14/03/14

Kysy ekologisuudesta H&M:n kestävän kehityksen asiantuntijalta!

56 38 8103_w15_LB_13.jpg

Tiedän, että vaateteollisuuden vastuullisuuteen liittyvät asiat ovat monen teistä sydäntä lähellä. Nykypäivänä ei yhdelläkään brändillä pitäisi enää olla varaa sulkea silmiään eettiseltä ja ekologiselta vastuultaan. Pääsin taannoin Tukholman muotiviikon yhteydessä kuulemaan H&M:n kestävän kehityksen ja ympäristöystävällisempien materiaalien asiantuntijan Catarina Midbyn (Head of Fashion and Sustainability) puheenvuoroa siitä, millaisia asioita tämä kyseinen vaateketju tekee kestävän kehityksen hyväksi. Oli varsin mielenkiintoista kuulla tarkemmin firman vastuullisuusfilosofiasta ja periaatteista sekä tulevaisuuden tavoitteista näiden asioiden suhteen. Koska H&M:llä on huomattu, että vastuulliseen muotiin liittyvät kysymykset kiinnostavat sekä minua että blogini lukijoita, he tarjosivat minulle todella kiinnostavaa mahdollisuutta, jossa oikeastaan teillä on varsin keskeinen rooli. Nyt teillä on nimittäin mahdollisuus päästä kyselemään itse Catarina Midbyltä suoraan niitä asioita, joita haluaisitte tietää H&M:n tuotannosta ja kestävän kehityksen periaatteista.

8103_w15_LB_02.jpg

Sain paikan päällä Tukholmassa aika kiinnostavan ja konkreettisen esitelmän siitä, miten paljon kuluttajien näkymättömissä olevalla tasolla tehdään asioita kestävän kehityksen, työntekijöiden olosuhteiden ja palkkauksen sekä ekologisten materiaalien tiimoilta. Koska minulla ei ole numeroita ja faktoja missään paperilla, en viitsi puhua aiheesta ohi suuni, ettei mene mitään olennaisia tietoja pieleen, mutta myönnän tunteneeni hetkittäin hämmennystä siitä, miten paljon tämä kyseinen brändi saa lokaa niskaansa siihen nähden, miten paljon se kuitenkin jatkuvasti yrittää työskennellä näiden asioiden hyväksi. 

8103_w15_LB_01.jpg

Siinä missä osa vaatebrändeistä tunnutaan automaattisesti leimaavan pahiksiksi, ääneen ei juuri puhuta esimerkiksi siitä, että lukemattomat vastuullisuuskeskusteluissa mainitsemattomat vaatemerkit (joiden joukossa on myös ylellisellä imagolla varustettuja luksusbrändejä) käyttävät tuotannossaan tismalleen samoja tehtaita kuin vaikkapa juuri H&M. Eivätkä siis samaan aikaan tee aktiivisesti välttämättä yhtään mitään esimerkiksi tehtaidensa työolojen parantamiseksi. H&M on lanseerannut reilumpaan palkkaukseen ja käyttämissään tehtaissa työskentelevien ihmisten oikeuksiin paneutuvan ohjelman, jonka myötä asioihin pyritään määrätietoisesti vaikuttamaan näissä maissa ihan valtion tasolla ja jolla on konkreettinen tavoiteaikataulu sen suhteen, mihin mennessä palkkaukseen ja työoloihin halutaan muutosta. Asiaa auttaisi, jos kaikki samoja tehtaita käyttävät brändit seisoisivat yhtenä rintamana, mutta jäin käsitykseen, että monien muiden vaatefirmojen tuki esimerkiksi palkkausongelmien korjaamiseksi on jättänyt toivomisen varaa. Hiukan silti lohdutti, että toivoa paremmasta tulevaisuudesta on ja tahtoa sen saavuttamiseksi myös. Vaateteollisuuden toiminnassa on maailmanlaajuisesti parantamisen varaa varmaan lähes loputtomasti, mutta tuntui silti ilahduttavalta kuulla, että jotain siellä oikeasti tapahtuu, vaikka kaikki ei kuluttajalle näykään. 

8103_w15_LB_05.jpg

Oli todella mielenkiintoista päästä myös kuulemaan H&M:n tutkimustyöstä materiaalien osalta. Nyt keväällä ilmestyy jälleen kaksi ympäristöä säästävämmistä materiaaleista valmistettua Conscious-mallistoa, joiden materiaaleina on käytetty esimerkiksi kierrätys- sekä luomumateriaaleja. Uusien mallistojen yhteydessä tuotteisiin tulevat mukaan myös vaatteiden huolto-ohjeet, joiden avulla kuluttajia halutaan opastaa huolehtimaan vaatteistaan paremmin ja ekologisemmin. Catarina Midby totesi Tukholmassa puhuessaan, että tavoitteena onkin, että jossain vaiheessa erillisiä Conscious-mallistoja ei enää tarvita, vaan kaikessa H&M:n tuotannossa pystyttäisin noudattamaan samoja periaatteita. Siihen on vielä hieman matkaa, mutta firma tekee jatkuvaa ja laajamittaista tutkimustyötä ympäristöystävällisempien ja kierrätettävien materiaalien puolesta. 

8103_w15_LB_17.jpg

Mutta tosiaan teillä on nyt ainutlaatuinen mahdollisuus kysyä MITÄ TAHANSA ympäristökysymyksistä, ympäristöä säästävämmistä materiaaleista sekä niiden tuotannosta H&M:n Catarina Midbyltä. Voitte esittää mieltänne askarruttavia kysymyksiä kommenttiboksin puolella ke 19.3.2014 asti, minkä jälkeen valitsen kysymyksistä 10, jotka menevät eteenpäin käännettäväsksi ja lopulta sitten Catarinan vastattavaksi. Nyt on siis mahdollisuus saada vastauksia niihin juuri juttuihin, jotka teille ovat jääneet epäselviksi tai joista mielestänne ette ole näiden aiheiden tiimoilta saaneet tarpeeksi tietoa. Yrittäkää olla kysymyksissänne ytimekkäitä, niin se helpottaa työtäni, kun valitsen lopullisten 10 kysymyksen settiä. Voitte myös käydä tykkäilemässä muiden jättämistä kysymyksistä, joihin itsekin haluaisitte saada vastauksen. Catarinan vastaukset valikoituihin kysymyksiin julkaistaan suomennettuna täällä sitten, kun projekti etenee siihen vaiheeseen, mutta siis muutaman viikon kuluessa. :)

EDIT: Kommenteissa lukija vinkkasi tästä H&M:n omasta valmiista tietopaketista eettisiin ja ekologisiin kysymyksiin liittyen. Jos aiheet todella kiinnostavat, niin suosittelen kurkkaamaan tämän läpi ihan ensin ja kysymään tarkennuksia ja vastaamatta jääneitä ihmetyksen aiheita sitten, niin saadan Catarinan tiedoista parhaat palat irti. :)

EDIT 2: Tarkensin Catarina Midbyn titteliä, sillä pienen informaatiokatkoksen johdosta oli postaukseen lipsahtanut väärää tietoa. Catarina Midby on siis H&M:n ympäristöystävällisten materiaalien sekä niiden tuotantoprosessien asiantuntija (Head of Fashion and Sustainability), ei kestävän kehityksen johtaja. Hän osaa siis parhaiten vastata nimenomaan ympäristöystävällisiä materiaaleja sekä niiden tuotantoa koskeviin kysymyksiin, kuten alkuperäisessäkin ohjeistuksessa kerrottiin. :)

8103_w15_LB_10.jpg

Kuvat viime keväänä ilmestyneestä H&M Conscious -mallistosta

Tags: , ,

Categorised in: Muoti

56 kommenttia

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

  • nansk

    Mä haluaisin tietää mitä tapahtuu niille vaatteille jotka eivät mene kaupaksi – että esim. revitäänkö tai poltetaanko niitä? Jos kyllä, niin miksi ja koska se loppuu? Jos joku jo tietää niin valaiskaa mua!

