muuten, kuin että karva on vielä nahassa kiinni. Mummoni lammasturkki on ihana, samoin lampaantaljat ja lampaan liha. Kun villieläinkantaa harvennetaan, on hienoa jos sitä samalla hyödynnetään.

  Ymmärrän näkökannan, että turkisten (myös teko-) käyttö pitää turkikset muodissa ja tukee tarhausta. Itse en ajattele näin. Mielummin voitaisiin keskittyä siihen, miten turkistarhaus saataisiin kiellettyä, ei siihen, että paheksutaan toisen tekoturkisliiviä, eikä pyritä vaikuttamaan itse ongelmaan. Ja onko tietoa siitä, lisääkö tekoturkisten näkyminen katukuvassa myös oikeiden turkisten näkyvyyttä, vai vähentääkö se sitä, kun vaihtoehto on tarjolla?

  Vastaa
• 

  Hmm

  - 20.8.2014 17:38

  Kuuluisaa ”kaikki tai ei mitään” ajattelua. Vaikea uskoa, että tuollainen urpoilu hyödyttää ketään (tarkoitan tällä myös eläimiä).

  Vastaa
• 

  Iiro

  - 20.8.2014 17:55

  @Malin: Kompit tälle, erittäin hyvin sanottu. Kiitos siitä.

  @Laurakk: Onko sinulla heittää noista jotain tarkempia lukuja? Sen verran tiedän, että esimerkiksi tekoturkiksia syytetään usein epäekologisiksi verrattuna aitoihin turkkeihin, vaikka todellisuudessa tarhatun kettuturkin tuottaminen vie 18 kertaa enemmän energiaa tekoturkkiin verrattuna. Siihen päälle vielä turkistarhauksen aiheuttamat paikalliset ympäristöongelmat kuten ravinteiden kulkeutuminen vesistöihin. Yksi hemmetin hyvä valinta on kuluttaa yksinkertaisesti vähemmän vaatteita.

  Vastaa
• 

  mimino

  - 20.8.2014 18:23

  Malinille kiitos! Jep, turkisten ekologisuudesta verrattuna keinomatskuihin tuskin kannattaa hihkua ja niillä yrittää eläinten kärsimystä puolustella, kun totuus on että turkistarhaukseen (kuten muuhunkin eläintuotantoon) tuhlautuu luonnonvaroja ihan hitosti enemmän… tää on tätä viherpesua ja lässytystä ekologisista arvoista, enkä ihan meinaa kestää sitä yrjöämättä. Tuntuu että ihmiset nykyään puolustelevat järjetöntä kuluttamistaan jollain vihreillä arvoilla ja oikeasti kuvittelevat että luomupuuvillan ostaminen tekee heistä valveutuneita vaikka parempi olisi, että sitä rojua, vaatetta tai elektoriikkaa, ostaisi mahdollisimman vähän! (Voi olla että olen väärässä paikassa kun luen muotiblogeja.. ;)) Itse käytän nahkakenkiä, mutta niitäkään en halua ostaa kuin vain ne muutamat joilla pärjään Suomen sääolosuhteissa eli pyrin pitämään kulutuksen mahdollisimman niukkana, vaikka olenkin hurja esteetikko! En helvetissä pukeutuisi turkikseen, koska en halua pitää yllä trendiä ja tehdä asiasta jotenkin yleisesti hyväksyttyä (se mitä näemme vaikuttaa meihin yllättävän paljon) eikä muutenkaan inspiroi viattomien eläinten kuolemalla mässäily. (ei kyllä kiinnosta se pihvikään) Tässä estetiikka ja etiikka kohtaavat.

  Vastaa
• 

  Laurakk

  - 20.8.2014 18:47

  Ei ole tarkkoja lukuja, tarkoituksena oli nostaa esille se tosiasia, että kaikki materiaali, on melkein jonkun selkä nahasta, vedestä, elinympäristöstä, hyvinvoinnista, jne. pois. Joten todellakin on parempi kuluttaa vain se, mikä on tarpeellista.
  Perinteisistä turkiksista en itse pidä, tekoturkikset on taas laadultaan niin kuraa, etten näe mitään syytä ostaa sellaista, käyttöikä kun ei kuitenkaan ole kuin n. sesongin. Mulle tärkeintä on tasapaino, vaikka haluankin kuluttaa ja omistaa turhamaisia asioita, teen sen tietyissä rajoissa. Hankintalistalla on tällä hetkellä lampaan vuodasta valmistettu liivi tai keeppi, mutta kyseinen tuote on tarkoitus tehdä itse ja omasta lampaasta. Minulle se on eettisin ja paras vaihtoehto, tiedän missä se on kasvanut, mitä se on syönyt ja kuinka sitä on kohdeltu.:)

  Vastaa
• 

  kata_eric

  - 20.8.2014 18:51

  ”Onar valmistaa vaatteita villieläinten turkeista, jotka ovat peräisin luvanvaraisilta suomalaisilta metsästäjiltä. (Tähän väliin tarkennettakoon, että villieläinkantaa harvennetaan siis vuosittain ihan luvan kanssa ja sillä autetaan kantaa pysymään tasapainossa – tähän on olemassa oma lainsäädäntönsä, jota luvanvaraiset metsästäjät noudattavat.)”

  Mitähän eläimiä tässä tarkoitetaan? En usko että Suomessa on yhtäkään sellaista luonnonvaraista turkiseläintä joka ei olisi uhanalainen. Esimerkiksi susia on koko maassa enää n. 150 ja poronkasvattajat tuntuu silti hankkivan noita lupia jostain pöydän alta.

  Vastaa
• 

  Vierailija

  - 20.8.2014 19:06

  ”Turkista itseään vastaan minulla sensijaan ei ole mitään, käytänhän nahkavaatteitakin, eikä turkis siitä eroa muuten, kuin että karva on vielä nahassa kiinni.”

  Joo-o, paitsi että se lammas ei kasva 0,8 neliömetrin häkissä, eikä lampaan reviiri ole kilometrejä suuntaansa kuten turkiseläimellä. Lampaasta syödään myös liha. That said, en syö sitäkään.

  Totta ihmeessä me saamme puhua asioiden eettisyydestä, ja arvostella niitä asioita, jotka eivät ole eettisiä.

  Vastaa
• 

  Iiro

  - 20.8.2014 19:09

  Totta, mutta vaikka ongelmia onkin ei-eläinperäisissä materiaaleissa niin itse koen ainakin tärkeänä että niitä vaihtoehtoja etsitään sekä kehitetään ja löydetään sitä kautta ekologisempia vaihtoehtoja. Toisaalta en ole itse löytänyt villalle voittajaa tietyissä olosuhteissa. Onneksi voi tehdä muitakin kuin mustavalkoisia valintoja.

  Oman talvitakin tekoturkiskaulus on tosin kestänyt varmaan kahdeksan vuotta. Kuluuko ne oikeasti niin äkkiä? (Nykyään ei tulisi hankittua takkia tekoturkiksellakaan. Tosin tuonkin sain lahjaksi.)

  Vastaa
• 

  Laurakk

  - 20.8.2014 19:33

  Näin on, ja siksi ei kannata lynkata yhtä ryhmää tiettyjen huonojen puolien takia. Villa on hyvä materiaali ja se on helposti valmistettavissa kestävästi. Tosin ihan yksinkertaista se ei isojen tekijöiden kohdalla ole. Harmi vaan, että myöskin luomu-lampaan tuotanto on niin pientä, että teurastuksen jälkeisiä villoja/nahkoja jää vähän ja tuskin kuluttajille saatavaksi asti. Selatessa noita Onarin sivuja jäi mietityttämään se kun monet tuotteista oli merino-lampaasta valmistettuja. Toivottavasti he huolehtivat siitä, että ne on kasvatettu mahdollisimman ekologisesti ja eettisesti.
  Ja mitä tekoturkikseen tulee, en nää sitä vaihtoehtona aidolle, vaan turhana ja tarpeettomana materiaalina. Sitä on toki erilaatuista, ja varmasti esim. kauluksissa kestää paremmin (ei hankaavaa kulutusta ja tuskin pesuakaan?), mutta takkeina huonosti (takkuuntuu, nuhjaantuu ja menettää ”karvaa”).

