Kirppishaukan onnenpäivä
28 56
En ole tullut tosi pitkään aikaan kunnolla käyneeksi kirpputorilla, muuten kuin itse myymässä. Nyt kuitenkin muutama viikko sitten kävin piipahtamassa ja heti tärppäsi! Kirpparikiertely on vähän sellaista kärsivällisyyttä ja malttia vaativaa puuhaa – ainakin täällä Helsingissä tuntuu, että niin moni muukin metsästää kirpputoreilta aarteita, että kiertelemässä pitäisi olla vähän väliä, jotta sieltä jotain erityistä löytäisi. Ja suurimmalla osalla kierroksista vetää vesiperän. Eikä se kyllä sinänsä edes haittaa, koska monesti niiden mystisten kamppeiden tonkiminen on jo elämys sinänsä. :D Minulla ei vain jotenkin ole ollut pitkään aikaan samalla tavoin aikaa lähteä seikkailemaan kirpputoreille ajan kanssa kuten joskus aiemmin. Joskus näemmä riittää yksittäinen täsmäiskukin, sillä nyt viimeksi tein niin mahtavan löydön. :)

Olen jo pitkään tuumaillut, että vaatekaapissani on simppelin valkoisen villapuseron kokoinen aukko. Harkitsin sitä Samujin valkoista palmikkoneulepuseroa tämän syksyn mallistosta, mutta se taisi juuri silloin olla loppuunmyyty, kun menin sitä liikkeeseen katsastamaan. Myöhemmin puseroa tuli myyntiin uusi erä, mutta olin jo siinä vaiheessa ehtinyt hankkia sen ruskean palmikkovillatakin. En ole kuitenkaan etsiskellyt sitä valkoista villapaitaa mitenkään kovin aktiivisesti – olen vain luottanut siihen, että jossain vaiheessa Se Oikea tulee vastaan. Ja mitäpä kohtasinkaan kirpputorin rekissä: aivan ihanan muhkean, todella paksusta langasta neulotun villapuseron, jonka hintalappu näytti vain 10 euroa. Hämmennys oli vieläkin suurempi, kun tulin vilkaisseeksi niskalapusta merkin: Chloé. Tuli fiilis, että mahtoikohan myyjä tietää, mitä oli myymässä – no minun onneni se! :)

Pusero näytti ostohetkellä siltä, että se oli pientä vaatehuoltoa vailla. Neuloksen pintaan oli kertynyt jonkin verran nyppyä ja luonnonvalkoisessa värissä näkyi muutama hailakka pikku-tahra. Tuumin mielessäni, että uskoisin pienillä huoltotoimilla voivani elvyttää paidasta kuin uuden. Kotona käsittelin puseron ensin nypynpoistajalla aivan kauttaaltaan ja sen jälkeen ryhdyin tahranpoistoon. Kostutin vedellä kaikki löytämäni pienet tahrat ja hieroin niihin sappisaippuaa reilusti ja sen jälkeen laitoin pyykkikoneeseen villanpesuainetta ja kytkin päälle muun muassa villavaatteille tarkoitetun käsinpesuohjelman. Laskin vielä lämpötilaa hiukan ja vähensin linkouksen kierrokset pienimmälle mahdolliselle asetukselle. Ja sitten pusero koneeseen pyörimään ja jännittämään sormet ristissä, miten kävisi. :) Sieltä se tuli koneesta samankokoisena kuin oli sinne sujahtanutkin ja kaikki näkyvät tahrat olivat poissa! Sitten vain levitin puseron telineelle pyyhkeen päälle kuivumaan. Ja kyllä se muuten kuivuikin pitkään ja hartaasti! Villaneulos on niin paksua, että täydelliseen kuivumiseen meni neljä päivää. :D Mutta nyt on kuulkaas meikätytöllä ihana Chloén villapusero, eikä takuulla tänä talvena palella.
Minkälaisia huippuja kirppislöytöjä te ollette tehneet viime aikoina? :)


Photos: Wikke / Luukku
Tags: 2nd hand, Löydöt, uutta vaatekaapissa
Categorised in: Muoti