10/12/13

Samettinen punajuurisosekeitto

4 66 PC086960.JPG

Lupailin eilen, että tänään olisi pitkästä aikaa jaossa ihana ruokaresepti ja nyt aion lunastaa tuon lupaukseni. :) Tämä resepti on odotellut jakamista aivan liian kauan, sillä maistoin samettisen pehmeää ja taivaallisen hyvää punajuurisosekeittoa ensimmäisen kerran jo yli 3 vuotta sitten. Siitä lähtien olen suunnitellut tämän ihanan keiton esittelemistä blogissa, mutten ole tähän päivään asti saanut aikaiseksi. Syksyisin ja talvisin valo on aina niin vähissä, että kokkailujutuille pitää varata sopiva hetki, jotta ruoasta saa napattua myös kauniita kuvia. Ja tämä ruoka on ehdottomasti sellaista kirpeiden syyspäivien ja purevien pakkassäiden herkkua. Myönnettäköön rehellisyyden nimissä myös, että tuoreiden punajuurten käsitteleminen ei ole sitä maailman siisteintä hommaa, joten kaikesta herkullisuudestaan huolimatta soppaa ei ole ihan kamalan montaa kertaa tullut näiden vuosien aikana tehtyä. Jotenkin minulla oli muistikuva, että tämän keiton tekeminen on jotenkin kamalan työlästä, mutta nyt kun viikonloppuna keittelin sitä pitkästä aikaa, sain kyllä kumota omat muistikuvani, koska ei se nyt niin erityisen työläältä sitten kuitenkaan tuntunut.

Maistoin ensimmäisen kerran tätä maailman parasta punajuurisosesoppaa ruotsalaisen ystäväni luona, kun kokkailimme porukalla illanistujaisiin ruokaa. Resepti on napattu ruotsalaisesta supersuositusta keittokirjasta nimeltä Soppor, bröd & röror, jonka takana on kaksi siskosta Lisa Eisenman Frisk sekä Monica Eisenman. Siskokset ovat tehneet pari muutakin keittokirjaa, joista tunnetuin taitaa olla Två systrars söta -kirja. Tämä keittoihin, leipiin ja levitteisiin erikoistunut opus on ainakin aivan loistava, joten voin suositella todella lämpimästi! Olen testannut myös joitakin leipäohjeita sekä paria aivan mahtavaa levitereseptiä. Vuohenjuustolevite rusinoilla ja hunajalla oli viedä kielen mennessään (vaikka rusinat kuulostavatkin epäilyttäviltä, niin sopivat siihen kuin nappi silmään!) ja tapenade viikunoilla höystettynä sai käännytettyä jopa oliivien vihaajan puolelleen. Kirja oli pitkään loppuunmyyty ja itsekin sain jonottaa sitä Adlibriksen listoilla hyvän tovin, mutta lopulta onneksi sitä tuli valikoimaan lisää. Ja käypähän hyvästä ruotsin treenistä näiden ohjeiden tavaaminen myös. ;)

PC086952.JPG

Punajuuri tuntuu herättävän monissa todella epäluuloisia fiiliksiä ja olen itsekin kuulunut niihin, joille kouluruokailun etikkapunajuuret ovat jättäneet ikuiset traumat tuota mainiota juuresta kohtaan. Sittemmin tajusin, että punajuurihan on aivan mahtava herkku, kun sitä ei ole lilluteltu siellä kitkerässä etikkaliemessä. Siitäkään huolimatta en monesti pidä punajuurisosekeitoista, koska jos soppa tehdään pelkistä punajuurista, siitä tulee yksinkertaisesti vain minun makuuni jotenkin liian stydiä. Siksi rakastan erityisesti tätä ruotsalaissiskosten reseptiä, koska keiton salaisuus piilee muutamissa ekstra-ainesosissa, joita kattilaan kätketään punajuurten ohella. Ei olisi ainakaan minulle tullut ensimmäisenä sujauttaa punajuurisoppaan omenaa tai mustaherukkamehua, mutta juuri nuo yllättävät ainekset ovat tämän ohjeen sielu. <3 Lisäksi keitossa on punajuurien ja noiden yllättäjien lisäksi perunaa, porkkanaa ja sipulia. Ja arvoisa ystäväraati antoi viikonloppuillallisen päätteeksi tuomionsa yhtymällä ylistyssanoihini siitä, että tämä todellakin on maailman parasta punajuurisosekeittoa. Uskallan siis väittää niin. ;)