  Vastaa
• 

  Vierailija

  - 20.8.2014 19:33

  Minä myös ihmettelen teko- tai eettisen turkiksen käyttämättä jättämistä sillä perustelulla, että muut eivät välttämättä tiedä, onko kyseessä aito- vai tekoturkis. (En mä muitakaan vaatteita osta miettien mitäköhän muut tästä ajattelevat. Jos joku katsoo mua paheksuen jos ostan nahkakengät tai jotain muuta ’pahaa’ (=epäekologista), kuten pakattua jauhelihaa kaupasta, mun mielestä se kertoo enemmän siitä katsojasta kuin minusta).

  Itse voisin todellakin käyttää eettistä turkista ja merkki Omar vaikuttaa tosi mielenkiintoiselta. Mun mielestä on vaan hienoa että joku hyötykäyttää noita esim. ruokateollisuuden sivutuotteena tuotettuja ’ylijäämiä’.

  Vastaa
• 

  AlisaA

  - 20.8.2014 19:40

  Koitin lukea rivien välistä, että meillä saattaa olla aika samanlainen ajatusmaailma turkiksista. En kannata turkistarhausta, nahvakenkiä yms. käytän.

  Poikaystäväni on metsästäjä ja tosiaankin luvanvarainen metsästys ja siitä tuleva turkis ”jäte” on minusta hyvä käyttää hyväksi. Tosin usein esimerkiksi supikoirien turkiksen puhtaaksi tuottaminen on kallista ja turkikset menevät hukkaan. Parasta olisikin jos turkiksen käytölle annettaisiin vähän enemmän arvoa, eikä vikistäisi jos turkis ei ole minkkiä tai muuta kallista tarhattua turkista. Esimerkiksi juuri supikoira ei kuulu alunperin Suomen luontoon ja on haittaeläin. Niiden turkiksesta saisi oikein kivoja takin hupun reunuksia sun muita. Parempi se olisi hyvä turkis käyttää hyötytarkoitukseen kuin heittää pois maatumaan. Luonnontuotteet, jotka joka tapauksessa tulevat ovat aina parempi vaihtoehto kuin tekokuitu.

  Vastaa
• 

  Laurakk

  - 20.8.2014 19:42

  Hups! Enpäs edes huomannut tuossa Jennin tekstissä ollutta selvennystä, että Onar käyttää lampaantaljoja, jotka ovat jääneet yli ruokateollisuudesta… Mistä lähtien merinoita on kasvatettu lihan takia? Tähän olisi kiva saada Onarilta vastaus.

  Vastaa
• 

  Laurakk

  - 20.8.2014 19:46

  Tai siis ei kasvatettu, mutta niin sanotusti käytetty ruokateollisuudessa…

  Vastaa
• 

  Loki

  - 20.8.2014 20:13

  Asia voisi ajatella myös siltä kannalta kuinka uhanalaista poronkasvattaminen tai poronhoito elinkeinona alkaa Suomessa olla. Katso mm: http://yle.fi/uutiset/tutkijat_poronhoito_pian_uhanalainen_elinkeino/6484741 Siitä vaan sitten miettimään miten tätäkin asiaa punnitaan: onko uhanalaisempaa olla susi vai poromies? Kumpi onkaan eettisesti kestävämpi ratkaisu: tukea uhanalaista kulttuuriperintöä ja suomalaista pitkälti varsin marginaalisen ryhmän (saamelaiset) harjoittamaa elinkeinoa vaiko uhanlaista eläintä? Susia saattaa olla muuallakin maailmassa ( mutta jos susien ”suomalaisuus” (mikäli rajojen yli liikkuvilla eläimillä pysyvää kansallisuutta on) on uhanalaiseksi tekevä piirre niin se voi olla asiaan vaikuttava seikka). Suomen saamelaiset ja poromiehet sen sijaan voinevat menettää muutakin uhanalaista kuin pelkän ammatin- ja kulttuurin harjoittamisen nimittäin saamenkielen. Kuulemani mukaan sanastoa juuri tähän tiettyyn ammatin harjoittamiseen liittyen on varsinkin kertynyt. Kuka sitä osaa arvioida, miten tärkeän kulttuuripiirteen näivettyminen vaikuttaa uhanalaisten kielten säilymiseen…

  Vastaa
• 

  kata_eric

  - 20.8.2014 20:17

  Nyt mentiin aika sivuraiteille :) kyllä mun mielestä eläinlaji on arvokkaampi asia kuin ammattiryhmän säilyvyys.

  Vastaa
• 

  katriii

  - 20.8.2014 20:46

  Samoja susia, joita Suomessa liikkuu, on myös Venäjällä. Samat yksilöt liikkuvat vapaasti rajan yli. Jos saamelaiset saavat kaatolupia pari vuodessa, jos sitäkään. Eiköhän rajan yli kulkeudu muutama susi lisää. Jos Suomesta sudet katoavat tämä ei suinkaan tarkoita että KOKO eläinlaji katoaisi. Ellet lue erillisiksi eläinlajeiksi suomalaisia susia ja venäläisiä susia?

  Vastaa
• 

  Nata - White Trash Disease

  - 20.8.2014 20:59

  Naah, turkikset ovat rumia. Aitoja tai ei. Otti päähän muutaman vuoden takainen trendi, kun kaikkien talvitakkien hupussa piti olla karvanen reuhka, joka kastuu ja rastoittuu muodottomaksi. Onneksi sen sai pois yleensä.

  Vastaa
• 

  kata_eric

  - 20.8.2014 21:07

  Me puhutaan tässä nyt suomalaisesta vaatemerkistä jota Jenni kehui jotenkin hyväksi koska se käyttää ”kotimaista turkista”. En näe tossa asiassa mitään hyvää. Venäjän tilanne ei kuulu tähän.

  Vastaa
• 

  Vierailija

  - 20.8.2014 21:36

  Jännästi saamelaiskulttuuri on elänyt rinta rinnan suden ja muun Lapin luonnon kanssa tuhansia vuosia, ja vasta viime vuosikymmeninä on susista alettu puhua niin ylitsepääsemättömänä ongelmana, että niiden olemassaoloon olisi kokonainen kulttuuri kaatumassa. Huhhuh mitä sontaa. Kyllä saamelaiskulttuurin kuihtumiseen on löydettävä syyt ihan muualta, ja sen tietää jokainen, joka ko. kulttuurista on vähääkään kiinnostunut tai sen historiaan tutustunut. Voisit osoittaa syyttävän sormesi esimerkiksi suomalaiseen valtakulttuuriin, sen harjoittamaan syrjintään ja järjestelmälliseen ”nitistyspolitiikkaan”, maanomistuslakeihin sekä vaikkapa nykyaikaiseen kaivostoimintaan. Ärsyttää tällaset randomhöpinät, kun ihmiset ei mieti kahteen kertaan mitä sanovat.

  Vastaa
• 

  Vierailija

  - 20.8.2014 21:50

  Miksei koskaan kyseenalaisteta ihmisen oikeutta ylipäätään käyttää eläimiä itsensä kaunistamiseen, lämmitykseen, ravinnoksi, koekaniinina tai miten tahansa; toisin sanoen miksi eläimelle kieltäydytään antamasta itseisarvo? Miksi pitäisi lähteä siitä oletuksesta, että ”ruokateollisuuden ylijäämäturkis” olisi jotenkin automaattisesti eettisempää kuin turkistarhaus (jota siis tietysti vastustan)? Ruokateollisuus perustuu ajatukselle, jonka mukaan ihminen tarvitsee lihaa ja hänellä on myös oikeus tappaa muita eläimiä sitä saadakseen. Tämä taas ei ole mikään yksiselitteinen totuus vaan kysymys, joka on ikuisesti avoin eettiselle tarkastelulle. Samoin on kyseenalaista sanoa, että on olemassa eettistä ja oikeutettua metsästystä, sillä kyse on puhtaasti ihmisen luomasta määritelmästä, jota voidaan tarvittaessa muuttaa. Se, että EU tai mikä tahansa muu taho määrittelee tietynlaisen metsästyksen tarpeelliseksi ei ole peruste yhtään millekään eikä todellakaan anna vastausta eettiseen ongelmaan.

  En käytä eläinkunnan tuotteita pukeutumisessa enkä lautasellani, enkä hyväksy oletusta, jonka mukaan vaikkapa nahkakengät olisivat jotenkin ihmisen pukeutumisen kannalta olennainen seikka, edes Suomessa (asuin Suomessa 25 vuotta enkä koskaan käyttänyt nahkakenkiä).

