14/10/13

Ammattibloggaajan työpäivä

180 66 P7262631.JPG

Osa teistä onkin varmaan lukenut kaksiosaisen jutun siitä, miten minusta tuli ammattibloggaaja. Postaus sai alkunsa oikeastaan siitä, kun taannoin tekemääni kysymyspostaukseen tuli useita kysymyksiä bloggaamiseen liittyen. Useimmat kysyjät tuntuivat olevan kiinnostuneita erityisesti siitä, miten olen päätynyt tilanteeseeni sekä siitä, että mistä bloggaajan työ oikeasti koostuu. Lupailin tuon viimeisen bloggaamista koskevan jutun lopussa, että tulossa olisi tarinaa myös siitä, mitä ammattibloggaaja sitten oikein tekee päivät pitkät. :) Moni varmaan kaipailee yhä vastauksia myös niihin muihin kysymyspostauksen kysymyksiin ja tulossa on, mutta vastailen osaan kysymyksistä tällä tavoin erissä ja sellainen kokonaisvaltaisempi vastaussetti sekalaisempiin kysymyksiin tulee vielä pian.

No mitä bloggaajan työ sitten käytännössä pitää sisällään? Voin tietenkin puhua vain omasta puolestani, mutta ehkä voin yrittää hiukan avata sitä, millaisia asioita minun arkipäiviini kuuluu. Kuten kerroinkin jo edellisessä jutussa, olen yrittäjä ja freelancer, eli en istu missään toimistossa työpäiviäni, vaan teen hommat kotoa käsin – tai vaikka kahvilasta, mökiltä tai mistä vain kulloinkin huvittaa ja missä on saatavilla nettiyhteys. Pääasiassa teen työt kuitenkin kotona, ja täälläkin kiltisti työpöydän ääressä kotitoimistossani, tosin kyllä sellaisiakin aamuja on, että siirrän toimiston sänkyyn tai sohvalle. ;) 

P7262633.JPG

Kahta samanlaista päivää tässä työssä ei varmaankaan ole, joten mitään sellaista kovin tarkkaa ja yleispätevää kuvausta työpäivistäni ei oikein edes voi antaa, mutta kyllä tietyt rutiinit kuuluvat myös bloggaaan elämään. Olen itse ehdottomasti aamuihminen ja tehokkaimmillani heti aamun tunteina. Yleensä päiväni alkaa siten, että herään 7-8 aikoihin ja istun samantien koneen ääreen naputtelemaan. Muualla töissä käydessäni minua aina turhautti, että parhaat työtuntini menivät ikään kuin hukkaan aamutoimia tehdessä ja ruuhkabussissa istuessa, joten nautin suunnattomasti nyt siitä, että pääsen töihin käsiksi heti sängystä noustuani. Joskus on toki hitaampia ja takkuisempiakin aamuja, mutta keskimäärin työskentelen kaikkein parhaiten aikaisesta aamusta lounasaikaan asti. Se ei tosin tarkoita, ettenkö kirjoittaisi myös iltapäivällä ja illalla, mutta pidän siitä, että minulla on aamulla aikaa tehdä rauhassa postaus tai pari. 

Olen itse asettanut omaksi ihanteekseni 2-3 postausta päivässä (ainakin arkipäivisin), mutta toisinaan on päiviä, kun en ehdi kirjoittaa kuin kerran ja joskus pidän ihan kokonaan vapaapäiviäkin bloggaamisesta. Parasta tässä työssä on nimenomaan sen vapaus ja mahdollisuus aikatauluttaa päivät oman mielensä mukaisesti. Esimerkiksi tänään, kun eilen liian myöhään venähtäneen nukkumaanmenon takia herääminen oli tuskaa, annoin itseni suosiolla nukkua pidempään ja aloitin aamun vähän lempeämmin. Useimpina aamuina käyn suihkussa ja puen ylleni vasta joskus 10-12 välillä, koska en halua tuhlata niitä päivän ensimmäisiä ja parhaita työtunteja muuhun.

P7262648.JPG

Yhden postauksen tekemiseen menee vaihtelevasti jotakin 20 minuutista 6 tuntiin – suurimman osan postauksista aktiivinen valmistelu vie aikaa ehkä 1-3 tuntia, minkä päälle tulee tietysti kaikki se ajatustyö, taustatietojen ja aiheiden etsiskely, kuvien ottaminen ja muokkaaminen tai vaihtoehtoisesti sopivan kuvamateriaalin etsiminen muualta netistä. Referenssiksi voisin sanoa, että sitä edellistä bloggaamista koskevaa tekstiä tein yhteensä 4,5 tuntia, kun lasketaan yhteen tekstin kirjoittaminen ja kuvien etsiminen. Kirjoittamiseen meni aikaa ehkä 3,5 tuntia ja sopivia kuvia yritin metsästää juttuun noin tunnin ajan, kunnes löysin jotain mieluisaa. Etenkin tuollaisten hieman miettimistä vaatien tekstien kirjoittaminen on melko aikaavievää ja työlästä, mutta suuri osa työstä on kirjoittamisen ohella nimenomaan valokuvien ottamista ja muokkaamista tai etsimistä netistä. Myös erilaisten kollaasien ja tutorialien tekeminen on todella aikaavievää hommaa, koska niiden tekemisessä on niin paljon tiedonhakua ja valmistelua.

Asupostauksen tekeemiseen menee kuvaussessioineen, kuvien muokkaamisineen ja tekstin kirjoittamisineen nopeimmillaan ehkä tunti, mutta useimmiten todennäköisesti lähemmäs 2-3 tuntia, mistä suurin osa aikaa kuluu nimenomaan kuvien ottamiseen ja muokkaamiseen. Vertailun vuoksi: jos asukuvien ottaminen jossakin kivassa ympäristössä vie aikaa keskimäärin puolesta tunnista tuntiin (yleensä paikasta toiseen siirtyminen ja viime hetken hienosäätö vie myös aikaa), niin aiemmin satunnaisesti käyttämieni peilikuvien nappaamiseen meni ehkä 5-15 minuuttia. Ei ole aina ihan yksinkertainen juttu yrittää hoitaa paikalle osaava kuvaaja, jolla on vuorokauden valoisaan aikaan mahdollisuus käyttää tällaiseen puolesta tunnista tuntiin aikaa. Onneksi nyt on löytynyt muutamia lähellä asuvia bloggaajakollegoita, joiden kanssa pystymme jeesailemaan asukuvien osalta toisiamme. 

P7262641.JPG

Pidän yleensä kirjaa keksimistäni postausaiheista niin, että kirjoitan muistiin jokaisen ideani pieneen kirjaseen. Olen nimittäin todennut, että ideat unohtuvat yhtä nopeasti kuin tulevatkin, joten jos en ole kirjoittanut ajatusta ylös, on turha haaveillakaan, että muistaisin sitä enää myöhemmin. Mikään ei ole ärsyttävämpää kuin muistaa epämääräisesti, että minulla oli joku hyvä idea aiemmin päivällä, mutta se on nyt kadonnut päästäni kuin tuhka tuuleen. Tuo muistikirja on hyvä apu sellaisina hetkinä, kun inspiraatio on kateissa, koska yleensä sen sivuilta löytyy jokin toteuttamiskelpoinen idea. Toisinaan taas inspispulaan auttaa pieni surffailukierros netissä. Käytän juttuideoiden bongaamiseen ja kehittelyyn paljon esimerkiksi sosiaalista mediaa ja kavereiden suosituksia siellä. 

Suuri osa työpäivistäni on myös ihan muuta kuin itse bloggaamista tai postausten valmistelua. Suosittua blogia kirjoittavana saan lukemattoman määrän kutsuja erilaisiin lehdistötilaisuuksiin, tapahtumiin, esittelyihin, muotinäytöksiin, avajaisiin ja mediapäiviin. Kutsujen määrästä kertoo, että jos kävisin kaikissa tilaisuuksissa, joihin kutsu käy, en ehtisi tekemään yhtikäs mitään muuta. Tai väärin, en todennäköisesti edes silti ehtisi osallistua kaikkiin tilaisuuksiin, vaikka en tekisi mitään muuta. Niinpä yritän valita kaikista näistä tilaisuuksista ja tapahtumista ne, jotka kiinnostavat minua eniten ja joista arvelen mahdollisesti saavani jotakin kiinnostavaa lisätietoa tai postausideoita. Tämän lisäksi viikkoihini mahtuu satunnaisesti tapaamisia PR-toimistojen tai brändien PR-ihmisten kanssa – usein liittyen testattavaksi saataviin tuotteisiin tai mahdollisiin yhteistyöneuvotteluihin. Yritän välttää sitä, että kaikenlaisia tilaisuuksia olisi kalenterissa liikaa, koska turhaudun, kun aikatauluni on liian täyteen buukattu. Joskus kaikenlaisia välttämättömiä ja kiinnostavia juttuja sattuu samaan ajankohtaan niin, että tuntuu kuin sille itse bloggaamiselle ei jäisi ollenkaan riittävästi aikaa, mutta silloin pitää vain aikatauluttaa uusiksi ja miettiä prioriteetit kuntoon.

P7262637.JPG

Jonkin verran päiviini kuuluu myös sellaista yhteistyökuvioihin liittyvää ”kenttätyötä”. Esimerkiksi viime viikolla vietin useamman tunnin Fidan lajittelukeskuksessa rullakoita penkoen, kun tehtävänä oli stailata tulevan viikonlopun Nenäpäivä-kirppikselle muotinäytökseen asuja second hand -vaatteista. Toissa viikolla puolestaan kävin stailaamassa näyteikkunan Tara Jarmonin liikkeessä. Jonkin verran minua työllistävät myös erilaiset tapahtumat, joissa olen itse mukana jonkinlaisessa roolissa. Koska teen myös jonkin verran bloggaamisen ohella muita töitä esimerkiksi viestinnän alalta, ilman muuta mahdutan myös nuo muut hommat työpäiviini. Ja yrittäjän elämään kuuluu luonnollisesti myös kaikkea tylsää kirjanpitoon ja laskutukseen liittyvää pakkopullaa, mutta ne eivät onneksi työllistä kovin montaa hetkeä kuukaudessa.

Tietysti yksi osa bloggaajan työpäivää on myös kommenttien lukeminen ja niihin vastailu. En harmikseni ehdi ihan aina vastata kaikkiin kommentteihin, mutta pyrin kuitenkin vastaamaan edes postauksiin tulleisiin kysymyksiin. Jokainen kommentti kuitenkin luetaan yhtä suurella ilolla. :) Ei tässä hommassa olisi mitään järkeä, ellei työstään saisi jotakin palautetta. Vuorovaikutus lukijoiden ja muiden bloggaajien kanssa on kuitenkin minusta blogeissa juuri se yksi parhaista jutuista. Lisäksi päivittelen Pupulandian erilaisia sosiaalisen median kanavia kuten Facebookia, Twitteriä, Instagramia, Pinterestiä ja Lookbookia

P7262652.JPG

Bloggaaminen on työnä kyllä aika unelmajuttu, mutta on se toisaalta myös vaativaa. Jatkuvasti pitää kyetä keksimään kiinnostavia aiheita, olemaan luova ja antamaan itsestään paljon. Työaikoja ei ole, mikä on sekä hyvä että huono juttu. On ihanaa, että voi suunnitella itse arkensa ja aikataulunsa vapaasti, mutta toisaalta työasioista ei pääse irti täysin koskaan. Pidän joskus vapaita viikonloppuja, mutta useimmiten bloggaaminen kuuluu minulla myös viikonloppuihin. Olen joskus pitänyt blogilomaakin, mutta jotenkin tuntuisi oudolta ja vaikealta olla bloggaamatta yhtäkkiä vaikka viikko, ellen oikeasti ole todella uupunut tai paikassa, jossa kirjoittaminen ei kertakaikkiaan onnistu. Olen kuitenkin tosi iloinen siitä, että minulla on mahdollisuus jättää arjessa tilaa harrastuksille ja spontaaniudelle, mikä ei tunnu olevan ollenkaan itsestäänselvyys monissa muissa työpaikoissa. On myös aika mahtavaa, että voin esimerkiksi hyvällä omallatunnolla sanoa tekeväni jossain määrin töitä, kun luen vaikkapa muotilehteä, koska kaikki se liittyy niin olennaisesti tähän mitä teen ja on osaltaan uusien ideoiden ammentamista ja tiedon etsimistä. Kaiken kaikkiaan koen olevani todella onnekas, että saan tehdä tällaista työkseni. :) Toivottavasti tämä vähän vastasi kysymyksiinne ja valaisi sitä, että mitä kaikkea tämän bloggaajan työpäiviin kuuluu. Ja lisääkin saa kysellä kommenttiboksissa, jos jotain vielä jäi mietityttämään!

P7282653.JPG

EDIT: Haluan kiittää kaikkia kommenttiosiossa keskusteluun osallistuneita. Syntynyt keskustelu on tuonut esiin tärkeitä näkökulmia ja problematiikkaa liittyen kuvien käyttöön ja niiden tekijänoikeuksiin blogeissa ja internetissä ylipäänsä. Tätä keskustelua on tärkeää käydä.

Laki on tekijänoikeusasioissa yksiselitteinen ja luvatta toisen ottamia kuvia ei saa käyttää – ei edes, vaikka merkitsisi kuvien yhteyteen niiden lähteet ja linkin tekijän sivuille. Olen toiminut väärin ja olen päättänyt muuttaa toimintatapojani. Minun olisi pitänyt herätä jo aiemmin ymmärtämään se, että en saa julkaista muiden omistamia kuvia kysymättä siihen etukäteen lupaa ja myönnän, että olen tehnyt virheen ja toiminut tässä asiassa ajattelemattomasti. Tulevaisuudessa julkaisen vain itse ottamiani kuvia tai kuvia, joiden julkaisemiseen minulla on tekijän/omistajan lupa.

Olen poistanut tässä jutussa aiemmin olleet kuvat ja korvannut ne itse ottamillani kuvilla.

Tags: , , ,

Categorised in: Elämä

180 kommenttia

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

  • Emilia M

    Hei Jenni! Kauniita kuvia, googlasin Doutzen Kroesin ja Telegraph Fashionin. Minua kiinnostaa, että miten hankit luvat tällaisten kuvien käyttöön? Oletko yhteydessä suoraan kuvaajaan?

     

  • Jenniii

    Heippa Emilia! Lupia ei ole, vaan noudatan sitä yleistä tapaa, mikä netissä on vallalla, että käytän kuvia ja merkitsen selkeästi lähteet. Lain mukaan näin ei saisi tehdä, mutta todellisuus ja käytäntö on toinen. Ilman muuta kannan seuraukset, jos joku vaatii kuviaan poistettavaksi tai haastaa oikeuteen, mutta toistaiseksi en ole vielä kuullut, että näin olisi koskaan tapahtunut. Muotiblogissa erilaiset inspiraatiokuvat (ainakin minun blogissani) ovat alusta asti olleet olennainen osa sisältöä, joten nykytilanteen valossa olen nyt toiminut näin.

  • Jenni H.

    Oi että! Tätä oli niin mielenkiintoista lukea. Haaveilen itse salaa tuollaisesta ammattimaisemmasta bloggaamisesta, vaikka vasta perustin oman kanavani.. :D Minusta se, että olet blogannut jo niin kauan, on älyttömän siistiä! Olen lukenut varmasti kaikki postauksesi ja on ollut jännä nähdä miten kaikki on kehittynyt tähän pisteeseen.

     

  • Minä vain

    Ei ihme, että olet niin suosittu bloggaaja, kun kerran näet noin paljon vaivaa blogisi eteen! :)

    Itse en millään jaksaisi käyttää kuusi tuntia aikaa postauksen tekemiseen; eikä minulla ole siihen tässä elämäntilanteessa aikaakaan. Silti tunti-puolitoista voi mennä minullakin postauksen tekemiseen.

  • Jenniii

    Kiva kuulla, että tämä oli kiinnostavaa myös teille lukijoille! Ehdottomasti unelmia kannattaa tavoitella ja kovasti vain treeniä bloggailun suhteen, niin siitä se lähtee. :) Harjoitus tekee mestarin, tässäkin asiassa. ;)

  • Jenniii

    No sellaiset noin paljon aikaa vievät postaukset ovat kyllä tosi harvinaisia. Mutta esimerkiksi asianmukaisia lähdeviitteitä metsästäessä (jos kuvat on esimerkiksi napattu Pinterestistä) voi vierähtää tovi jos toinenkin. Kyllä meinasi pylly puutua sitä edellistä bloggaus-juttua kirjoittaessakin jo, kun istua kökötin sen 4,5 tuntia naputtamassa. :D

  • Emilia M

    Kiitos vastauksesta Jenni! On totta, että netissä on tuo tapa valloillaan. Siitä käydään kuitenkin kaiken aikaa keskustelua ja monet luovan työn tekijät harmittelevat nykyistä tilannetta. Toivoisin, että ottaisit ammattibloggaajana asian esiin. Ammattilaiset kuitenkin näyttävät esimerkkiä ”tavallisille” bloggaajille. Minulla on se mielikuva – korjaa, jos olen väärässä – että esim. Eeva Kolu (Kaikki mitä rakastin) ja Stella Harasek (Paras aika vuodesta) käyttävät kuvituksena vain itse ottamiaan kuvia.

    Puhut inspiraatiokuvista. On hieman eri asia, jos esim. bloggaa jostain tietystä vaatemerkistä ja sen yhteydessä esittelee kuvia vaatteista, koska silloin voi olettaa kuvien esittelemisen edistävän myyntiä. Kuvien oikeuksien omistaja ei siis todennäköisesti pistäisi pahakseen niiden käyttämistä.

    Tässäkin jutussa kuitenkin kuvat liittyivät vain hyvin väljästi itse tekstin aiheeseen, niiden tarkoitus oli vain keventää juttua ja luoda tunnelmaa. Juttu olisi ollut mahdollista kuvittaa myös esim. itse ottamillasi kuvilla tai jopa jättää kokonaan kuvittamatta. Toki voisit myös taitavana yhteistyösopimuksien solmijana myös tehdä kuvankäyttösopimuksen jonkun uutta julkaisualustaa etsivän nuoren valokuvaajan/graafikon kanssa.

    Nämä kuvat olivat amerikkalaisen ammattikuvaaja Will Davidsonin ottamia, ja hän ei tosiaan varmaan tule asiaan puuttumaan. Kuitenkin kuvaaminen on hänen työnsä, josta hän saa elantonsa. Jonkun pitää näistäkin kuvista maksaa, jotta hän kykenisi työtänsä jatkamaan. Minulla on ystäväpiirissä graafikkoja, jotka jatkuvasti törmäävät siihen, että heidän (kerran tiettyyn tarkoitukseen tekemiään) kuvia lainataan, levitetään ja käytetään luvatta. Kun kyseessä on piirustus, niin jokainen kerran piirtänyt voi kuvitella, miltä se tuntuu, kun törmää omatekemään kuvaan yllättävässä yhteydessä, ilman tietoa miten se on sinne päätynyt, ilman palkkiota ja tunnustusta. Valokuvaa koskee kuitenkin aivan samanlainen taiteilijan tekijänoikeus.

    Toivoisin, että itsekin luovan työn tekijänä ja muutoin niin kunnianhimoisena bloggaajana miettisit tätä asiaa vielä uudelleen.

     

     

  • Jenniii

    Kiitos palautteestasi, tätä pitää miettiä. :) Nämä jutun kuvathan ovat siis käytännössä skannattuja tai digitaalisessa muodossa koneelle siirrettyjä lehden sivuja, eivät pelkkiä valokuvia kuten noista kuvissa näkyvistä tekstinpätkistäkin voi päätellä. Valokuvaaja ja kuvien lähde on merkitty, joten en yritä ottaa kuvia omiin nimiini, vaan antaa kunnian sille, jolle kunnia asiasta kuuluu.

    Tämä on tosi ristiriitaisia mielipiteitä herättävä aihe, koska tiedän toisaalta, että osa nuorista valokuvaajista tai kuvittajista esimerkiksi on suorastaan kiitellyt sitä, että olen nostanut tekstieni yhteydessä heidän töitään kredittien kera esille. Ei ole siis täysin yksiselitteistä, että kaikki pahastuisivat tällaisesta. Tietenkin asia on täysin eri, jos kuvien yhteyteen ei ole merkitty niiden ottajaa tai tekijää, jolloin tämä ei hyödy asiasta millään tavalla. Näissä asioissa varmasti on myös yksilöllisiä eroja siinä, miten tekijät kuviensa käyttämiseen sosiaalisen median kanavoissa suhtautuvat. Osa pitää kaikkea näkyvyyttä hyvänä asiana, osa puolestaan on hyvin tarkkoja tuottamansa sisällön käytöstä. Minun ottamiani kuviani saa kyllä lainata muihin blogeihin, kunhan merkitsee selkeästi kreditit Pupulandialle ja linkittää tänne.

    Tiedän, että osa bloggaajista käyttää vain omia kuviaan kuvituksena ja itse asiassa tämän postauksen kohdalla mietin itsekin, että olisiko käyttänyt omia kuviani vai muualta nappaamaani kuvasisältöä, mutta vaihtelun vuoksi halusin käyttää näitä kauniita muualta löytämiäni kuvia. Kaikki mitä rakastin -blogin Eeva taitaa ainakin pääosin käyttää vain itse ottamiaan kuvia – joskin olen myös hänen blogissan muistaakseni nähnyt joskus muualta lainattuja kuvia? Stellalla on ainakin ennen ollut tapana julkaista omien kuviensa ohella myös inspiskuvia esimerkiksi katumuotisivustoilta tai satunnaisia muotikuvia (ainakin Freja Beha Erichsen on ollut edustettuna useampaan otteeseen), mutta en tiedä onko hän muuttanut bloginsa linjaa tässä asiassa sittemmin.

    Ideasi yhteistyöstä jonkun valokuvaajan tai graafikon kanssa on ihan mielenkiintoinen, joten sitä pitää miettiä. Tällä hetkellä kuitenkin koen, että haluaisin pitää esimerkiksi muotikuvissa nähdyt inspiroivat tyylit ja katumuotikuvat osana blogini sisältöä ja niiden osalta olen jatkanut tuota blogimaailmasta tuttua hyvän tavan mukaista lähdeviitteiden merkitsemistä ja linkitystä silloin, kun selkeä linkitettävä sivu on tiedossa.

