12 kommenttia

• 

  Vierailija

  - 7.2.2014 12:43

  Kiva idea!

  Vastaa
• 

  Minä vain

  - 7.2.2014 14:11

  Ihania! :)

  Vastaa
• 

  Hanna Maria

  - 7.2.2014 22:32

  Mistäs marketista nuo löytyi? Olis kiva ostaa tollasia sekakimppuja – Lidlissä on yleensä vaan yhtä lajia kerrallaan.

  Vastaa
• 

  Hosuli

  - 8.2.2014 13:26

   

  Ooo, ihania! Minäkin juuri ostin oikein kauniin reilun kaupan kimpun Prismasta. Hinta taisi olla jotain viiden ja seitsemän euron välillä, ei paha ollenkaan. Niin nätti yhdistelmä, ettei tarvinnut edes purkaa kimppua. :)

  Vastaa
• 

  DragonflyElisabeth

  - 8.2.2014 17:30

  Ihania purnukoita, olen samantyyppisiä etsinyt jo jonkin aikaa! Mistä nämä ovat löytyneet?

  xxx
  E
  http://dragonflyelisabeth.blogspot.fi/

  Vastaa
• 

  Heini R.

  - 9.2.2014 08:02

  Tämän kommentin kirjoitin muutaman viikon takaiseen tunnelmapostaukseesi (Kuvakuulumisia-otsikolla), mutta sen jälkeen olit ehtinyt jo kirjoittaa useamman postauksen enkä ehtinyt koskaan saada kommenttiini vastausta. Ymmärrän tämän hyvin, mutta halusin kuitenkin saada kommenttini kuuluviin :D Siispä:

  Ensin: kiitos aivan mielettömän ihanasta blogista! Vaikka kaikki tekstit eivät välttämättä osukaan juuri minun kiinnostuskenttään, olet niin monipuolinen juttuinesi, että löydän täältä viikottain useasti luettavaa :) Herätät myös usein inspiraatiota ja motivaatiota mm. vaatekaapin käytön ja sisustuksen suhteen!

  Toisekseen: kiitos tästä postauksesta. Näissä kuvissa on ihana rauhallinen tunnelma, sellainen sunnuntaiaamuinen. Olen palannut tähän postaukseen tämän päivän aikana kolmesti, fiilistelemään ja inspiroitumaan. Tällaisina aurinkoisina talvipäivinä tekee mieli viedä osa oman asunnon tavaroista kierrätyskeskukseen ja ostaa hyvää, valoisaa ja laadukasta tilalle.

  Aion hakea keväällä Helsinkiin opiskelemaan, ja juuri sinun asuntosi on noussut mieleeni unelma-asuntona pääkaupunkiseudulla :D Olen huomannut itsessäni sen, etten oikeastaan sisusta omaksi ilokseni. En osta kukkia, polta kynttilöitä, koska nehän ovat vain minua varten eikä kukaan pääse näkemään niitä. Sama taitaa päteä sisustuksen kannalta, miksen vieläkään ole hankkinut Marimekon tyynynpäällisiä tai ripustanut tauluja seinälle (toisaalta myös raha saattaa tehdä omat esteensä). Ihannoin suuresti tapaasi sisustaa itseäsi varten, minulta se ei ainakaan ole vielä onnistunut.

  Aikaisempia sisustuspostauksiasi (niihinkin on tullut useasti palattua…) selatessani olen huomannut, että ostat usein korkeampihintaisia, laadukkaita huonekaluja. Mieleeni nousi kysymys siitä, harkitsetko miten pitkään mihin sijoitat ja hankit? :)

  Vastaa
• 

  Jenniii

  - 10.2.2014 09:56

  Moi Heini! Ja pahoittelut, että kommenttisi jäi aiemmin vaille vastausta. Hyvä, että huutelit perään. :) Aivan ihana kuulla, että olen onnistunut kuvillani inspiroimaan ja ilahduttamaan – se on parasta palautetta, mitä bloggaaja voi saada! 

  Olen itsekin ryhtynyt ns. sisustamaan itseäni varten vasta muutaman viime vuoden aikana, mutta jo nyt huomannut miten valtavasti saan noista pienistä asioista iloa joka päivä. Kaunis keittiöpyyhe, tuoreet kukat maljakossa, taide seinillä, kynttilöiden polttelu vaikka keskellä päivää ja muut pienet asiat tekevät ihmeitä niin kodin kokonaisilmeelle kuin omalle fiiliksellekin. Suosittelen lämmöllä! :) 

  Mitä noihin huonekalujuttuihin tulee, niin en ole oikein koskaan ajatellut asiaa välttämättä kovin tietoisella tasolla. Opiskeluaikoina menin pääasiassa vanhemmilta saaduilla lainakalusteilla ja sisustus oli yhtä kompromissia kompromissin perään. Tuolloin haaveilin siitä unelmien asunnosta, jonka voisin sisustaa juuri oman näköisekseni. Nyt aletaan olla siinä pisteessä, että parin viime vuoden aikana en ole enää halunnut tehdä kompromisseja. Olen kuitenkin kiitellyt itseäni siitä, että edes opiskeluaikoina en hankkinut kamalasti kalusteita, vaan käytin nimenomaan lainahuonekaluja, sillä niihin väliaikaiskalusteisiin on niin helppo jäädä ”jumiin”.