  Mitä tulee keinomateriaalien epäekologisuuteen, väittäisin sen olevan täysin tyhjä peruste eläintuotteiden käyttämiselle. Mikään yksittäinen tekijä ei vaikuta maapallon ilmastoon ja kuluta vettä yhtä paljon kuin lihakarjan tai muiden tuotantoeläinten kasvatus. Mikään ei siis ole eläinkunnan tuotteita epäekologisempaa ja haitallisempaa maapallolle. Puhumattakaan siitä, että ihmisen olisi jo korkea aika lakata käyttäytymästä ikään kuin tällä olisi korkeampi oikeus tappaa muita eläimiä saadakseen käyttöönsä erilaisia materiaaleja tai lihaa. (ja se joka tässä vaiheessa vetoaa ”luontoon” voi samantien näyttää minulle jonkin toisen, luonnossa elävän eläinlajin, joka sulkee miljoonia muita eläimiä vankilaan ja kasvattaa niitä vain tappaakseen ne lopulta syistä, joilla ei ole mitään tekemistä todellisen tarpeen kanssa).

  Eli ei, ei ole olemassa eettistä turkista. Ehkä se road kill -turkis ja silloinkin herää kysymys, miksi kukaan haluaisi kaunistautua raadolla.

  Vastaa
• 

  Iiro

  - 20.8.2014 21:51

  Lokilta myös aika paksu väite, että poronhoito olisi vain saamelaiskulttuurin juttu nykypäivänä. Toki on totta, että elinkeino on ongelmissa, mutta ongelmia on hemmetisti muuallakin kuin petovahingoissa. Suurempia ongelmia on mm. tehostunut maankäyttö joka aiheuttaa porojen laidunalueiden ekologista kestämättömyyttä, vaikka kantaa rajoitetaankin lailla. Siitä huolimatta kanta on huomattavasti suurempi kuin esim. 70-luvulla, joten on luonnollista että myös uhanalaisten petoeläinten lukumäärän kasvaessa, myös poronhoitajien petovahingot kasvavat. Tällä hetkellä Suomessa on alakanttiin arvioiden 5000 poronomistajaa, joten ihan täysin kuolevasta porukasta ei ole kyse.

  Vastaa
• 

  AnnaAusseista

  - 20.8.2014 22:11

  Kyllä uusseelantilaiset popsii/myy ulkomaille lampaan kuin lampaan, rodusta välittämättä sen jälkeen kun niiden paras villantuontantokausi on lopussa. 

  Luomulampaita tai ei, elinolosuhteet määkijöillä tällä puolella palloa ovat melko erilaiset kuin siellä hankien keskellä. Vapaana, jopa vähän liiankin vapaana ts. tiellä autojen edessä hengaavat lampaat näyttävät elävän just niin lammasmaista eloa kuin vain mahdollista. 

  Vastaa
• 

  Jane C.

  - 20.8.2014 23:34

  Kantaa sen kummemmin ottamatta, on mielenkiintoista lukea kuinka joidenkin vegaanien mielipiteistä huokuu vahva halveksuva ylemmyydentunto ja ylimielisyys sekasyöjiä ja nahkakenkien käyttäjiä kohtaan.

  Tuota toteamusta en kohdista kehenkään täällä kommentoineisiin, vaan yleisellä tasolla – jokainen omalla tahollaan miettiköön sitä, millaisen vaikutelman antaa itsestään ja aatteistaan.

  Vastaa
• 

  Jenniii

  - 21.8.2014 02:56

  Tärkeä tarkennus: en ole missään kohtaa kehunut hyväksi tai oikeastaan sanonut mitään puolesta taikka vastaan. Sen sijaan olen toistanut brändin nettisivuilla faktoina kertomat tiedot ja pohdiskellut aihetta sekä kysellyt näkemyksiä teiltä. En pidä siitä, että luetaan huolimattomasti ja laitetaan sanoja suuhuni. :)

  Vastaa
• 

  Mirene

  - 21.8.2014 05:08

  Minusta Traan kommentti on erittäin fiksu, sillä tässä asiassa se on kaikki tai ei mitään. Miten ihmeessä voi syödä jonkun eläimen lihaa, jos ei voisi käyttää sen nahkaa? Toisin päin logiikka toimii, tai toimisi, jos voisi selvittää, mistä nahka on peräisin (lihan- tai maidontuotannon ylijäämää vai vain kenkiä varten kasvatettua).

  Omasta mielestäni eläinten kannalta eettisin ja ympäristön ja maapallon kannalta kestävin vaihtoehto olisi vähentää lihantuotantoa, tehdä eläinten oloista parempaa ja lopussa hyödyntää _kaikki_ mahdollinen mitä eläimestä saa irti. Niin ihminen toimi silloinkin, kun metsästivät ruokansa vielä itse. Keinonahka ja muut keinotuotteet eivät ole kestävä ratkaisu, kuten aiemmin mainittiin. Sitä paitsi eläimet kuolevat joka tapauksessa, joten jos eläin saisi elää hyvän elämän, voisi nahka olla eettinen vaihtoehto.

  (Kyllä, olen kasvissyöjä, mutta ei, en usko että kaikkien pitäisi lakata syömästä lihaa. Riittää, kun lihantuotantoa muutettaisiin.)

  Vastaa
• 

  Vierailija

  - 21.8.2014 05:31

  Onhan se hienoa, että on vahvoja mielipiteitä, mutta mustavalkoisella ajatusmaailmalla ei pitkälle pötkitä. Oletko mahdollisesti unohtanut, että siihen kovasti ihailemasi keinonahkan valmistukseen käytetään (tällä hetkellä) öljyä? Se jos mikä on eläimille vaarallinen ainesosa, kun mietitään, mistä kaikkialta ja miten öljyä halutaan porata. Esimerkiksi Antraktis ja silleen…

  Valitettava tosiasia on myös, että ihminen on tehnyt jo niin paljon muutoksia luontoon, että suojellakseen sitä ihmisen on pakko myös tappaa esimerkiksi niitä tuontieläimiä, jotka uhkaavat alkuperäistä lajistoa.

  Vastaa
• 

  Piipo79

  - 21.8.2014 05:51

  Niin ja keinomateriaali on huonosti kierrätettävissä, käyttöikä lyhyt. Nahkainen kenkä kestää hyvin hoidettuna ikuisuuden. Oikeat materiaalit ja hyvin mitoitettu vaatekaappi (lue: vähemmän mutta parempaa) on mielestäni ekologisempi teko kun kertakäyttövaatteiden osto.

  Vastaa
• 

  ElleE

  - 21.8.2014 06:42

  Tämä on kiistelty ja kaksipiippuinen asia, johon on aina hieman jännittävää ottaa kantaa. Mielestäni mustavalkoinen ajattelutapa ei päde tämän(kään) asian kohdalla.

  Itse olen kasvissyöjä, mutta käytän silti nahkatuotteita. Syy tälle on se, mikä on jo aikaisemmissakin kommenteissa tullut esille eli kestävyys ja ekologisuus. Inhoan kertakäyttökulttuuria ja niin paljon kuin eläimistä pidänkin, pitää mielestäni ajatella myös maapalloa. Ainoa turkistuote joka minulta löytyy, on edesmenneen mummoni turkis, jota en ole pitänyt päällä kertaakaan. En tiedä tulenko sitä pitämään koskaan, mutta tunnearvoa kyseisellä takilla on paljon.

  Jossain vaiheessa olin todella turkiksia vastaan ja ajattelin, että turkistarhauksen kieltäminen olisi ainoa ratkaisu. Nyt kuitenkin olen sitä mieltä, että koko tarhausta ei voida eikä pystytä ehkä koskaan kieltämään tai lopettamaan kokonaan. Joitan turkiseläimiä ei voida palauttaa luontoon. Eläinten oloja pitäisi silti parantaa, sen kannalla olen myös lihateollisuuden kohdalla. Eläinten pitäisi saada elää kunnon elämä ja niillä pitäisi olla tilaa liikkua. On sydäntäsärkevää nähdä eläinten kärsivän. Olen myös nähnyt videioita siitä, kun elävältä eläimeltä revitään turkki irti. Vastustan tätä henkeen ja vereen.

