Duomon vieressä sijaitsee toinenkin todella jylhä rakennelma: Vittorio Emmanuele II:n entiseen palatsiin (!) rakennettu kauppakeskus, joka onkin yksi maailman vanhimmista. Upea katettu käytävä on täynnä kaikenlaisia mielettömiä yksityiskohtia, mosaiikkikoristeluita sekä kaiverruksia, maalauksia ja muuta taidetta. Melkoisen hulppeat puitteet kauppakeskukselle, sanoisin. Tosin kyllä nuo käytävän varrelle keskittyneet liikkeetkin olivat sieltä ylellisemmästä päästä, joten eivät taida kauppapaikat tuolla sijainnilla olla ihan halpoja. Käytävän läpi kuljettuamme lähdimme vaeltelemaan Via Monte Napoleonen suuntaan, missä suuri osa erilaisista luksusputiikeista sijaitsee. Tyydyimme ihailemaan putiikkien tarjontaa nenät liimautuneina näyteikkunoihin, joissa niissäkin kyllä riitti katseltavaa. Esimerkiksi Salvatore Ferragamon näyteikkunassa nähty kultaisten eläinpatsaiden kavalkadi oli aika huikea. Casadein kenkiä kävimme fiilistelemässä sisällä liikkeessä asti ja saipa vaivihkaa napattua pari kuvaakin. Kertakaikkisen kaunista kenkäsuunnittelua, ei voi muuta sanoa. :)

Kiertelyn jälkeen tuumasimme, että olisi aika ennen hotellille lähtöä vielä nauttia vähän italialaisen keittiön antimista. Sania halusi ehdottomasti syödä lounaansa upeaa Duomoa katsellen, joten etsimme ravintolan kirkon läheisyydestä ja istahdimme hetkeksi syömään – mitäs muutakaan kuin pastaa. Tosin saimme todeta, että italian taidoissamme olisi petrattavaa, sillä vaikka kaikki kolme olimme suunnitelleet ottavamme pastaa, vain yhden lautaselta sitä lopulta löytyi. Ja tämä oli siis silkka vahinko ja väärinkäsitys. Kaikki nimittäin luulimme saavamme pastaa. :D Nooh, hyvää oli joka tapauksessa, mutta tällä Italian visiitillä ei siis pastalla herkuteltu. Riittäisikö tämä syyksi mennä pian takaisin? ;)

Kirkon liepeillä on tällä hetkellä ihana joulutori kojuineen ja ravintolassa istuessamme Sania bongasi torilta jonkun kojun, jossa oli kuulemma aivan järjettömän kokoisia donitseja. No suuria niiden arvatenkin oli oltava, jos ne kerran pystyi niin kaukaa näkemään ja vieläpä erottamaan donitseiksi. Ja kyllä vain, tsekkasimme asian aterian jälkeen ja jättiläisdonitsit olivat totta. Pakkohan sellainen oli ostaa! Tuhosimme sitten sen superdonitsin vaniljakreemeineen porukalla, koska yksin ei olisi tainnut meistä kukaan siihen pystyä.

Illalla kävimme vielä ihastelemassa kaupunkimaisemaa iltavalaistuksessa ja La Rinascente-kauppakeskus oli ainakin jo saanut komean jouluvalaistuksen. Keskellä aukiota nökötti myös suuri joulukuusi, mutta ilmeisesti sen valmistelu oli vielä kesken, koska valoja ei ollut vielä asennettu tai kytketty päälle. Tällä reissulla jäi nyt se hakailemani 10 Corso Como näkemättä, mutta ehkä ensi visiitillä sitten. Liike ei sijaitse ihan ydinkeskustassa ja meillä oli niin vähän vapaata aikaa, ettei ollut järkeä lähteä seikkailemaan sinne asti. Tiedoksi muuten muillekin, että kyseisellä liikkeellä on muuten myös jokin outlet-myymälä, jonka sijaintia voi tiedustella tuolta varsinaisesta liikkeestä. ;)

Vaikka reissu oli tosi lyhyt, niin tapasin matkan varrella ihania uusia tyyppejä ja sain roppakaupalla inspiraatiota sekä työtä että omaa elämääkin ajatellen. Sanoisin siis, että tosi onnistunut matka ja joskus lyhytkin aika riittää antoisaan matkakokemukseen kuten tällä kertaa. :) Ja bonusta annan vielä hitsin mahtavista näkymistä, joita saimme ihastella lentokoneen ikkunasta!

Meille tuli näistä laukuista mieleen eräät vihaiset linnut… :)

Huh, noita Casadein kenkiä!

Tässä pannussa ei vastoin ennakko-odotuksia ollutkaan pastaa. :D Noooh, sellaista sattuu!

Jättiläisdonitsi!

La Rinascenten kaunis jouluvalaistus erottui upeasti illan hämärässä. :)

Jylhää alppimaisemaa ja hattarapilviä – kyllä näitä näkymiä kelpasi lentokoneen ikkunasta tiirailla. :)