BTB13 ja Hilla Helsinki: hellyyttä iho-ongelmien kanssa kamppaileville ja aikuiselle iholle
Tukka okei!
31 39
Oooo, kuinka olinkaan odottanut tätä päivää viimeiset 1,5 kuukautta! Kuten moni ehkä otsikosta arvaa, tämä hartaasti odotettu hetki oli kampaajan tuoliin istahtaminen. Olen aina vähän mattimyöhänen näiden kampaaja-aikojen varailun kanssa ja kun sattuu käymään puunattavana yhdellä kaupungin parhaista, jonoa sinne kyseiseen tuoliin useimmiten tuppaa olemaan. Jouduin vielä kertaalleen perumaan aikani ja siirtämään sitä eteenpäin tuon Tukholman muotiviikkoreissun takia, ja kirjaimellisesti revin hiuksiani tuskastumisesta (ja takuista), kun kuontalo ei ole viimeiseen kuukauteen asettunut enää nätisti oikein mitenkään päin. Mutta sitäkin onnellisempi oli jälleennäkemisen hetki tukkaguruni Mikon hoteissa. Ja onnellisuus paistaa naamasta selvästi yhä, kun näitä kuvia katsoo. ;) Kyllä sitä voi pienestä ihminen tulla autuaaksi!
Kävin noin vuosi sitten kampaamo Loistossa Mikon kammattavana ensimmäisen kerran, mutta en oikein tajua, miksi en ollut tehnyt sitä jo aiemmin. Tunnemme toisemme pitkän ajan takaa blogikuvioista ja vaikka asia oli ollut mielessä moneen otteeseen, en koskaan jotenkin muistanut kampaajaa kaivatessani Mikkoa. No onneksi asiaan tuli viime kevänä muutos, koska nyt en enää vaihtaisi tuota kultakimpaletta pois mistään hinnasta. Mikko on hiustenvärjäysguru, joka osaa loihtia tukkaan maailman luonnollisimman näköisen sävyn hiuksenhienoilla raidoilla niin, että hiukset näyttävät jotenkin vain mystisesti parantuneen kuin taikaiskusta ja saman aikaan siltä kuin niille ei olisi tehty mitään. Ja tällainen taikatemppu minulle tehtiin taas tänään.
Jos viimeksi hiusten sävyä raikastettiin hiuksenhienoilla aurinkoraidoilla, nyt mukaan sekoitettiin myös aavistuksen omaa sävyäni syvempiä raitoja. Hiusteni oma väri on ihan kiva ja monivivahteinen kesäisin, mutta auringon lomaillessa talvikuukausina siitä tulee vain herkästi todella tylsän ja monotonisen värinen. Ja juuri nyt ennen kampaajalle menoa väri oli jotenkin liian tasainen matto ja minä kaipasin tukkaan vähän eloa. Ongelmana minulla on myös se, että värjäämätön hius on vähän liian hyväkuntoinen, jolloin se on niin liukas luiru, ettei hiusten omanväriseen tyveen saanut enää mitään ryhtiä millään ilveellä. Vaaleat raidat kirkastavat siis paitsi väriä, myös tuovat hiuksiin vähän rakennetta.
Luotan hiusguruuni kuin kiveen, joten annoin hänelle aika vapaat kädet, joskin mainitsin, että aiemmat värjäykset ovat olleet niin nappiosumia, etten välttämättä kaipaa mitään kovin radikaalia muutostakaan. Niinpä Mikko keksi tosiaan tällä kertaa laittaa hiusten latvoihin ja alempiin kerroksiin aavistuksen luonnollista hiusväriäni syvempiä sävyjä, mutta silti hiusten kokonaisilmettä ja tyveä kirkastettiin vaaleammilla raidoilla, jolloin kokonaisuudesta saatiin raikas mutta kauniin monivivahteinen. Latvoista ei nipsaistu kuin vähän kuivia pois ja muuten pituutta jätettiin reilusti. Lienee tarpeetonta alleviivata, että tykkään taas kerran ihan hulluna. Tukka on todella luonnollisen näköinen, vähän kuin olisin käynyt jälleen parin viikon lomalla auringossa, mutta silti mukana on hauskasti myös noita hitusen syvemmän värisiä sävyjä pohjalla. Mikko, olen sanonut tämän ennenkin, mutta olet AARRE! <3
Photos: Jenni Rotonen / Pupulandia
Categorised in: Kauneus
Rakkaudesta Runebergiin...
31 39