  • Jenniii

    Muistaakseni tästäkin oli puhetta Tukholmassa pidetyssä esityksessä, ellen muista väärin. Jäin ainakin siihen muistikuvaan, että H&M ei riko tai tuhoa myymättä jääneitä vaatteita, mutta informaatiota tuli tuossa tietoiskussa niin valtavasti, etten kyllä muista, mitä niille sanottiin tehtävän. Eli tämä on kyllä ehdottomasti kiinnostava kysymys.

  • Yleinen firman paheksunnan syy on huonolaatuiset materiaalit ja tuotteiden heikko kestävyys käytössä. Onko ekologisuuden tavoitteena myös lisätä tuotteiden käyttöikää materiaalien ja valmistustapojen kautta?

  • Jenniii

    Tiesin, että teihin voi luottaa. Heti tulee loistokysymyksiä. :)

  • vraa

    Mun mielestä yksi suurimmista ongelmista ketjulla on se, että _muoti_ ei ole kestävää. Jotenkin nurinkurista että ”kestävä ekomallisto” on oikeasti vain kokoelma vähän kalliimpia muotivaatteita, joiden käyttöikä on kuitenkin suht lyhyt. Onhan kyllä näennäisesti ekologisempaa tehdä muotivaatteita ympäristöystävällisemmistä materiaaleista, mutta mun mielestä olisi kuitenkin tärkeintä keskittyä luomaan kaikin puolin kestäviä vaatteita. Usein myös kierrätysmateriaaleista valmistaminen tarkottaa ”downcyclingiä” eli synnytetyn tuotteen kierrätysmahdollisuudet ja ominaisuudet huononevat jatkojalostuksessa ja tuotteista tulee jätettä, jota ei voi enää kierrättää uudelleen. Tärkeintä olisi pyrkiä ”kehdosta kehtoon”-ajatteluun. Ja on kaikkea muuta kuin ekologista ostaa jotakin epätarpeeseen, vain siksi ”koska tuote on ekologinen”. En oo ikinä ymmärtänyt koko Concious-mallistoa. Kaipa se on yrityksen viherpesua ja ostajille puhtaamman omantunnon hankkimista… Jotenkin päinvastaista ja tekopyhää kehitellä oma mallisto ”ekologisille ja eettisille vaatteille” kun se on kuitenkin vaan lisää luonnonvarojen käyttämistä. Kuluttaa se energiaa se kierrätysmateriaaleista väsääminenkin. Ja sitten vielä se, että halpisketju tuottaa jonkun spessu(hintaisen )malliston valitulle elitiille…. Ja vaikka suurin osa yrityksen toiminnasta on kuitenkin jotain aivan muuta. Ihan kiva ele, mutta ei vakuuta eikä vaikuta :D

    Tosin hankalaa on tietenkin suuryrityksen, jonka toiminta perustuu muodin vaihtumiseen ja eri sesonkeihin, luoda jotakin oikeasti ajatonta ja kestävää, sillä kestävän ja ajattoman luominen ei tähtää jatkuvaan kasvuun (asiakkaat loppuvat joskus).

    No kysytään kuitenkin vielä kysymys: Miten vaatteiden jatkokierrätys on otettu huomioon?

  • Mindeka

    Olin tulossa samaa kysymystä kirjoittamaan.

    Mitä myymättä jääneille vaatteille tapahtuu?

  • Sonoora

     

    http://nymag.com/thecut/2010/01/hm_destroys_and_throws_out_per.html

    2010 aiheutuneen mediahaloon perusteella H&M ilmeisesti muutti linjaustaan vaatteiden träshäämisestä?

    Mutta oma kysymykseni:

    Voiko halpa trikoo olla koskaan ekologista?

     

  • Jenniii

    Se on totta, että koko muodin kiertokulussa ja vaatebisneksessä nykyisellään on tietyllä tavalla ristiriita kestävän kehityksen kanssa jo ikään kuin konseptin tasolla. Mutta miksi et sitten kysyisi juuri siitä? Onko edes mahdollista toimia muotivaatevalmistajana ja tukea aidosti kestävää kehitystä, jos ideana on kuitenkin saada ihmiset ostamaan enemmän? Voiko muotibrändi edes tehdä bisnestä ja pysyä elossa sellaisista lähtökohdista?

    Minua itseäni kiinnostaisi myös tietää, miten eri tavoin kierrätystä hyödynnetään uusien vaatteiden tuotannossa? Entä onko näissä jo kertaalleen kierrätetyissä vaatteissa vielä uudelleen hyödyntämispotentiaalia? Oli miten oli, minusta on silti aina mielekkäämpää, että käytetään vaatteiden pohjana jo olemassaolevia materiaaleja kuin että tehdään kokonaan uutta. Lähtökohta tietysti aina pitäisi olla se, että tuotteet tehdään hyvin ja kestämään.

  • tuuliajuli

    Myymättä jääviä vaatteita ei käytännössä tule, en ole itse ainakaan törmännyt tähän. Vaatteethan menee luonnollisesti ajan myötä alennukseen ja myyvät kyllä loppupeleissä kun hinta on tarpeeksi alhaalla :) Yhdelläkään vaatefirmalla ei ole varaa heittää huonosti myyviä kappaleita menemään se olisi hölmöä bisnestä!

  • Västis

    Minäkin näen suurimman ongelman juuri siinä, että jatkuvan kasvun tavoittelu on jo lähtökohtaisesti ristiriidassa ekologisesti ja eettisesti kestävän tuotannon kanssa. En kauheasti osaa sympatisoida vaatevalmistajia siitä, että ne painivat halpatuotanto/ekologisuus-ongelmien kanssa. Minusta on itsestäänselvää, että yrityksien tulisi pyrkiä vastuulliseen liiketoimintaan. Asiat, joiden takia tällaisia vaateketjuja kritisoidaan, ovat kuitenkin heidän itsensä aiheuttamia.

    Käsittääkseni H&M:ssä (ja muissa vastaavankaltaisissa vaateketjuissa) valikoima uusiutuu todella usein. Kysynkin siis: Voisiko tuotteiden vaihtuvuutta vähentää?

  • piraija

    Edellä kysytyt kysymykset ovat kyllä kiinnostavia! Itseäni kiinnostaisi myös tietää niiden tehtaiden oloista, joissa näitä vaatteita valmistaan. Kerroitkin tässä vähän kehityssuunnista, johon H&M on lupautunut, mutta silti haluaisin tietää, että miten yritys valvoo sitä, että tehtaissa työntekijöillä on inhimilliset olot? Mitä epäkohtia Catarina Migbyn mielestä pitäisi vielä korjata?

  • Minä vain

    Mitä mieltä H&M on lapsityövoimasta?

  • Haiha

    Tämä tulikin jo esille aiemmissa kommenteissa, mutta minusta tässä on jo lähtökohtaisesti ongelma: kestävän kehityksen mukaista olisi kai ostaa vähän hyvälaatuista ja ajatonta tavaraa, mutta H & M -liikkeen brändi ei oikeastaan millään tavalla liity näihin seikkoihin. Siksi höpinät ympäristöystävällisyydestä kuulostavat hieman korneilta, vaikka tokihan paremmat materiaalit saattavat edesauttaa sitä, että vaatteen käyttöikä on parempi.