  • Jenniii

    Ja piti sinua Emilia vielä erikseen kiittää, että kerrankin oikeasti rakentavaa ja hyvässä hengessä annettua palautetta. Kritiikki on vaikea laji ja sinun tapasi oikeasti kannusti miettimään, miten haluan toimia näissä jutuissa. Hyökkäämällä negatiivisesti bloggaajaa vastaan yleensä saa aikaan vain niskakarvat pystyssä -vastareaktion. Mutta tuolla tavoin rauhalliseen, asialliseen ja ystävälliseen sävyyn muotoiltu viesti vie paljon pidemmälle. Saisivat muutkin ottaa oppia. ;)

  • tiinapetriikka

    Mielenkiintoinen kirjoitus, kiitos tästä! :)

  • Kiinnostaisi tietää enemmän myös muista freelancerin töistäsi, jotka eivät liity bloggaamiseen tai esim. Trendi-lehteen :)

    http://hannamariahh.blogspot.fi/

  • Jenniii

    Kiitos kivasta palautteesta! :)

  • Jenniii

    Olen niitä hiukan avannut ainakin siinä edellisessä bloggaamista käsitelleessä jutussa, mutta ei niissä kauheasti ole mitään kerrottavaa. Olen tehnyt aiemmin esimerkiksi Sanomille copywriter-hommia sekä hakukonemarkkinointiin liittyviä juttuja, mutta tällä hetkellä ne työt ovat tauolla. Jonkin verran yritykset ovat kiinnostuneita blogimaailman ja viestintäalan osaamisestani ja toisinaan teen jonkinlaisia konsultointihommia projektiluontoisesti. Lisäksi minua pyydetään joskus luennoimaan näistä aiheista erilaisiin tilaisuuksiin. Yleensä tehtävät liittyvät jollain tapaa blogeihin tai sosiaaliseen mediaan sekä markkinointiin. Mutta eipä niissä oikein sen enempää kerrottavaa ole. :) 

  • Mielenkiintoinen juttu :) Kun noin kiitettävästi käytät aikaasi blogiin, niin miten pidät motivaatiota yllä?

  • Jenniii

    En oikein osaa sanoa, miten motivaatiota saa aktiivisesti itse pidettyä yllä. Minulla se vain toimii vähän niin, että joitakin asioita kohtaan sitä on ja joitakin asioita kohtaan ei. :) On päiviä tai joskus pidempiäkin jaksoja, kun blogin pitäminen ei innosta tai tuntuu, ettei ole mitään sanottavaa, mutta ne hetket ovat aina menneet melko nopeasti ohi. Ehkä tämä on minulle jonkin sortin kutsumushomma. :)

  • Jessii

    Olisin kysynyt, että millaisia tulevaisuuden suunnitelmia sinulla on, kun olet nyt kertonut menneisyydestä ja tästä päivästä. Mitä ajattelit tehdä 10-20 vuoden päästä?

  • Jenniii

    Voi kuule, ei aavistustakaan. :D En edes mieti sellaisia! Antaa elämän kuljettaa ja ajan näyttää. :)

  • Emilia M

    Kiitos vielä asiallisesta vastauksesta. Halusin ottaa tätä asiaa esille, koska lainailu on nettimaailmassa ja blogeissa nykyään niin yleistä. Jotkut varmaan tekevät sitä ihan ajattelemattomuuttaankin. Siksi on todella tärkeää tuoda säännöllisesti esiin näitä tekijänoikeuskysymyksiä, varsinkin, jotta aloittelevat bloggaajat ymmärtävät mitä ovat tekemässä.

    Blogimaailmassa on tosiaan tullut tavaksi ilmoittaa lähteet, kuten olet yllä tehnyt, mutta se ei vielä tee käytännöstä ”hyvän tavan mukaista”. Hyvän tavan mukaista olisi selvittää lupa kuvien käyttöön etukäteen ja jos lupaa ei heltiä, olla käyttämättä. Tästä asiasta pitäisi puhua paljon enemmän.

    Vielä ongelmallisemmaksi asia muuttuu, kun lainaaja on bloggaaja, joka tienaa omasta tuotoksestaan rahaa. Asiasta on kirjoittanut esimerkiksi Chocochilin Elina Innanen täällä: http://chocochili.net/2013/02/tekijanoikeuksista/ Elinan tekstistä pääsee eteenpäin muihin kirjoituksiin. Myös Salla Brunoun tekijänoikeusjuttuun kannattaa tutustua: http://sbrunou.blogspot.fi/2012/04/bloggaajat-ja-tekijanoikeus.html

    Uskon, että moni bloggaaja kuitenkin lainailee toisten kuvia tai muuta sisältöä ihan vain hölmöyttään, koska on niin innostunut bloggaamisesta, eikä ole välttämättä tullut ajatelleeksi näitä asioita. Erityisesti siksi olisi tärkeää, että ammattibloggaajat näyttäisivät esimerkkiä ja toisivat aina tilaisuuden tullen esiin tekijänoikeuspuolta.

    Jos tekee mieli lainata, niin kaiken a ja o lienee avoimuus, läpinäkyvyys ja luvan kysyminen _etukäteen_. Se voi tuntua vaivalloiselta, mutta kannattaa.

     

     

  • Tuulia T.

    Tosi mielenkiintoinen juttusarja, kiva kuulla lisää bloggarin arjesta. Sun aamurutiinit laittoi itsenikin miettimään uudelleen, että mihin aikaan olenkaan oikeasti tehokkain ja miten voisin hyödyntää sitä lisää. Kiitos Jenni! :)

  • Salsa

    Kiitos tästä postauksesta, tätä oli todella mielenkiintoista lukea! Ja hienoa nähdä, miten paljon aikaa ja vaivaa käytät työhösi :) Muutenkin minusta on todella mielenkiintoista ja hienoa, kun syntyy uusia ammatteja ja ammatti ryhmiä, kuten nyt vaikkapa bloggaajat. Millaisia mahtavatkaan olla työmahdollisuudet ja ammattinimekkeet 20 vuoden kuluttua!

  • Kyllä blogistasi näkee että panostat tähän kunnolla. Postauksistasi huomaa että kulutat niihin aikaa ja pyrit aina tekemään hyvää jälkeä. Luin kiinnostuneena keskustelusi Emilian kanssa tekijänoikeuksista ja mun mielestä kuvien ”lainaaminen” (varsinkin nuorilta kuvaajilta ja graafikoilta) on sallittavaa, kunhan muistaa laittaa krediitit kohdalleen ja esimerkiksi pieni sivumaininta itse valokuvaajalle vaikka sähköpostin välityksellä postauksen julkaisun tapahduttua sanoen ”Hei, käytin kuviasi täällä ja täällä ja laitoin krediitit kohdalleen ja kerrothan jos et halua tämän tyyppistä julkisuutta, poistan kuvasti jos niin haluat” -tyylisesti, tottakai paljon hienovaraisemmin. Ja tottakai tuntemattomien sivuilta kannattaa käydä katsomassa (jos esimerkiksi lainaa toisesta blogista) pyytääkö bloggari tai valokuvaaja erikseen kysymään luvan kuvien käyttöön.

    Näissä isojen brändien linkityksissä asia taas on hankalampi. Sanoisin että jos brändi on hyvin tunnettu Suomalainen brändi, kannattaa heille lähettää jälkikäteen sähköpostia ja varmistaa että asia on OK tai edelleenkin, jos jossain sanotaan että lupa pitää kysyä uudelleen, niin sitten tehdään niin. Jos brändi taas on jokin vähemmän tunnetumpi suomessa tai ulkomailla, pelkkä krediittien laitto ja brändin ”omistajan” informointi voi riittää. Jälleen kerran jos tarvitaan erikseen lupa kuvien käyttöön niin se on mielestäni kysyttävä.

    Tälläinen pieni vuodatus tähän väliin, itse pyrin toimimaan aina tälläisen periaatteen mukaan. Esimerkkinä kävin vähän aikaa sitten mulle uudessa kampaamossa ja halusin kuitenkin tehdä asiasta postauksen. Kysyin luvan kuvien ottoon ja valmiin postauksen julkaistuani linkitin liikkeen omistajalle juttuni hänen liikkeestään. Ei ole pahaa sanaa kuulunut ja postaus (ja minä) on saanut olla kritiikiltä suojassa :)

    hannamaria
    http://hannamariav.blogspot.fi

  • Jenniii

    Hyvää pohdintaa aiheesta sinultakin, kiitos! :) Itse uskoisin niin, että brändit tuskin pahastuvat saamastaan ekstra-näkyvyydestä. Käytännössähän esimerkiksi lookbook- tai fiiliskuvien esittely tuo heille ilmaista lisänäkyvyyttä positiivisessa hengessä. Moni brändi jopa lähettää bloggaajille lookbook-kuvansa siinä toivossa, että niistä mahdollisesti kirjoitettaisiin. Ja nuo kuvathan on tehty nimenomaan brändin mainostustarkoituksessa.

    Enemmänkin näen ongelmallisina tapauksina juuri yksittäisten ihmisten henkilökohtaiset tuotokset valokuvauksen tai taiteen saralla. Kuten tuolla yllä totesinkin, olen usein huomannut, että etenkin nuoret tekijät pääasiassa ilahtuvat saamastaan huomiosta – kuhan tekijätiedot on merkitty selkeästi linkkien kera ja he voivat näin näkyvyydestä jopa hyötyä. Varmasti myös näissä jutuissa on monia eri koulukuntia ja näkemyksiä, mutta tähän mennessä olen saanut ainoastaan kiitosta, kun olen postausten yhteydessä nostanut nuoria tekijöitä esille.

    Vaikeampi keissi ovat sitten esimerkiksi juuri tällaiset aiemmin ilmestyneiden muotilehtien editorialeja esittelevät jutut, jotka on napattu joltakin editorialeja esitteleviltä sivustoilta. Yleensä näillä sivustoilla on lupa julkaista kuvasarjat ja monet tuntemattomammat muotikuvaajat ihan tarjoavatkin juttujaan näillä sivustoilla julkaistaviksi, jotta saisivat töilleen näkyvyyttä. Tämän tiedän ihan siltä pohjalta, että olen tosiaan ollut perustamassa REVS Magazinea, jolla on myös vahva nettipresenssi ja konseptin ideana on nimenomaan julkaista myös eksklusiivista materiaalia netissä. Jos kuvasarjat lähtevät leviämään muualle nettiin, on huomio ainoastaan myönteistä, kun lähdeviittaukset ovat kunnossa, koska sillä tavoin kaikki osapuolet saavat näkyvyyttä.

    Printtilehtien editorialien netissä julkaisemiseen on käsittääkseni noilla isoimmilla sivustoilla ainakin lupa ja en oikein tiedä, miten niiden osalta tulisi sitten menetellä. Jos itse haluan uudelleenjulkaista noita juttuja, en oikein tiedä, kenelle minun pitäisi kyselyni asiasta osoittaa: kuvasarjan netissä luvan kanssa julkaisseelle taholle, kuvasarjan alunperin printtipuolella julkaisseelle lehdelle vai valokuvaajalle? Kun kyseessä ovat maailman suurimmat muotilehdet ja maailman tunnetuimmat muotikuvaajat, epäilen, ettei heitä edes kiinnosta, jos heidän kuviaan esitellään netissä (lähdeviittausten kera), koska se ei vaikuta heidän työtilanteisiinsa tai palkkioihinsa millään tavalla. Voin toki olla väärässäkin siinä, kiinnostaako. Palkan valokuvaajille ja tiimeille joka tapauksessa on jo maksanut se muotilehti, joka on heiltä kuvasarjan ostanut (ja sitten antanut luvan julkaista sen edelleen jossakin verkkosivustolla). Luvan kyseleminen kuitenkin tällaista yksittäistä maailman mittakaavassa todella pientä blogia varten voisi olla vähän epätoivoista, koska tuollaisiin tiedusteluihin vastailu tuskin on niiden tahojen prioriteettilistan kärjessä, vaikka kuvien uudelleenjulkaisu heille olisikin ihan ok. Voin toki kokeiluluontoisesti testata tätä joskus. :)

    On varmasti tekijöitä, jotka eivät halua töitään julkaistavan muualla kuin siellä, minne ne on sopimuksen mukaan tehty, mutta ainakin muodin saralla en ole vielä kertaakaan kuullut, että kukaan olisi pahastunut kauniiden kuviensa fiilistelystä ja uudelleenjulkaisusta asianmukaisin viittein. Kuten sanottua, olen saanut jopa tunnetulta suomalaiselta muotikuvaajalta kiitos-viestin, kun lupia kyselemättä julkaisin hänen ottamiaan kuvia blogissani positiivisen tekstin ja lähdeviittausten kera. Siksi välillä mietin, että onko tämä keskustelu todella aiheellinen, jos lähteet on merkitty asianmukaisesti? Eri asia toki on, jos kuvaa käytettäisiin luvatta vaikkapa mainosbannerissa, täysin kontekstista irroitetussa yhteydessä (etenkin jos sävy olisi negatiivinen) tai ilman asianmukaisia lähdeviitteitä. Kuulisin mieluusti tästä aiheesta näkemyksiä ihan itse tekijöiltä – siis heiltä, joita tämä muotiblogi-konteksti nimenomaan koskettaa. Usein nimittäin tuntuu, että moni ulkopuolinen on paljon enemmän huolissaan kuvaoikeuksien rikkomisesta kuin nuo itse tekijät, jotka muotiblogien kaltaisessa mediassa kuviensa kautta ovat esillä. :) Voisiko joku muotikuvaaja tulla kommentoimaan? 

  • Jenniii

    Kiitos Tuulia! :) Olen todellakin huomannut, että energisin ja tehokkain hetkeni päivässä on juuri silloin ihan heti heräämisen jälkeen ja siitä sitten ehkä 4 tuntia eteenpäin. Siksi tuntui vielä kodin ulkopuolella töissä käydessä siltä, että päivän paras hetki menee hukkaan, kun piti juuri silloin aamulla seisoa suihkussa, tuhertaa meikkiä, pukea, tehdä aamupalaa ja istua ruuhkassa, kun olisi ollut paras inspis tehdä hommia. Suosittelen kokeilemaan siis tätä meikäläisen taktiikkaa, jos aikataulun puitteissa siihen on mahdollisuus ja tunnet olevasi aamuihminen! :)

  • Jenniii

    Kiitos kivasta palautteesta! :) On todellakin jännittävää nähdä, miten tämä mediakenttä jatkossa kehittyy ja mitä uusia sosiaalisen median muotoja tähän rinnalle mahtaa vielä tulla!

  • Jenniii

    Koska tämä aihe ristiriitaisuuksineen kiinnostaa minua ihan oikeasti, haastoin Facebookissa muotikuvaamisen parissa työskenteleviä valokuvaaja-ystäviäni kommentoimaan tänne ja jakamaan oman näkemyksensä asiasta. Toivottavasti moni heistä jakaa mietteensä, niin saamme vähän laajempaa näkökulmaa asiaan. :)

  • Redcoffee

    Kiitos, mielenkiintoinen kirjoitus sinulta. :)

    Itsekin olen blogin kirjoittelun alussa ja tietysti kaikki tytöt haaveilevat lukijoista, joiden kanssa jakaa omia ajatuksia.

  • FFFifi

    Samaa mieltä Emilian kommenttien kanssa vaikka itse käytän myös muiden kuvia, yleensä luvatta. Tästä aiheesta todellakin pitäisi keskustella enemmän.

    Itse jakaisin netissä olevat kuvat kuitenkin useampaan luokkaan: taiteilijan (esimerkiksi valokuvaajan) kuvat, jotka löytyvät esimerkiksi taiteilijan kotisivuilta, ja sitten tällaiset meemi-tyyppiset kuvat (joiden tarkoituksena onkin levitä). Itse käytän jälkimmäisiä ilman lupaa mutta aina linkitettynä tai vähintään niin, että osoite näkyy kuvassa (jatkossa muuten linkitän nekin). Ensimmäisiin pyydän luvan, ja kerron kuvan yhteydessä ”kuva se-ja-se, julkaistu taiteilijan luvalla”. En missään tapauksessa käyttäisi ensimmäisen luokan kuvia luvatta.

    Kolmas luokka voisi olla tuotekuvat, joihin lasken myös nettiartikkelien yhteydessä olevat kuvat. Periaatteessa näiden ”lainaaminen” on myös väärin, mutta ajattelen, että linkkaukseni tuo firmalle/ julkaisijalle mahdollisesti asiakkaita/ lukijoita, jolla ajattelen oikeuttavani tämän toiminnan. Tässä tapauksessa en myöskään ota kuvaa kuvaajalta itseltään, vaan siitä on jo maksettu hänelle (toivon mukaan riittävästi huomioiden sen, että kaltaiseni rosmot voivat käyttää sitä). Mikäli kyseessä on artikkeli, ja kuvaaja/kuvittaja on mainittu, kerron hänen nimensä, ihan samalla tavalla kun kerron kirjoittajan nimen. Mikäli kyseessä olisi kuvareportaasi, en todellakaan laittaisi kaikkia kuvia blogiini, vaan 1-2 ja linkin, mikäli ko. repparista jotain kirjoittaisin. 

    Neljäntenä voisi olla vielä ne kuvat, joita saa vapaasti käyttää, joita esim. Wikipediassa on.

    Jos asiaa miettii tekstin kannalta, niin on aivan eri asia julkaista omassa blogissaan vaikka kokonainen postaukseni 1.) linkkaamatta, 2.) linkillä, 3.) lainaus siitä & linkki takaisin. Jos joku jostain syystä haluaisi julkaista omassa blogissaan jonkun tekstini sellaisenaan, siihen tulisi pyytää lupa (mutta suostuisin kyllä).

    Miksi sitten käytän muiden kuvia? Ensinnäkin siksi, että kirjoitan silloin tällöin mm. media-analyysiä tai vastaavaa, jolloin alkuperäisten kuvien käyttäminen on usein välttämätöntä. Sekä siksi, että aiheeni ovat sellaisia, että niihin on usein hankala ottaa itse kuvia, tai siihen menisi todella paljon aikaa. Jos esimerkiksi tarvitsen kuvan vaa’asta, ”lainaan” sen netistä, sillä en omista vaakaa ja joutuisin hankkiutumaan esimerkiksi kauppaan, kuntosalille tai terveyskeskukseen ottamaan kuvan. Mikäli mahdollista, ”lainaan” ns. tekijänoikeusvapaan kuvan.

    Tässä postauksessa olevien kuvien käyttöä en pidä kovin perusteltuna. Ne liittyvät aiheeseen hyvin löyhästi ja lukijalle jää epäselväksi se, kuka nämä nyt oikeastaan on tehnyt ja kenellä on oikeudet. Mikäli kuvat ovat lehdestä, tulevat mukaan myös lehden tekijänoikeusasiat. Skannata tai valokuvata lehteä ymmärtääkseni saa, mutta jos kuvat on otettu näin, sen olisi hyvä olla selvää lukijalle. Myös se, että kuvat ovat tässä yhteydessä kaupallisessa käytössä, mutkistaa asiaa.

  • Jenniii

    Kiitos kiinnostavasta ja analyyttisestä kannanotosta. :) Omalta osaltani erityisen mielenkiintoinen on juuri tuo viimeinen, tätä postausta koskeva kohta. Jos siis itse skannaisin kuvat ostamastani lehdestä (omistan skannerin ja ostan monia ulkomaisia lehtiä, joiden kuvia toisinaan käytän myös postauksissani), se olisikin ok? Vaikka kyseessä olisivat siis nämä tismalleen samat kuvat? Entä jos julkaisin nämä kuvat pelkkänä kuva-artikkelina nimenomaan ylistyksenä vaikkapa kyseiselle valokuvaajalle ja/tai lehdelle? Olisiko tilanne silloinkin eri?

    Ymmärrän, että tilannetta toki mutkistaa myös se, että olen lehden palkkalistoilla (freelancerina tosin) ja minulle maksetaan palkkiota blogin kirjoittamisesta. Kuvat itsessään eivät sinänsä ole kaupallisessa käytössä, vaikka media onkin kaupallinen tai osa sen sisällöstä kaupallista. Tämän kyseisen jutun olisi ilman muuta voinut kuvittaa toisellakin tapaa – ja jopa mietin asiaa aluksi. Olen vain niin tottunut toimimaan yllämainitulla blogimaailmasta tutulla tavalla, että en ehkä aina osaa edes mieltää tätä omaa blogiani joksikin kaupalliseksi mediaksi, joka rinnastetaan esimerkiksi printtilehtiin tai suurten lehtitalojen artikkeleihin. Kuitenkin tämä minun blogilla tekemäni bisnes on kovin pientä ja tällä hetkellä elätän sillä niukasti itseni. Vaikka A-lehdet maksaakin minulle palkkiota blogistani, olen täällä alla sinänsä täysin itsenäinen toimija. Se ei tietenkään poista vastuutani kuvaoikeus-asioissa, mutta haluan vain havainnollistaa, että siinä mielessä Pupulandia on mediana silti kovin kaukana vaikkapa Trendistä lehtenä tai Ilta-Sanomista verkkomediana. :) Joka tapauksessa erittäin kiinnostavia näkökulmia ja keskustelua – ja keskustelua tällaisessa rakentavassa hengessä minusta tästä aiheesta kaivattaisiinkin.

  • Riikka-1234

    Hei,
    mieleni tekisi kirjoittaan pitkä vastike näkemyksiisi kuvamateriaalin vapaista käyttöoikeuksista, mutta valitettavasti aikani ei anna nyt myöten. Myönnät aiemmassa vastauksessasi, että kuvien käyttäminen pn laitonta, mutta teet niin kuitenkin. Etkö kunnioit lakeja? Missä menee se raja, jossa alat kunnioittaa lakeja ja miksi raja menee juuri siinä? Lisäksi sillä ei ole väliä, jos suurin osa linkkaamistasi nuorista kuvaajista ja vaikka kaikki Facebookin kuvaajaystäväsi näkevät menettelytapasi ok:ksi. Teet kuitenkin väärin, laittomasti ja sorrat sen ihmisen tekijänoikeuksia ja työtä, joka ei pidä kuviensa ilmaiskäytöstä. Jos olet ammattibloggaaja, käyttäydy sen mukaisesti.

    Asiallista vastaustasi odottaen :)

  • Jenniii

    En tiedä, pitävätkö kaikki valokuvaajaystäväni tämän menettelytavan oikeaksi, ja juuri siksihän heitä peräänkuulutinkin tänne kommentoimaan asiaa. Toivottavasti joku heistä osallistuu keskusteluun. :)

    Kyllä, myönnän rikkovani tältä osin silloin tällöin lakia. Huomaan, että asetat tarkoituksellisesti kysymyksen kommentissasi hyvin mustavalkoiseen muotoon. Enkö kunnioita lakeja? Kyllä kunnioitan suurinta osaa laeista, mutta kyllä teen joskus pieniä rikkomuksia kuten varmasti meistä jokainen. Kävelen toisinaan liikennevaloissa päin punaisia, saatan istua raitiovaunussa yhden matkan verran maksamatta, jos matkakorttini on kriittisellä hetkellä mennyt umpeen eikä käteistä ole mukana. Joskus saatan katsoa kaverin luona netistä ladatun elokuvan tai silloin tällöin käyttää blogissani kuvaa, jonka käyttöön minulla ei ole laillisesti oikeutta.

    Suurimman osan käyttämistäni kuvista käyttöön minulla on oikeus – ne ovat joko minun itseni ottamia, yleiseen levitykseen tarkoitettuja kaupallisia kuvia tai luvan kanssa julkaistuja. Toistaiseksi olen valinnut noudattaa sitä tapaa, joka netissä ja blogimaailmassa on ollut vallalla eli käyttää kuvia merkiten niihen tekijätiedot ja lähdeviittaukset. Näin olen valinnut tehdä siksi, että bloggaajana olen halunnut jakaa myös muiden tuottamaa inspiroivaa sisältöä oman blogini kautta. Esimerkiksi katumuotikuvat ja niistä inspiroituminen on aina ollut olennainen osa blogiani ja minusta on mukava näyttää, mistä itse poimin ideoita omaan pukeutumiseeni – ja siinä mielessä nimenomaan antaa sitä kunniaa sinne suuntaan, jonne se kuuluu. Pyrin tietysti pääasiassa käyttämään blogissani sellaisia kuvia, joiden tekijänoikeusasioita ei tarvitse miettiä, mutta monipuolista ja kiinnostavaa sisältöä tarjotakseni käytän joskus myös muualta löytämääni kuvamateriaalia inspiraatiomielessä lähdeviittausten kera.