  Kuten joku aikaisemmin totesi, turkisten valmistus on myös teollisuutta. Jos turkistarhaus kiellettäisiin täysin, monilta ihmisiltä menisi työpaikka ja he menettäisivät elantonsa. Ja taas lainaten yhtä edellistä kommentoijaa, joka teollisuudesta löytyy ongelmia – sekä ekologisia, että eettisiä.

  Kuitenkin, itse Jennin kysymykseen: en ostaisi uutta turkista, enkä myöskään ostaisi Onarin turkista. Turkis edustaa minulle edelleen kuollutta eläintä ja en koe, että pystyisin sellaista käyttämään. Tämä on kuitenkin parempi suunta. Vanhoja turkiksia ei saada takaisin eläviksi eläimiksi, joten miksi ei käyttää niitä johonkin muuhun. Omilla valinnoillaan voi tehdä aika paljon asioiden hyväksi, oli kyse sitten mistä tahansa. Muita ihmisiä ja heidän valintojaan en silti lähde tuomitsemaan. Uusia näkökulmia asioihin voi ja pitääkin aina esittää, niillä voi olla suuri vaikutus muiden kantaan ja ajatteluun.

  Vastaa
• 

  kata_eric

  - 21.8.2014 08:06

  Okei, koin ton kohdan jotenkin kehumiseksi kun siitä piti mainita, ja myös että noista luvista piti mainita. En usko että olisit sanonut niistä jos kokisit ne hyväksi asiaksi. Niin mä vaan ymmärsin sen :D

   

  Vastaa
• 

  kata_eric

  - 21.8.2014 08:06

  * Siis jos ET kokisi. (outo sana) :D

  Vastaa
• 

  Ilsa

  - 21.8.2014 08:26

  Mun mielestä kyse ei välttämättä ole edes siitä, paheksuuko joku muu turkiksen käyttöä. Turkki päällä kulkiessa toimii tahtomattaankin turkisteollisuuden mannekiinina. Se, että joku kuljeskelee ympäri kyliä siinä eettisemmin tuotetussa turkissa tuo turkiksille näkyvyyttä, tekee niistä arkipäiväisempiä ja innostaa ehkä muitakin turkiskaupoille. En itse ainakaan haluaisi olla mukana innostamassa ketään ostamaan turhaa tuotetta, jonka tuotantotapojen eettisyydestä ei yleensä jää kauheasti keskusteltavaa. 

  Vastaa
• 

  sup

  - 21.8.2014 09:18

  Olen ostanut kirpputorilta upean aidon siniketun puuhkan, koska se oli niin upea ja muistan pienenä leikkineeni äidin vastaavalla. Koskaan en ole sitä käyttänyt koska turkispuuhka ei oikein sovi tyyliini ja en myöskään halua kenenkään ajattelevan että kannatan turkistarhausta jne. mitä edellä monet kommentoijat ovatkin jo sanoneet. Koskaan en myöskään ostaisi uutta turkista ja kielsin tämän myös äidiltäni joka oli saanut päähän pinttymän minkkiturkista. Mutta nyt tuli mieleeni jos voisin viedä puuhkaan jollekin nahkurille/ompelijalle joka tekisi siitä sellaisen lapsuudesta tutun turkishatun. Se sopisi tyyliini ja olisi ekologista.

  Vastaa
• 

  Nii

  - 21.8.2014 09:24

  Aloin kirjoittamaan jo että en käytä enkä käyttäis ja piste, mutta eihän se ihan niin mene. Kotoa löytyy koko perheelle (lapselle myös seuraavia kokoja) karvakengät (poronnahasta tehdyt talvikengät, ”suomeksi” kai nutukkaat tms?), poronnahkakinttaita paritkin sekä hylkeennahkakinttaat (norjalaiset, ei tosiaankaan siis mitään saimaannorppaa :D). Lisäksi sisnalaukku ja -kengät. Mutta mitenkään noita ei voi mun mielestä verrata varsinaisesti turkiksiin, ei noita eläimiä ole kasvatettu nahkojensa vuoksi.

  Muutenkin mun mielestä porotalous voitais pitää näistä keskusteluista poissa, se kun ei vaan liity tähän oikein mitenkään :) porosta kuitenkin perinteisesti käytetään ihan kaikki luita ja verta myöten hyödyksi ja toki koko poronhoitosysteemi on aivan eri planeetalta turkistarhauksesta tai teollisesta lihantuotannosta. Ja mitä niihin petolupiin tulee niin kovin nihkeästi niitä annetaan, ei siis todellakaan ”jatkuvasti kaivella niitä pöydän alta”.

  Vastaa
• 

  Karkki

  - 21.8.2014 10:09

  Todellakin tulenarka aihe, joka vie aina sivuraiteille. Mutta itse Onariin palatakseni, minusta on hienoa, että tuotetaan tuotteita ns. ylijäämästä (en nyt kekinyt parempaakaan sanaa kuvaamaan nahkaa ja turkkia, joka muutoin kai päätyisi jätteeksi).

  Jos turkiksen haluisin, olisi tämä hyvä vaihtoehto. Varsinkin, jos turkki olisi metsästyksen sivutuote, jolloi eläin on elänyt luonnonmukaisesti elämänsä.

  Vastaa
• 

  lore

  - 21.8.2014 10:28

  Tämähän juuri Pupulandian mielipidekirjoituksissa yleensä mättääkin: niissä ei ole mielipidettä.

  Vastaa
• 

  Vierailija

  - 21.8.2014 10:28

  Eli mun ei pitäisi jättää eettisesti valmistettua turkisvaatetta käyttämättä siksi, että joku saattaa sitä paheksua, vaan siksi, että joku muu saattaa pitää vaatetta _hienona_ ja saattaa siksi ostaa itsekin turkisvaatteen? Paino sanalla saattaa.
  Edelleen: ei käy mun järkeen.

  Vastaa
• 

  Jenniii

  - 21.8.2014 10:56

  Halusin vain selventää faktoja, sillä veikkaan, ettei aika moni tiedä tuosta metsästyspuolesta paljoakaan. Pointti oli siis vain tarkentaa, että kuka tahansa ei voi tuonne metsiin hiippailla ammuskelemaan, miten tykkää, vaan sitä oikeasti säädellään aika tarkkaan ihan laissa, mitä eläimiä saa metsästää, milloin ja minkä verran. Osittain metsästetään varmaan ihan ruoaksi, mutta esimerkiksi joitakin tuontilajeja on pakko harventaa, jotta eivät tuhoa Suomen omia luonnonvaraisia lajikantoja.

  Vastaa
• 

  Jenniii

  - 21.8.2014 11:10

  Miksi se häiritsee sinua niin paljon? Minun mielestäni oma henkilökohtainen mielipiteeni ei tätä aihetta käsitellessä ole mitenkään erityisen olennainen asia, kun haluan pohdiskella ilmiötä yleisellä tasolla. Miksi juuri se minun mielipiteeni on joillekin niin tolkuttoman tärkeä? Ja millä tavoin se mielestäsi huonontaa tämän jutun sisältöä, etten ole esittänyt vahvaa näkemystä suuntaan taikka toiseen? Täällä käydään äärimmäisen mielenkiintoista keskustelua kommenttiboksissa ja hyviä perusteluita esitetään kaikilta eri näkökannoilta. Muutenkin tällaisten pohdiskelevampien juttujen paras anti löytyy minusta yleensä itse postauksen sijaan sieltä kommenttiosiosta. Miksi bloggaaja ei voisi toimia keskustelun alullepanijana ottamatta itse vahvaa linjausta johonkin suuntaan?