  • Venlap

    Miksi H&M:n kevätuutuuksista löytyi jälleen angorapaitoja, vaikka merkki lupasi vasta hetki sitten lopettaa _toistaiseksi angoran käytön tuotanto-olokohun jälkeen? En usko, että tuotanto-olot ovat kahdessa kuukaudessa muuttuneet mihinkään, joten onko tässä vain kyse siitä, että kohun ajatellaan jo laantuneen ja kuluttajien ei uskota tarkkailevan halpispaitojen materiaalilappuja?

  • Maam

    Johan pomppas! Tämmöisenä semihippinä on kiva kuulla, että yritys suostuu avoimeen keskusteluun (joksenkin varmaan kuitenkin ennalta käsikirjoitettua, mutta kuitenkin) ekologisuudestaan ja yhteiskunnallisesta vastuustaan.

    Paasaamiseni alkuun pistän linkkiä, mihin on hyvin tiivistetty nykyisen vaateteollisuuden eettisyyden ongelmakohtia: https://medium.com/blogging-and-future/b44d581b0f95 .

    Omia lemppariaiheitani ovat energiatehokkuus sekä logistiikka. Nykytietämyksellä ja -tekniikalla on mahdollista saada melkein kaikesta tuotannosta suljettua energiakierron kannalta, joka säästäisi luonnon lisäksi rahaa (alkuinvestoinnit poislukien). Toteutetaanko H&M:n tehtailla energian hyötykäyttöä, joka olisi erittäin tärkeää juurikin nopean taloudellisen ja väestöllisen kasvun maissa.

    (Itsehän haaveilen suljetusta energiakierrosta koko vaatetuotannon saralla, jolloin uusia materiaaleja ei tarvittaisi vaan jäteaineista, kuten lumpuista ja vanhoista vaatteista tuotettaisiin uusia vaatteita. Mutta pieniä askelia kerrallan…)

    Suljettu energiakierto on nykyään mahdollista myös logistiikan saralla, tosin tämä jää perinteiseen logistiikkaan verrattuna jälkeen vielä tällä hetkellä nopeudessaan. Kehittelyllä ja investoinneilla toki tämäkin paranee huimaa vauhtia. Bioöljyjen käyttö rahtilaivoissa on mahdollista, mutta joksenkin hyödyntämätöntä suurien logistiikkayritysten saralla. Millaisia ratkaisuja H&M tekee logistiikan saralla? Ostetaanko palvelut sieltä, mistä ne saa halvimmalla ja nopeiten jaettua ympäri maailman, vai olisiko H&M valmis tinkimään muodin nopeasta toimituksesta asiakkaailleen mikäli se olisi ekologisesti tehokkaampaa?

    Työntekijöiden oloihin en ole niinkään perehtynyt, joku valistuneempi osaa varmaa paremmin esittää kysymyksiä siihen liityten.

    Vaikka jollakin H&M:n tiimissä varmasti on puhtaat jauhot pussissa ja tavoittelee oikeasti parempaa tulevaisuutta, pitää muistaa että tämäkin tilaisuus on markkinointia, jolla houkutellaan asiakkaita kuluttamaan heidän tuotteitaan. On hienoa, että kuluttajien valveutuneisuus kestävässä kehityksessä näkyy jo niin monen suuren yrityksen toiminnassa, mutta todellisuus on, että niin kauan kun tuotanto- ja kulutusmäärät pysyvät nykyisellään, maapallomme tulevaisuus on hetki hetkeltä synkempi.

  • Liinani

    Millä tavalla ekologisuus näkyy/tulee tulevaisuudessa näkymään h&m:n kosmetiikkaosastolla?

  • Malin

    Minuakin kiinnostaisi tietää enemmän nimenomaan eläinperäisten materiaalien eettisyydestä vaatetuotannossa. Miksi angoratuotteet ovat palanneet valikoimaan? Pystytäänkö tuotteissa käytetyn nahan alkuperää jäljittämään ja valvotaanko tuotannon eettisyyttä mitenkään? Mikä on H&M:n suhtautuminen esim. merinovillan tuotannon ongelmiin (mulesing-menetelmä)?

    Jos yhteen kysymykseen pitäisi tiivistää: Miten eläinperäisten materiaalien eettisyyttä tällä hetkellä valvotaan ja mitä konkreettisia toimenpiteitä H&M tekee edistääkseen vaatetuotannon eettisyyttä myös tällä saralla?

  • spring_95

    Mitä tapahtuu niille vaatteille, jotka asiakkaat ovat tilanneet kotiinsa sovitukseen ja sitten palauttaneet? Myydäänkö niitä liikkeiden puolella vai lähetetäänkö jollekin toiselle sovitukseen jne.? :D

  • AnnaA

    Komppaan tätä. HM:n liikeidea nyt vaan tuntuu olevan huuonolaatuisen kertakäyttömuodin myyminen. Sellainen bisnes ei yksinkertaisesti voi olla vastuullista eikä ekologisesti kestävää, ihan sama minkälaisissa oloissa tuotteet valmistetaan.

    Samoin kierrätysmateriaalien käyttö on aikalailla tyhjää, jos samaan aikaan myydään kertakäyttökamaa. Se kierrättäminen ja tavaroiden ympäriinsä roudaaminen nimittäini syö todella paljon energiaa myös, joten se ei ole mikään ihmekeino tehdä tuotteita ekologisia, jos tuotteiden käyttöikä on lyhyt. Toki HM:n valikoimassa on joitakin poikkeuksiakin kertakäyttöisyydestä, mutta liiketoiminnan ytimessä on se kertakäyttökaman myyminen.

    Mua on suorastaan pistänyt vihaksi ne HM:n kierrätyskampanjat, joissa vanhoja vaatteita tuomalla saa lahjakortteja tms. Minusta se vain legitimoi vaatteiden kertakäyttökulttuuria ja antaa ”kierrättäjälle” valheellisen tunteen siitä, että tuli tehtyä jotain ekologista ja hyvää kun osti lisää vaatteita.

    Kysymykseni olisi: Milloin siirrätte tuotteittenne pääpainon kulutusta JA aikaa kestäviin vaatteisiin?

  • sydänsydän

    Aika moneen kysymykseen löytyy jo vastaus täältä: http://about.hm.com/en/About/Sustainability.html

  • Vierailija

    mä taas olin ihan liekeissä et on joku paikka jonne voin viedä täysin puhkikulutetut vaatteeni joista (oletettavasti, olen hyväuskoinen hölmö) tehdään ehkä vielä jotain. mutta ymmärrän kyllä pointtisi enkä ollut ajatellut tätä henkkiksen peruskuluttajan näkökulmasta. itse kun käytän henkkamaukan mekkoja helposti viisi vuotta aktiivisesti..

  • josko

    Kevään vaatteet on jo valmistettu varmaankin ennen joulukuista kohua, ja tuskin niitä kannattaa enää siinä tapauksessa heittää vain pois? Musta on hienoa, että asioihin halutaan vaikuttaa. Kaikki ei käy kädenkäänteessä ja bisneksessä on omat velvoitteensa/tavoitteensa, mutta tärkeintä on se, että reagoidaan ja halutaan muuttaa asioita. Olen myös kyllä sitä mieltä, että vaatteiden kiertoväliä myymälöissä voitaisiin pidentää. Ja kiinnotavaa olisi tietää juuri eläinperäisten materiaalien alkuperästä?