    Otan toki tietoisen henkilökohtaisen riskin julkaistessani kuvia, joiden käyttöön minulla ei ole laillista oikeutta. Jos joku kuvaaja tai taho ei missään tapauksessa halua minun käyttävän kuviaan blogissani, ilman muuta poistan kuvat ja vastaan mahdollisista seurauksista, jos sellaisia hän haluaa minulle langettaa. Toisin sanoen, tässä asiassa olen sisältösyistä valinnut toimia näin mutta otan samalla riskin ja kannan seuraukset, jos joku haluaa haastaa minut tästä syystä oikeuteen. 

  • Jenniii

    Kiitos! :) Onnea oman blogin starttailuun ja ole itse aktiivinen kommentoija muissa blogeissa, niin sitä kautta varmasti moni löytää myös sinun blogiisi vastavierailulle. :)

  • FFFifi

    Mulla on sellainen (hatara) muistikuva viestintää säätelevien lakien opinnoista, että esimerkiksi artikkelista saa ottaa valokuvan ja julkaista sen omanaan, kunhan siitä käy ilmi, että on kuvattu toisen teosta. Samalla tavalla kuin esimerkiksi veistoksesta voi ottaa kuvan (kunhan on paikassa, missä saa kuvata). Silloinkaan veistosta ei saa väittää kättensä jäljeksi, ja on kohteliasta kertoa kenen tekele se on mikäli ei voida olettaa, että asia on yleisessä tiedossa. Asia muuttuu taas, jos otan jonkun toisen valokuvista tarkkoja kuvia, niin että ne toistuvat samanlaisina, ja postaan ne tai alan myymään niitä, näin ei tietenkään voi tehdä. Jos taas esimerkiksi repäiset lehdestä kauniin kuvan, asettelet sen lattialle, heität ehkä pari kukan terälehteä mukaan, mietit valot ym. ja otat kuvan, niin käsittääkseni se muuttuu omaksi teokseksesi. Silloinkin kertoisin kyllä, kuka kuvassa olevan kuvan on ottanut. On tosin aika häilyvä raja, minkä verran voi lainata ja miksata omaansa, tämähän on esimerkiksi musiikissa paljon pohdittu asia. Tavallaan myös blogipostauksen yhteydessä kuvasta voi syntyä uusi tulkinta, joten ihan ongelmaton tämä asia ei todellakaan ole!

    Mikäli tekisit näistä kuvista artikkelin, jonka aiheena olisi se, että ko. lehdessä oli upeita kuvia, jotka oli ottanut tämä kuvaaja, ja haluaisin kiinnittää huomionne erityisesti taittajan hienovireiseen tekstin sommitteluun, ihana kokonaiselämys tms., silloin asia on mielestäni eri. Kuten myös silloin, jos tavoitteena olisi analyysi tai kritiikki. Kuten mulla tässä http://www.lily.fi/blogit/fitness-fuhrer/ylimaaraista-pakaroissa-eli-olennaisuuksia-naispikajuoksijoista, tällä tavalla on tietääkseni laillista käyttää muiden kuvia & tekstiä. Tosin mullakin on tuolla kuva, joka on otettu jonkun ulkomaalaisen uutispalvelun nettisivulta ja olen vielä unohtanut linkata sen, enkä ole myöskään kertonut mistä lähteestä IL on kuvat ostanut… Tällaisen jutun yhteydessähän ei ole mitään muuta mahdollisuutta kuin skannaus, valo- tai videokuvaus. Asia ei kävisi ilmi pelkästä tekstistä.

    Ihan tarkalleen ottaen en tiedä mitä laki sanoo tällaiseen ”perusteltuun” käyttöön vai sanooko mitään, mutta itse en pistäisi juoksuharjoittelusta kertovaan postaukseeni kuvia kukista ja alle tekstiä kuvat ”P. Puskanen, Puutarhassamme-lehti”. Sen sijaan voisin ottaa Juoksija-lehdestä pari valokuvaa esimerkiksi artikkelista, jossa esitellään juoksutekniikkaa lisäyksenä tekstillä ”Juoksijan numerossa X/X on hyvä juttu tekniikasta, esim. tätä en ollut tajunnut aiemmin”. Koko artikkelin räpsiminen postaukseen taas menisi rajan yli, mikäli kyseessä ei olisi jokin analyysi.

    Mitä tulee tienaamiseen, niin se että toiminta on pientä tai että sitä ei itse miellä kaupalliseksi, ei muuta asiaa. Enhän minäkään saisi tallentaa koneelleni sinun asukuviasi, tulostaa niitä korteiksi ja mennä Hakaniemen torille myymään niitä, vaikka tämä bisnekseni olisi varmaan aika pientä, ja tuskin suoranaisesti pois sinulta :P

  • en muista nimimerkkiä

    Skannattuja lehtikuvia ei ole millään muotoa sallittua julkaista. Lehti saa toki olla osa kuvaa, esim. näkyä avoimena pöydällä kahvikupin vieressä, jos tarkoituksena on kuvittaa aamuista lehtienlukutuokiota. Mutta ei ole sallittua esimerkiksi ottaa todella tarkkoja kuvia lehden sisällöstä ja laittaa kuvaan muodon vuoksi kahvikupin taustalle. Siinä rikotaan paitsi valokuvaajien oikeuksia, myös lehden oikeuksia. Enpä usko, että Trendikään ilahtuisi, jos tällä verukkeella julkaisisin kokonaisia artikkeleita ja kuvasarjoja lokakuun numerosta blogissani…

    Kuvan käyttötarkoituksella ei myöskään ole niin paljon merkitystä kuin luulisi. Vaakaesimerkissäsi on valitettavasti täysin merkityksetöntä, onko sinulla omaa vaakaa vai ei: ellei käyttölupaa ole automaattisesti annettu (esim. joissain Creative Commons -kuvissa), sinun on joka tapauksessa kysyttävä lupa etukäteen. Media-analyysi on monimutkaisempi juttu – analyysissäkään ei ole laillista lainata analysoitavaa teosta kokonaisuudessaan. Mainosten ja tuotekuvien lainaaminen on turvallisempaa, sillä niiden tarkoitus onkin levitä, mutta siitäkin voi joku tietysti älähtää, analyysin luonteesta riippuen. Tuotteita saa ihan rauhassa kommentoida ja arvostella.

    Blogin kaupallisuudella ei myöskään ole mitään erityistä merkitystä. Puhumattakaan siitä, että kaupallisen blogin määritelmä on aika häilyvä. Useimmat kaupalliset blogit ovat kuitenkin aloittaneet harrastelijablogeina, vai olenko väärässä? Kuvat lisäävät aina blogin potentiaalista kaupallista arvoa.

    Tuo yleisesti käytössä oleva linkitysmalli voi vaikuttaa reilulta ja suoraselkäiseltä blogietiketiltä, mutta se ei oikeasti ole reilua, laillista eikä tekijän moraalisia oikeuksia kunnioittavaa, ellei lupaa kysy etukäteen. Helppoahan luvan kysyminen loppujen lopuksi on: on kummallista, että harva bloggaaja sitä tekee. Jos lupaa ei juuri siihen kuvaan heru, maailma tuskin siihen kaatuu :)

  • Jenniii

    Kiitos hyvästä ja mielenkiintoisesta jatkopohdinnasta. Minusta sinulla on aika hyvät periaatteet kuvien lainattujen kuvien käytölle blogissasi. Tosin tässä tullaan taas siihen, etteivät välttämättä kaikki noista mainitsemistasikaan tavoista ole lain mukaan ok, vaikka lainakuvien käyttö noissa mainitsemissasi jutuissa sisällön puolesta olisikin perusteltua. Tämä ei tosiaankaan ole ihan yksinkertaista. :)

    Ehkä ryhdyn harrastamaan tuota muotilehti lattialle ja kukan terälehdet levälleen -tekniikkaa, haha. :D

    Se on kuitenkin mielestäni eri asia, myytkö minun kuviani torilla itse tekemäsi tuotteen koristeena vai käytätkö niitä blogissasi (oli se sitten kaupallinen blogi tai ei)? Blogien lukeminen kuitenkin on ilmaista ja palkkiot maksaa jokin muu taho kuin kuluttaja. Itse kokisin huomattavasti isommaksi rikkeeksi sen, että printtaisin nämä kuvat postikorteiksi ja myisin niitä torilla kuin että julkaisen ne lähdeviitteiden kera blogissani jakaakseni kauniit kuvat myös muille muodista kiinnostuneille. En siis tee sitä tienatakseni rahaa, vaan jakaakseni inspiroivaa sisältöä, siinä missä postikorttien myymisen pääpointti on nimenomaan tuoda myyjälleen rahaa. Ja siinä on minusta se ero. Eli vaikka saankin blogini kirjoittamisesta palkkiota, eivät nämä kuvat tuo minulle suoranaisesti taloudellista hyötyä yhtään sen enempää, siinä missä taas kuvien edelleen myyminen uutena tuotteena toisi. Tuo esimerkkisi vertaus on siinä mielessä minusta vähän ontuva. Tästä voi hyvinkin joku olla eri mieltä, mutta tämä on minun tulkintani asiasta. 

  • FFFifi

    Tähän ehtikin tulla aika pitkälti vastaus tuossa ylemmässä kommentissani, ilmeisesti sillä aikaa kun tätä kirjoitit.

    Ainoa mikä vaatinee täsmennystä on tuo vaaka-asia. Missään vaiheessa en käyttänyt perusteluna mutku mulla ei ole vaakaa oikeutuksena kuvan käyttöön vaan perusteluna sille, miksi niin teen: kaikkia asioita ei ole mahdollista kuvata itse. Vaaka nyt olisi helppo, mutta jos tarvitsen kuvan pandasta, niin en ehkä lähde tästä Aasiaan ottamaan kuvaa itse. Todennäköisimmin käyttäisin esim. Wikipediasta otettua creative commons -kuvaa, jolloin mitään ongelmaa ei olisi. Voisin myös piirtää kuvan, tätäkin olen käyttänyt. Kolmas vaihtoehto olisi käyttää jotakin meemikuvaa, ja viimeisenä vaikka Anttilaa (siis vaa’an yhteydessä :P). Viimeinen näistä on kiellettyä, mutta Anttila tuskin pahastuu, sillä heillehän se toimii mainoksena, ja oikeudet ovat mitä todennäköisimmin heillä. Sen sijaan valokuvaajan kuvaa vaa’asta tai pandasta en veisi hänen kotisivuiltaan ilman lupaa.

  • en muista nimimerkkiä

    Anteeksi, ei ollut tarkoitus vihjata, että lainaisit muualta vaakojen kuvia vain siksi, ettei sinulla ole vaakaa! Nyt kun luen tekstini uudelleen, se kuulosti kyllä siltä – pahoittelen.

    En usko, että Anttilan kuvan käyttäminen on edes kiellettyä, jos laitat mukaan tiedot siitä, mistä vaakaa saa ostaa :)

    Sen sijaan Wikipedia on vähän mutkikkaampi lähde. Kuvathan ovat käyttäjien lisäämiä, ja vaikka valvonta tietääkseni pelaa, siellä näkee joskus kuvia, jotka sinne eivät kuulu. Kuvan käyttöoikeudet kannattaa varmistaa muualtakin.

  • Jenniii

    Kiitos hyvistä tarkennuksista ja ilmeisesti asianmukaisemmasta tiedosta. :) Loppujen lopuksi aika paljon myös ihan väärää tietoakin taitaa olla liikkeellä. Ehkä otan itse nyt jatkossa tavaksi, että pyrkisin enemmän nimenomaan etukäteen tiedustelemaan, että onko kuvien käyttö ok. Uskon, että yksi ongelma noissa kuvaoikeus-asioissa ja käyttölupien kyselyissä on osaltaan juuri se, että osan kuvista alkuperää ei yksinkertaisesti ole mahdollista netitse enää löytää. Kuitenkin joku kiinnostava kuva haluttaisiin silti jakaa.

    Useimpien tarkoituksena ei ole rikkoa lakia, ottaa kuvia omiin nimiinsä tai loukata kenenkään oikeuksia, vaan yksinkertaisesti jakaa esteettisiä elämyksiä muillekin. Koska homma on netissä revennyt jo täysin käsistä, eikä tämä kuvaongelma todellakaan kosketa vain suomalaisia muotiblogeja tai muotiblogeja ylipäänsä, on mielenkiintoista nähdä, miten tilanne jatkossa kehittyy. Muuttuuko käytäntö vai muuttuvatko lait? Saadaanko jossain vaiheessa ennakkotapaus siitä, että bloggaaja on tästä syystä haastettu oikeuteen? Toistaiseksi, kun seuraamuksia ei ole ollut ja pääpiirteittäin kuvaajien suhtautuminen kuviensa käyttöön (lähdeviitteiden kera) on ollut joko positiivista tai välinpitämätöntä (siltä osin, kun ovat tietoisia kuviensa käytöstä), on tuntunut tarpeettomalta muuttaa omaa toimintaansa asiassa. Suhtautuisin varmasti asiaan eri tavoin, jos joku kuvaaja itse tulisi kertomaan harmistuneensa asiasta ja pyytäisi kuvansa poistettaviksi. Näin ei kuitenkaan ole kertaakaan vielä käynyt ja mieltään asiasta tuntuvat etupäässä pahoittavan ne, joita asia ei suoranaisesti henkilökohtaisella tasolla koske.

    Yksi haaste lupien kyselyille blogeissa on varmasti osaltaan myös se, että blogit ja sosiaalinen media ovat luonteeltaan sellaisia ”nopean toiminnan” medioita. Jutut tehdään nopeasti ja julkaistaan nopeasti, sisältö vanhenee nopeasti ja ajankohtaiset jutut halutaan ulos nopeasti. Itse harvoin suunnittelen juttujani siinä määrin etukäteen, että valmistelisin jotakin blogijuttua päiväkausia ennen julkaisua. Useimmiten naputtelen tekstin kerralla, lisään kuvat ja julkaisen – kaikki tämä yhdessä erässä. Yleensä kuviakin ryhdytään etsimään vasta siinä vaiheessa, kun teksti on valmis (ellei koko tekstin innoittajana ole sitten juuri joku tietty kuva tai kuvasarja). Käytännössä voisi siis käydä niin, että juttu jäisi viikkokausiksi roikkumaan ja odottamaan julkaisua. Tämä ei tietenkään printtimedian kohdalla välttämättä olisi mikään ongelma, mutta verkkomedioiden ja blogimaailman luonteeseen tuollainen tapa istuu huonosti. Tietysti sitä voisi itse yrittää ennakoida ja miettiä kuvituksia jo reilusti etukäteen jo jonkun aiemmin miettimänsä jutun kohdalla, ennen kuin esimerkiksi lähtee edes toteuttamaan koko juttua, mutta minun tapani blogata on yleensä sellainen, että toimin ns. hetkessä. Kirjoitan jutun ja klikkaan ”julkaise”, koska juuri se on osaltaan juuri osa blogimaailman henkeä. Nämä mainitsemani asiat eivät sinänsä ole mikään puolustus, mutta ehkä selventävät hiukan sitä, miksi lupia harvemmin ryhdytään kyselemään.

  • xKIRPPUx

    Hei

    Ihan toisiin aiheisiin,mitä kautta päädyut tekemään fidalle näytöstä? teetkö hyväntekeväisyysprojektina?

  • Emilia M

    Pieni kommentti Hannamarian ensimmäiseen viestiin: kiitos pohdinnoista, olet selvästi miettinyt asiaa.

    Kannattaa kuitenkin kiinnittää huomiota siihen, että lupien pyytäminen/selvittäminen etukäteen on aina fiksumpaa kuin jälkikäteen. Se toki hidastaa bloggauksen tekemistä, ja voi siksi tuntua vaivalloiselta, mutta se on _ainoa_ laillinen tapa toimia.

    On totta, että moni nuori taiteilija varmasti ilahtuu saamastaan huomiosta. Siinä vaiheessa uraa moni ei vielä osaa kiinnittää huomiota tekijänoikeuskysymyksiin. Tästä huolimatta heidänkään kuviensa käyttö ilman lupaa ei yksinkertaisesti ole laillista. Luvan kysyminen vie tietysti aikaa, ehkä päivän, ehkä viikon, ehkä vastausta ei tule ollenkaan. Se voi tuntua turhalta, mutta, nyt toistan itseäni, se on _ainoa laillinen tapa toimia_.

    Blogimaailma on verrattain tuore ilmiö, jota kukaan ei ole luonut, joten täällä ei ole valmiita sääntöjä. Nyt niitä luodaan. Kannattaa huomata, että vaikka joku asia kuten luvan pyytäminen itsestä tuntuisikin pieneltä ja mitättömältä, niin nyt luodaan sellaista toimintakulttuuria, joka tulee vaikuttamaan vielä vuosien päästäkin. Silloin tullaan vetoamaan siihen, että ”näin on aina tehty”, jostakin on muodostunut ”yleinen tapa”.

     

    ps.

    Brändien tapauksessa valokuvien käyttö on mutkikkaampi kysymys, koska kuvat on alunperinkin otettu myyntitarkoitus mielessä. Siinä mielessä niiden käyttöä tuskin kovin tarkkaan valvotaan ja kuvien toivotaankin leviävän, sehän on ilmaista mainosta. Muotimaailmassa tämä on vähän hämärää aluetta, koska kuvaoikeuksista ei juurikaan puhuta, sen sijaan esim. kirjailijoista, kirjojen kansista ja muusikoista on paljon saatavilla myös ihan virallisia promokuvia, joita kuka tahansa saa vapaasti ladata käyttöönsä. Asiaa selkeyttäisi, jos muotitalot lisäisivät sivuillensa tuon maagisen ”vapaaseen käyttöön” -sanaparin.

     

     

     

     

     

     

  • Jenniii

    Minua pyydettiin mukaan tapahtuman järjestäjän puolesta ja kyllä, hyväntekeväisyysprojektina toteutan tuon jutun. :) Olin mukana Nenäpäivän kirppistapahtumassa jo viime vuonna ja loistavasti sujunutta yhteistyötä jatketaan tänäkin vuonna, mutta nyt tosiaan hiukan laajennettuna, kun mukana on myös tuo Saran kanssa stailaamamme näytös. :)

  • en muista nimimerkkiä

    ”Näin ei kuitenkaan ole kertaakaan vielä käynyt ja mieltään asiasta tuntuvat etupäässä pahoittavan ne, joita asia ei suoranaisesti henkilökohtaisella tasolla koske.”

    Niin, en tiedä… itse olen kyllä lukenut paljon keskusteluja aiheesta esim. valokuvausblogeista ja muilta valokuvausaiheisilta sivustoilta. Esimerkiksi:

    http://petapixel.com/2013/08/03/10-bogus-excuses-people-use-when-they-steal-photos-from-the-web/

    http://www.photoattorney.com/wp-content/uploads/2013/02/Excuses-excuses.pdf

    http://photographylife.com/pinterest-copyright-infringement-made-cool

    Ulkomailla bloggaajat ovat jo saaneetkin merkittäviä sakkoja tekijänoikeuksien rikkomisesta – puhutaan siis tuhansista dollareista – joten kannattaa olla kansainvälisillä vesillä varuillaan. Kannattaa muistaa myös, että esim. Pinterestin käyttöehtojen mukaan käyttäjä on täysin vastuussa ”pinnaamiensa” kuvien luvallisuudesta. Se ei varmaan useimmille Pinterestin käyttäjille tule mieleen.

    Suomenkin lainsäädäntö on mielestäni aika yksiselitteinen:

    ”49 a § (24.3.1995/446)
    Valokuvaajalla on yksinomainen oikeus määrätä valokuvasta, muuttamattomana tai muutettuna:
    1) valmistamalla siitä kappaleita;
    2) saattamalla se yleisön saataviin.”

    Poikkeuksia toki on, mutta yleisesti ottaen blogit harvemmin kuuluvat näiden poikkeuksien piiriin, joten kaikin puolin turvallisinta – ja reiluinta – on kohdella valokuvia toisten omaisuutena ja kysyä käyttölupaa etukäteen.

    Toki se tuntuu epäreilulta niille, jotka yrittävät toimia oikein, että muut pääsevät helpolla lainaamalla luvatta sisältöä sieltä täältä ilman mitään seuraamuksia. Ymmärrän, että lupien kysyminen etukäteen on joka päivä kirjoittavalla bloggaajalle varmasti hankalaa ja turhauttavaa. Varsinkin, kun kyseessä on näinkin yleinen käytäntö. Mutta niin kai se on joka asiassa: reilu ja oikeudenmukainen ihminen ei pääse koskaan helpolla, mutta mieli on loppupeleissä parempi :)

  • Mikko Räsänen

    Hei, tulin pyynnöstä osallistumaan tekijänoikeuskeskusteluun. Aluksi kaksi faktaa:
    1. Monet bloggaajat julkaisevat blogeissaan kuvia tietämättä niiden tekijänoikeuksista.
    2. Suuressa osassa näistä tapauksista rikotaan tekijänoikeuslakia.

    Artistien promokuvat ja firmojen tai tuotteiden pr-kuvat ovat yleensä julkaisuvapaita, mutta silloin jos kuvia aletaan kopioimaan lehdistä tai hakemaan googlen kuvahaulla tai vastaavilla, päätyy koriin materiaalia, jonka julkaisuun ei ole oikeutta. Monet bloggaajat perustelevat tätä sillä, että muutkin tekevät niin. Ikävä kyllä tuo perustelu ei auta yhtään siinä vaiheessa, kun joku kuvaaja tai kuvatoimisto lähettää laskun kuvan luvattomasta käytöstä.

    Aikanaan tuollaisesta kiinni jäämisen todennäköisyys oli pieni. Viime vuosina kuvatoimistot ovat kuitenkin aktivoituneet, mikä johtunee siitä, että kuvien myyntituotot ovat kääntyneet laskuun. Pelkästään USA:ssa Getty tekee vuosittain 40 000 ilmoitusta kuviensa luvattomasta käytöstä. Kohteina on niin yrityksiä, yhteisöjä kuin bloggaajia ja muita yksityisiä ihmisiä. Ja Gettyn tehdessä ilmoituksen, taidetaan aina puhua rahallisesta korvauksesta. Olen lueskellut tämän kaltaisista tapauksista ja bloggaajien kohdalla korvaussummat on tainneet vaihdella välillä 1000-2000 dollari per kuva. Joissakin tapauksissa summaan on vaikuttanut vielä se, miten pitkään kuvan luvaton käyttö on jatkunut, eli jos se on postattu 2009 voi summa olla nyt suurempi kuin siinä tapauksessa, että kuva olisi postattu kuukausi sitten.