  Olen myös aina ajatellut, että ostan mieluummin vanhaa kuin uutta ja halpaa. Vanhoissa kalusteissa on hurmaavaa ajan patinaa ja niitä saa usein suunnilleen samaan hintaan kuin edullisia uusia, ellei nyt etsi jotakin arvoantiikkia sitten. Positiivista vanhoissa kalusteissa on myös se, että ne ovat usein umpipuuta ja vahvaa tekoa – toisin kuin halvat lastulevykalusteet. Esimerkiksi monien kotikuvissani ihastelema vanha nojatuoli on löytö kierrätyskeskuksesta (hinta oli 1 euron!) ja käsistään näppärä äitini on verhoillut tuolin uudelleen.

  Mitä varsinaisiin design-kalusteisiin tulee, niin niitä olen ostanut harkiten. Suosin mielelläni kotimaista ja pohjoismaista suunnittelua myös kalusteissa. Design-huonekalujen suhteen kannattaa siinä mielessä tehdä vähän harkintaa ja miettiä, että mikä on sitten se todella mieluisa kaluste, koska olisi suotavaa että hinnaltaan arvokkaampaan hankintaan ei sitten kyllästyisi ihan heti. Oma sisustukseni on vähän sellainen sekalainen kombo juuri tuollaisia harkittuja design-juttuja sekä rakkaudella kirpputoreilta, antiikkikaupoista ja kierrätyskeskuksista etsittyjä yksittäisiä löytöjä. :) 

  Nykyisen asunnon osalta myös kämppä itsessään vaikutti aika paljon siihen, mitä hankintoja tänne tein. Olen mielestäni onnistunut aiemmissa kalustehankinnoissani hyvin, sillä en ole kyllästynyt mihinkään huonekaluistani ja ne tuntuvat istuvan vähän asuntoon kuin asuntoon. :) Esimerkiksi vanha liinavaatekaappini ja kirjahyllyni ovat ehtineet kulkea muutoissa jo neljään eri asuntoon, ja makuuhuoneen peilipöytä sekä hauska oranssikupuinen pöytälamppu viiteen. Vanha nojatuoli puolestaan on ollut minulla siitä lähtien, kun muutin omaan kotiin eli se on kulkenut mukanani uskollisesti jo 8 kämpässä.

  Näitä design-hankintojani olen miettinyt ja harkinnut aina vähintään muutaman kuukauden ajan – tosin voi olla, että olisin miettinyt pidempäänkin, ellei tarve tämän uuden kodin osalta olisi ollut joillekin kalusteille melko akuutti. Tänne olen hankkinut uutena tuon String Systemin, joka tuntui oman näköiseltä ja turvalliselta hankinnalta, koska kyseessä on helposti tarpeiden mukaan muunneltavissa oleva design-klassikko. Valantin sohvaa pohdin todella pitkään, koska sen hinta oli reilusti yli suunnitellun budjettini, mutta lopulta kallistuin silti sen puoleen, koska se oli ylivoimainen suosikkini kaikista bongaamistani vaihtoehdoista ja arvostin suuresti sitä, että sohva on kaikkine työvaiheineen tehty Suomessa. Calligariksen Ice-tuolista olin haaveillut kauan ja tämän uuteen kotiin tekemäni työpisteen myötä hankin sen työtuoliksi, mikä olikin järkevämpi (ja huomattavasti edullisempi) ratkaisu kuin että olisin ostanut sellaiset ruokapöydän tuoleiksi. Nyt hankin vielä Kartellin Stone-jakkarat ja niidenkin osalta vaakakupissa painoi monikäyttöisyys ja tietty klassikko-status. Eli kyllä nämä hankinnat melko tarkkaan on mietitty. Pohdintoja harkintavaiheista löytyy paljon täältä blogistakin, juuri sieltä sisustuskategoriasta. :)

  Tulipas megapitkä vastaus, mutta toivottavasti tästä oli iloa. :)

  Vastaa
• 

  Jenniii

  - 10.2.2014 09:57

  Kaikki kuvan maljakot ovat H&M Homesta eli sieltä pitäisi löytyä. Nykyään H&M Home -osasto on verkkokaupassakin hyvin edustettuna, joten kannattaa kurkata myös sieltä, jos läheltä ei löydy sellaista liikettä, jossa olisi tuo sisustus-osasto. :)

  Vastaa
• 

  Jenniii

  - 10.2.2014 09:58

  Nämä kukkaset ostin tuosta Kampin isosta K-kaupasta, mutta olen nähnyt vastaavia kyllä ihan lähi-Alepassakin. :)

  Vastaa
• 

  Jenniii

  - 10.2.2014 09:58

  Joo, tämäkin kimppu olisi ollut ihan nätti sellaisenaankin, mutta paloin halusta päästä asettelemaan, joten tällä kertaa meni näin. ;)

  Vastaa
• 

  Jenniii

  - 10.2.2014 09:59

  Kiitos! :)

  Vastaa
• 

  Jenniii

  - 10.2.2014 09:59

  Tällaiset pikkumaljakot toimivat kivasti myös siksi, että aina ei tarvitse ostaa edes kokonaista kimppua, vaan pienikin määrä kukkia voi riittää hauskan asetelman loihtimiseen. :)

  Vastaa