  • josko

    Mä haluan kuulla kanssa tästä lisää!!!

  • josko

    Tää oli todella hyvä linkki! Esim. tuon Animal welfare-linkin takaa löytyi paljon hyvää tietoa! Tällaisia sivustoja pitäsi olla useammillakin toimijoilla, harvemmin vaikka suomalaista isommilta yrityksiltä infoa näin paljon löytyy. Esim. Marimekosta tai Iittalasta olisi kiva tietää enemmän.

  • tuuliajuli

    Niin, miksi H&M myy edelleen angoratuotteita vaikka niiden valmistus piti lopettaa kokonaan?

  • Vierailija

    ööh, minkä vastauksen odotat saavasi tähän? ”joo, meiän mielest lapsityövoima on tosi jees”?

  • frenchie

    Tämä tuskin pitää paikkansa… Vaateketjut tosiaan tuhoavat vaatteita tai esim. dumppaavat niitä johonkin maakuoppiin. H&M:n vaatteille tuskin on outleteissa kysyntää! Esim. tämä artikkeli valottaa asiaa: http://www.dailyfinance.com/2010/04/02/what-happens-to-all-of-those-clothes-retailers-cant-sell/

  • KiaKiinalainen

    Ekassa kuvassa oleva meko, niin mistäköhän sitä voisi ostaa? Ja mitä materiaalia se on? Onko mahdollisuutta saada netistä?

    Itse olen tällä hetkellä vaihto-oppilaana Kiinassa ja host äitinikin oikein katto, että ompas kaunis, että ton mäkin haluisin. Joten siis nettikauppa olis aika toimiva nytten.

    T: Kia

  • sae

    tuuliajuli – XDDD Ehkä on parasta jättää sinut noiden pilvilinnojesi autuaaseen tietämättömyyteen.

  • tiia_

    Minäkin haluaisin tietää tässä ketjussa jo mainitusta ekologisuuden ja halpojen fast fashion-vaatteiden välisestä ristiriidasta. Miten H&M voi mitenkään järkevästi perustella pyrkimyksiään ekologiseen tuotantoon, kun sen liikeidea perustuu nopeasti ja halvalla tuotettujen vaatteiden myyntiin ja nopeaan tuotekiertoon? Ekologisen ajattelun liimaaminen tällaisen liikeidean päälle on lähtökohtaisesti täysin absurdi!

  • Hye

    Totta. Vaatebisneksessä eletään aina vuosi edellä, joten angoravaatteet ovat tosiaan valmistettu jo ennen kohua.

  • Julia Juliska

    Mielenkiintoista saada tällainen mahdollisuus. Tuossa ohjeistat kysymään vaatteiden ekologisuuteen liittyvistä asioista, mutta varmaan saa kysyä myös työntekijöiden oloihin liittyvistä asioista?

    Olin Kambodzassa joulu-tammikuussa samaan aikaan, kun H&M:n alihankkijoiden tehtaiden työntekijät osoittivat mieltään ja vaativat selkeästi nykyistä korkeampaa palkkaa työstään. Useampia mielenosoittajia tapettiin. Päätin etten enää halua ostaa ympärilläni olevien ihmisten sukulaisten ja ystävien verellä tahrittuja vaatteita. Nykyään ostan vain vaatteita, jotka on tehty Euroopassa, vaikkei sekään varmasti ole tae työntekijöiden hyvistä oloista. Ylipäätään kuluttaja on täysin yhtiöiden välittämien tietojen armoilla ja voin vain olettaa, että Euroopassa palkkaa maksetaan enemmän.

    H&M kertoo tuolla vastuullisuudesta selittävällä sivullaan heille olevan tärkeää, että heidän vaatteitaan valmistavilla tehtailla työntekijöille maksetaan palkkaa, jolla tulee toimeen. Ongelmia he kertovat olevan kaksi: Palkkojen kehitys on tuotantomaissa usein riippuvainen hallituksista ja minimipalkat nousevat hitaasti. Toisaalta H&M:n mukaan on vaikeaa määritellä, miten suuri on sellainen palkka, jolla tulee toimeen. http://about.hm.com/en/About/Sustainability/Commitments/Responsible-Partners/fair-living-wage.html

    Itse kysymys: Kambodzan kaltaisessa maassa tekstiiliteollisuus on aivan keskeinen työllistäjä ja H&M varmasti yksi suurimmista työnantajista (välillisesti.) Tuntuu vaikealta uskoa, ettei H&M muka halutessaan voisi käyttää valtaansa ja painostaa hallituksia nostamaan tekstiiliteollisuuden minimipalkkoja. 1) Miksei H&M tee niin? 2) Mitä H&M tarkoittaa sillä, että on vaikeaa määrittää palkka, jolla tulee toimeen? Varmasti monenlaisia laskelmia on olemassa siitä, paljonko asuminen, riisi, koulutus ym. maksavat eri maissa henkilöä kohden päivässä. Näitä esitettiin esim. mielenosoituksien yhteydessä. 3) Miten H&M:lle voi tulla yllätyksenä, etteivät tehtaiden olot ole kunnossa? Jos vastaus on, ettei tehtaista ole mahdollista saada tarpeeksi tietoa se tarkoittaa, ettei tehtaiden huonot olot oikeastaan kiinnosta H&M:ää tarpeeksi eivätkä he koe olevansa niistä vastuussa.

    Toivoisin että ainakin osa valitsemistasi kysymyksistä koskisi myös työntekijöiden oloja, vaikka sitten kunnioitukseksi bangladeshilaisen tehtaan romahduksessa kuolleille 1000:lle työntekijälle.

  • Pyry

    Olisi tärkeää pitää mielessä, että aina kun yritys itse viestii jotain, ei ole takeita sisällön oikeellisuudesta. Ei vaikka kuluttajille näytettäisiin sertifikaatteja ja muita, joista useat eivät ole puolueettomien tahojen edustamia. Kuluttajilta ylipäätään toivoisi enemään kriittistä ajattelua. Liiketoiminnan todellinen läpinäkyvyys on aina positiivista ja siihen tulisi ehdottomasti pyrkiä.

  • Kapitalisti

    Todella mielenkiintoinen ja ajatuksia herättävä kampanja Jenni! Myös kommentoijien puolesta täällä on esitetty hyviä kysymyksiä, odotan innolla että Catarina Midby pääsee ääneen. Itsekin haluaisin kommentoida aihetta muutamilta osin:

    Monissa kommenteissa otettiin esille H&M:n arvojen ja tosiasiallisen liiketoiminnan ristiriita. Jos asiaa halutaan tältä kannalta lähestyä, kyseinen ristiriita aivan epäilemättä onkin olemassa. Mielestäni näissä asiaa käsittelevissä kommenteissa mennään kuitenkin juuri siihen mistä Jennikin tekstissään puhuu, unohdetaan ettei H&M suinkaan ole ainoa yritys maailmassa jonka liiketoiminta perustuu suurien määrien tuottamiseen mahdollisimman kilpailukykyisellä hinnalla. Päin vastoin, joka ikinen yritys haluaa tuottaa maksimaalista voittoa minimaalisilla kustannuksilla. Tämä koskee niin henkilö- ja keskisuuria yrityksiä, kuin megajättejäkin. Kun otetaan huomioon, että koko vapaan markkinatalouden järjestelmä perustuu enemmän tai vähemmän tälle olettamalle, mielestäni on hieman epäreilua kaataa lokaa sen yhden yrityksen niskaan, joka yrittää sentään muuttaa toimintaansa kestävämmäksi. H&M onkin usein vain helppo maali, samaan tapaan kuin vaikka jenkkiviha koska Bush ja Irak.