    Monet ajattelevat myös, että kuvien ottaminen on ok, jos vain laittaa lähdeviitteet kuntoon eli kertoo, mistä kuva on otettu. Mutta tuokaan ei ole totta. Valokuvaajat yrittävät ansaita kuvillaan, eikä se, että joku heidän kuviaan käyttävä laittaa kuvaajan nimen kuvaan, tuo leipää heidän pöytäänsä. Voguet ja muut suuret muotilehdet taas järjestävät kuvauksia ja otattavat huikeita kuvia, että niillä saataisiin myytyä heidän lehtiään. Siihen filosofiaan ei sovi, että kuka tahansa saisi jakaa saman sisällön ilmaiseksi ilman lupaa.

    Täällä on loistava artikkeli noista Gettyn tekijänoikeusjutuista: http://meronbareket.com/getty-images-demand/
    Kannattaa lukea ajatuksella, sillä Getty on yksi maailman suurimmista kuvatoimistoista ja se omistaa oikeudet yli 80 miljoonaan valokuvaan.

    Olen itse valokuvaaja, mutta sellaisena en edes puoliammattilainen. Silti olen tänä vuonna törmännyt Suomessa jo viiteen tapaukseen, jossa ottamiani kuvia on käytetty ilman lupaa. Näistä yhden painoin villaisella, kolmessa ryhdyin toimiin ja kuvan luvaton julkaisu lopetettiin ja yhdessä tapauksessa lähetin suoraan laskun luvattomasta käytöstä. Viimeistä tapausta selviteltiin ja lopulta asia sovittiin anteeksipyynnöllä, kun oli uskottavasti perusteltu, että kyse todella oli vahingosta.

    Näistä kuvavarkauksista kolmessa kyse oli siinä, että Googlen kuvahaulla oli etsitty kuvia halutuista aiheista ja valituiksi oli sattumalta tullut minun otoksiani. Yhtä hyvin sieltä olisi voinut tulla valituksi Gettyn kuvia.

    Nykyään kuvan luvattomalla käytöllä on entistä lyhyemmät jäljet, sillä netissä on erilaisia työkaluja, joilla omia kuvia pystyy jäljittämään aiempaa tehokkaammin. Tuo myöskin lienee yksi syy siihen, miksi näitä tekijänoikeusrikkomustapauksia nousee pintaa entistä useammin. Mutta mitä tämä siis tarkoittaa bloggaajille? Suurin osa tekijänoikeusrikkomuksista jää huomaamatta, eli vaikka julkaisisi kuvia ilman niiden oikeuksien haltijan lupaa, ei siitä luultavasti jää kiinni. Mutta jos sitten käy huono tuuri ja käry käy, ei pidä ihmetellä, jos se nelinumeroinen lasku tipahtaa sähköpostiin. Riski tuohon kasvaa sitä mukaa, mitä enemmän varastettuja kuvia blogissa on, mitä pitkäikäisempi blogi on ja mitä suositumpi blogi on.

    Päätin tähän kirjoitukseni loppuun tehdä pienen kurkistuksen Pupulandiaan ja katsoa, miten kauas taaksepäin minun pitää mennä, että vastaan tulee ensimmäinen Getty Imagesin omistama kuva, jota on ilmeisesti käytetty luvatta. Vastaus oli 21. toukokuuta 2013, jolloin julkaisit tämän kirjoituksen:
    http://www.lily.fi/blogit/pupulandia/tukka-putkelle-eli-haussa-hyva-hiustenkuivaaja
    Kirjoituksen pääkuva on Gettyn omaisuutta ja sen myyntisivu on täällä:
    http://www.gettyimages.fi/detail/photo/portrait-of-a-young-woman-using-hair-dryer-high-res-stock-photography/86002940
    Tuolta löytyvät myös hintatiedot ja nopeasti kurkkaamalla oli katsovinani, että tuon kuvan ostaminen blogikäyttöön maksaisi 62 euroa.

  • Emilia M

    Hei vielä! Olit näköjään Jenni edellisessä postauksessa käsitellyt juuri samaa asiaa, mistä minä olin tulossa kirjoittamaan: blogimaailman nopeutta.

    Lupien pyytäminen etukäteen voi tosiaan olla hidasta ja tuntua vaivalloiselta, mutta se on silti kaikkein rehellisin tapa toimia. Ja, huomatkaa tämä, myös _ainoa_ laillinen tapa toimia.

    Kirjoitin juuri äsken tuohon alle Hannamarian kommenttiin siitä, miten blogimaailma on verrattain tuore ilmiö ja täällä ei ole selkeitä sääntöjä: nyt luodaan tulevaisuuden toimintakulttuuria.

    Siksi olisi erittäin tärkeää, että ammattibloggarit ottavat esiin tällaisia kysymyksiä. Tiedostat varmasti Jenni sen, että toimit mallina ja esikuvana monelle nuorelle bloggarille.

    Osa vastuusta on tietysti Lilyn tapaisilla blogialustoillakin, jotka kannustavat tuottamaan paljon sisältöä, tuomatta kuitenkin selkeästi esiin vastuu- ja oikeuskysymyksiä. Pikaisella tutkimisella löysin tuolta Lilyn infosivulta Lily-etiketin, jossa lainaamista kyllä käsitellään, mutta kuinkakohan moni täällä bloggaavista oikeasti lukee sen ajatuksella? Toimitukselle annan tässä palautetta – toivottavasti menee perille – että nostakaa tätä aihetta esille. Moni ei varmaan edes tiedä Wikimedia Commonsin tapaisista sivuista ja CC-lisensseistä, sellaistakin tietoa sivuille voisi lisätä.

     

     

     

     

  • Jenniii

    Kiitos Mikko, että tulit osallistumaan keskusteluun ja jakamaan tietoasi aiheesta! Omalla kohdallani noita kuvatoimistojen omistuksessa olevia kuvia on varmaankin blogin sisällössä varsin vähän (tosin mitä kauemmas blogin historiassa mennään, sitä enemmän niitä saattaa sieltä löytyä, koska tietoa kuvien käyttöoikeuksistakin on minulla blogin alkuvaiheessa ollut huomattavasti vähemmän). Pääasiassa kuvaoikeus-rikkomukset koskevat minun blogissani ulkomaisissa muotilehdissä julkaistuja editorial-kuvia, jotka yleensä ovat sellaisista numeroista, jotka eivät ole enää myynnissä eivätkä siten suoranaisesti vaikuta ainakaan lehden tuoreimman numeron myyntilukuihin, mikäli sillä nyt on mitään merkitystä miltään kantilta tarkasteltuna.

    Varmasti näissä asioissa tullaan myös Suomessa jossain vaiheessa kohtaamaan tilanteita, joissa bloggaaja joutuu korvausvelvolliseksi – ehkä se olen minä? Perustelusi ovat selkeät ja laki tältä osin yksiselitteinen. En vielä osaa sanoa, miten itse jatkossa aion toimia tämän asian tiimoilta, mutta sitä pitää kyllä miettiä.

    Kaipasin keskusteluun nimenomaan muotikuvaajien näkemyksiä siksi, että monet muodin alalla toimivat valokuvaajat tuntuvat suhtautuvan tähän aiheeseen jostain syystä hiukan eri tavoin. Suurin osa muuten valokuvausta harrastavista tai työkseen tekevistä yleensä on yksiselitteisesti samoilla linjoilla sinun kanssasi, mutta nimenomaan muotikuvaajien kesken olen törmännyt toisenlaisiinkin näkökantoihin ja siksi kaipaisin keskusteluun mielipiteitä juuri niiltä editorial-kuvien ottajilta, joita tämä keskustelu etenkin oman blogini kohdalla koskee. Onko kenties kyse sitten siitä, että muotiala on valokuvauksen parissa kovin haluttu kenttä ja kaikki näkyvyys koetaan positiiviseksi juuri siitä syystä, että se mahdollisesti voi auttaa ponnahtamaan omalla uralla eteenpäin?

     

  • Mikko Räsänen

    En ole muotikuvaaja, mutta veikkaan, että heidän kohdallaan suhtautuminen kuvien blogikäyttöön vaihtelee. Joku voi olla ehdottoman tiukka, ettei anna kuviaan mihinkään ilman rahaa. Mutta toisaalta parhaimmillaan näkyvyys muotiblogeissa on nimenomaan hyvää peeärrää, eikä kuvaajilla ole mitään sitä vastaan vaan päinvastoin sitä voidaan joko toivoa.

    Siinä mielessä olen aiemmin tähän ketjuun kommentoineen Emilian kanssa samoilla linjoilla, että noiden muotikuvaajien otoksien julkaisuun kannattaa pyytää lupa mielummin etukäteen kuin jälkikäteen. Siinä on vähemmän riskejä. Ja jos etukäteen pyytää lupaa ja kuvaaja innostuu, saattaa hänellä olla vaikka samasta sessiosta ennen julkaisemattomia ruutuja, jotka voi antaa bloggaajan käyttöön.

    Mutta kyllähän tämä on aiheena erittäin kiinnostava, ja toivoisi, että moni muukin bloggaaja tätä käsittelisi tai ainakin tiedostaisi nämä kysymykset.

  • Jenniii

    Uskon, että monien kohdalla asia on juuri näin, että editorial-kuvien näkymnen muotiblogissa koetaan ennemminkin hyväksi peeärräksi kuin kielteiseksi asiaksi, vaikka ilman muuta vastakaisiakin näkemyksiä varmasti on. Mutta ehkä otan nyt tavaksi ryhtyä kyselemään lupia enemmän etukäteen, koska uskon, että monissa tapauksissa ne kyllä todennäköisesti saan. Silloin ei sitten tarvitse lukija-poliisienkaan arvuutella. :) Joka tapauksessa todella mielenkiintoista, asiallista ja hyvää keskustelua aiheesta! Kiitos kaikille tähän mennessä osallistuneille. :)

  • jenjey

    Lukija-poliisien? Täytyy siis olla jonkinlainen kyttääjä/ammattimielensäpahoittaja että saa huomauttaa laittomasta toiminnasta? :) Vähän särähti vain korvaan tuo nimitys. Varmasti joku valittaa asioista vain pahoittaakseen bloggaajan mielen (nämä on niiden anonyymihaukkujien sukua), mutta sain tästä nyt vähän sellaisen kuvan että lukijat, eli ammattibloggaajan asiakkaat ovat niitä jotka verhot heilahtaen kyttäävät naapurin lapsia, että mitäs pahaa ne siellä pihalla taas puuhaavatkin. En tarkoita kommenttiani mitenkään pahalla, enkä lue itseäni lukija-poliisiksi koska en ikinä kommentoi blogeja, mutta lukijoiden nimitteleminen on vähän ikävän tuntuista.

  • Jenniii

    Ei ollut tarkoitus pahoittaa tuolla kenenkään mieltä ja tästä aiheesta keskustelu on erittäin aiheellista ja tarpeellistakin. Kiitos siis kaikille keskusteluun osallistuneille! Kommenttini hölmö heitto, joka oli tarkoitettu lähinnä vitsiksi, koska monesti lukijat tuntuvat poliisin lailla valvovan bloggaajan tekemisiä. Tässä tapauksessa ihan aiheesta toki. Pahoittelut, jos tyhmällä vitsillä loukkasin jotakuta. Tämän postauksen kommenttiosiossa keskustelu on ollut pääasiassa erittäin rakentavaa ja asiallista, joten heitto oli tuossa kohtaa varmasti tarpeeton.

    Mutta on siellä lukijoiden joukossa melkoisen monia sellaisiakin, jotka punakynän kanssa lukevat blogeja etsien jotakin huomautettavaa, joten kyllä sitä nykyään lähes joka postaukseen tulleita kommentteja menee pienellä jännityksellä lukemaan, että mitköhän taas on keksitty. :D Nuo tyypit varmasti ovat pieni mutta äänekäs vähemmistö, että sinänsä tämäkään kommentti ei kovin montaa edes koske.

  • Mielestäni tämänkaltaisten editorial kuvien julkaisu on ok niin kauan kun lähde ja tekijät mainitaan. Ei se minulle ainakaan tee mitään hallaa jos joku bloggaaja käyttää kuvaamiani kuvia ja mainitsee minut tiedoissa, päinvastoin. Mielestäni kuvien on hyvä olla näkyvillä eikä piilotettuna mihinkään päytälaatikon perälle ettei kukaan vain voisi käyttää kuvaa väärin.
    Miksi muotikuvaajat käyttäisivät esimerkiksi Tumbrlin tyylisiä palveluita jos eivät haluaisi kuvien leviävän laajemmalle yleisölle? Siellä lähde ja linkki kuvaajan sivuille säilyy vaikka kuva reblogattaisiin vaikka Mongolian perukoille asti. Samaa promoa sekin on kuin tässä tapauksessa.
    Mielestäni olisi hölmöä ja aikaavievää kysellä kuvaajalta etukäteen lupia kuvien blogikäyttöön. Eihän kenenkään aika sellaiseen riitä. Voihan ne poistaa tai vaihtaa toisiin jälkeenpäin jos joku niistä pahoittaa mielensä.
    Ainut mikä minua kuvaajana ärsyttää on se kun niin monessa blogissa lukee ”kuvat weheartit”. Tuskin tarvitsee edes perustella miksi se on pyllystä.
    Pääpointti oli että mielestäni tämä on ennemmin positiivinen kuin negatiivinen juttu kuvaajille. Ja tuskimpa Will Davidson panisi pahkseen tätä postausta selatessaan.

  • Mikko Räsänen

    Oletko Mikko samaa mieltä, jos kuviasi ilman erillistä luvan kysymistä julkaiseva onkin joku nettilehti? Nykyään suurimmat blogit alkavat olla kaupallista liiketoimintaa siinä missä nettilehdetkin.

  • Kunhan mun nimi on kirjoittettu oikein niin se riittää mulle. En osaa ajatella asioita rahan kautta. En o ikinä osannu. Nimi on kuitenkin osasyy millä kuvaaja saa keikkaa joten let ’em have it. Joitain väärinkäyttöjä on ollu munkin kohdalla mut asiat on ratkottu mailitse ilman korvauksia. Mulla ei riitä energia alkaa penäämään kymppejä joltain tollolta toiselta puolelta maailmaa. ja sitäpaitti mun kaikki vanhat kuvat on ihan paskoja et siitä vaa. XD

  • en muista nimimerkkiä

    Monet muotikuvaajat eivät varmasti pane pahakseen, osittain varmaan siitäkin syystä, että muotialalla suurin osa kuvamateriaalista tuntuu olevan tavalla tai toisella promomateriaalia. Editorial-kuvatkin ovat useimmiten glorifioituja mainoskuvia, jolloin niiden leviäminen on positiivinen juttu, ja esimerkiksi bloggaajalle asukuvan leviäminen verkossa lienee tervetullutta julkisuutta.

    Mutta ongelma syntyy mielestäni siinä, kun joidenkin – tai kenties tässä asiayhteydessä useimpienkin – valokuvaajien mielipiteet yleistetään koskemaan *kaikkia* kuvaajia, ja eri mieltä olevat ovatkin sitten yhtäkkiä pahiksia, kun haluavat suojella laillisia oikeuksiaan. Case in point:
    http://fashionista.com/2010/07/fashion-gone-rogue-sued-for-copyright-infringement-goes-on-hiatus/

    Viittaan tähän (mielestäni huvittavaan) mielipiteeseen:
    ’“Photography should be seen and shared, and my site promotes this,” says Gillespie. “I don’t understand why I am getting punished for that.”’

    Kyseinen Gillespie ei taida ymmärtää, ettei ole hänen asiansa päättää kaikkien tekijänoikeuksien omistajien puolesta, että valokuvia pitäisi voida vapaasti jakaa. Kukaan ei voi päättää sitä toisen puolesta. Siksi ainoa oikea tapa toimia on kysyä lupa etukäteen, vaikka se tuntuisikin hölmöltä ja aikaavievältä.

    Tämän lisäksi toki pitää muistaa, että kaikki maailman blogit – edes lifestyle-blogit – eivät ainakaan vielä toistaiseksi ole muotiblogeja, eivätkä kaikki muotiblogeissakaan luvatta käytetyt kuvat ole muotikuvia :)

    Entä mitä sitten, jos joku käyttää kuviasi tavalla tai kontekstissa, jota et henkilökohtaisesti hyväksy? Mitä jos esimerkiksi Jennin ottamaa kuvaa käytettäisiin kuvituksena jossain rasistisessa uusnatsi-lifestyleblogissa: olisiko hän oikeutettu vaatimaan kuvan poistamista, vaikka rasistiblogissa olisikin kaikki lähdelinkit kohdallaan? Entä mitä jos samaa Jennin ottamaa kuvaa käytettäisiin nettikaupan kuvituksena myymään jotain tuotetta? Miten tämä periaatteessa eroaisi siitä, että sitä käytettäisiin kuvituksena blogissa, jonka ylläpitäjä tienaa mainostuloja?

  • Hyvä pointti enkä oikein tiedä mitä vastaisin. Mielestäni kuitenkin nettilehdet ovat asia erikseen. Siellä hyörii isompi tiimi taustalla toisin kuin yksittäisen ihmisen blogissa.

  • en muista nimimerkkiä

    Entä Lily sitten? Onko Lily nettilehti vai blogiportaali vai mikä se on? Käsittääkseni tuosta takana välkkyvästä isosta Dieselin mainoksesta menee tulot Lilylle eikä bloggaajalle itselleen, vai olenko väärässä…?

  • Jenniii

    Lily on blogiportaali ja mainoksista rahat menevät Lilylle – eivät bloggaajille itselleen. Lilyssä on sekä palkattuja bloggaajia että ilmaiseksi muuten vain bloggaavia. Itse kuulun niihin, jotka saavat bloggaamisesta tällä hetkellä palkkiota.

  • Vierailija

    Uskon että voi karkeasti sanoa, että uraansa aloitteleva kuvaaja suosii kuviensa nostamista blogeissa, kun taas enemmän etabloitunut kuvaaja ei. Perinteiset mediat maksavat erilaisten kuvien käyttöoikeuksista eri kanavissa (myös nettikäytöstä) ja joutuvat myös kysymään etukäteen lupaa tekemiseensä tekijöiltä. Ei pitäisi olla väliä julkaistaanko toisen ottamia ja kustantamia kuvia paperille vaiko blogissa, lupa tulisi kysyä ja mahdolliset kuvankäyttöoikeudet maksettava etukäteen tai jättää julkaisematta kuva. Tai vaihtoehtoisesti: vapaan hyödyntämisen kera maininnan -käytäntö tulisi päteä kaikilla alustoilla. Samalla en sanoisi että ”lehdillä on aikaa odottaa jutun julkaisemisen kanssa viikkoja”sillä juuri erilaiset kuvausjärjestelyt, lupien kysymiset ym. ovat osasyynä siihen, ettei juttuja voi nopeammalla syklillä julkaista. Kyseessä on toki suurempi ilmiö ja koskee kuvia, leffoja, musaa ym. Lakeja toki on mutta niitä ei seurata ja/tai sääntöjen noudattamista ei vahdita samaan tapaan netissä. Samalla on mielestäni täysin ymmärrettävää se, ettei yksi ihminen, olkoon ammattibloggaja, ala yksin noudattamaan pilkuntarkasti sääntöjä, kun muutkaan alalla ei sellaista tee.

  • Jenniii

    Vastasin kommenttiin jo äsken, mutta ilmeisesti se sitten katosi jonnekin bittiavaruuteen, koska nyt ei kuitenkaan näy sivulla. Jos siis tuo aiempi vastaus tupsahtaa vielä esiin, niin pahoittelut toistosta. :)

    Lily on blogiportaali, jonka alla toimii joukko itsenäisiä bloggaajia. Suurin osa bloggaajista kirjoittaa täällä blogiaan omaksi ilokseen saamatta siitä korvausta ja pieni porukka saa bloggaamisestaan palkkiota – itse kuulun tähän jälkimmäiseen joukkoon. Jotkut bloggaajat ovat aloittaneet Lilyssä muuten vain ja tulleet myöhemmin rekrytoiduiksi palkkiota saavien joukkoon, jos toimitus on katsonut sisällön erityisen ansioituneeksi.

    Mainoksista tulot menevät Lilylle eivätkä siis bloggaajille itselleen.

  • Emilia M

    Mikko, monet yksittäisten ihmisten blogit toimivat nettilehtien alla. Lilyn blogit ovat kiinteässä yhteydessä Trendiin. Alla lainaus Lilyn käyttöehdoista:

    ”Lähettämällä aineistoa mihin tahansa A-lehtien ylläpitämään verkkopalveluun tai sähköiseen julkaisuun lähettäjä antaa A-lehdille oikeuden käyttää, muokata ja julkaista lähettämäänsä aineistoa jakelutavasta ja -alustasta riippumatta. A-lehdet julkaisee vastaanottamaansa aineistoa tekijän moraalisia oikeuksia loukkaamatta. Aineiston lähettäjä vastaa siitä, että lähetetty aineisto on julkaisukelpoista eikä loukkaa kolmannen osapuolen tekijän- tai muita suojattuja oikeuksia. Aineisto ei saa niin ikään olla lainvastaista tai loukkaavaa; aineiston lähettäjä vastaa kaikista kustannuksista, joita Lilyn toimitukselle tai kustantajalle aineiston lainvastaisuuden tai loukkaavuuden johdosta syntyy. A-lehdet Oy:llä ei ole velvollisuutta julkaista, säilyttää, kopioida tai palauttaa lähettäjälle vastaanottamaansa sisältöä. Lähettäjä sitoutuu olemaan esittämättä vaatimuksia A-lehtiä kohtaan lähettämäänsä aineistoon liittyen.”

    Teksti poimittu täältä: http://www.lily.fi/info Sivua saa selata aika kauas alaspäin, että sen löytää.

  • Samoilla linjoilla Mikon kanssa. Kerran olen joutunut blogista poistamaan 6 vuoden aikana yhden kuvan kuvaajan pyynnöstä. Ja silloinkin asia hoidettiin hyvässä sovussa ja yhteisymmärryksessä. Kysyin myös aikoinani erään suht suuren naistenlehden päätoimittajalta mitä mieltä hän on siitä että blogissani jaan lehden editorial-kuvia kysymättä (alkuperäisen lähteen linkit ja creditit kyllä mainitsin). Hän vastasi, että jos maininta on niin lehti katsoo bloggaajia sormien läpi. Minun kuviani saa ainakin jakaa netissä niin paljon kuin sielu sietää, jos linkkaa ne takaisin blogiin ja mainitsee tekijän.

  • Ja siis ”vapaalla jakamisella” tarkoitan nyt niitä ei-kaupallisia käyttötarkoituksia. Eli en tietenkään halua nähdä kuviani minkään mainoksen kuvituksena tai irroitettuna asiayhteydestä. Trackback-linkkien avulla voin seurata missä niitä käytetään. Mutta jos joku nettilehti tai bloggaaja niitä haluaa käyttää omassa postauksessaan ja linkkaa ne takaisin sinne mistä ottikin, homma ok. Ystävällistä olisi tietty laittaa mailia perään, että ”kirjoitin jutun, jossa käytn sun kuvia”.

  • Tuossa yllä onkin pointti, jonka itsekin halusin nostaa esille! Ymmärrän käyttöehdot niin, että ”aineiston lähettäjä” eli bloggaaja antaa esimerkiksi nyt tässä tapauksessa luvan A-lehdille käyttää jutussa julkaisemiaan muotikuvia myös A-lehtien muissa julkaisuissa millä tavalla tahansa. Bloggaajan pitäisi siis muistaa kuvien julkaisulupaa kysyessään mainita tämäkin seikka. Periaatteessa mikä tahansa Lilyssä julkaistu kuva (tai muukin aineisto) voi päätyä vaikkapa A-lehtien mainokseen, eikä se ole ok kaikille kuvaajille.