  Jos et löytänyt tekstistä minkäänlaista mielipidettä, suosittelen lukemaan uudelleen. Vaikka en ota tekstissä juuri kantaa nimenomaan Onariin, toinen tekstikappale on omistettu lähes kokonaan omien näkemysteni taustoittamiselle. En ole persoonana enkä keskustelijana koskaan ollut mikään ehdoton totuudentorvi, vaan tykkään pohdiskella asioita monelta kantilta. Useista aiheista minulla ei ole mitään absoluuttista näkökantaa, vaan kuulen mielelläni muiden näkemyksiä, peilaan niitä omiini ja olen valmis muuttamaan mielipidettäni, jos joku esittää oman pointtinsa tarpeeksi vakuuttavasti. Ihmiset ovat erilaisia. Jos tämä minun diplomaattinen tyylini ärsyttää, ehkä kannattaa hakeutua sellaisille areenoille, joilla on räväkämpiä kirjoittajia? En ryhdy muuttamaan persoonaani sen takia, että jotakuta anonyymiä lukijaa tämä piirre ärsyttää. :D

  Oma lukunsa on sitten myös se, että on kiinnostavaa pohtia ja keskustella, mutta sori nyt vaan, minua ei suoraan sanottuna kiinnosta tarjota päätäni vadilla kaikille eri mieltä oleville. Täällä kommenttiboksissa on aika eri asia huudella anonyyminä nimimerkin takaa kuin lausua asiat julki avoimesti omilla kasvoillaan ja omalla nimellään. Ei sillä, että minulla olisi mitään salattavaa, mutta kyllä tietyllä tavalla suojelen itseäni ja olen haluton asettumaan maalitauluksi etenkin tosi raflaavien aiheiden kohdalla. Keskustelu on toistaiseksi ollut todella antoisaa ja tästäkin aiheesta tietävimmät ja napakoimmat kommentit ovat tulleet lukijoilta – kiitos siis kaikille tähän mennessä osallistuneille ja keskustelu jatkukoon. :)

  Vastaa
• 

  Vierailija

  - 21.8.2014 11:43

  Tai sitten kyse on siitä, että sekasyöjät ei kestä kuulla minkäänlaista kritiikkiä valintojaan kohtaan. Miten se on sekasyöjältä pois, että pohditaan eläinten käytön oikeutusta? Sekasyöjälle riittää vain se että joku ylipäätään on vegaani ja heti ovat syyllistymässä. Kai se kertoo jotain siitä, että tunnistaa lopulta omien valintojensa kyseenalaisuuden.

  On itsestään selvää että vaatteita voidaan tuottaa muutenkin kuin eläimiä tai raakaöljyjohdannaisia käyttämällä. Mutta ei niin kauan kuin ihmiset jatkavat lihan-, nahan- ja turkistuotannon tukemista omilla valinnoillaan. Eikä niin kauan kuin suurin osa viljelykelpoisesta maasta on tavalla tai toisella lihakarjan käytössä, joko maissi- tai soijapeltoina tai laitumena. Siitä saisi vapautettua aika monta hehtaaria luomupuuvillaa ja hamppua Hennesin paitoihin. Ja öljyteollisuus ja lihateollisuus kulkevat käsi kädessä, ei lihansyönti ole mikään Save the Arctic -valinta.

  Vastaa
• 

  Vierailija

  - 21.8.2014 11:47

  Lisäksi ekologia ja eläinten oikeudet eivät automaattisesti ole sama asia, ja tätä pointtia edellinen mielensäpahoittaja ei ole tainnut ymmärtää.

  Ylemmyydentuntoa en myöskään tunne, surua ja jopa raivoa siitä, että jokainen tänne kommentoinut kokee oikeudekseen käyttää toista kuollutta eläintä omaksi hyödykseen. Minulla on sitten omat syntini, laskettakoon sellaiseksi vaikkapa pari keinonahkakenkiä.

  Vastaa
• 

  Jane C.

  - 21.8.2014 12:29

  En pahoittanut mieltäni, vaan toin ilmi oman pohdintani. Itse olen kasvispainotteinen sekasyöjä, joka ostaa nahkakengät siksi, että ne kestävät käyttöä paremmin. Turkiksia en käytä. En tunne syyllisyyttä muiden ihmisten elämäntavoista, ja valintojani saa kaikessa rauhassa kritisoida enkä pahoita siitä mieltäni, koska jokaisella on oikeus omaan mielipiteeseen ja sen ilmaisuun.

  Sain tekstistäsi juurikin kuvailemani kaltaisia tuntemuksia. Asioista pystyy keskustelemaan ilman, että syyttelee, paasaa tai kiivailee. Leimaamalla minut mustavalkoisesti ajattelevaksi, ymmärtämättömäksi mielensäpahoittajaksi annoit juuri itsestäsi ja aatteistasi varsin vihamielisen kuvan kaikkia niitä kohtaan, joiden oletat ajattelevan eri tavalla. Kun kommentoit, et edusta vain itseäsi, vaan myös aatteitasi ja kaikkia muita samoja arvoja kannattavia ihmisiä. Tällä en tarkoita vegaanien ym. olevan ilkeitä tai pahoja ihmisiä, vaan sitä, että rakentavan, kohteliaan keskustelun sijaan jokainen aggressiivisen päällekäyvästi argumentoiva vegaani herättää ihmisissä negatiivisia mielikuvia.

  Vastaa
• 

  Vierailija

  - 21.8.2014 13:09

  Jännää, että hyvän elämän eläneen (sikäli kun tätä on mahdollista ylipäätään arvioida) ja luonnollisista syistä kuolleen eläimen turkis on eettisesti jotenkin oikeutetumpi. Ja kyllä, jos minua kiristettäisiin, olisin todennäköisesti valmis liittymään tuohon katsantokantaan. Miksi hyvää elämää elänyttä äitiä, veljeä, naapuria tai koiraa ei pueta ylle? Hevonen ehkäpä. Onko logiikka se, että lähimpänä pukijaa asuva eläin tuntuu eettisesti väärältä pukea tai syödä, kun taas tallissa asuva eläin on jo siinä ja siinä ja kun navetassa asuvalla eläimellä ei edes ratsasteta, se on jo ok. …ja tätä ketjua jatkaen: riistaeläin tai road kill on jo ihan sopivaa päälle puettavaa.

  Vastaa
• 

  Ilsa

  - 21.8.2014 13:57

  En ottanut millään tavalla kantaa siihen, mitä sinun pitäisi tehdä tai olla tekemättä. Avasin tässä omaa näkemystäni. En halua omalla toiminnallani lisätä turkisten näkyvyyttä ja täten vahvistaa turkistrendiä. Niinhän se muoti tuppaa toimimaan. Teollisuus pukkaa ilmoille mitä ihmeellisimpiä härpäkkeitä ja mitä enemmän niitä näkyy, sitä enemmän ihmiset tottuvat ja tykästyvät. Eettisestä näkökulmasta turkikset ovat muoti-ilmiönä vähän eli kaliiperia Birkenstockien tai haaremihousujen kanssa.

  Tämä ei kuitenkaan ole ainoa syy. En esimerkiksi itse kuvailisi tätä Jennin selostamaa tuotantotapaa eettiseksi. Se on mielestäni eettisempää kuin tarhaus, ei kuitenkaan täysin ongelmatonta. Minun mielestäni. :)

  Vastaa
• 

  Mirri

  - 21.8.2014 14:06

  Kukaan ei kai väittänyt, että Onar käyttäisi sutta vaatteissaan? Kyllä, susiin kohdistuu järjenvastaista vihaa ja pelkoa ja sen kanta surullisen alhainen, mutta susi ei todellakaan ole metsiemme ainoa ”turkiseläin”. Suomessa on vaikkapa kettuja ja rusakoita pilvin pimein, ja kantoja tasapainotetaan, etteivät lajit runsastuisi toisten lajien kustannuksella ja myös mm. rabieksen ehkäisemiseksi.(Kun ihminen muokkaa ympäristöään, luonnon tasapaino järkkyy ja itseään luomakunnan kruununa pitävä ihmiskunta joutuu korjailemaan jälkiään.) Ja by the way, susikantaa kasvattamalla saisi supikoirakantaakin kuriin, ne kun kelpaavat sudelle huikopalaksi Lisäksi supikoira, joka on vieraslaji koko Euroopan alueella (siis tullut tänne ihmisen toiminnan myötä, ei levinnyt luonnollisesti kuten tulokaslajit) on ongelma luonnonvaraisten lajiemme kannalta – se on erittäin sopeutuvainen ja vie tilan alkuperäislajien ekologisesta lokerosta, tappaa metsäkanalintuja ja lisäksi se levittää tauteja (rabies) ja loisia. Supikoiran metsästys on siis ekologisesti kestävää, laji ei kuulu suomen luontoon vaan on sille ennemminkin haitaksi.
  Mielestäni on hienoa, että jo olemassa olevaa materiaalia hyödynnetään, maailma ei tarvitse yhtäkään uutta hikipajarättiä. Ja kun eläimiä joudutaan tappamaan, on kohtuullista että niiden elämää kunnioitetaan edes ottamalla jotain hyötykäyttöön, niin groteskia kuin toisen elämän lopettaminen onkin.