    Pitäisikö sitten koko markkinatalousjärjestelmä romuttaa? Mielestäni vapaa markkinatalous on tähän astisista talouden ja yhteiskunnallisten olojen järjestämisen tavoista paras. Parempikin voi tietysti ilmaantua. Peruskouluhistoriansa tuntevat tietävät, että demokratia ja vapaa markkinatalous ovat kautta aikain kulkeneet käsi kädessä. Elinkeinovapaus luo vapautta myös muilla elämän osa-alueilla, ja yleisestihän tiedetään mm. naisten aseman kohentumisen ajoittuvan juurikin niihin aikoihin, kun naiset ovat päässeet tekemään työtä ja ansaitsemaan oman elantonsa. Sama kehitys näkyy tänä päivänäkin esimerkiksi Kiinassa, jonka talouden kokonaiskasvu on kasvattanut myös niiden vähäpalkkaisimpien työntekijöiden asemaa. Tämähän onkin nimenomaan yksi syy, miksi tuotanto yhä enemmän siirtyy juuri Bangladeshin ja Kambodzan kaltaisiin maihin. Ja kun paikallisia on näillä alueilla haastateltu, eivät edes he ole vaatimassa suuryritysten tuotannon lopettamista, työllistäväthän nämä yritykset kansasta suurimman osan. Parempaa palkkaa ja elinolosuhteita he kyllä toivoisivat, ja näihin asioihin tulisikin panostaa.

    Jossain aiemmista kommenteista myös ihmeteltiin, miksei H&M käytä taloudellista valtaansa, joka sillä näissä maissa epäilyksettä on, painostamalla hallituksia työntekijöiden olojen parantamiseen. Niin helpolta kuin tällainen ratkaisu tuntuisikin, tulee silti muistaa että jopa kehittyvillä mailla on loukkaamaton valtiosuvereniteettinsa. Vai kuinkahan moni hyväksyisi sen, että jokin suuryritys käyttäisi vaikutusvaltaansa painostamalla Suomen valtion toimimaan haluamallaan tavalla, vaikka päämäärät olisivatkin jalot? Erityisesti kehittyvissä maissa, joiden itsenäinen asema on aivan eri tavalla haavoittuva kuin taloudellisesti vahvoissa ja kansainvälisen yhteisön tukemissa valtioissa, tulee olla erityisen varovainen sen suhteen, minkälainen valta yritystoimijoille maan asioiden suhteen annetaan. Demokratia vaatii toimiakseen tiettyä sosiaalista turvallisuutta ja vakaita poliittisia oloja, ja kumpaakaan näistä ei synny jos päätösvaltaa käyttää yksi tai useampi suuryritys omia etujaan ajaen.

    Kun ilmastonmuutos koskettaa pian jo meistä jokaista, nousee ekologinen vastuu entistä tärkeämpään asemaan. Mielestäni on epärealistista vaatia, että massatuotannolle ja hintakilpailulle perustuva liiketoiminta lopetetaan kuin seinään, jolloin maailma pelastuu. Itse ainakin kirjoitan tätä kommenttia tietokoneelta, jonka valmistaja on maailmanlaajuisesti toimiva, pörssinoteerattu yritys. Voisin periaatteessa kirjoittaa myös matkapuhelimestani, samanlainen löytyy myös niiltä tuhansilta ja miljoonilta muilta kuluttajilta jotka sen ovat ympäri maailmaa ostaneet. Jos pystyy elämään ilman yhtään massatuotettua hyödykettä, se on epäilemättä kunnioitettava saavutus. Koska olemme kuitenkin tulleet teollistumisen tiellä niin pitkälle, ettei näitä ihmisiä montakaan ole, ei järjestelmämme muutu yhdessä yössä, ei edes vuosikymmenessä. Usein koenkin, että suuryritysten syyttäminen viherpesusta ja hurskastelusta on myös itsessään jonkinlaista hurskastelua. Onhan helpompaa moralisoida, ja esittää että maailman tulisi olla erilainen paikka jos ei samaan aikaan tarvitse tarjota yhtään konkreettista keinoa miten näihin tavoitteisiin päästään. Jos taas ehdotetaan, että kaikki yritykset käyttävät luonnonvaroja säästeliäämmin, panostavat uusiutuviin energianlähteisiin ja kohtelevat työntekijöitä ihmisarvoisesti, en näe mitään syytä miksei näin jossain vaiheessa alettaisi toimia. Jos kaikki sitoutuisivat näihin varsin vaatimattomiin periaatteisiin, olisi muutos ilmaston ja ihmisyhteisöjen kannalta äärimmäisen merkittävä. Sen sijaan mikään yritys ei pyynnöstä lopeta liiketoimintaansa, jotta voisimme elää zeitgeistissa. Yritysten toiminnan kestävyyttä saa ja pitää kritisoida, mutta itse koen hedelmällisemmäksi yrittää tosiasiallisesti muuttaa asioita parempaan, kuin istua norsunluutornissa paheksumassa.

    Puhun tässä nyt ihan yleisestikin tällaisen keskustelun lähtökohdista, enkä kohdista tätä kehenkään tiettyyn kommentoijaan. Päin vastoin, haluan korostaa kuinka hyviä ja ajatuksia herättäviä keskustelunavauksia täällä on esitetty. Kunpa voisimmekin saada vastauksen kaikkiin näihin kysymyksiin :) Heitänpäs tähän romaanin loppuun vielä omankin kysymyksen:

    H&M tekee paljon yhteistyötä erilaisten non-profit yhteisöjen, kuten Unicefin ja WaterAidin kanssa. Yhteistyö on voimavara, mutta se voi myös luoda niin pitkän välikäsien ketjun, ettei kuluttajilla ja yhteisöillä ole tosiassa mahdollisuutta tarkkailla toimintaa lainkaan. Olisiko H&M:n yhteistyötoimintaa, ja sen tuloksia/tuloksettomuutta, järjestöjen kanssa mahdollista tehdä läpinäkyvämmäksi?

  • emumu

    Kyllähän ainakin Marimekolta löytyy aika kattavat yritysvastuu-sivut! http://company.marimekko.fi/yritysvastuu Mutta ihan totta kyllä että tietoa voisi ja pitäisi olla paljon nykyistä helpommin saatavilla :>

  • Lora

    Luin jonkin aikaa sitten, että BikBok tekee yhteistyötä UFF:n kanssa ja lahjoittaa myymälöistä myynnistä poistuvat vaatteet UFF:lle, joka toimittaa ne Afrikkaan, jossa vähävaraisten perheiden naiset työllistävät itseään myymällä vaatteita torilla.

    Sen sijaan, että vaatteet heitetään roskiin tuo kuulostaa paljon paremmalta ratkaisulta. Tekeekö H&M vastaavanlaista yhteistyötä?