    Toiseksi, valokuvaajana (vaikka en muotikuvaaja olekaan) haluaisin huomauttaa myös, että kaikkien kuvien julkaisuoikeudet (jotka siis ovat eri asia kuin tekijänoikeudet) eivät välttämättä aina kuulu valokuvaajalle itselleen: esimerksi ollessani työsuhteessa työsopimuksieni mukaan kaikki julkaisuoikeudet ovat siirtyneet kulloiselleni työnantajalleni. Tällöin luvan kysyminen pelkästään kuvaajalta ei riitä, vaan sitä pitää tiedustella julkaisuoikeudet omistavalta taholta. Saankin tällaisia tiedusteluja aina silloin tällöin, jolloin ohjaan kyselijät tiedustelemaan julkaisulupaa työnantajaltani.

  • en muista nimimerkkiä

    Mutta Outi, kaupallinen blogi tai nettilehti *on* ”kaupallinen käyttötarkoitus”. Omakin (upea) blogisi on kaupallinen, ja olisi kaupallinen ilman mitään sisältöyhteistyötäkin, koska se toimii samalla ikäänkuin ammatillisena portfolionasi ja mainostaa kirjaasi.

    On totta kai ihan ymmärrettävää, että bloggaajat haluavat keskenään jakaa toistensa sisältöä ja hyväksyvät sen, että heidän omaakin sisältöään jaetaan. Ja totta kai monille ei-bloggaaville valokuvaajille ja muillekin taiteilijoille tämä on ok. Se ratkeaa sillä, että laittaa nettisivuilleen Creative Commons -merkinnän tai muuten selkeät tiedot sisältönsä luvallisesta käytöstä. Asia selkis, ja kaikki voittavat, kun kaikkien työ helpottuu.

    Mutta ongelma onkin siinä, kun näiden tiettyjen sisällöntuottajien keskinäinen symbioosi (kuten muotiblogimaailmassa) yleistetään koskemaan kaikkia, ja siitä vedetään yleispäteviä sääntöjä, joiden mukaan ihan kaikkien sisältöä saa yhtä lailla jakaa lupaa kysymättä. Ihmisten pitäisi kuitenkin hyväksyä se, että sisällöntuottajilla voi olla erilaisia – täysin päteviä ja oikeutettuja – syitä kieltää töidensä vapaa leviäminen verkossa. Eikä hiljaisuus ole tässä tapauksessa myöntymisen merkki.

    Siitä nyt ei vaan pääse minnekään, että luvan kysyminen on se oikea tapa toimia, jos kuvan lainaamisen luvallisuus ei ole muuten selvää. Se voi olla hankalaa, ärsyttävää, hidasta, nipottamista, mitä vain – mutta se on silti oikein. Vähintä, mitä kukaan voi tehdä, on selvittää netistä löytämänsä kuvan oikea alkuperä ja sen tekijänoikeuksien omistajan kanta töidensä vapaaseen levittämiseen, ennen kuin julkaisee sen blogissaan. Jos valokuvan alkuperä on niin epäselvä, että se ei selviä edes intensiivisellä googlaamisella, se kannattaa jättää käyttämättä, vaikka olisi kuinka hieno. Jos valokuvaajasta ei koskaan kuulu mitään, se ei tarkoita, että asia on automaattisesti ok. Kaikki maailman ihmiset kun eivät edes roiku netissä, saatikka sitten vietä päiviään posket tuohtumuksesta punaisina etsien joskus ottamiaan kuvia reverse image searchin kautta… ja se heille suotakoon.

  • Jenniii

    Sellainen kysymys heräsi mieleeni, että miten teidän mielestänne tulisi merkitä kuvien lähde ja luvallisuus silloin, kun siinä ei ole epäselvyyksiä? Pitääkö erikseen mainita aina, että kuvien julkaisuun on lupa vai kuinka?

  • MA

    Käytät tunteja ja tunteja aikaa blogitekstehin. Käytän tekstiäsi omaan kaupalliseen tarkoitukseen mainiten tekijän. Painatan niistä vaikka kirjan. Tarkoitukseni on hyötyä niistä taloudellisesti, tosin pienimuotoisesti. Toivon kuitenkin taloudellista menestystä. Esimerkkisi valossa tämä siis käy sinulle, että näin voin toimia. Tekstintekijä jää nuolemaan näppejään, kun minä pärjään. Kiitos tekstistäsi jo etukäteen. T. Valokuvaamisella itsensä elättävä ammattilainen

  • en muista nimimerkkiä

    Kyllähän noita ”image/photo reproduced with permission” -tekstejä näkyy, ja esimerkiksi kuvapankkien kuvissa lienee jotain tiettyjä kaavamaisia copyright-rimpsuja jotka kuuluvat asiaan. Joskus harvoin näkyy blogin sivupalkissakin jotain sinne päin, että ”kuvat ovat joko omia tai tekijän luvalla julkaistuja”. Hyvähän se on kaikin puolin, jos nykypäivän ilmapiirissä ei lukijoillekaan jää epäselvyyksiä sisällön luvallisuudesta, mutta loppujen lopuksi se lienee luvan saajan ja luvan antajan välinen asia.

    Paitsi jos lainaat kuvia Britannian kuninkaallisista kokoelmista. Silloin pitää lukea ”Image reproduced by gracious permission of Her Majesty the Queen”. ;)

  • Jenniii

    Ymmärrän kyllä, mitä ajat esimerkilläsi takaa, mutta minusta printti on täysin eri asia kuin netti. Jos lainaisit jotakin satunnaista tekstiäni asianmukaisten lähdeviittausten ja linkitysten kera netissä, asia voisi olla minulle ok. Jos kuitenkin painatat teksteistä kirjan, viet rikkeen mielestäni aivan eri tasolle. 

  • valokuvaaja

    Hyvä ja aiheellinen keskustelu, josta erityisesti oppivat myös muut bloginpitäjät vink vink!

    A-lehdet kuten muutkin kustantajat ovat erittäin hyvin tietoisia tekijänoikeuksien arvosta ja myös siitä kuinka tärkeää on saada sopimusteknisesti vältettyä vastuu tekijänoikeuskorvauksista. Kustantajien lakitoimistot ovat myös teille arvon blogistit tehneet sellaiset mukavat yleispätevät sopimukset, joissa sitoudutte siihen että vastaatte kaikesta julkaisemastanne sisällöstä yksin. Samaan aikaan tietävät tasan tarkkaan, että myös näissä kaupallisissa blogeissa tai portaaleissa, miksi näitä nyt pitäisi kutsua, julkaistaan aivan villinä materiaalia, jota ei ole lisensoitu tai kysytty lupaa.

    Bloggaaja on nykyinen trenditermi toimittajalle. Ehkä bloggaaja hieman vivahtaa ”amatööriltä”, vaikkakin jotkut bloggaajat ovat free toimittajia siinä missä vanhemmankin sukupolven toimittajat. Toimittajilla on myös velvollisuus toimia eettisesti oikein ja siihen sisältyy olennaisesti lähdekriittisyys ja myös velvollisuus varmistaa että julkaisuoikeudet ovat ok kyseiselle materiaalille.

    Se että aloitteleva kuvaaja saa kiksejä siitä, että hänen kuvia julkaistaan hotlinkin kera jossain paikassa ei poista sitä tosiseikkaa, että kaikki oikeudet tulee clearata ennen (huom. ENNEN) julkaisua. Tämä on aivan normaalia toimituksellisen aineiston tuottamista ja oma tuntiveloitus tulee mitoittaa siten, että kattaa nämä tuotantoon kuluvat tunnit myös.

    Pienenä vinkkinä kaikille blogisteille. Ottakaa yhteys eri vaatefirmojen viestintään Suomessa ja pyytäkää heiltä tunnukset heidän kuvapankkeihinsa ja lupa siihen, että voitte julkaista kuvia jos kirjoitatte heidän tuotteistaan juttua. Eivät todellakaan laita pahitteeksi ilmaista mainosta. Toisaalta kannattaa muistaa että nekään eivät ole ”sekalaisia kuvituskuvia” sinänsä.

    On myös hyvä kysyä itseltään, miksi yleensä tarvitsee käyttää kuvia blogissaan? Eikö lisäarvo mistä bloggaaja saa mahdollisen palkan olekaan se teksti? Jos kerran niissa kuvissa onkin joku lisäarvo olemassa ja ne houkuttelevat ihmiset lukemaan blogia niin ehkä kohtuullista olisi kaivaa kiltisti se oma kamera taskusta tai ehdottaa esimerkiksi yhteistyötä joidenkin nousevien suomalaisten kuvaajien kanssa?

    Tästä voisi toki jauhaa ikuisuuksiin, mutta hyvä että asia tulee esiin vihdoin kun blogikirjoittajat alkavat ammattimaistumaan ja työstä alkaa saamaan palkkaa. Kannattaisiko bloggaajien keskustella keskenään myös siitä onko kohtuullista, että kustantajat pesevät kätensä kaikesta ja jättävät teidät oman onnensa nojaan vaikka rahakirstu mahdollistaisi kuvien oikeuksien ostamisen joko yksittäisiltä kuvaajilta tai kuvapankeista:)

  • Vierailija

    Kerrot olevasi bloggauksen ammattilainen, saat siis elantosi siitä. Sanot myös olevasi yrittäjä ja freelancer. Silloin sinun tulisi olla tietoinen alasi lainsäädännöstä (sen ymmärtäminen kuuluu yrittäjän päivä- tai ainakin viikko-ohjelmaan) sekä vastuistasi (kannattanee lukaista läpi Lilyn ehdot). Kun nyt olet julkisesti myöntänyt rikkovasi Suomen lakia (asiaa ei tee vähäpätöiseksi se, että itse sitä vähättelet) ja kertonut olevasi valmis vastaanottamaan siitä koituvat seuraukset, niin tiedoksesi, että ylläolevaan postaukseen varkain liittämiesi kuvien hinta voi olla tuhatkin euroa kappaleelta. Ja oikeuksien omistajilla on yleisenä tapana rokottaa luvattomasta käytöstä esim. kaksinkertaistamalla hinta. Oletko yrittäjänä todella tietoisesti valmis ottamaan tällaisen riskin?

  • MA

    Valokuvaaja työ on mielestäsi vapaasti käytettävissäsi. Mikä sinun työstäsi tekee siitä erityisen ettei se olekaan vapaasti käytettävissä? Kummassakin tapauksessa käyttäjä pyrkii taloudelliseen etuun toisen työn kustannuksella. Sattuuko nyt vain omaan nilkkaan?

  • Jenniii

    Ehkä kyse on osittain siitä, että koska kyseessä on vallalla oleva tämän hetken yleinen tapa ja veikkaan lähes jokaisen rikkovan sitä jollain tavalla (esimerkiksi kuvan tai videon jakaminen Facebookissa voi myös olla laitonta), tuntuisi jotenkin turhauttavalta yrittää suunnilleen yksin toimia asian pioneeritaistelijalta. Tietenkin se olisi oikein tehdä niin, mutta ymmärrätkö, että se tuntuisi minun näkökulmastani vähän kuin taistelulta tuulimyllyjä vastaan tilanteessa, jossa homma on jo täysin revennyt käsistä eikä systeemi toimi nykylainsäädännön puitteissa. Mutta tietenkään se, että kaikki muut tekevät väärin, ei oikeuta minua myös tekemään väärin. Mutta siinä tilanteessa on silti vaikeampi omaksua toisenlaista toimintatapaa, kun yleinen vallitseva tapa on tietynlainen.

    Tilanne on toki ammattivalokuvaajien kannalta ikävä – siis heidän, jotka eivät halua kuviaan jaettavan sosiaalisessa mediassa (edes lähdeviittausten, linkkien ja vaikka siihen sivuun liitettyjen ylistyssanojen kera). Miten muuten itse suhtautuisit siihen, jos tekisin esimerkiksi sinun töistäsi jutun, niin että se olisi suorastaan tribuutti sinun ammattitaidollesi? Esittelisin töitäsi, fiilistelisin upeaa jälkeäsi ja kehottaisin ihmisiä kurkkaamaan lisää töitä kotisivuiltasi linkin kera. Laittaisitko silloinkin laskun perään luvattomasta käytöstä? Monet näistä ns. luvattomista valokuvajutuistani ovat olleet juuri tuollaisia ”ilmaisia mainoksia” jollekin tekijälle, jonka työstä pidän ja joka ansaitsee mielestäni huomiota. Tämä postaus ei mene siihen kategoriaan, mutta aika moni tekemistäni jutuista menee.

    Yleisesti ottaen olen kulttuurin ja pienten yrittäjien tukija, joka ei tietenkään haluaisi sortaa tai riistää yhtään ketään. Päinvastoin, autan mielelläni muita saamaan omalle työlleen näkyvyyttä ja ehkä sitä kautta löytämään myös uusia asiakkaita ja yhteistyökumpaneita. Luonnollisesti olisi parempi, että sopisin kaikkien näiden tekijöiden kesken etukäteen kuvien käytöstä, se olisi oikea tapa. Ehkä niin ei ole tullut toimittua vain siitä syystä, että osittain olen ajatellut, että blogimaailman yleisesti tunnettu ”hyvä tapa” asianmukaisine lähdeviitteineen ja linkityksineen on riittävä, koska pääasiassa olen saanut tästä tavasta tekijöiltä kiitosta. Se on ehkä luonut minullekin valheellisesti mielikuvan, että suuri osa valokuvaajista on pelkästään hyvillään saamastaan näkyvyydestä. Monien kohdalla näin ei selkeästikään ole, joten varmasti on syytä miettiä tätä tapaa uudelleen.

    Veikkaan, että tämä asia koskettaa eniten sellaisia valokuvaajia, jotka ovat vakiinnuttaneet asemansa ja pärjäävät työllään hyvin, mutta joilla töitä ei kuitenkaan ole liiaksi asti. Voin toki olla väärässäkin, mutta mielikuvani asiasta on sellainen, että nuoret tai urallaan kovasti nostetta hakevat kuvaajat usein vain ilahtuvat tällaisesta näkyvyydestä. Varsinaiseen stara-rooliin yltäneet (ja puhun edelleen nimenomaan muotikuvauksen alasta) taas katsovat ehkä hommaa sormiensa läpi, koska pääasiassahan näitä kuvia jakavat ihmiset ovat heidän fanejaan ja haluavatkin antaa kunnian sille, jolle kunnia kuuluu. 

    Tämän keskustelun myötä on varmasti syytä miettiä, sitä, miten aion toimia jatkossa. Tarkoitukseni ei tietenkään ole koskaan ollut vahingoittaa toiminnallani ketään, vaan kuten sanottua, nostan mielelläni esille arvostamieni tekijöiden töitä juuri siksi, että katson heidän ansaitsevan lisää arvostusta, mainetta ja menestystä työelämässä. Laki tältä osin on yksiselitteinen, mutta minusta monet muut kommentoijat ovat hienosti osanneet nähdä myös tilanteen monimutkaisuuden ja harmaan eri sävyt tässä keskustelussa. Asiaan voi toki suhtautua yhtä mustavalkoisestikin kuin sinä, mutta minusta tämä keskustelu on tarpeellinen käytäväksi ja suuresta osasta kannanottoja täällä olen sekä minä että varmasti moni muukin bloggaaja saanut uutta näkökulmaa asiaan. Mutta on mielenkiintoista nähdä, miten tämä tilanne kehittyy tulevaisuudessa, koska minusta vaikuttaa siltä, että tekijänoikeuslainsäädäntö ehkä kaipaa jonkinlaista päivitystä nykymaailman mukaiseksi, sillä koko internet suurelta osin perustuu tiedon ja sisällön jakamiseen vapaasti. Pupulandia on siinä kokonaisuudessa valitettavasti yksi pieni kärpäsen kakka. :)

  • Jenniii

    Vastasin oikeastaan esittämiisi kysymyksiin pääosin tuossa ylempänä kommentissani MA:lle. Käytännössä Lilysä jokainen on vastuussa omasta sisällöstään ja veikkaan valtaosan Lilyn (ja maailman) bloggaajista rikkovan tekijänoikeuslainsäädäntöä jollain tapaa, koska yleinen tapa sosiaalisessa mediassa vain on se – vaikka se olisikin väärin. Minun on varmasti syytä tämän keskustelun myötä miettiä omaa toimintaani. Kuitenkin, vaikka mikä muuttaisinkin omaa toimintaani, se on kokonaisuuden kannalta melko merkityksetön asia, jos koko internet suurelta osin perustuu sisällön laittomaan jakamiseen. Toki sen jälkeen voisin nukkua omat yöni rauhassa. Ehkä se juttu on juuri se, että suurin osa suosituistakin blogeista Suomessa on kuitenkin maailman mittakaavassa niin mitättömän pieniä, että suoraan sanottuna tuntuu varsin epätodennäköiseltä, että joku maailman kuuluisimpiin muotikuvaajiin kuuluva ihminen lähtisi jahtaamaan tyyppejä jossain perimmäisessä maailman kolkassa (etenkin kun hänen töitään ei ole yritetty ottaa omiin nimiin). Pointtini on siis se, että uskallan epäillä, kiinnostaako esimerkiksi näiden kuvien ottajaa suurestikaan, jos joku hänen töitään ihaileva bloggaaja toisella puolen palloa liittää kuvat blogipostaukseensa asianmukaisten kredittien ja linkitysten kera. Voin toki olla väärässäkin.

    Kuten sanottua, tämä keskustelu on ehdottomasti tervetullutta ja osoittaa mielestäni myös sen, miten ongelmallinen nykytilanne on, mutta antaa toki hyvää perspektiiviä myös bloggaajille siihen, että kaikki kuvaajat eivät ole ilahtuneita saamastaan huomiosta (edes kredittien ja linkitysten kera). 

  • MA

    Mustavalkoisen ajattelutavan tallaisessa kommentissa toivon avaavan ajattelua enemmän. Jatkan sitä vielä hieman. Otetaan esimerkiksi tuo muotikuvaus. Tilalla voisi olla vaikka mainos tai lehtikuvaus. Yritys, joka tarvitsee omaan yritystoimintaansa, laadukkaita ammattilaisen tekemiä mainoskuvia tilaa kuvauksen ja maksaa siitä hyvälle ammattilaiselle sivoisen korvauksen. Kuvat ja niiden käyttöoikeudet ovat tässä yhteydessä kappatavaraa. Siitä ammattityöstä maksetaan korvaus. Kuvaajalla säilyy tekijänoikeus, toki sopimuksesta ja hinnasta riippuen. Kuvien käyttöoikeus on tämän sopimuksen ja hinnan myötä tilaajalla. Kysyn, että ajatteletko ihan oikeasti, että nämä kuvat kopioituna netistä tai skannattuna lehdestä ovat vapaasti käytettävissä kaupallisessa toiminnassa?
    Ja mitä tulee siihen, että esittelisit toimintaani bogissa. Ammattilainen, kuten sanot olevasi, olisi varmaan etukäteen asiasta yhteydessä. Pyrkisi tekemään asiasta kaupan, jossa valokuvaaja saa näkyvyyttä ja bloggaaja saa hyvää materiaalia sivuille tai jopa euroja taskuun.
    Et viellä vastannut kysymykseen, että mikä tekee sinun työstäsi niin erityisen ettei tekstejäsi saa käyttää kuten sinä valokuvia kaupallisessa toiminnassa?

  • Vierailija

    Se, että jokin on mielestäsi maailman mittakaavassa merkityksentöntä ei poista sitä tosiasiaa että teko on väärin ja laiton. Valokuvan käyttö ilman lupaa (vaikkakin ei-kaupallinen ja linkitysten kera) rikkoo tekijän ja julkaisuoikeuksien haltijan oikeuksia, vaikka sitä yleisesti tehtäisiinkin. Kaupastakaan ei saa varastaa lakupötkä ja vedota siihen, että niinhän kaikki muutkin tekevät.

    ps. tiedoksi, että tämä keskustelu on linkitetty myös valokuvaajien tekijänoikeufoorumeille, tai ainakin yhdelle. Kiinnostava keskustelu kaikkineen ja kiinnostaa varmasti myös meitä tekijänoikeuksien kanssa päivätöitään tekeviä. Omasta mielestäni on huolestuttavaa, että eturivin muotibloggari, jota kai voidaan pitää jonkinlaisena roolimallina, myöntää suoraan tekevänsä väärin koska ”kiinnijäännin” riski on niin pieni.

  • Jenniii

    Kuten olen tässä jo lukuisissa kommenteissa todennut, on varmasti syytä miettiä myös omaa linjaani tulevaisuuden kannalta.

  • Jenniii

    Vastasin, että verkossa minusta tekstiäni saisi käyttää samaan tapaan kuin itse käytän kuvia – lähdeviitteiden ja linkitysten kera. Minusta puhutaan aivan eri asiasta, jos siirrytään printtiin ja tehdään minun luomastani sisällöstä kokonaan uusi tuote ja kauppatavara. Mielestäni näitä kahta asiaa ei voi verrata. En minäkään koskaan käyttäisi näitä tänne lähdeviittausten ja linkitysten kera liittämiäni kuvia tuolla mainitsemallasi tavalla.

    Ammattilainen vai ei? No tienaan bloggaamisesta rahaa, joten siinä mielessä olen jonkin sortin ammattilainen. Olen joka tapauksessa jo varmaankin lähes kymmenen kertaa tässä keskustelussa todennut, että minun on varmasti syytä miettiä toimintatapojani tästä eteenpäin, joten keskustelu on varmasti tehnyt tehtävänsä. Kuten sanottua, olen toiminut tavalla, joka on blogimaailmassa ollut vallitseva tapa niin kauan kuin olen tässä hommassa ollut mukana, enkä ole oikeastaan osannut edes ajatella, että tämä ”hyvän tavan mukainen” merkitseminen ja linkitys saattaisi aiheuttaa näin suurta mielipahaa joissakuissa, koska pääasiassa tähän mennessä saamani palaute tekijöiltä on ollut myönteistä. 

  • Jenniii

    Jostain syystä osa kommenteistani tuntuu katoavan jonnekin bittivirtaan tässä keskusteluketjussa. Vastasin siis tähän kommenttiin, mutta syystä tai toisesta vastaukseni ei näy. Odotellaan kuitenkin, jos se vielä tulisi näkyviin, koska eilen kävi sama juttu ja yhtäkkiä olikin sitten tuplavastaus, kun naputtelin uuden ja vanha ilmestyikin näkyviin.

  • en muista nimimerkkiä

    Printin ja digiversion välinen ero on tätä nykyä pelkkä mielikuvaero; nostalginen jäänne 90-luvulta, jolloin ero oli vielä konkreettinen. Sittemmin on tapahtunut paljon. Lehtien printtiversiot kuolevat, mobiililaitteet ja e-lukijat ovat nykypäivää, ja kirjojen piratismi on suurempaa kuin koskaan sitten 1700-luvun, jolloin kilpailevat kustantajat ja kirjakauppiaat sumeilematta printtasivat muiden kirjoja. Minkä tahansa vastajulkaistun kirjan löytää hetkessä piraattiversiona netistä – vaikkei kirjasta olisi vielä edes julkaistu e-versiota!