  Itse olen vegaani, omistan tosin käytettynä ostettuja nahkakenkiä ja -laukkuja ja periaatteessa voisin pistää päähäni mummon vanhan karvahatunkin, mutta jotenkin se päässä vähän hävettäisi, miettisin kovasti mitä muutkin nyt aattelee ja tuleeko joku spreijjaamaan lakkini ja kutsuu minua pyöveliksi heiluttae meat is murder -banderollia… Samoin on tekoturkisten laita, en sitäkään uskaltaisi päälleni laittaa vaikka miten päheä olisi. En kuitenkaan tuomitse tehoturkisten käyttäjiä sen enempää kuin muita ketjukauppashoppailijoita. Samalla tavalla synteettisen turkin valmistus ketjuliikkeelle on revitty halpatyöntekijän selkänahasta (heh, sopiva kielikuva aiheeseen) kuin saman lafkan puuvillakalsarit. Turkistuotanto on ehdottomasti väärin ja pitäisi lopettaa, villieläinten turkkien käyttö taasen osoittaa mielestäni kunnioitusta toista luontokappaletta ja sen kesken jäänyttä elämää kohtaan.

  Vastaa
• 

  Loki

  - 21.8.2014 14:34

  Minä kyllä mietin kahteen kertaan ennen kuin sanoin, enkä siksi pidä näkemystäni joka yrittää asettua myös lupien hakijoiden (tässä tapauksessa poronkasvattajien vaikka lampaidenkasvattajat kai ovat yhtä ”syyllisiä”) asemaan sontana tai randomhöpinänä. Esitin vain tukeni uhanalaiselle elinkeinolle ja työlle, joka ei ole helppoa.

  Odotan sitä hetkeä, jolloin joutsenien kantaa (perustellusti) karsitaan ja joku muotitalo ostaa luvan kanssa ammutun linnun omien ilmiöidensä tulkitsemiseen räpylöitä ja sulkia myöten. Siitä saataisiin statement, keskustelun avaus ja erilaisten ideologioiden yhteentörmäys ja, jos jumala suo, myös dialogi.

  Vastaa
• 

  kata_eric

  - 21.8.2014 15:02

  Okei no tässä oli jo vähän syvempää ja kattavampaa perustelua, kiitos!

   

   

   

   

  Vastaa
• 

  Lullah

  - 21.8.2014 16:43

  Olen sitä mieltä, että ihmisen maapallon älyllisesti ja toiminnallisesti kehittyneimpänä lajina on velvollinen ottamaan vastuun aluevaltauksistaan, mutta minusta tuo sinun ajattelutapasi on outo (ei väärä, mutta en nyt ihan käsitä). On näes semmoinen asia, kuin ravintoketju. Lähes jokainen laji menestyy toisen kustannuksella. Kannat kasvavat ja pienenevät sykleissä. On esimerkiksi laji A, jota syö laji B. Kun lajia A on paljon, laji B pystyy menestymään, sillä ravintoa riittää. Jossain vaiheessa lajin B kanta kasvaa niin suureksi, ettei laji A enää riitä ja laji B alkaa vähenemään ja kun kanta on taas pieni, laji A pystyy menestymään, kun ei ole hirveää määrää syömässä. Ihminen on evoluution tuotoksena kehittynyt niin, että on älyltään tarpeeksi fiksu ”huijaamaan” tätä sykliä, eli hallinnoimaan itse ruokansa määrää. Tämä huijaaminen on kuitenkin rikkonut tätä tasapainoa ja se vaikuttaa joihinkin lajeihin positiivisesti ja joihinkin negatiivisesti. Tätä tasapainoa ei saada luonnollisesti korjattua nykymaailmassa mitenkään tasolle, jolla se oli vaikka 4000 vuotta sitten. Auttaakseen tasapainon säilymistä ja kompensoidakseen tuhojaan, ihminen pyrkii vähentämään liian hyvin menestyneitä lajeja, jotta ne eivät aja epäedulliseen asemaan joutuneita lajeja sukupuuttoon. Elämän kulku on vain sitä, että kukaan ei selviä elämästä hengissä. Kun ajatellaan kaikkia lajeja ja niiden jokaista yksilöä, niin hyvin harva kuuluu niihin, jotka saavat kuolla ”luonnollisesti”, eli eivät jonkun muun elävän olennon toimesta. En kannata turkistarhauksia, eläinrääkkäystä, eläinten huonoja olosuhteita etc, mutta syön lihaa ja käytän nahkaa. Mielestäni eläinten käyttämisessä ravintona, materiaalina etc ei ole mitään vikaa, kunhan sen hengellä ja terveydellä ei leikitä. Maapallo on brutaali, ihminen on kehittynyt brutaalissa ympäristössä nykyiseen muotoonsa. Kaikki tappaa kaikkea ja tarkoituksena on vain yrittää selvitä. Ei meidän elämäntyyli ole aikoihin ollut luontoystävällistä. Sentään nykyään tiedostamme sen ja asioita ollaan muuttamassa, mutta se muutos ei tapahdu heti. En usko, että ihminen ryhtyy koskaan vegaaniksi, koska se ei ole ihmiselle luontainen ruokavalio (ei kyllä nykyinenkään, sillä lihaa käytetään aivan liikaa) ja niin kauan ku ihminen ei ole vegaani laji, kannatan sitä, että käytetään mahdollisimman paljon eläimestä, joka teurastetaan ruuaksi. 

  Vastaa
• 

  Karkki

  - 21.8.2014 19:25

  Samasta syystä kuin hyvää elämää elänyttä äitiä tai veljeä ei syödä (en tiedä viittasitko mun kommenttiin, mutta ajattelin kertoa katsantokantani :). Ei leijonakaan leijonaa metsästä. Mä näen, että ravintoketjussa eettisin liha on se vapaana kasvanut eikä ihmisen syötäväksi varta vasten kasvatettu. Mä toki itse olen niin moraaliton, etä syön valkoista lihaa pienriistan lisäksi ja valkoista lihaa harvoin voi saada eettisesti tuotettuna. Minusta on varsin järkevä kivikautinen tapa käyttää riistaeläimestä muukin käytettävissä oleva.

  Vastaa
• 

  Vierailija

  - 21.8.2014 20:12

  Valkoposkihanhia voisi myös radikaalisti vähentää. Eiväthän ne edes kuulu Suomen luontoon.

  Vastaa
• 

  traaaa

  - 22.8.2014 07:09

  Hahahaa. Ei vaan mietis ite, jos syö tehotuotettua lihaa ja sitten ei käytä turkiksia eläinten kärsimysten vuoksi. Argumentilta häviää hieman pohja. En käytä turkiksia, koska eläimet kärsii. Mutta syön lihaa, sillä ei ole merkitystä, että eläimet kärsii. Tällainen argumentaatio ei ole uskottavaa. Se on enemmänkin sitä, että koska tiedostaa turkisten olevan epäeettisiä vastustaa niitä. Se, että ei tiedosta samaa tehotuotetuta lihasta, on urpoilua. Joka ei hyödytä ketään. BTW. Viduttaa tällaisen epäasialliset kommentit. Toivottavasti opettelet kommentoimaan ilman toisten haukkumista. Sorruin nyt samaan kun otti niin päähän se, että ei osata käyttäytyä…

  Vastaa
• 

  Vierailija

  - 22.8.2014 07:13

  Eli sinun mielestäsi on ok ajaa eläinten päälle? ;)

  Näin vastaisin myös, jos tarttuisin yhteen yksityiskohtaan ja alkaisin viemään sitä eteenpäin. Tässä ehkä aikaisempien kommentoijien pointtina oli se, miten tästä nykypäivän tilanteesta voitaisiin parantaa. En henkilökohtaisesti itse näe, että huomenna turkistarhaus olisi kiellettyä kokonaan ja turkiksia ei enää valmistettaisi. Eläinten olojen parantaminen olisi askel parempaan, eläinten ”onnellisuutta” voidaan mitata jollain osalla. Tila, ravinto ja lajitoverit ovat varmasti parempi eläimelle, kun pieni häkki. Eläin vapaalla tilalla on mielestäni onnellisempi, kun eläin joka pyörii minimaalisessa häkissään ympyrää.