  • Anna A

    Parahin Kapitalisti,

    Uskallan olla muutamista asioista kanssasi vahvasti eri mieltä. Esimerkiksi väitteesi ”joka ikinen yritys haluaa tuottaa maksimaalista voittoa minimaalisilla kustannuksilla” ei missään tapauksessa pidä paikkaansa. Esimerkiksi Suomessa on paljon vaatefirmoja, jotka teettävät vaatteensa Suomessa, vaikka se ei ole ”kustannusten minimoimisen” ja ”voittojen maksimoimisen” kannalta järkevää. Eettisesti toimivien vaatefirmojen tuotteita löydät esimerkiksi näistä liikkeistä: http://www.vihreatvaatteet.com/mista-voi-ostaa-ekovaatteita/

    On siis paljon yrityksiä, jotka keskittyvät enemmän tuotannon (ja koko liikeidean) eettisyyteen kuin mainitsemaasi voiton maksimointiin. Samoin esimerkiksi Reilun kaupan brändi perustuu sille, että tuottajille maksetaan enemmän kuin minimipalkka, ja työehtojen toteutumista valvotaan. Tämä EI minimoi kustannuksia, päin vastoin, mutta silti Reilun kaupan tuotteiden markkinaosuus kasvaa jatkuvasti sekä Suomessa että maailmalla. http://www.taloussanomat.fi/kauppa/2013/07/30/ts-reilu-kauppa-kasvaa-suomalaisyhtiot-hidastelevat/201310532/12

    Suosittelen myös tutustumaan käsitteeseen yhteiskunnallinen yrittäjyys (esim täällä: http://fi.wikipedia.org/wiki/Yhteiskunnallinen_yritt%C3%A4jyys ). Suomessakin on paljon yrityksiä, jotka ovat keskittyneet jonkin yhteiskunnallisen ongelman ratkaisemiseen, voitoista piittaamatta, eli toiminta voi olla siinä mielessä kannattavaa, että henkilöstön palkat saadaan maksettua, mutta varsinaista voittoa ei tuoteta. Konkreettinen esimerkki on vaikkapa Lumituuli Oy ( https://www.lumituuli.fi/ ), joka tuottaa uusiutuvaa energiaa, eli jo liikeidea on yhteiskunnallinen. Lisäksi Lumituulen mahdollisia sähkön myynnistä syntyviä voittoja ei jaeta osinkoina omistajille, vaan voitot käytetään tuulivoiman lisäämiseen ja edistämiseen, eli esimerkiksi uusien voimalahankkeiden suunnittelemiseen.

    Juuri tässä on H&M:n ongelma: H&M:n liikeidea ei ole kestävä, siksi HM:n vastuullisuustoimet näyttävät lähinnä viherpesulta. Toki on muitakin samalla idealla toimivia firmoja, mutta ainakin minä pidän niitä aivan yhtä ongelmallisina, ja kierrän esim. Gina Tricotit ja Monkit ym. kaukaa. Keskustelu keskittyy usein HM:ään, koska se on Pohjoismaiden suurin vaatefirma ja kymmenenneksi suurin firma ylipäätään ( http://www.largestcompanies.fi/ ). Siksi sen toimilla on suuri merkitys ja siksi se kiinnostaa ihmisiä.

    Väität myös, että kapitalismi on paras olemassa olevista talousjärjestelmistä. Olen pitkälti samaan mieltä, ja mielestäni on hyvä, että yritykset toimivat kehitysmaissa ja tekevät kehitysmaihin investointeja, koska näin sinne saadaan taloudellista ja toimeliaisuutta, työtä ja tuloja.

    On kuitenkin erittäin tärkeää muistaa, että ei ole mitään yhtä kapitalistista järjestelmää. Esimerkiksi Suomi, Ruotsi ja USA ovat kaikki markkinatalousmaita, mutta yhteiskunnat ovat hyvin erilaisia. Suomessa ja Ruotsissa on pohjoismaisen hyvinvointiyhteiskunnan malli, eli paljon talouden sääntelyä, subvetointia, tukiverkkoja ja veroja. USA:ssa taas ei näitä juurikaan ole, vaan talous on huomattavasti vapaampi. Tulos: taloudellinen epätasa-arvoisuus on USA:ssa paljon suurempaa kuin Suomessa (ks. esim http://fi.wikipedia.org/wiki/Gini-kerroin ). Monien oikeistolaisten mielestä epätasa-arvo on vain hyvä asia, mutta suomalaisten enemmistö on kuitenkin tasa-arvoisemman hyvinvointiyhteiskunnan kannalla. Pointtini onkin, että haluaisin pohjoismaisten firmojen vievän mukanaan maailmalle tällaista, tasa-asvoisempaa toimintatapaa. Mikäänhän ei pakota HM:ää toimimaan kehitysmaissa nimenomaan USA:n tyylisesti vaan HM voi toimia yhteiskunnan tasa-arvoa edistäen esim maksamalla elämiseen riittävää palkkaa. Mikään EI myöskään pakota esimerkiksi HM:ää maksamaan työntekijöille minimipalkkaa, vaan he voisivat aivan hyvin maksaa työntekijöille minimipalkkaa suurempaa palkkaa, eikä se todellakaan ole toisen valtion suvereniteetin uhkaamista. Suomessakin toimii paljon ulkomaisia firmoja, jotka maksavat työntekijöilleen erittäin hyvää palkkaa, eikä kukaan ymmärtääkseni pidä tätä ongelmana. Ylipäätään näiden trikoorättien hinnasta saa ompelija aivan minimaalisen siivun, ks. http://uusimusta.squarespace.com/etusivu/2010/11/11/mista-viiden-euron-paidan-hinta-koostuu.html/ Jos ompelijalle maksettaisiin vaikkapa 30% korkeampaa palkkaa, se vaikuttaisi t-paidan hintaan joitakin senttejä. Esimerkiksi lapsityövaoiman kitkemisessä AIKUISTEN palkat ovat avainasemassa. Jos vanhemmat saavat elämiseen riittävää palkkaa, heidän ei tarvitse laittaa lapsia töihin.

    Pointtini on, että ei voi vedota mihinkään yhteen ”kapitalismiin”, joka selittää koko kuvion. Yrityksillä on mahdollisuuksia toimia eettisesti, jos ne vain haluavat. Se saattaa toki pienentää voittoja jonkin verran, mutta olisiko se katastrofi? Vuonna 2012 HM teki voittoa 6,6 miljardia kruunua eli 780 000 000 euroa. Onko tosiaan niin, ettei heillä ole varaa maksaa työntekijilleen elämiseen riittävää palkkaa kehitysmaissa?

    Itse en myöskään usko kuluttajien kollektiivisiin vaatimuksiin, koska on niin paljon ihmisiä, joita kiinnostaa vain halvat, kivat vaatteet eikä juurikaan se, kuka ne on tehnyt ja tuhoutuuko maapallo, kunhan on muodikkaimmat vetimet. Valitettavasti. Monet ihmiset vain eivät ole yhteiskunnallisesti valveutuneita, tai eivät koe että asioiden muutaminen olisi heidän tehtävänsä, ongelmat tuntuvat niin tainnuttavan isoilta. Isot yritykset voisivat ottaa enemmän vastuuta, koska niillä on todellista vaikutusvaltaa, mutta niitä ei näytä hirveästi kiinnostavan muu kuin viherpesu. Itse olen sitä mieltä, että yritysten toimintaa pitäisi säädellä enemmän vahvasti velvoittavilla kansalliislla ja kansainvälisillä sopimuksilla. Muuten vastuullisuus jää lähinnä korulauseiksi yritysvastuuraportteihin ja toisaalla pienten firmojen puuhasteluksi. Tämä on myös yritysten vastuullisuutta tutkivan Finnwatchin kanta: http://www.aamulehti.fi/Kotimaa/1194866086114/artikkeli/puheenaihe+suomalaiset+yritykset+kayttavat+samoja+porsaanreikia+kuin+muutkin+.html/