    Digiversioiden osuus kasvaa eksponentiaalisesti, ja tässä vaiheessa e-piratismi alkaa itse asiassa olla kasvavassa määrin se vakavampi rike.

  • en muista nimimerkkiä

    ”Ilmainen mainostus” ei välttämättä ole kaikille hyvä asia, koska ammattivalokuvaajat eivät kaikki työskentele samalla tavalla ja samalla liiketoimintamallilla. Se voi olla hyvä asia muotikuvaajalle, joka haluaa lisää kuvauskeikkoja, tai vaikkapa hääkuvaajalle. Mutta entäpä kuvaajat tai taiteilijat jotka eivät elä työkeikoilla vaan töidensä erityisyysarvolla? Sanotaan nyt vaikka uutiskuvat: niiden rahallinen arvo laskee sitä mukaa, kun ne leviävät joka puolelle. Tai ihan mikä tahansa erikoinen ja kaunis taidekuva: sen erikoisuus ja huomiotaherättävyys laskee, jos se tulee vastaan blogissa toisensa jälkeen. Esimerkiksi kirjojen kansina nähdään usein kuvapankkien tai kuvaajien omissa portfolioissa jo valmiiksi olevia kuvia, ja kirjan kannen tarkoitus on herättää huomiota. Mikä kustantaja laittaisi kanteen kuvan, joka on jo miljoonaan kertaan nähty ja kopioitu? (Ellei ole kyse jostain ikonisesta aiheesta josta on olemassa jokin ikoninen kuva, esim. Che Guevaran elämäkerta.)

    Myös ideoiden kopiointi on suuri ongelma. Ideoitahan ei voi mitenkään suojata, eikä niitä ole laitonta kopioida. Mutta sitä suuremmalla syyllä tekijöillä ei ole mitään velvollisuutta edesauttaa ideoidensa kopioimista sallimalla omien kuviensa vapaan levittämisen netissä. Esimerkkinä vaikkapa monet hitaasti työskentelevät käsityöläiset, joilla ei ole mitään mahdollisuutta itse vastata esimerkiksi äkillisen Pinterest-suosion mukanaantuoman ”ilmaisen mainonnan” luomaan räjähtävään kysyntään. Heidän työnsä perustuu työn harvinaislaatuisuuteen.

    Ja loppujen lopuksi päästään yksinkertaisesti siihen, että tekijällä on oikeus päättää missä ja miten hänen kuviaan käytetään, ellei hän ole myynyt oikeuksiaan pois. Tähän kuuluu myös oikeus päättää kuvan kontekstista. Aiemmassa viestissäni mainitsin (kuvitteellisen) rasistisen lifestyleblogin, jossa harva haluaisi kuvaansa jaettavan, mutta kannattaa muistaa, että joku taidekuvaaja voi olla vaikkapa luonnonsuojelija henkeen ja vereen eikä välttämättä edes hyväksy muotiblogeja ilmiönä…

    ”Mutta on mielenkiintoista nähdä, miten tämä tilanne kehittyy tulevaisuudessa, koska minusta vaikuttaa siltä, että tekijänoikeuslainsäädäntö ehkä kaipaa jonkinlaista päivitystä nykymaailman mukaiseksi, sillä koko internet suurelta osin perustuu tiedon ja sisällön jakamiseen vapaasti.”

    Tuota kuulee usein, mutta käytännössä katsoenhan tuo tarkoittaa sitä, että tekijänoikeuslakien pitää lakata suojaamasta tekijöiden oikeuksia, koska kukaan ei jaksa niitä noudattaa. Reilua?

  • Kuvaaja ja linkitys lienee riittävät, ellei ole pyydetty toisin (se varmasti selviää, jos se lupa on). Kuvia, joiden käyttöoikeuksista ei ole varma, ei tulisi käyttää ollenkaan. So simple.

    Se, että ”ku muutkin tekee niin” ei ole mikään perustelu toimia laittomasti.

  • Mulle kävi viime vuonna niin, että eräs blogiini ottamistani kuvista löytyi yllättäen ja pyytämättä lehden sivulta. Se tuntui tosi ikävältä. Tai kiva siis, että kuva oli arvioitu lehtilaadukkaaksi, mutta ikävää, että se oli sinne varastettu. Postasin siitä, miten tulee menetellä tällaisen itseä kohdanneen tekijänoikeusrikkomuksen selvittämiseksi. http://kirjasfaari.fi/2012/05/tekijanoikeudet-kaytannossa/

  • en muista nimimerkkiä

    Pakko lisätä vielä, että on hiukan huvittavaa, miten blogimaailmassa tunnutaan yleensä pöyristyvän enemmän laillisesta ideoiden kopioimisesta kuin laittomasta sisällön levittämisestä :)

    En tiedä, kuinka paljon tätä esiintyy Suomen blogimaailmassa, mutta ainakin amerikkalaisissa blogeissa saadaan säännöllisin väliajoin kohua, draamaa, itkua ja hammastenkiristystä aikaiseksi, kun joku bloggaaja on ”kopioinut” toista bloggaajaa – esimerkiksi tehnyt samankaltaisia käsitöitä, ottanut valokuvia samanlaisista aiheista tai yhdistänyt samankaltaisia hameita samanvärisiin toppeihin, tai ostanut omilla rahoillaan samoja vaatteita samoista kaupoista kuin joku toinen bloggaaja.

    Askarteluideoiden tai kuvien sommittelun kopiointi voi olla moraalitonta (riippuen toki siitä, kuinka läheisestä samankaltaisuudesta on kyse), mutta copycat-shoppailu on lähinnä noloa. Kuitenkin se tuntuu olevan monien mielestä moraalittomampaa kuin tekijänoikeuksien loukkaaminen.

  • kukka

    Ei sitä mielestäni ole syytä miettiä ollenkaan. Laki on laki. Piste. Jos et kuitenkaan käytä ”luvattomia” kuvia blogissasi paljon, niin miksi et luopuisi niiden käytöstä kokonaan nyt heti. Osaat itsekin ottaa kauniita kuvia. Jostain on muutoksen aina lähdettävä. Ymmärrät varmaan itsekin, että jos kaikki ajattelevat ”mutku kaikki muutki, ei mun toiminnalla oo mitään vaikutusta jnejne”, ei mitään muutosta maailmassa milloinkaan tapahdu missään asiassa. Yleisen tavan taakse piiloutuminen ei muuta sitä, että tekosi on väärin. Ole esimerkkinä muille ja kunnioita tekijänoikeuksia. Ehkä sana leviää ja joku ottaa mallia sinusta. Näin kuvien käyttöä koskevat oikeat tavat leviävät ja ihmiset tulevat tietoisemmiksi asioista :)

  • Aliisa Piirla

    En ymmärrä, miksi et usko omilla toimillasi olevan vaikutusta muiden toimiin. Et tietenkään voi yksin vaikuttaa koko Internetissä vallalla oleviin käytäntöihin, mutta ainakin kansallisella tasolla olisit oiva esimerkin näyttäjä – eikö tälläkin blogilla ole tuhansia seuraajia viikossa, joista varmaankin monella on oma blogi ja he ottavat mallia tästä sinun blogistasi omaan tekemiseensä. ”Tuulimyllyjä” vastaan taisteleminen voi ajatuksena tuntua hurjalta, mutta jonkunhan sekin on tehtävä.

  • Henriikka S.

    Tämä keskusteluhan lähti varsin asiallisesti, oikeasti tekijänoikeuksista avoimesti keskustelemalla ja kyseenalaistamalla. Nyt juttu on kuitenkin alkanut lähteä vähän lapasesta. Toivoisin kaikilta muutamaa ylimääräistä hengenvetoa. Tämä keskustelu on siitä huippu, että se varmasti aiheuttaa ajatuksia ja toimintaa koko kotimaisessa blogiskenessä ja niinhän sen kuuluukin mennä. Toivottavaa olisi kuitenkin, ettei tässä nyt yhden henkilön päälle vuodatettaisi kaikkia patoutumia koskien oikeuskysymyksiä (ja kaikkea muuta siinä sivussa). 

    Tässä kun on jo useaan kertaan bloggaajakin kirjoittanut, että tämä tulee varmasti vaikuttamaan hänen ajatuksiinsa ja toimintatapoihinsa, niin eikö se jo riitä? Jos seuraavaksi vaikka siirryttäisiin keskustelemaan aiheesta yleisesti, eikä tämä kyseinen blogi pääpiruna? 

  • Valokuvaaja

    Hei. Olen itse valokuvaaja ja kuviani on käytetty monissa eri blogeissa. Lähes aina perustoimintoni on lähettä kysely, minne voin laskun lähettää. Jokaisessa tapauksessa lähetän laskun ja kerron että mikäli sitä ei makseta tulen olemaan yhteydessä tahoihin jotka tulevat auttamaan minua (liitot ja heidän lakimiehet) saatavan perinnässä ja tekijänoikeusrikkeen huomioinnissa.

    Pahoittelen kovasti että käytät kuvia. Minusta se on juurikin sitä: tekijän työn varastamista. Minulle on vuosien saatossa selitelty että tästä sinä hyödyt, saat julkisuutta ja ihmiset näkevät kuviasi. Noh, aisia ei ole ihan näin yksiselitteinen. Myyn kuvieni tekijäinoikeuksia ulkomaille, mitä enemmän kuvani ovat jo ”julkaistuja” sitä enemmän siitä on haittaa minulle. Tänäpäivänä olen todella tarkka mitä kuvia nettiin laitan, jossain kohtaa en pysty sitä täysin itse säätelemään, sillä joillain asiakkailla on oikeus julkaista ostamaansa juttuun liittyviä kuvia.

    Minusta bloggaaminen on mahtava juttu, mutta kyllä olisi mahtava jos mielikuva heidän hyväksikäytöstään muuttuisi. Käsittääksini sinäkin saat tästä työstäsi palkan. Kysynkin kuinka eettisenä näet sen että osa palkastasi tulee muiden töillä?

  • kuvaaja

    Korjaan tuota kommenttiani, en pahoittele että käytät kuvia. VAAN pahoittelen että käytät ilman lupaa MUIDEN kuvia. :)

  • en muista nimimerkkiä

    Voin puhua vain omasta puolestani, mutta itse olen käyttänyt esimerkkeinä amerikkalaisia bloggaajia, uutiskuvaajia, käsityöläisiä, Fashion Gone Rogue -sivustoa, 1700-luvun kirjakauppiaita, fiktiivisiä lifestyle-rasisteja ja jopa kuningatar Elisabetia, joten en tiedä, miten paljon yleisemmällä tasolla voisin keskustella tästä mielenkiintoisesta aiheesta ;)

  • Lii

    Että siis nuorilta kuvaajilta ja graafikoilta varastaminen olisi jotenkin enemmän kivaa ja ok?

  • Jenniii

    En usko, että kommentilla viitattiin sinuun, koska olet ollut tämän kommenttiboksin antoisimpia ja asiallisimpia keskustelukumppaneita monipuolisten esimerkkiesi sekä kiihkottomien ja mielenkiintoisien pointtiesi ansiosta. :)

  • Vierailija

    Ihan loistavaa, että näistä tekijänoikeusasioista oikeasti viimein puhutaan. :)

    Halusin tuoda ammattikuvaajana oman näkökulmani asiaan. En kuvaa muotikuvia työkseni
    suurille lehdille, mutta kuvaan muotikuvatyyppisiä kuvia tavallisista ihmisistä, tavallisille ihmisille.
    Joissain tapauksissa näiden ihmisten kuvia ei voi erottaa niistä lehtiin kuvatuista kuvista.
    Minulla on kuvaajana täysi oikeus niitä nettiportfoliossani esitellä jos niin haluan. Sen sijaan kellään ei ole oikeutta kuviani jakaa uudelleen blogissaan.

    Ajatus ”ilmaisesta mainoksesta” toki kiehtoo yrittäjänä ja kuvaajana. Mutta mikä on asiakkaani rooli tällaisella tilanteessa? Mitä tapahtuu tuolle ihmiselle ja hänen oikeuksilleen kun kuva yhtäkkiä lähteekin blogien mukana leviämään? Mikko Puttosen kommentti siitä, että kuvan voi aina poistaa tai vaihtaa särähtää korvaan, sillä joku on voinut kopioida kuvan jo omaan blogiinsa, jolloin vahinko voi olla asiakkaani kannalta vielä isompi.

    Toivoisinkin kovasti myös kuvissa olevien ”mallien” puolesta että lupien pyytämisestä etukäteen tulisi se vallitseva tapa tämän hataroiden ”googlen kuvahaku” -lähdeviitteiden sijaan.

  • Jenniii

    Sitä voi sitten miettiä, onko kuvien liittämistä postaukseen viittauksineen ja linkkeineen syytä nimittää varastamiseksi, jos kuvien tekijä itse ei koe sitä varastamiseksi, vaan peräti kiittää saamastaan näkyvyydestä. :)

  • Vierailija

    Toimittajilla ja kuvaajilla on toisinaan tapa googlailla ja etsiä omia luvattomasti käytettyjä töitään ja sitten lähettää lasku perään. Aika uhkarohkeaa toimintaa tuo luvaton käyttö, sillä maailmalta saattaa ropsia joskus isojakin laskuja!

  • Dick Berg

    Tämä on kyllä näppärää. Esim. sinun nättejä kasvokuviasi voitaisiin vapaasti ottaa käyttöön aikuisviihdekuvissa, jos halutaan vaikka vanhoihin kuviin vähän uutta ja iloista ilmettä. Tämä olisi sinun mielestäsi oikein, koska kuvasi ovat jo netissä, ja kaikille vapaita?

  • Kit

    Mikä on tilanne nyt, oletko jo kysynyt esimerkiksi Doutzen Kroes-kuvien ottajalta, Will Davidsonilta luvan kuvien pitämiseen blogissasi kun niitä ei ole sieltä poistettu?

    Ennen kuin toiminta konkreettisesti muuttuu, puhe tapojen parantamisesta on aika turhaa :)

  • Jareth

    Tällaisesta blogin pitämisestä ei varmaan kuitenkaan saa niin paljon fyffendaalia, että sillä eläisi. Teetkö jotain oikeatakin työtä rinnalla vai saatko rahaa esim. Kelasta, sossusta tai isiltä?

  • Terhi P.

    Ilmoitin Gettylle tuosta kuvasta, ehkäpä nyt alkaa tapahtumaan ja saadaan asiat selvksi.

  • Vierailija

    Mielenkiintoinen ja ehdottomasti tarpeellinen keskustelu. Hyvä että asiasta puhutaan, sillä vaikka laki onkin asian suhteen melko selvä, käytännöt ovat huomattavasti kirjavampia.

    Pidän blogistasi ja olen lukenut sitä vuosia. Pakko silti myöntää, etten ihan jaa käsitystäsi kuvien luvattomasta jakamisesta ”hyvän tavan mukaisena”. Kuvaan liitetyt crediitit ja linkki on tietysti ehdoton minimi, mutta olen kyllä itse sillä kannalla, että kuvien käyttöön tulisi aina kysyä lupa (ellei kyse ole nettikauppatyylisistä tuotekuvista tai avoimen lisenssin kuvista). Valitettavasti tässäkin blogissa on kuitenkin näkynyt myös kuvia, joiden lähde ei ole tiedossa. Miksi? Eikö netistä ole löytynyt mitään sopivaa copyright vapaata kuvaa tai eikö tekstiä olisi voinut kuvittaa itse ottamallasi kuvalla. Kuvien oikeuksien selvittäminen ja lupien pyytäminen vaativat toki hiukan vaivaa, mutta jos siihen ei ole valmis voi kyseiset kuvat myös jättää käyttämättä. Tässä olisi monella petrattavaa, mutta erityisesti ammattibloggaajien (tai bloggaamisesta rahaa saavien) tulisi olla asian kanssa erityisen tarkkoja.

    Eikä asian tarvitse olla mikään suuri ongelma. Blogia voi vallan hyvin tehdä myös ilman muiden kuvia tai luvallisilla kuvilla. Luen blogeja ahkerasti ja ainakin omalla blogilistallani Pupulandia taitaa käyttää eniten muiden ottamia kuvia. Itse en ainakaan jäisi näitä kuvituskuvia kaipaamaan, jos päättäisit niistä luopua. Otat kauniita kuvia ja kirjoitat hyvin. Luota niihin, sillä ne riittävät enemmän kuin hyvin :)

  • MariJohanna

    Hei Jenni,

    Blogisi taso nousee aidosti ammattimaiseksi, jos luovut tekijänoikeusrikkomuksista. Kyseessä ei ole sinun päätettävissä oleva mielipideasia, vaan laissa säädetty, taiteilijoiden työtä ja ammattitaitoa suojaava määräys. Kaikkea hyvää blogillesi, ja kunnioitetaan toistemme luovaa työtä!

  • Vierailija

    Luvan pyytämisen vaiva on yleensä myös pienempi kuin laadukkaiden kuvien itse ottamisen vaiva :)

  • sokeris

    Vielä tuosta kuvien ”lainaamisesta” yllä kommentoineen valokuvaajan tueksi… Tekijänoikeuslain mukainen sitaattioikeus ei valokuvan(kaan) kohdalla tarkoita ihan sitä, että kuvalla kuin kuvalla saa kuvittaa oman tekstinsä ilman oikeudenhaltijan lupaa, kunhan ilmoittaa lähteen. Siteeraaminen edellyttää lähteen ilmoittamisen lisäksi lainaamiselta myös asiallista yhteyttä ja esimerkiksi kuvan kohdalla periaatteessa vetoamista kyseiseen kuvaan. Valokuvien kohdalla ”lainaaminen” vastaavalla tavalla kuin esimerkiksi tekstin siteeraaminen on muutenkin vähän hankalampi juttu, koska valokuvasta on hankala ottaa lyhyttä sitaattia, vaan valokuva käytännössä ”lainataan” kokonaan. Niiden lainaamisessa tulisi siten olla tarkkana. Lisäksi tekijänoikeuden piiriin kuuluu tosiaan levittämisen lisäksi myös kappaleen valmistaminen kuvasta, jota esimerkiksi valokuvan skannaaminen on.

    Ylempänä keskustelussa taisi olla puhetta myös blogin kaupallisuudesta ja kaupallisesta käytöstä… kyse ei ole nimenomaisen postauksen kaupallisuudesta, vaan siitä, että toiminta on ammattimaista. Sinänsä sillä ei ole kuvien käytön ja julkaisemisen kannalta erityisen suurta merkitystä, sillä kuvan julkaiseminen avoimessa blogissa ei ole missään tapauksessa sallittua yksityistä käyttöä.

    Erilaisia kaupallisia toimijoita tuskin hirveästi häiritsee, jos käytät heidän tuotteidensa esittely-, tuote- ja mainoskuvia ko. tuotteita esittelevän postauksen yhteydessä (tätä voisi ehkä pitää lainaamisenakin), mutta esimerkiksi lehdet ja muut julkaisut ovat todennäköisesti maksaneet kuvituskuvistaan jonkinlaisen korvauksen, eivätkä välttämättä pidä niiden ”lainaamista” ilmaiseksi muihin tarkoituksiin kovin suotavana (välttämättä ko. lehdellä ei ole edes lupaa antaa mitään edelleenjulkaisuoikeuksia).

    Jos blogin kuvittaminen omilla kuvilla tuntuu työläältä, kannattaa miettiä, että joku muu on käyttänyt ihan vastaavan ajan ja vaivan (todennäköisesti enemmänkin) niiden lainattujen kuvien ottamiseen. Todennäköisesti vaivan on nähnyt vielä joku ammattilainenkin, jonka työllä on kaupallista arvoa.

  • Jenniii

    Jos tämä on mielestäsi hyvä tapa saada kehitystä aikaan, niin käy toki koko blogihistoriani yli 3000 postausta läpi, jotta voit ilmiantaa muutkin tekijänoikeusrikkomukseni. Onko tässä nyt kyse aidosta halusta viedä hyvässä hengessä blogimaailmaa tältä osin parempaan suuntaan vai henkilökohtaisesta ajojahdista?

    Olen täällä kommenteissa tuonut useaan otteeseen esille, että tulen tämän keskustelun myötä arvioimaan omia toimintatapojani uudelleen – jokainen osaa varmasti tulkita viestini niin, että toisin sanoen tulen muuttamaan toimintatapojani tältä osin. Toivoisin kuitenkin teiltä ymmärrystä, että vaikka poistaisinkin jo julkaisemistani jutuista niissä käytetyt, tekijänoikeuksia rikkovat kuvat, se ei kävisi ihan hetkessä, kun blogihistoriaa on yhteensä 6,5 vuoden ajalta ja postauksia yli 3000. Suurin osa tästä sisällöstä on lisätty aikana, jona bloggaamiseni on ollut kaikkea muuta kuin ammattimaista.

  • tiia_

    Olen lueskellut tätä kommenttitulvaa suurella mielenkiinnolla. Olisi tosi hyvä asia, jos Lilyn toimitus nostaisi tämän asian tapetille omallakin palstallaan. Varmasti hyödyttäisi myös Lilyä, jos useampi bloggaaja portaalin alla toimisi tekijänoikeuksia kunnioittavalla tavalla.

    Minäkin olen muuten aiemmin toiminut tässä kuva-asiassa lainvastaisesti, ihan omaa typeryyttäni ja ajattelemattomuuttani. Menee meikäläisen käytännöt uusiksi tämän postauksen kommenttien ansiosta, ja poistan omasta blogistani luvattomat kuvat. Jos tästä asiasta pidettäisiin enemmän meteliä, voisi useampikin bloggaaja havahtua asiaan ja korjata omalta osaltaan tilannetta!

  • Sain blogiini kommentin, että tekijänoikeuspohdintani oli linkitetty keskusteluun. Kivaa!

    Linkkaan itse vielä kirjabloggaajien tekemään vinkkilistaan, jossa neuvotaan tekijänoikeuksissa:
    https://www.facebook.com/notes/kotimaiset-kirjablogit/vinkkej%C3%A4-kirjabloggaajille-mm-tekij%C3%A4noikeuksista/431545200272318

    Kuvankäyttövinkit pistän vielä tähän ketjuun, jos joku ei jaksa klikata linkkiä:

    Käytä kuvituksena vain sellaisia kuvia, joiden julkaisemiseen sinulla on lupa.

    Itse ottamasi kuvat
    Kustantamojen julkaisuvapaat mediakuvat. Käyttö edellyttää asiayhteyttä, esimerkiksi kirja-arviota tai kirjailijahaastattelua.
    Creative Commons -lisenssillä julkaistut kuvat. Käyttö edellyttää lisenssin sääntöjen noudattamista.
    Muut julkaisuvapaiksi erikseen merkityt kuvat.
    Jos haluat käyttää muita kuvia, ota yhteyttä kuvan haltijaan ja tarkista, kenelle tekijänoikeudet kuuluvat. Julkaise kuva vasta sen jälkeen, kun olet saanut luvan tekijänoikeuksien haltijalta.
    Jos olet epävarma kuvan tekijänoikeuksista, on parempi jättää kuva julkaisematta kuin julkaista se.
    On suositeltavaa merkitä kuvien lähde blogiin.