Koska juuresten kuorimisessa ja pilkkomisessa on aina omanlaisensa homma (ja sen punajuuren käsitteleminen on niin ärsyttävän sotkuista puuhaa), teen mielelläni tällaista ruokaa kerrallaan aina vähän isomman annoksen, kun se kerran syntyy samalla vaivalla. Tämän postauksen ohje on tehty neljän hengen annosta ajatellen, mutta itse yleensä teen tuplat tai vähän ylikin. Onnea on yksi jättisuuri kattila. :D Ja tällaiset keitot suorastaan vain paranevat muutaman päivän jääkaapissa seisottuaan, koska maut vain syvenevät siellä kattilassa muhiessa entisestään. Ennen reseptin kimppuun käymistä annan kuitenkin vielä pari vinkkiä punajuurten käsittelyä varten: kumihanskat ja lavuaari! Punajuurista lähtee tosi paljon sitä violetinpunaista väriä, joka ei kovin helposti irtoa käsistä tai mistään muualtakaan. Kannattaa siis pyyhkiä roiskeet ja tahrat nopeasti ainakin huokoisilta pinnoilta. Minusta toimivin tapa kuoria juurekset mahdollisimman vähin sotkuin on laskea lavuaarin pohjalle vähän vettä, pukea käteen kumihanskat ja kuoria punajuuret siellä altaassa. Myös pilkkomisvaiheessa väriä lähtee reilusti, joten kannattaa yhä pitää ne hanskat kädessä ja huuhdella leikkuulauta heti käytön jälkeen. Ja ei ehkä kannata tehdä tätä kaikkea valkoinen pusero päällään. ;)

Mutta johan tässä on nyt lätisty ihan riittämiin eli mennään siihen itse ohjeeseen. :) Tämä on takuulla vaivan arvoinen kokkauskokeilu, joten suosittelen lämmöllä.

PC086945.JPG

SAMETTINEN PUNAJUURISOSEKEITTO

4 annosta

1 sipuli
n. 2 rkl rypsiöljyä
500 g tuoreita punajuuria
2 porkkanaa
2 perunaa
n. 1 litra kasvislientä
1 omena
2-3 rkl laimentamatonta mustaherukkamehua
suolaa
pippuria

ranskankermaa (voit lisätä halutessasi valmiin keiton sekaan lautaselle)

Kuori ja pilko sipuli pieniksi paloiksi. Kuullota sitä öljyssä hetki kattilan pohjalla. Kuori ja paloittele sen jälkeen porkkanat, perunat ja punajuuret. Laita nekin kattilaan ja anna niiden kuullottua hetki sipuleiden kanssa. Kaada sekaan kasvisliemi (voit arvioida määrää itse tilanteen mukaan) ja anna keiton kiehua miedolla lämmöllä, kunnes juurekset ovat pehmenneet. Kuori ja paloittele omena, sekoita se mukaan keittoon ja lisää mustaherukkamehu. 

Kun kaikki ainekset ovat kypsiä ja pehmenneitä, ota kattila liedeltä ja soseuta keitto sauvasekoittimella, tehosekoittimella tai blenderillä. Sauvasekoitin tai tehosekoitin on siitä kätevä vaihtoehto, että soseutuksen voi tehdä suoraan kattilassa siirtelemättä aineksia astiasta toiseen. Voit halutessasi lisätä lientä soseutusvaiheessa, jos näyttää, että keitosta tulee liian paksua. Mausta suolalla ja pippurilla oman maun mukaan. Lopuksi voit halutessasi lisätä joukkoon ranskankermaa tarjoiluvaiheessa lautaselle.

PC086960.JPG

Photos: Jenni Rotonen / Pupulandia

Tags: ,

Categorised in: Uncategorized

4 kommenttia

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

  • Hosuli

    Oo, jännä ohje omenoineen ja mustaherukoineen – mutta mikäs siinä, kyllähän ne ovat vähän samaa makumaailmaa kuin punajuurikin. :) Punajuurikeitto on kyllä kunnon lohturuokaa. Ihan perunankin avulla saa minun mielestäni sen voimakkuuden taitettua pois (esim. http://hosuli.blogspot.fi/2012/01/rakkauskeitto.html).

    Kumihanskoja en viitsi käyttää, kuoriminen on helpompaa ilman. Kokkauksesta jää sitten tosiaan kivat muistot käsiin moneksi päiväksi. :D

  • Tiiaaaaa

    Kuulostaa herkulliselta ja mä NIIN rakastan punajuuria! Just viime viikolla tuunasin yhden rosollin lopun (kyllä jouluruokaa on jo maisteltu) lisäämällä joukkoon Aura-sinihomejuustoa. Hei kypsyykö tuo omena tässä reseptissä? Avopuoliso on allerginen raa’alle ompulle ja mietin uskallanko laittaa sitä keittoon vai en?

  • tisti

    mun äiti tarjoili viikonloppuna punajuurikeittoa, jossa oli perusainesten lisäks ainakin kantarellituorejuustoa ja kantarelleja, ja ei että ku oli hyvää. oli kuulemma oliviasta otettu ohje, mut googlettamalla en kyl löytäny. nii et vinkkinä vaa jos haluu tuunata ja sattuu olemaan ylimääräsiä kantarelleja pakastimessa tms! :)

  • sukasu

    Punajuuret on helppo kuoria ja syntyy vähemmän sotkua, kun ne ensin paahtaa kokonaisia uunissa noin 40 min (180 astetta). Sen jälkeen niitä täytyy keittää vielä noin 30min, että ovat kypsiä muussattavaksi.

Related posts