  • AnnaA

    Ikävä kyllä nämä ”kierrätysohjelmat” eivät ole mitenkään yksiselitteisesti hyviä. Toki käytettyjen vaatteiden myyminen tarjoaa työtä kehitysmaissa, mikä on lyhyellä tähtäimellä kiva asia. Pitkällä tähtäimellä käytettyjen vaatteiden dumppaaminen kehitysmaihin kuitenkin halvaannuttaa maiden oman tekstiiliteollisuuden. Mikään kehitysmaissa toimiva vaatefirma ei voi kilpailla lähes ilmaiseksi tuotavien kierrätysvaatteiden kanssa. Tämä puolestaan tuomitsee kehitysmaat raaka-aineiden viejiksi, jolloin katteet ovat huomattavan heikot verrattuna siihen, että kehitysmaat voisivat alkaa viedä ulkomaille teollisuustuotteita, jos teollisuus pääsisi kehittymään. Tämä on todellinen ongelma kehitysmaiden taludelliselle kehitykselle. Tämä asia on mainittu jo täällä aikaisemmin jaetussa linkissä, kohta 4: https://medium.com/blogging-and-future/b44d581b0f95/ Samoin täällä on juttua samasta asiasta: http://edition.cnn.com/2013/04/12/business/second-hand-clothes-africa/

  • Laura<3

    Tässäkin oli erittäin hyviä pointteja. Ainoa paha ongelma tässä on, että vaatteet H&M:lle tulevat alihankintana, eli omia tehtaita/tehdastyöläisiä ei ole. Tottakai vaikkapa tilatuista tuoteeristä voitaisiin maksaa enemmän, mutta mikä takaisi sen, että rahat saataisiin työntekijöille, eikä vain alihankkijayrityksen johdolle, tms.?
    Ja tän mä haluisin tietää Hennesin puolesta:
    Miksi H&M ei perusta/osta omia tehtaita?

  • LT

    Äkkivilkaisulla h&m:n nettikaupassa oli myynnissä mm. farkkuja kympillä ja toppeja vitosella, eikä kalliimpienkaan vaatteiden hinnat päätä huimaa. Voiko noin halpa vaate oikeasti olla laadukas (kestävä, hyvä materiaali, huolellisesti ommeltu) ja ekologisesti sekä eettisesti tuotettu? Yleensähän on totuttu ajatukseen, että laatu, eettisyys ja ekologisuus näkyvät hintalapussa.

  • Jenniii

    Kiitos kaikille tähän mennessä kommentoineille tosi kiinnostavista kysymyksistä ja keskustelusta. :) Muistuttaisin vielä, että vaikka pidemmät puheenvuorot ovat keskustelun kannalta kiinnostavia, valitsen yksinkertaisuuden nimissä Catarina Midbylle vastattavaksi 10 selkeää kysymystä eikä tässä tapauksessa ole mahdollista ryhtyä kääntämään pitkiä tekstejä ja puheenvuoroja hänelle. Muistakaa siis liittää kommenttinne yhteyteen ytimekäs ja selkeä kysymys Catarinalle, vaikka taustoittaisittekin aihetta pidemmin. :) Muistuttelen vain tästä, jotta hyvät kysymykset eivät suotta mene sivu suun, jos en itse osaa pitkästä tekstistä poimia, mikä se ydinkysymys on ollut. Kiitos! Ja keskustelu jatkukoon, myös rönsyillen itse kysymysten ulkopuolelle.

  • maaaaaria

    mä olen tästä niiiin samaa mieltä. ikävää olla kyynikko, mutta lähtökohtaisesti mua ei kiinnosta kysyä h&mn johtopuolelta yhtään mitään. veikkaan että vastaus tulee nimittäin olemaan kaunisteltu, totuutta piilotteleva ja myyntiä lisäämään pyrkivä. musta on myös päälleliimattua sievistelyä yrittää väittää että se ois jotain muuta.

    tietysti ihan kiva, että ekologisuuteen pyritään kiinnittämään enemmän huomiota ja varmasti tän kamppiksen suurin anti on siinä, että joku ehkä herää kiinnittämään huomiota kulutusvalintoihinsa. itse en kuitenkaan osta mitään, mitä h&mn edustajisto sanoo, ennenkuin itse näen.

  • Saraluu

    Mua ainakin kiinnostaisi, miksei H&M muka voi pyrkiä täydelliseen eettisyyteen nyt heti, vaan haaveilee siitä että kaikki mallistot olisivat Conscious-mallistoja sitten joskus. Luulisi, että yrityksellä riittää niin rahaa kuin osaamistakin ja että jos se haluaisi, radikaalejakin uudistuksia voisi toteuttaa välittömästi.

  • N0VA

    Tuohon voi vastata vain yhdellä sanalla: Ei. Ja sitten luultavasti seuraa kasa selityksiä ties mistä. Pelkät kunnolliset kankaat maksavat varmaan moninkertaisesti sen verran kun H&M:n valmiit vaatteet. Kun saa alle kympin vaatteita niin siinä on tingitty kankaiden valmistuksessa, värjäyksessä, työntekijöiden olosuhteissa ja tietysti itse vaatteissa mistään kehityksellistä asioista puhumattakaan. Josta kärsii niin luonto, kuluttajat kuin köyhät maatkin. Vaatteet eivät tosiaan ole noin halpoja jos ne on tehty millään standardilla. Toki haluaisin itsekin kuulla miten moisesta kysymyksestä mahtaisivat luikerrella.

  • AnnaA

    En mitenkään voi uskoa, että tämä voisi olla ylipääsemätön ongelma. HM:n kaltainen jättiyritys on sen verran haluttu tilaaja tehtaille, että HM aivan varmasti saisi neuvoteltua sellaiset sopimukset tehtaiden kanssa, että sen tuotannoissa työskentelevät työntekijät saisivat järkevää palkkaa, eik sen valvomiinen pitäisi olla ylitsepääsemättömän vaikeaa. Esimerkiksi Reilu kauppa toimii niin, että tuotteet tuotetaan tuhansien tuottajien (eli tavallaan alihankkijoiden) toimesta, ja silti tuottajille pystytään takaamaan reilu korvaus tuotteistaa. Ei HM:n kaltaiselle tuottajalle voi kovin vaikeaa neuvotella reilua järjestelmää niille tehtaille, joita se käyttää. Kyse on firmojen halusta ja motivaatiosta. Jos niitä ei ole, niin totta kai asian ratkasieminen on vaikeaa, jopa mahdotonta. Mutta se sitten kertoo näistä firmoista paljon.