    Lämpimästi suosittelen ammattibloggaajaa kunnioittamaan tekijänoikeuksia myös kuvien osalta! :)

  • Emmaaaaa

    Krhm… Tämän postauksen otsikko kuitenkin on ”Ammattibloggaajan työpäivä”.

  • Hei,

    kiinnostava keskustelu käynnissä täällä! Kuulin, että myös minut oli mainittu, joten bloggaajakollegana selvennän mieluusti asian omalta osaltani. Kuten joku olikin maininnut, kaikki nykyisessä blogissani (www.stellaharasek.com) julkaisemani kuvat ovat omiani – tai lähipiirin ottamia ja heidän luvallaan julkaistuja.

    Edellisessä, Olivian sivuilla pitämässäni blogissa, julkaisin joskus sitaattioikeuden puitteissa katumuoti- ja editoriaalikuvia. Sitaattioikeus koskee kaikkia teoksia, myös valokuvia.

    ”Sitaatti
    22 § (24.3.1995/446)

    Julkistetusta teoksesta on lupa hyvän tavan mukaisesti ottaa lainauksia tarkoituksen edellyttämässä laajuudessa.”

    ”Hyvillä tavoilla” tarkoitetaan sopivaa asiayhteyttä, tarkoituksenmukaisuutta ja lähteen mainitsemista. Sitaatin käyttämiseen ei tarvita lupaa tekijältä. Lisätietoa aiheesta löytyy mm. Wikipediasta: http://fi.wikipedia.org/wiki/Sitaattioikeus

    Suomeksi tämä tarkoittaa bloggaajan kannalta esimerkiksi sitä, että kirjoittaessa punaisista pipoista saa sitaattioikeuden puitteissa lainata muualla julkaistuja kuvia punaisista pipoista, kunhan mainitsee lainakuvien lähteet. Samojen kuvien käyttö blogipostauksen sattumanvaraisena kuvituksena ei sen sijaan ole luvallista ilman tekijänoikeudenhaltijan lupaa.

    Stella Harasek
    http://www.stellaharasek.com

  • Emilia M

    Nyt-liitteessä tänään julkaistun jutun mukaan Pupulandiassa on 80 000 kävijää kuukaudessa. Kts. http://nyt.fi/20131016-ammattibloggaajat-suurin-osa-tyoekseen-bloggaavista-toteuttaa-jo-mainontaohjeita/

  • Jenniii

    Kiitos Stella selvennyksestäsi! :)

  • Vierailija

    Tuo pipoesimerkki ei ole yhtään sitä, mitä olen ymmärtänyt kuvasitaatin olevan.
    Sen sijaan tämä kirjoitus ruotii asiaa pidemmälle ja vastaa enemmän omaa käsitystäni asiasta. http://timosuvanto.blogspot.fi/2012/03/kuvasitaatti.html

  • Minnanen

    En kyllä luottaisi tuollaiseen sitaattioikeuden tulkintaan. Sitaattioikeus (joka on siis tekijänoikeuteen tehty rajoitus) on varsin hankalasti tulkittava oikeus, ja ratkaisut ovat tapauskohtaisia. Yleensä kuitenkin on katsottu, että kokonaisen teoksen (runon, romaanin, valokuvan…) lainaaminen ei ole sallittua, jollei ole kyse tuon nimenomaisen teoksen taidekritiikistä.

  • Vierailija

    Höm, valitettavasti ihan kaikki blogin lukijoista eivät taida osata lukea myös ajatuksia, joten me tyhmät emme välttämättä ymmärrä, että kun sanot ympäripyöreästi tulevasi ”arvioimaan toimintatapani uudelleen”, oikeasti tarkoitatkin ”tulen muuttamaan toimintatapojani”. Mielestäni hieman turha syyttää väärinymmärryksestä lukijoita, jos et ilmaise asiaasi selvästi.

    Toiseksi en ymmärrä, aiotko muuttaa toimintatapojasi vai et, kun kerran ilmeisesti et kuitenkaan aio poistaa sellaisia kuvia, joiden julkaisuun sinulla ei ole oikeutta.

  • Hei,

    ellen aivan väärin muista, sitaattioikeuden piiriin kuuluva luvallinen kuvankäyttö blogikontekstissa tuli aikoinaan selvitettyä Bonnierin lakimiehen kanssa, kun siirryin bloggaamaan Olivian sivuille. Tälläinen käsitys minulle asiasta jäi ja tätä tapaa noudatin niin kauan kuin Oliviassa bloggasin: lainasin kuvia siis silloin kun jutussa nimenomaisesti käsiteltiin kyseisiä kuvia. Omat tietoni voivat toki olla vanhentuneet tai puutteelliset, joten jos jollakulla on ajantasaisempaa tai tarkempaa tietoa aiheesta, saa ilman muuta kertoa! Sitaattioikeuden käyttö on kuitenkin varsin yleistä niin toimittajien, tutkijoiden, kriitikoiden kuin bloggaajien keskuudessa.

    Nykyisen bloggaamiseni kannalta aihe ei tosin ole enää ajankohtainen, koska en käytä enää muiden kuvia lainkaan.

    Stella Harasek
    http://www.stellaharasek.com

    PS. Nyt kun aloin miettiä aihetta, tajusin käyttäneeni Olivian tontilla muutaman kerran Pinterestista lainattuja kuvia ilman asiallisia lähdemerkintöjä, koska ne olivat kadonneet linkitysten myötä eikä läheskään kaikista kuvista löytynyt kuvahaun avulla alkuperäistä lähdettä. Jälkeenpäin ajatellen olisi pitänyt jättää ne käyttämättä, mutta kuten todettu, tämä on jo kohdallani korjaantunut.

  • Minnanen

    Niin, kun kyseisiä pipokuvia käsitellään, saa lainata, mutta jos kirjoittaa pipoista, ei saa ottaa pipokuvia kuvitukseksi.

  • Minnanen

    En ole siis juristi, mutta työskentelen alalla, jossa tekijänoikeudet ja sitaattioikeus ovat keskeisessä roolissa, joten aika usein joudun pohtimaan, voiko julkaista vai ei. Sen neuvon tahtoisin antaa tätä mahdollisesti lukeville aloitteleville bloggaajille, että kannattaa mieluummin pelata varman päälle ja käyttää vain omaa tai tekijän lupaamaa materiaalia kuin lähteä tutkailemaan sitaattioikeuden rajoja käräjäoikeudessa :)

  • Sirpaleena

    Jos vaivauduit lukemaan aikaisempia kommentteja, huomasit varmasti, että keskustelu on ollut suurimmaksi osaksi rakentavaa, asiallista ja mielenkiintoista. Miksi ihmeessä siis vaivaudut edes kommentoimaan, jos tarkoituksena on vain olla ilkeä?

  • Vierailija

    Oletushan on, että julkaisija (lehden päätoimittaja, kirjailija, blogisti) julkaisee vain materiaalia, joka hänellä on oikeus julkaista. Siksi mitään erillistä mainintaa ei tarvita.

  • Sitä nimenomaan tarkoitin, ei siis sitä että mitä tahansa pipokuvia saisi lainata mistä tahansa jos kirjoittaa yleisesti aiheesta ”pipot”. Pahoittelen, ilmaisin itseäni turhan suurpiirteisesti. Olen esimerkiksi lainannut Voguessa julkaistua kuvaa Kate Mossista silloin kun jutun aiheena on ollut tuo Voguessa julkaistu kuva Kate Mossista – eli teksti on käsitellyt sen yhteydessä julkaistua kuvaa tai siinä on suoraan viitattu lainattuun kuvaan.

  • Samaa mieltä, ihan jo siitä syystä että omien kuvien käyttö on paras mahdollinen tapa erottautua muista ja varmistaa, että blogi näyttää omalta. Itse tein tietoisen päätöksen käyttää jatkossa ainoastaan omia kuvia juuri siksi, että halusin luoda oman, itseni näköisen visuaalisen maailman. Toki myös blogini konsepti tukee tätä valintaa. Muodista minua enemmän kirjoittavan voi olla vaikeampaa tuottaa itse kaikkea sitä muotiaiheista materiaalia mitä haluaisi blogissaan käsitellä.

  • en muista nimimerkkiä

    Nipottamiseni alkaa ärsyttää jo itseänikin, mutta… tarkennetaan tätä asiaa vielä sen verran, että turvallisimmilla vesillä on, jos puhuu juuri siitä tietystä piposta (esim. kommentoi tietynmerkkisen pipon tuotekuvaa). Jos kirjoitat punaisista pipoista yleisellä tasolla, sitaattioikeus ei oikeuta sinua nappaamaan netistä jotain kuvaa tytöstä jolla on punainen pipo päässä sillä verukkeella, että se pipo näyttää ko. tytön päässä todella kivalta.

    Muistetaan sekin, että kyseinen oikeus kuvien siteeraamisesta perustuu tähän pykälään:

    ”Taideteosten käyttäminen (14.10.2005/821)

    25 § (24.3.1995/446)

    Julkistetuista taideteoksista saa ottaa tekstiin liittyviä kuvia:

    1) arvostelevaan tai tieteelliseen esitykseen; sekä

    2) sanomalehteen tai aikakauskirjaan selostettaessa päiväntapahtumaa, edellyttäen ettei teosta ole valmistettu sanomalehdessä tai aikakauskirjassa toisinnettavaksi.

    Kun taideteoksen kappale on tekijän suostumuksella myyty tai muutoin pysyvästi luovutettu, taideteoksen saa sisällyttää valokuvaan, elokuvaan tai televisio-ohjelmaan, jos toisintamisella on valokuvassa, elokuvassa tai televisio-ohjelmassa toisarvoinen merkitys. (14.10.2005/821)”

    (Huomionarvoista on muuten myös tuo kohta: ”edellyttäen ettei teosta ole valmistettu sanomalehdessä tai aikakauskirjassa toisinnettavaksi”. Esimerkiksi lehtien editorial-kuvat ja muiden blogien tai nettilehtien kuvitus on nimenomaan tätä varten valmistettu.)

    Ensinnäkin, sitaattioikeus yleensä edellyttää, että siteeraajan omalla tekstillä on jokin yleishyödyllinen funktio, eli puhutaan siis esim. tieteistä, kulttuurikritiikistä tai ajankohtaisista asioista, ja siteeraaja tuo asiaan jotain uutta näkökulmaa. Kaupallisen sisällön ja viihteen ”sitaattioikeus” on paljon heikommalla pohjalla (tästä vielä lopussa lisää).

    Minä käytän nyt itse sitaattioikeutta väärin kopioimalla muutaman allaolevan lyhyen tekstinpätkän tältä sivustolta:

    http://www.cs.tut.fi/~jkorpela/tekoik/2.2.html

    ”Jos joku haluaa ottaa oman teoksensa osaksi otteen toisesta teoksesta, koska siinä on esitetty hänen mielestään hyvin jokin asiakokonaisuus, kyse ei yleensä ole sitaatista. Tekijänoikeusneuvoston lausunnossa 2009:7 sanotaan: ”Sitaattia ei ole tarkoitettu teoksen olennaisen sisällön luomisen välineeksi.” Sitaatin hyväksyttävä tarkoitus ei siis ole korvata itse kirjoitettavaa tekstiä vaan esittää jotain, johon itse kirjoitettu teksti jossain mielessä vetoaa.”

    ”Täten se joskus esitetty muotoilu, että laki yleisesti sallisi julkaista otteita teoksista, ei ole oikea. Esimerkiksi tekijänoikeusneuvoston lausunnossa 1996:13 nimenomaisesti sanotaan: ”Pelkistä sitaateista koostuva työ ei täytä laillisen siteerauksen edellytyksenä olevaa vetoamisfunktiota”. Sitaattioikeus ei suinkaan merkitse sitä, että joku voisi esimerkiksi monistaa tai levittää otteita toisen teoksista sellaisinaan tai vain esimerkiksi otsikolla ja lähdetiedoilla varustettuina.”

    ”Esimerkiksi kuvan käyttö tämän nojalla, ilman tekijän lupaakin, on siis periaatteessa ajateltavissa, jos kuvan käyttö täyttää ns. vetoamisfunktion. Luonnollista olisi ajatella, että esimerkiksi kuvataiteen teoksenarvostelussa olisi kuvan käyttö sitaattioikeuden nojalla sallittua.
    Asiasta on melko vähän oikeuskäytäntöä. Muistakin syistä on syytä olla varovainen sitaattioikeuden käytössä kuvien, äänien, liikkuvan kuvan yms. suhteen. Esimerkiksi tekijänoikeusneuvoston lausunnossa 1997:9 otettiin se kanta, että elämäkerralliseen multimediaan ei voi sitaattioikeuden nojalla ottaa lyhyitä musiikkinäytteitä. Lausunnossa 2002:16 suhtaudutaan myös pidättyvästi, joskaan ei ehdottoman kielteisesti, kuvien käyttöön sitaatteina ja esitetään, että elokuvista voivat yleensä tulla kyseeseen vain muutamien sekuntien mittaiset sitaatit.
    Kuitenkin voidaan pitää hyväksyttävänä esimerkiksi tietokoneohjelman käyttöliittymään sisältyvien kuvien käyttöä (”ruutukaappausten” muodossa) artikkelissa, jossa arvioidaan kyseistä ohjelmaa tai annetaan ohjeita sen käytöstä.”

    Blogipostaus (tai ylipäätään mikään teos) ei saa siis koostua pelkistä sitaateista, ja sitaatin pitää olla vuorovaikutuksessa oman tekstin kanssa eikä se saa olla postauksen pääasiallinen sisältö. Inspiraatiokuvapostaukset siis eivät kuulu mitenkään sitaattioikeuden piiriin. Lupa on oltava.

    Lopuksi noista kaupallisen sisällön oikeuksista. Aiemmin tänä vuonna oli aika mielenkiintoinen tapaus. Jotkut muotisivustoa ylläpitävät tyypit olivat ottaneet muotinäytöksessä kuvia mallistosta ilman lupaa, ja laittaneet nämä kuvat sivustolleen. Ranskassa heidät tuomittiin tekijänoikeuksien loukkaamisesta (sillä suunnittelijalla/firmalla on oikeus päättää, kuka heidän näytöstään saa kuvata), ja he valittivat asiasta EU:n ihmisoikeustuomioistuimeen, joka katsoi Ranskassa langetetun tuomion olevan oikeutettu. Täällä mielenkiintoista kommenttia asiasta:

    http://www.futureofcopyright.com/home/blog-post/2013/02/11/echr-connects-freedom-of-expression-to-copyright-infringement-in-groundbreaking-case.html

    Ja tässä aika oleellinen pätkä:

    ”The photographers went to the ECHR and complained of a breach of their right to freedom of expression and information under Article 10 of the European Convention. The Court agreed that the conviction of copyright infringement can indeed constitute an interference with the right to freedom of expression and information. However, this interference (1) has to be prescribed by law, (2) has to pursue a legitimate aim and (3) has to be considered necessary in a democratic society. Every breach of human rights has to meet these three criteria. Unfortunately for the photographers, the Court did not find a violation of Article 10 of the European Convention in their specific case, as the pictures only had a commercial purpose and didn’t address any social issues.”

    Huomiokaa taas tuo kohta: ”the pictures only had a commercial purpose and didn’t address any social issues”. Asia on ilmaistu hyvin toisella sivulla: http://echrblog.blogspot.fi/2013/01/copyright-vs-freedom-of-expression.html

    Relevantti osuus on siis:

    ”It would undoubtedly have been different if the pictures posted on the Internet had contributed to a public debate e.g. on women’s rights in the world of fashion, or on public health issues related to anorexia and young girls being tempted to look like models in the glossy fashion magazines. In this case the photos were solely used in a commercial setting, while the pictures contained no further message than reproducing the images of the Paris fashion shows.”

    ”No further message”. Nätillä kuvallakin pitää siis olla tekstissä jokin tärkeämpi merkitys kuin olla nätti kuva, jotta se laskettaisiin sallituksi sitaatiksi.

  • Jonkin verran tekijänoikeuslainsäädäntöä opiskelleena tajuan sitaattioikeuden toimivan juuri näin, eli se asia, mistä on puhe tai mitä analysoi, sitä saa lainata, mutta olemassaolevan viittaussuhteen pitää olla yksiselitteinen ja suora.

  • ”Nipottamiseni alkaa ärsyttää jo itseänikin, mutta… tarkennetaan tätä asiaa vielä sen verran, että turvallisimmilla vesillä on, jos puhuu juuri siitä tietystä piposta (esim. kommentoi tietynmerkkisen pipon tuotekuvaa). Jos kirjoitat punaisista pipoista yleisellä tasolla, sitaattioikeus ei oikeuta sinua nappaamaan netistä jotain kuvaa tytöstä jolla on punainen pipo päässä sillä verukkeella, että se pipo näyttää ko. tytön päässä todella kivalta.” (Lainaus ylläolevalta kommentoijalta)

    ^Kyllä, siis juuri näin.

  • Vierailija

    Miksi printillä ja netillä olisi jokin ero? Sinä ilmeisesti ansaitset tällä blogillasi elantosi, jos olen oikein ymmärtänyt, kun taas kirjojen teko on monille vain harrastus ja vähäinen sivutulo, joten miksi kirjaan kopioiminen olisi raskaampi rike?

  • Mikko Räsänen

    Olen täysin samaa mieltä Henriikan kanssa. Turha täällä on alkaa Jennille rähjäämään. Hänhän nimenomaan aloitti tärkeän keskustelun, halusi kuulla kuvaajien kannan ja on kertonut, että saattaa joutua itsekin tarkistamaan suhtautumistaan kuva-asioihin.

    Keskitytään nyt toivomaan, että saadaan kuvaajien lisäksi mahdollisimman monta bloggaajaa lukemaan tätä keskustelua.

  • Minuakin alkoi kiinnostaa täällä esiin nostettu kysymys Lily-portaalin omistajan, mediatalo A-lehtien vastuusta.

    Mietitäänpä jotain A-lehtien mainosmyyjää. Hänen pitäisi myydä mainostilaa Dieselille. Hän tarjoaa mainospaikkaa A-lehtien Apu-lehdestä tai A-lehtien Lily-portaalista. ”Mitäs täällä Lilyssä onkaan”, miettii Dieselin yhteyshenkilö. ”Haa, täällähän on upeita kuvia Doutzen Kroesista! Ne vetävät varmasti kävijöitä tänne blogiin. Minäpä ostan mainoksen täältä.”

    A-lehdet, Lily tai Pupulandia ei kuitenkaan ole tämän keskustelun perusteella pannut pennin latia likoon Doutzen Kroesin kuvista. Ne on teettänyt ja maksanut Telegraph Fashion. En osaa arvioida, paljonko maksaa kuvaussessio Will Davidsonin ja Doutzen Kroesin kanssa, varsinkin kun rahaa menee vielä järjestelyihin, kuvankäsittelyyn ja vaikka sun mihin.

    Jos A-lehdet julkaisisi tässä postauksessa esiintyvät kuvat Avussa, toimitussihteeri varmasti huolehtisi kuvankäytön luvallisuudesta ja maksaisi lehden budjetista tarvittavat korvaukset, jos sellaisia edellytetään (veikkaan että edellytetään). Nyt A-lehdet kuitenkin hyötyy, kun bloggaaja googlettaa ja copypastettaa kuvat ilman lupaa ja näin tuo liikennettä Lilyn sivuille, koska tyylikäs visuaalisuus ilman muuta houkuttelee blogiin lukijoita.

    Keneltähän asiasta kannattaisi kysyä?

  • Mikko Räsänen

    Itse ymmärsin Lilyn käyttäjäohjeista, että A-lehdet nimenomaan ei ota minkäänlaista vastuuta blogeissa julkaistusta aineistosta, vaan kaikki vastuu ja korvausvelvollisuudet jäävät yksinomaan bloggaajalle.

    Ohjeissa lukee noin:
    ”Aineiston lähettäjä vastaa siitä, että lähetetty aineisto on julkaisukelpoista eikä loukkaa kolmannen osapuolen tekijän- tai muita suojattuja oikeuksia. Aineisto ei saa niin ikään olla lainvastaista tai loukkaavaa; aineiston lähettäjä vastaa kaikista kustannuksista, joita Lilyn toimitukselle tai kustantajalle aineiston lainvastaisuuden tai loukkaavuuden johdosta syntyy.”

    Kun aiemmin samoissa ohjeissa mainittiin, että aineiston lähettäjä antaa A-lehdille oikeuden käyttää aineistoa muualla, ymmärrän sen niin, että blogissa kuvia julkaiseva antaa samalla A-lehdille oikeuden käyttää niitä kuvia myös muilla sivustoillaan ja jopa lehdissään. Eli jos bloggaaja lataa luvatta jonkun kuvaajan tai kuvatoimiston kuvan, voi se pahimmillaan levitä jopa printtilehtiin asti. Ja sitten jos käry käy ja tulee entistä suuremmat korvaukset luvattoman printtijulkaisun takia, on korvausvastuu pelkästään bloggaajalla. Bloggaaja on kuitenkin hyväksynyt nuo sopimusehdot ja siten A-lehtienkin on pitänyt voida luottaa siihen, että blogissa on julkaistu vain materiaalia, johon on julkaisuoikeudet.

  • Hyvä täsmennys!

    Tulee kyllä silti mieleen, että mahtaako A-lehdillä sitten olla jonkinlainen passiivinen hyväksyntä blogien tekijänoikeusepäselvyyksiä kohtaan, jos asiaan ei A-lehtien taholta ole aktiivisesti puututtu Lilyssä? Koska jos kukaan ei älähdä, hyötyy A-lehdet Lilyn kävijämäärien kasvusta em. syistä.

  • Vierailija

    Muistaakseni joskus aiemmin Lilyn ohjeissa bloggaajille kehotettiin mainitsemaan alkuperäislähde, jos kuva on lainattu. Älähdin silloin, millä ei kuitenkaan tainnut olla mitään vaikutusta. Nyt ohjeita on näköjään kuitenkin editoitu niin, että suoranaiseen tekijänoikeusrikkomukseen Lily ei enää kehota.

  • Tulee mieleen urheilijoiden doping-käryt: kaikki syyt vieritetään kärähtäneen niskaan, vaikka kulisseissa dopingilla onkin järjestelmän tuki…

  • Tuota noin, kyllä päätoimittajalla on aina vastuu siitä, mitä printtiin päätyy. Jos päätyy laitonta materiaalia, päätoimittaja on vastuussa. Lisäksi, jos oikeudessa katsotaan sopimusehtojen olevan yleisesti ottaen kohtuuttomat, tai olevan spesifisesti kohtuuttomat esim. työlainsäädännön puitteissa, oikeus päättää lain, ei sopimusehtojen mukaan.

    Esim. imaginäärisessä palkkabloggaajatapauksessa blogialusta voi vedota sopimusehtoihin, mutta jos oikeus katsoo, että bloggaaja on ollut työsuhteessa (palkka), mutta blogialusta ei ole hoitanut olennaisia laillisia velvoitteitaan työntekijää kohtaan, jotta hän voisi selviytyä työtehtävästään (eli blogialusta on jättänyt bloggaajan perehdyttämättä työhön liittyviin lakeihin)… Tämä nyt on tietysti tällaista jossittelua.