  Kommenttisi on myös ristiriitainen: ”Jännää, että hyvän elämän eläneen (sikäli kun tätä on mahdollista ylipäätään arvioida) ja luonnollisista syistä kuolleen eläimen turkis on eettisesti jotenkin oikeutetumpi. Ja kyllä, jos minua kiristettäisiin, olisin todennäköisesti valmis liittymään tuohon katsantokantaan.” -> Lopussa kuitenkin sanot, että riistaeläin ja road kill ovat ok pukea päälle?

  Vastaa
• 

  Vierailija

  - 22.8.2014 07:31

  En itseasiassa viitannut, pulpsautin vain ajatukseni pihalle ilman ketjun lukemista, myönnän. Mukavaa kun kerrot katsantokantasi.
  Minustakin on armeliaampaa syödä eläin, joka ei ole elänyt elämäänsä vain ruoaksi päätymistä varten. Ja mitä moraaliin tulee, niin luulenpa, että jokainen meistä toimii jonkin asian suhteen erityisen vastuullisesti ja vastaavasti jotkut seikat jäävät vähemmälle huomiolle.

  Ei leijonakaan leijonaa metsästä -ajatusta, joka on käynyt myös omassa mielessäni, en kyllä soveltaisi ihmisiin paikkansa pitävyydestä huolimatta. Ihminen voi valita toisin ja on niin monessa kohtaa tehnytkin ja siksi maailma on muovautunut pitkälti ihmiselle mieleiseksi. Miksi lihansyönti tapana tulisi hyväksyen säilyttää, kun on mahdollista ravita itsensä muullakin? Emmehän esimerkiksi liiku ainoastaan juosten, kun olemme keksineet kätevämpiäkin vaihtoehtoja, kuten polkupyörät.. Käymme hedelmöityshoidoissa, käytämme vaatteita… ynnä muuta hassua mitä pöllöt ja leijonat eivät tee.
  En kannata ihmisten syömistä :), mutten myöskään eettisenohjenuoran ottamista tundran-, savannin- tai syvänmereneläimen elämästä, sillä ravinnonhankitamahdollisuutemme ja valinnanmahdollisuutemme poikkeavat aika radikaalisti toisistaan.

  Vastaa
• 

  yskä

  - 22.8.2014 07:58

  Mielenkiintoisia kommentteja. Itse syön lihaa (joskin aika vähän, en pidä mausta) ja ostan pääasiassa vain nahkaisia laukkuja ja kenkiä sekä villavaatteita, vältän keinomateriaaleja. Olen aina ajatellut, etten haluaisi käyttää turkkia, mutta nyt se ei itseasiassa tunnukaan enää niin pahalta – jos kerran suosin nahkatavaroita, miksi syrjisin karvaisia nahkatavaroita? :D

  Mikä oikeus toisilla on tuomita turkisten käyttäjät, oli kyseessä sitten aito, eettinen tai tekoturkis? Eihän samanlaista tuomitsemista kohtaa, vaikkei pukeutuisikaan reilun kaupan luomumateriaaleista kotimaassa eettisesti valmistettuihin vaatteisiin, vaan H&M:n lapsityövoimamassatuotantotrikoisiin. Pitäisikö siis kaikki vaatteiden käyttäjät tuomita, koska päälle päin ei voi nähdä, onko kyseessä eettisesti tuotettu vaate vai ei, eli oletetusti kaikki vaatteiden käyttäjät kannustavat muita käyttämään epäeettisiälapsityövoimahalpavaatteita? Pitäisikö nyt mennä heittämään tekoverta kaikkien ihmisten päälle, joilla on vaatteet päällä?

  Vastaa
• 

  Vierailija

  - 22.8.2014 09:00

  Juuri näin! Supikoira tai minkki ei kuulu Suomen luontoon.

  Vastaa
• 

  Jane C.

  - 22.8.2014 09:06

  Tässä lienee kyse osittain myös siitä, että ihmisten on helpompi olla ostamatta sitä turkista, kuin korvata kaikki lihatuotteet ruokavaliostaan – mukavuudenhalu tulee jossain vastaan.

  Vastaa
• 

  Vierailija

  - 22.8.2014 09:15

  Voi perhana, meinasin just, että pitäis varmaan syödä mun perhe, mut sit muistinki, ettei ihmissyönti oo kovin eettistä.

  Vastaa
• 

  E97

  - 22.8.2014 09:47

  Traan kanssa samoilla linjoilla. Useat jeesustelevat turkkeja ja käyvat kuitenkin hyvillä mielin vetämässä BicMacia. Samaa surkeaa riistoteollisuutta ja pelkkää eläinten hyväksikäyttöä.
  Liha ja turkki ovat molemmat eläimistä. Turha siitä on eettistä yrittää tehdä jos eläin ei itsemurhaa ole tehnyt.

  Vastaa
• 

  E97

  - 22.8.2014 09:49

  Todellakin samaa mieltä. Aivan älyttömän typerä näkökulma. Eli vääryys on ok,jos se takaa jonkun ammattiryhmän olemassaolon?

  Vastaa
• 

  kata-riina

  - 22.8.2014 12:05

  En vain ymmärrä miksi turkikset ovat niin välttämättömiä. Olivat elukat sitten kuolleet tiellä, karsinassa, tuskaisesti turkistarhassa tai oli turkis keinotekoista matksua, mikä karvassa on niin esteettistä ja ihanaa, että turkiksenomaisia tuotteita on kehitettävä apinan raivolla? On niin paljon kestävämpiä ja lämpimämpiäkin keinomateriaaleja, sellaisia jotka pitäisivät eskimot tai palelevat anorektiset hienostopimutkin lämpimämpänä kuin hylkeenahka tai napakettu.

  Vastaa
• 

  Nii

  - 22.8.2014 13:25

  Heti kun tuot mulle yhtä lämpimät, tuulenpitävät ja vettä hylkivät (jotka lisäksi on vielä erittäin miellyttävät kädessä) kelkkailukinttaat kuin nuo hylkeennahkaiset niin vaihdetaan toki! Siihen saakka luotan noihin. :)

  Vastaa
• 

  Lilanna

  - 22.8.2014 21:29

  ”Tai sitten kyse on siitä, että sekasyöjät ei kestä kuulla minkäänlaista kritiikkiä valintojaan kohtaan. Miten se on sekasyöjältä pois, että pohditaan eläinten käytön oikeutusta? Sekasyöjälle riittää vain se että joku ylipäätään on vegaani ja heti ovat syyllistymässä.”

  Tämä todella karkea ja törkeä yleistys on ehkä se, mikä saa jonkun pitämään tekstiäsi halveksuvana. Ainakin itselleni välittyy hyvin ylimielinen asenne, mikä on valitettavaa, sillä ylimielisyys ja halveksunta yleenä saavat aikaan vain negatiivisia reaktioita eivätkä edistä millään tavalla niitä hyviä tarkoitusperiä, joita taustalla mahdollisesti on. Sääli.

  Sekasyöjissä on pilvin pimein erilaisia ajattelijoita ja käyttäytyjiä. Moni sekasyöjä pohtii eläinten käytön oikeutusta, (eikä koe sen olevan itseltään pois). Moni sekasyöjä hyväksyy vegaanin valinnat täydellisesti, vaikka ei olisi samoja valintoja tehnytkään. Moni myös tukee vegaaniystäviensä elämäntapaa ottamalla ruokavalion huomioon erilaisissa tilanteissa.

  Mutta ihan mielenkiintoista lukea, että joku uskoo sekasyöjien olevan tietynlaisia ihmisiä. Enpä ole vähään aikaan näin mustavalkoiseen ajatteluun törmännyt. Mutta hienoa että olet itse valinnut vegaanin elämäntavan, se on hyvä valinta ja on ihailtavaa, jos jaksaa huolehtia siitä, että voi syödä monipuolisesti käyttämättä mitään eläinperäisiä tuotteita. Ruokavaliovalintaasi kannatan lämpimästi, tapaasi keskustella en.

  Vastaa
• 

  Oinas

  - 22.8.2014 22:14

  Muurahaispesää, nimenomaan. Ainakin kommentteja lukiessa.
  Omasta mielestäni tätä eettisen tarkastelun käsitettä ei voi suoraan yleistää koskemaan tiettyjä tuoteryhmiä (suoraan tiloilta, vintagea tms), vaan jokainen tuote on yksilö, jollaisena sitä tulisi myös tarkastella.
  Lisäksi mielestäni kaikki tulee käyttää hyödyksi. Jos siis eläimiä metsästetään/kasvatetaan ruuaksi, tulisi niistä myös ottaa kaikki mahdollinen hyöty irti. Eli että prosessin aikaansaama jätemäärä on minimissä.