    Ylipäätään mielestäni länsimaisille yrityksille kuuluu aina KOKO tuotantoketjun kestävyyden selvittäminen, ei voi piiloutua alihankkijoiden selän taakse. Varsinkin kun HM:n tapauksessa tuotantoketju ei ole ylitsepääsemättömän pitkä, joten se on helppo selvittää ja neuvotella. Sama koskee esimerkiksi lapsityövoiman käyttöä, kyllä isojen firmojen täytyy sekin selvittää, vaikka tehtaat eivät olisi omia. Tästähän oli juuri viikko sitten Stora Enson keissi, jossa paljastui, että tuotantoketjun päässä oli lapsia töissä. http://finnwatch.org/Blogi/155

  • LT

    Noin arvelen (tiedän) asian itsekin olevan, ja haluaisin tietää, miten H&M asian perustelee :)

    En ole ostanut kyseisen puljun vaatteita vuosikausiin liikkeestä, mutta meillä on jonkin verran kirpputorilta ostettuja lasten- ja vauvanvaatteita. Vaatteet ovat nyt käytössä meillä toisella lapsella, ja pitäneet hyvin muotonsa ja värinsä. Kestävät 60 asteen pesua (useiden kalliimpien vaatteiden pesulapussa saattaa komeilla ohjeistus pestä jopa 30 asteen hienopesulla(!), vaikka kyse on siis pienten lasten vaatteista, joille päätyy ruoka- ja kakkatahroja, ja joiden siistinä pysymisen kannalta kunnollisen pesun kestävyys on aika olennaista, ja myös rumpukuivaus on sallittu. Hämmästyin, kun katsoin nettikaupasta, miten edullisia vaatteet on (vastaavat mitä meillä on aikaisempien kausien väreissä), koska ainakin meille eksyneet vaatteet ovat pärjänneet laadussa siinä missä huomattavasti kalliimpien merkkien vaatteet.

    Myös aikuisten vaatteita olen joskus hipelöinyt kirpputorilla, mutten ostanut, kun vaikuttivat huonolaatuisilta (elleivät olleet jo valmiiksi törkeän kulahtaneita, vaikka mallista päätelle kyseessä tuskin on ollut mikään ikivanha vaate)

  • tuuliajuli

    Sae vastasin aiemman kommentoijan esittämään kysymykseen siitä mitä HM ”myymättömille” vaatteille tapahtuu. Suomessa HM vaatteet menevät alennukseen – Suomessa siis (vastaus ei perustu linnoihin tai tietämättömyyteen). Okei tunnen tuskasi viimeisen lauseeni kärjistävästä yleistyksestä, eihän muualla hommia näin hoideta.
    Sorry

  • Elina_A

    H&M:n bisnesidea perustuu siihen, että he tuottavat tavallisten neljän sesongin sijaan kuukausittain uudistuvan valikoiman edullisia tuotteita. Eli heidän bisnesmallinsa perustava asia on suuret volyymit. Suuret volyymit ja niukat luonnonvarat ovat mahdoton yhtälö. Kysyisinkin, onko H&M muuttamassa yleistä strategiaansa siten, että tarkoitus ei ole myydä nopeasti uusiutuvaa kertakäyttömuotia? Koska näkisin, että suurten ihmisryhmien kuukausittainen uusien vaatteiden ostaminen ei ole mahdollista kestävällä tavalla, vaikka vaatteet valmistettaisiin jätteestä.

  • Emilia M

    Viimeisessä Vihreässä langassa (5/2014) oli juttu Etiopiasta. Toimittaja Juha Honkonen kirjoittaa näin:

    … esimerkiksi tekstiiliteollisuutta siirtyy jo Aasiasta Afrikkaan. Yksi tehtaansa Kiinasta Etiopiaan siirtävistä on ruotsalainen vaatejätti H&M. Se aikoo Deutche Wellen mukaan valmistaa maassa yli miljoona vaatekappaletta kuukaudessa.

    Pikaisella googlauksella ”H&M + Ethiopia” löytyy aiheesta kymmeniä kirjoituksia.

  • Hosuli

    Suuuuri komppaus tälle kommentille! Suosittelen kaikille viime syksynä ilmestynyttä Tappajafarkut-teosta, siinä avataan aika seikkaperäisesti ja perusteellisesti tätä viherpesu-, halpatuotanto- ja lapsityövoimameininkiä. Helppolukuista, viihdyttävää ja sivistävää.

    Minuakin siis kiinnostaisivat eniten työntekijöiden oikeudet, mutta oliko niin, että nyt oli tarkoitus kysyä lähinnä materiaaleista? Niillä ei minusta ole yhtä paljon väliä kuin sillä, missä ja miten vaatteet tuotetaan. Totta kai sekin kiinnostaa, miten paljon H&M panostaa vaatteiden kestävyyteen ja kierrätettävyyteen. Oleellista olisi, ettei syntyisi niin paljon jätettä. Haluaisin myös tietää, miten huolehditaan siitä, ettei puuvillan yms. kuitujen viljely pilaa ympäristöä ja erityisesti maaperää. Kuinka paljon torjunta-aineita käytetään?

  • Hosuli

    Samaa mieltä.

  • the M

    Itse haluaisin vastauksen juurikin siihen kysymykseen, että miten ”enemmän kuluttaminen” voi koskaan olla ekologista, tämä maapallo hukkuu kohta käyttämättömään vaatteeseen… Itse toivoisi kulutuksen menevän siihen suuntaan, että vähemmän mutta parempaa ja todellakin mieluummin vähän korkeammalla hinnalla. Mutta totta kai on täysin selvää, että tilanteesta, johon on ajauduttu, on enää vaikea päästä pois – ennen kuin tulee todellisia sanktioita tai pakotteita. Hyvän mielen vaatekaappi-kirjassa peräänkuulutettiin muotilehtiä, jotka esittelisivät vaatteen ulkomuodon ja ajankohtaisen trendikkyyden sijasta aidosti myös vaatteiden ominaisuuksia: hankauskestävyyttä, ajattomuutta, kierrätyskelpoisuutta, pesutuloksia jne. ”Tekniikan maailma”-tyyliin :) Miksi me muotia seuraavat naiset tai miehet emme osaa vaatia tätä? Muotilehdet saavat rauhassa olla mainostajien narussa… Halvan teknisen laitteen ostaja tietää myös kyllä aika tarkkaan arvioiden perusteella, mitä sontaa on ostamassa, ja ottaa sitten tietoisen riskin jos on ottaakseen. Eihän arviot siis halpoja tuotteita mihinkään hävitä, mutta ainakin tietoisuus (ja tuska) ehkä vähän kuluttajillakin kasvaisi.

  • the M

    Jahas, tämä sama kysymys nouseekin alla useaan kertaan. Hyvä, hyvä, samalla asialla ollaan! :)

  • N0VA

    Huomaa että kestävyys =/= laatu. Mutta hinta ei ole mikään tae mistään, jos tuote on massatuotettu, se on luultavasti tehty niissä samoissa tehtaissa. Tässä siis H&M ei ole mikään erikoistapaus vaikka usein esillä onkin.

    Lasten vaatteista en osaa sanoa juuta enkä jaata mutta itse olen huomannut että oikeasti vanhat H&M vaatteet ovat selvästi paremmin tehtyjä kuin viime vuosien rätit. Ilmeisesti eivät aina ole valmistaneet vaatteitaan samalla mentaliteetilla.

  • Sinei

    Hei!

    Kiitos Jenni, että keksit tällaisen kysymys-vastaus -projektin! Lisää näitä :)

    Tässä kysymykseni:

    1. Miten varmistatte, että vaatteissanne käytetty puuvilla todella on luomua? Yliopisto-opettaja kertoi minulle näkemästään dokumentista, jossa näytettiin, kuinka ei-luomu ja luomupuuvilla menivät puuvillasta kankaita valmistavan tehtaan linjastolla iloisesti sekaisin.

    2. Oletteko pohtineet, kuinka aiotte vähentää kemikaalien käyttöä vaatteiden valmistuksessa? Mitä toimia aiotte toteuttaa, jotta vaatteidenne valmistuksessa käytettäisiin jatkossa vähemmän kemikaaleja? (Jos asiaa on ylipäänsä pohdittu.)

  • Erinomainen kysymys. Mihin menevät nettikaupoista tilattujen tuotteitten palautukset? Kuinka paljon niitä tulee vuodessa?

Related posts