  Vastaa
• 

  Mun valinta

  - 23.8.2014 14:50

  Kaapistani löytyy pari vanhaa vintageturkkia. Pidän niitä toisinaan enkä koe siinä mitään ongelmaa, en minään steitmenttinä enkä muutenkaan. Vanhan kierrätys on joka tapauksessa parempi vaihtoehto kuin uuden vaatteen ostaminen. Vegaanikenkiä ym. maatumattomia muovijuttuja, tekoturkikset mukaan lukien, pidän lähinnä vitseinä ekologisesta näkökulmasta katsottuna. Koskaan – enkä missään tilanteessa – ostaisi uutta turkkia. Mutta en osta juuri uusia vaatteita muutenkaan. Pyrin välttämään teollisesti tuotettuja sesonkirutkuja joiden käyttöikä on 2 kuukautta ja pari pesua. Ja tunnustan olevani pukeutujana myös nirso. Puuvillan ja villan laatu on monessa design/merkkituotteessakin luokattoman huonoa. Käytän paljon mieluummin niitä kymmeniä vuosia vanhoja laatuvaatteita, joissa saumat ovat suorassa, värit haalistumattomia ja villa 50 vuodenkin jälkeen nypytöntä. Niitä löytyy Suomessa vielä hyvin vintageliikkeistä ja kirppareilta.

  Vastaa
• 

  Ronja Rövardotter

  - 24.8.2014 16:20

  Sama kun vetäis yliajetun ihmisen perseestä tehdyn lakin päähän. Eikä ne muutkaan ruumiinpalaset nättejä oo. Saa käyttäjänsä näyttämään ääliöltä oli hankintatapa mikä tahansa.

  Vastaa
• 

  Vierailija

  - 25.8.2014 11:34

  Mitenköhän se hylje oli tapettu? Meinaan tietääkseni ei ole asia jolla voi noin kehuskella.
  http://en.wikipedia.org/wiki/Seal_hunting
  http://www.seashepherd.org/seals/seal-hunt-facts.html

  Vastaa
• 

  Nii

  - 25.8.2014 14:27

  Aivan laillisesti ampumalla, ei siis ole kyse mistään nuijalla päähän hakkaamisesta, hakun käyttämisestä tai vastaavasta. Ja edelleenkään eivät ole mitään saimaannorppaa vaan norjalaisia luvanvaraisia hylkeitä. Tiedän tämän koska nahat on hankittu tutuilta.

  Vastaa
• 

  pepe

  - 30.8.2014 09:23

  Vaikka joku turkiksen käytöllään lisäisi niiden näkyvyyttä, se ei tarkoita sitä, että turkisten näkyvyys katukuvassa lisääntyisi räjähdysmäisesti niinkuin esim. Birkenstockien tapauksessa. Turkikset eivät koskaan ole myöskään pyörineet samassa hintaluokassa ns. massatuotteiden kanssa. Harvalla on varaa osaa uusi turis, ja jos joku sen päättää ostaa se on usein second hand ostos, toisin kuin Birkenstockien ja haaremihousujen tapauksessa. Aina on saatava uudet jostain massatuotanto rättikaupasta. Ja massatuotannon taustalla on taas vaikka mitä muita ekologisia ja eettisiä kysymykisä. Ei taida olla aina kaikki niin mustavalkoista kuin sen haluaisi olevan. Jossain kuolee eläin, toisaalla lapsi tekee epäinhimillisen pitkiä työpäiviä pilkkapalkalla.
  Turkistarhaus on kyllä raakaa, mutta ihan yhtä raakaa on nähdä kaikki niin mustavalkosena ja tuomita muita ihmisiä.

  Vastaa
• 

  vintagefurman

  - 22.11.2014 21:57

  Ymmärrän turkisten ja turkisteollisuuden vastaisuuden merkityksen mutta turkisteollisuutta on vaikea erottaa eläimiä käyttävästä ruoka ja muusta teollisuudesta jonka käyttämät eläimet Suomessa menevät miljooniin tai kymmeniin helposti vuodessa. Aito turkis ei ole miltä se näyttää vaan mitä se on tai se tuntuu, laatuero tekoturkikseen on suunnaton. Kulttuurisesti materiaali on vanhin mitä ihmiskunta on käyttänyt. (ei toki teollisessa muodossa). Puuvillan eettisyys tuntuu helpolta mutta jos sitä tarkastellaan humaanis-ekologiselta kannalta ja sen historiallisilta arvoilta, kannattaa muistaa miljoonat orjat jotka menettivät oman elämänsä puuvillan puolesta. Araljärvi, maailman suurimpiin sisävesiin kuuluva tuhoutui samassa prosessissa ja siitä katastrofista kärsineet ihmiset tai eläimet lasketaan miljoonissa. Puhumattakaan kuinka monta miljardia kuutiota vettä puuvilla ym siitä tehdyt tuotteet kuten farkut vievät vuodessa maailmassa. Keinokuiduista oli myös mielenkiintoinen uutinen jossa viitattiin miten ne kuluvat pesussa ja vaateteollisuudessa ja menevät vesistöihin. Toisin kuin puuvilla ja luonnonkuidut jotka maatuisivat edes niin nuo tekokuidut vaan hajoavat pienemmiksi ja jatkavat häiritsevää kiertoa eläinten, ihmisten ja kasvienkin sisällä. Toivon että me määrittelemme asiat niiden haittojen mukaan eikä sen ulkoasun mukaan. Kierrätetty turkki kunnioittaa ehkä vähän sitä olentoa jonka nahasta se tehtiin.

  Vastaa
• 

  Ulkomailta

  - 28.3.2015 23:22

  Täällä on käyty hienoa keskustelua! Kirjoitan mielipiteeni turkistarhauksesta, en siis esim. metsästämällä hankitusta turkiksesta (jota en myöskään panisi päälleni nimenomaan siksi, että se antaa käsityksen, että turkiksen käyttö on hyväksyttävää – ja tämä todella vaikuttaa ihmisten ostokäyttäytymiseen.) Olen seurannut turkisten käytön yleistymistä täällä Saksassa ja täytyy sanoa, että se on masentavaa – huppujen turkisreunukset tuuhenevat ja muhkenevat jatkuvasti, laukuissa ja myssyissä keikkuvat turkistupsut. Haastatteluissa yleinen kommentti on: ”turkishan on jo tuotettu, miksen ostaisi ja käyttäisi sitä….” Kuitenkin turkisteollisuus perustuu eläinrääkkäykseen – joka väittää muuta ei välitä tosiasioista. http://www.ndr.de/fernsehen/sendungen/45_min/Die-Wahrheit-ueber-Pelz,sendung302420.html – näitä filmejähän on netissä paljon, tuo nyt on saksalainen. Suomessa eläimet kärsivät rautalankahäkeissään aivan samoin kuin Aasiassa, turkisteollisuus rasittaa ympäristöä ja työntekijät altistuvat vahvoille myrkyille, joilla turkikset käsitellään. Onneksi kuitenkin niin monet tiedostavat tämän, ja jokainen voimme vaikuttaa omalta osaltamme omilla ostopäätöksillämme! Huppujen turkisreunukset ja muut tupsukat eivät ole tarpeellisia, joten niille ei tarvitse löytää korvikkeitakaan – on olemassa tosi kauniita takkeja ja myssyjä ilman minkäänlaista tupsukkaa!

  Vastaa
• 

  tur

  - 21.5.2015 18:17

  Turkis ei todellakaan ole ekologinen. Tutustu mtt:n selvitykseen.

  Vastaa
• 

  Suvi S.

  - 30.9.2016 20:05

  Luulen, että keinoturkiksiinkin saatetaan suhtautua epäillen siksikin, että (teko)turkisten käyttö pitää turkikset pinnalla ja muodissa ja sitä kautta ehkä lisää niiden hyväksyttävyyttä.

  Eikös nahkaa kuitenkin saa lihantuotannon sivutuotteena, turkiksia taas pääsääntöisesti ei. Toki lihantuotannossa (ja syönnissä) on suuria eettisiä ongelmia.

  Tuntuu ehkä vähän kummalliselta, jos turkista pidetään ekologisena valintana, ja samalla kaapissa on sen lisäksi 20 muuta takkia.

  Vastaa