    Olisi mielenkiintoista tietää, kuka on päätoimittajan asemassa blogialustalla julkaisevan bloggaajan tuotannossa. Yksityishenkilöbloggaajahan on oma päätoimittajansa, mutta onko blogialustalla vastaava päätoimittaja esim. toimitusjohtaja tai mediapäällikkö.

  • Moikka,

    En ihan kaikkia kommentteja jaksanut lukea, mutta mieleen tuli tälläinen. Mitä jos perustan oman blogin vaikka nimeltään ”fubulandia” ja sitten kopioin sinne sinun pupulandian postaukset ja laitan blogin loppuun ”Lähde: pupulandia” Onko se sinusta ok?

    Nyt kun teet bloggausta työksesi niin onko se oikein rahastaa muiden töillä? Jos se on sinusta ok, niin voisinkin pistää oman ”fubulandia” blogin pystyyn ja aloittaa markkinoimaan sitä ja myymään mainoksia.

    Terkuin kuvaaja, joka ei enää iloitse nähdessään omia kuvia luvatta käytettynä.

    Valokuvaaja
    Pasi Salminen

  • Päätoimittajuus tosiaan kiinnostaa. Siis Pupulandia on sitoutunut Lilyn sääntöihin (sisältäen tekijänoikeuksien noudattamisen) aloittaessaan blogin Lilyssä. Mutta nyt, lokakuussa 2013, Pupulandia vasta harkitsee tekijänoikeuksien systemaattista noudattamista. Voisihan kuvitella päätoimittajaa asian kiinnostavan. Paitsi tietenkin jos päätoimittaja toivoo Pupulandian jatkavan nykyisellä linjalla, mutta ei voi sanoa sitä ääneen, ettei itse tunnustaisi rikkovansa journalistin ohjeita.

  • Emilia M

    Samoilla linjoilla olen, ei Jenni ole tässä ollenkaan ainoa virheitä tehnyt.

    Lilyn toimituksen pitäisi mielestäni laatia kuvien käytöstä aivan erillinen ohjeistus ja nostaa se selkeästi esiin.

  • Vierailija

    Vauva-palstan salapoliisit ovat näköjään kannelleet jo Davidsonin agentille :D

    http://www.vauva.fi/keskustelu/3874481/ketju/bloggaajat_ja_tekijanoikeudet_taas_kerran/sivu/3

  • Ammutaanhan hevosiakin

    Voitko mielestäsi postata blogissasi myös elokuvia ja musiikkia ilman lupaa, kunhan mainitset esim. kenen ohjaus on kyseessä?

  • lakimies

    Minäkin kaipaisin A-lehtien viestinnän tai Lilyn päätoimittajan kommenttia tähän ketjuun. Tosin sen puuttumista en ihmettele, nyt kun käyttöehdoista on kaivettu että vastuu tekijänoikeuksista on ulkoistettu bloggaajille. Laki kun ei ”blogikäytäntöjä” kumarra, kun lupa JULKISTAA materiaalia on vain sen tekijällä. Käytön kaupallisuusaste sitten vaikuttanee korvaussummaan.

    Mitä vielä, bloggaajathan voisivat vaikka yhdistyä, vertailla palkkioitaan, liittyä ammattiliittoon ja alkaa vaatia käypää palkkaa, jolla maksaa myös kolmansien osapuolien kuvien käytöstä? Sittenhän nettimedian tekeminen olisi jo yhtä kallista kuin printin ja näiden ”villien vuosien” ilot ohi. Piilomainontaakin mokomat ovat alkaneet rajoittaa.

  • Ville

    Nykyiset lehtitalojen sopimuksetkin ovat niin tiukkoja, että osittain oikeudet lähtee jopa kuvan ottavalta kuvaajilta. Sopimuksissa saatetaan käsitellä jopa sopimusrikkomuksena että käytät kuvia OMASSA portfoliossa ym. Siittä on hyvä miettiä sitten kuinka monta pykälää tämmöinen blogin kirjoittaja rikkoo kun käyttää kenties ensin kuvaajan kuvaa joka on myyty lehdelle X ja kopioi kuvan täältä lehdeltä X jotka ostavat sen ”isolla” rahalla. He eivät asiaa varmasti siihen jätä.

    T. Ammattikuvaaja

  • Tämän blogin kuvien käyttöpolitiikallahan olisi sama, jos henkilö A ostaisi vaikkapa traktorin tehdäkseen sillä rahaa lumitöitä tekemällä. Talven tullessa henkilö B kävisi lainaamassa luvatta henkilön A traktoria, tekisi sillä itse lumitöitä ja laskuttaisi tekemästään työstä lumityön tilaajaa. Traktorin lainan vastineeksi henkilö B kertoisi lumityön tilaajalle, että traktori on muuten henkilö A:n omaisuutta, kiitos ja näkemiin.

  • Lii

    Olen tosi pahoillani tästä jutusta monella tavalla. Erityisen pahoillani olen siitä, että itse ärähdin nuorilta tekijöiltä varastamisesta (se kommentti oli muuten suunnattu toiselle kommentoijalle eikä Jennille, mutta väliäkö tuolla enää.) Anteeksi.

    On hyvä, että tästä keskustellaan, mutta lynkkausmieliala ei auta ketään. Tuskin auttavat myöskään ilmiannot Gettylle – koen itse, että parempaa saataisiin aikaan jos yhdessä, iloisesti, pyrittäisiin toimimaan paremmin. Onhan se pelkokin tietty eräänlainen motivaatio muuttaa toimintamalleja, mutta harvoin se asioita yleisesti ottaen miellyttävämmiksi muuttaa.

    Minäkin peräänkuuluttaisin tässä vastuuta myös Lilyltä, jonka vastuu ei kyllä ainakaan moraalisessa mielessä pääty siihen, että jossain on joku sopimusehtopaperi.

    Tsemppiä Jenni, olen ihan varma, että blogisi voi seistä myös omien kuviesi ja luvallisten kuvalainojen varassa.

  • Aktivisti

    Luvaton kuvankäyttö yleensä loppuu hyvin nopeasti kun lasku tipahtaa postilaatikosta ja samalla blogista häviää kuvat.

  • Jenniii

    Haluan kiittää kaikkia kommenttiosiossa keskusteluun osallistuneita. Syntynyt keskustelu on tuonut esiin tärkeitä näkökulmia ja problematiikkaa liittyen kuvien käyttöön ja niiden tekijänoikeuksiin blogeissa ja internetissä ylipäänsä. Tätä keskustelua on tärkeää käydä.

    Laki on tekijänoikeusasioissa yksiselitteinen ja luvatta toisen ottamia kuvia ei saa käyttää – ei edes, vaikka merkitsisi kuvien yhteyteen niiden lähteet ja linkin tekijän sivuille. Olen toiminut väärin ja olen päättänyt muuttaa toimintatapojani. Minun olisi pitänyt herätä jo aiemmin ymmärtämään se, että en saa julkaista muiden omistamia kuvia kysymättä siihen etukäteen lupaa ja myönnän, että olen tehnyt virheen ja toiminut tässä asiassa ajattelemattomasti. Tulevaisuudessa julkaisen vain itse ottamiani kuvia tai kuvia, joiden julkaisemiseen minulla on tekijän/omistajan lupa.

    Olen poistanut tässä jutussa aiemmin olleet kuvat ja korvannut ne itse ottamillani kuvilla.

  • Jenniii

    Joskus ei tarvitse mennä edes niin pitkälle, vaan rakentava keskustelu saa blogaajan muuttamaan toimiaan – kuten tässä tapauksessa on käynyt. :)

  • Se, minä kuvien tekijä asiaa pitää, selviää helposti kysymällä ennen käyttöä.

    Varastaminen tekijänoikeudesta puhuttaessa on väärä sana, mutta vähintäänkin tekijänoikeusrikkomuksesta on kyse sillä hetkellä, kun julkaiset luvattoman kuvan. Jos tekijä sitten jälkikäteen antaa luvan tai jättää asian sikseen, on tavallaan sivuseikka: julkaiseminen sillä oletuksella, että nuoresta tekijästä kuvien (luvaton) käyttö on varmaan pelkästään kivaa, osoittaa, että julkaisijaa kiinnostaa enemmän oman blogin päivitystahti kuin asioiden tekeminen oikein.

    Entäpä, jos tekijä tykkääkin asiasta kyttyrää? Entä, jos asia ei jää anteeksipyyntöön ja kuvan poistoon, vaan kuvaaja lähettää perässä korotetun laskun luvattomasta käytöstä? Tähän hänellä on täysi oikeus.

  • Lii

    Jee, hienoa Jenni! Olen varma, että esimerkilläsi on paljon merkitystä, ja kaiken lisäksi olet käsittääkseni oikein pätevä kuvaaja itsekin.

  • kuilu

    ”Internet yllätti ammattibloggaajan.”

  • Satunnainen lukija

    Hei Jenni, kiitos kun kävit tästä asiasta keskustelua rakentavaan sävyyn ja kuulit kaikkien mielipiteitä. On tosi hienoa, että sinulla on rohkeutta myöntää toimineesi väärin ja muuttaa toimintatapojasi. Toimit nyt hyvänä esimerkkinä tuhansille lukijoille ja muille bloggaajille. Vaikka uudet toimintatavat tuntuisivat hankalalta, niin uskon, että se lopulta palkitsee ja vie uraasi oikeaan suuntaan. Hyvää jatkoa blogin kanssa ja ihanaa syksyä! Ja kiitos myös muille rakentavasti ja asiallisesti keskustelleille.

    ps. Olen muiden kommentoineiden kanssa samaa mieltä siitä, että Lilyn/ Trendin olisi syytä kantaa asiasta enemmän vastuuta ja tukea bloggaajia toimimaan reilusti ja oikein tekijänoikeusasioissa.

  • Aamupakkanen

    Kiitos avartavasta postauksesta. Uudet kuvat sopivat paljon paremmin juttuun. Työniloa!
    P.s. Tuli vähän paha mieli sun puolesta. Tunnut panostavan tosissasi blogiin. Bloggaaja Sara K. on iät ja ajat kuvivittanut bloginsa ammattivalokuvaajien tuotoksilla esim. Vogue yms. Aikaisemmassa blogissaan tuntui julkaisevan kokonaisia editoriaaleja diipadaapan höysteeksi. Ilmeisesti hällä on joku lisenssi?

  • Jenniii

    Kiitos. Olen itse nyt samaa mieltä, että tämä on ainoa oikea tapa toimia ja olen oikeastaan aika hyvilläni siitä, että lukijat haastoivat minut miettimään tapaani tehdä tätä blogia. Erityiskiitos niille, jotka eivät ole sortuneet kommenteissaan ylilyönteihin, vaikka aihe varmasti joiltain osin tunteita kuumentaakin. Täällä on ollut todella fiksua ja rakentavaa keskustelua, joka on aina parempi tapa viedä asioita eteenpäin. Olen myös varma, että tämä muutos vie blogia ainoastaan parempaan suuntaan oman itsenikin kannalta. :) Ja toivottavasti tekemäni päätös saa myös muitakin bloggaajia miettimään tekijänoikeusasioita enemmän. Kivaa syksyä myös sinulle!

  • ”Olen joka tapauksessa jo varmaankin lähes kymmenen kertaa tässä keskustelussa todennut, että minun on varmasti syytä miettiä toimintatapojani tästä eteenpäin, joten keskustelu on varmasti tehnyt tehtävänsä.”

    Iso peukku täältä tuosta lopputulemasta. Minusta olet myös käsitellyt kritiikkiä ja keskustelua verrattain asiallisesti, ainakin asiallisemmin kuin moni muu vastaava case. Plussa siitäkin :)

  • en muista nimimerkkiä

    Hienoa, Jenni!! Todella kiva kuulla :)

    Kiitos myös itsellesi erittäin antoisasta keskustelusta! Toivottavasti hiljaisetkin lukijat ovat saaneet asiasta vähän uutta ajateltavaa…

  • Ainiin, se piti sanoa vielä että nuo itse ottamasi kuvat sopivat tähän kyseiseen juttuun todella paljon paremmin kuin ne alkuperäiset.

  • en muista nimimerkkiä

    Lisäänpä vielä, että mielestäni nämä sinun ottamasi kuvat ovat paljon nätimpiä ja aiheeseen sopivampia kuin Doutzen Kroesin kuvat olivat. :)

  • Emilia M

    Hienoa Jenni! Olen seurannut täällä vähän kauhunsekaisin tuntein, miten asia etenee, mutta onneksi keskustelu on pysynyt pääpiirteittäin asiallisena. Peräänkuulutan tässä tosiaan myös Lilyn vastuuta ja odotan kommenttia toimitukselta. Kyllä asiallisesti toimivan mediatalon pitäisi järjestää palkkalistoillaan oleville henkilöille koulutusta tekijänoikeusasioista.

    Toivottavasti esimerkkisi innoittaa myös muita bloggaajia kiinnittämään huomiota toimintatapoihinsa.

  • FFFifi

    Ja palkattomille lilyläisille myös! Kaikkia ei tietenkään voida mihinkään koulutustilaisuuteen kutsua, mutta toimituksen blogissa ja infossa näitä asioita olisi hyvä pitää esillä :)

  • sinikukka

    Niin, Jenni ei suinkaan ole ainoa näin toiminut bloggaaja. Olen itsekin sitä mieltä, että lakia tulee noudattaa (ja suoraselkäistä toimintaa Jenniltä korjata toimintatapojaan, pisteet siitä!), mutta ymmärrän kuitenkin Jennin kannan nuorten valokuvaajien promoamisesta. Toki tällaisen ”kannustamisen” ja mainostamisen pitäisi tapahtua asianomaisen henkilön luvalla. Pupulandiassa lähteet ovat kuitenkin aina olleet näkyvissä, toisin kuin monissa muissa blogeissa, joissa lähteenä on ikävän usein Pinterest, Tumblr tai oma lempparini ”Googlen kuvahaku”… Ja moni tosiaan julkaisee editoriaaleja, ja blogin kuvat ovat lähes pelkästään muualta poimittuja. Olen itse sitä mieltä, että Pupulandiassa on julkaistu niin hienoja Jennin ottamia kuvia, että blogin taso vain paranee uudistuksen myötä :)

  • Toimitus

    Toimitus kiittää kiinnostavasta ja monin paikoin erittäin asiallisesta keskustelusta, jota tämän jutun yhteydessä on tekijänoikeuksista käyty.
    Kuten Lilyn käyttöehdoissa lukee, Lilyn blogeihin lisättävä aineisto ei saa loukata kolmansien osapuolien tekijänoikeuksia, tavaramerkki- tai immateriaalioikeuksia eikä hyvää verkkotapaa. Näin ohjeistamme myös bloggareitamme. Selvästi on kuitenkin tarpeen nostaa kuvankäyttöön liittyviä ohjeita ja sääntöjä entistä paremmin esille. Aiomme ohjeistaa asiassa entistä selkeämmin kaikkia lilyläisiä sekä erityisesti monille esikuvan roolissa olevia suositeltuja bloggareitamme.
    Asiasta inspiroituneina aiomme ottaa paremman bloggaamisen ohjeet erityisteemaksi toimituksen blogissa. Käsittelemme siis lähiaikoina monia muitakin bloggaamisessa mietityttäviä juttuja ohjeiden ja vinkkien kera – kannattaa tulla lukemaan!

  • FFFifi

    Hieno homma!!!

    Ja käytän samalla tilaisuuden hyväksi: tässä keskustelussa ja myös muulloin kaivataan välillä toimitusta paikalle kommentoimaan. Ihailtavan hyvin pysyttekin kärryillä, mutta mikäli se on teknisesti mahdollista, olisi kiva saada mahdollisuus huudella teitä paikalle. Ominaisuus, jossa käyttäjä saisi ilmoituksen kun hänet tai hänen bloginsa mainitaan Lilyn keskusteluissa, olisi loistojuttu.

    Ja sori Jenni että tulin tänne nyt ihan muita horisemaan, muutoin tämä oli mielenkiintoinen ja opettavainen keskustelu itse kullekin :)

  • Emilia M

    Kiitti kommentista! Täällä on ihan varmasti paljon porukkaa, jotka tietävät tästä asiasta tasan yhtä vähän. Ja vielä ongelmallisemmaksi asian tekee tietysti se, että monet myös laittavat omia kuviaan nettiin olematta tietoisia tästä asiasta ja käyttävät copyright-merkintöjä aivan päin honkia.

    Netissä on kuitenkin myös sellaisia sivustoja, joissa olevia kuvia saa käyttää vapaasti. Esim. Wikimedia Commons -sivuilta löytää näitä kuvia: http://commons.wikimedia.org/wiki/Etusivu

    Kannattaa tutustua myös CC-lisenssiin: http://fi.wikipedia.org/wiki/Creative_Commons

    Nämä ovat tosiaan monimutkaisia juttuja, ja minäkään en tiedä enempää. Joku ammattilainen voi varmasti täydentää!

    Odotellaan sitä Lilyn ohjeistusta, kiva, että sellainen on tulossa!

  • Tekijänoikeuksia vapaaehtoisesti opiskelleena sen verran, että kirjankin kirjoitin aiheesta, voisin todeta tiiviisti:

    Kansainväliset lait ovat selvät: Valokuvaa ei voi uudelleenjulkaista (esim. blogissa) ilman lupaa edes tekijä ja lähde mainitsemalla kuin erityistapauksissa (Suomessa lähinnä tieteellisen esityksen yhteydessä otettu kuvasitaatti). Toiminnan kaupallisuudella ei ole merkitystä. Muuten on lupa saatava, joko etukäteen esim. avoimella Creative Commons -lisenssillä tai sitten tekijältä kysymällä tai luvan rahalla hankkimalla.

    Se on sitten eri asia, ovatko lait järkeviä nykyisessä ja yhä kehittyvässä jakamiskulttuurissa. Monien kanta on, että eivät ole. Koko tekijänoikeusjärjestelmä vaatii korjausta, mutta se on vaikeaa, koska sitä sitovat kansainväliset kauppasopimukset sekä isot bisnesintressit.

    Vaikka laki tuntuu vanhentuneelta tai väärältä, on se kuitenkin laki. Sen vastaisesti toimiminen on parhaimmillaan kansalaisrohkeutta, pahimmillaan rikollista. Seuraamukset voivat olla pahimmillaan oikeudellisia, usein imagollisia (kuten tässä tapauksessa).

  • sitaatti

    Sitaatti ei anna blogistille oikeutta julkaista kuvaa korvauksetta.

    Sitaatin perusteella on kielletty kokonaisen teoksen lainaaminen. Kuvan siteeraaminen ei yleensä onnistu, koska kuva esitetään joko kokonaan, kuvasta valmistetaan kappale. Ja kappaleen valmistus on tekijän yksinoikeuden piirissä. Jos taas kuvaa rajataan eli kuva esitetään vain osittain, kuva tulee julki muunneltuna. Myös muuntelu on tekijän yksinoikeuden piirissä.
    Arvostelevaan esitykseen saa toki ottaa tekstiin liittyviä kuvia, mutta silloin kuvien ottamisen on oltava tekstissä perusteltua (=kuva itsessään on arvostelevan tekstin kohteena). Yleisenä kuvituksena ei valokuvia tai taideteoksia saa käyttää edes arvosteluissa. Siksi kuvasitaatti on lainsäädännössä mahdollinen, mutta sen käyttöala on marginaalisen pieni. Ainoa relevantti käytännön poikkeus, jossa todetaan kuvasitaatin olevan mahdollinen, liittyy lehdistön lainausoikeuteen ja vapaan tiedonvälityksen turvaamiseen. Tekijänoikeuslain 23.1 § mahdollistaa tekstin lisäksi myös kuvan käytön sellaisenaan printtilehdistössä, jos lainaaja on toinen printtilehti ja uutisointi koskee uskonnollisesta, poliittisesta tai taloudellisesta päivänkysymystä. Jos näin on, toisessa lehdessä voidaan painaa uudelleen koko alkuperäinen juttu kuvineen päivineen, ellei tekijä ole jälkipainantaa nimenomaan kieltänyt. Poikkeus on nimeltään lehdistön lainausoikeus. Kuten nimitys lehdistö kertoo, oikeus koskee lehdestä lehteen lainaamista. Radio, tv ja internet ovat lehdistön lainausoikeuden ulkopuolella edelleen, vaikka lehdistä on myös verkkoversioita olemassa. Tekijänoikeuslaissa vuodelta 1961 ei kuitenkaan ole otettu kantaa verkkolehtiin ja sen vuoksi tätäkin säännöstä pitää tulkita suppeasti.
    Käyttäjä vastaa tekijän suuntaan siitä, että käyttöön joko on tekijän lupa tai että käyttö on jonkin rajoitussäännöksen (sitaatti, yksityinen käyttö, opetussuunnitelman mukainen opetustilanne, näkövammaispoikkeus) nojalla mahdollista. Tietämättömyys lain sisällöstä tai lain oikeasta tulkinnasta ei muuta tilannetta käyttäjän kannalta. Tekijänoikeuslain 57.1 §:n perusteella teoksen lainvastaisesta käytöstä on suoritettava tekijälle kohtuullinen hyvitys. Tiedän käytäntöjä, joissa hyvityksen määrä on kaksinkertainen siihen summaan nähden, jolla tekijä olisi käyttöluvan myöntänyt, jos lupa olisi kysytty. Alan kauppatavan mukaan tekijä päättää teoksensa käytön hinnan, jos hinnasta ei ole sovittu.
    Vaikka jokaisella on sananvapaus, joka sisältää sekä oikeuden lähettää että vastaanottaa viestejä, sananvapaus ei ole pitävä argumentti tekijänoikeussuojan unohtamiseen. Molemmat perusoikeudet – sananvapaus ja omaisuuden suoja – kun ovat tarkoitettu turvattavaksi yhtä aikaa ja ne ovat yhteen sovitettavissa.

  • Vierailija

    Lisää tietoa avoimesta lisenssistä löytyy esim. Creative Commonsin sivuilta, joissa on myös hakutoiminto kuvien etsimiseen: http://creativecommons.fi/

  • Vierailija

    Hyvä Jenni! Itse ottamasi kuvat sopivat paljon paremmin tämän postauksen aiheeseen. Toivottavasti mahdollisimman moni bloggaaja päätyy samaan ratkaisuun.

  • Onnittelut hyvästä päätöksestä! Uskon, että blogisi imago ja uskottavuus vain paranee tämän päätöksen myötä ja näytät hyvää esimerkkiä myös monille muille bloggaajille! :-) Nämä itse ottamasi kuvat ovat myös paljon mielenkiinoisempia kuin ne edelliset.

  • Hyvä päätös, hienoa! :)

  • copy-left

    Hyvä hakukone vapaasti lisenssoiduille kuville löytyy täältä: http://search.creativecommons.org/
    :)

  • a man from the moon

    Pitää ihan kommentoida, että tällaisena ei-välttämättä-kohderyhmään-kuuluvana uutena lukijana tutustuin sun blogiin tän kommenttiosion kohun kautta ja oon nyt vähän seuraillut sun posteja siitä lähtien. Huomaan, että miehenäkin voin nauttia tällaisista kevyemmistä jutuista ja jättää sen ultimaalisen hyötyajattelun taaemmalle työpäivän tauoilla netistä artikkeleita ja blogeja lukiessa. Mieluisa oivallus.

    Sellainen huomio myös, että nää kuvat millä korvasit ne yliposeeratut jonkun muun ottamat muotikuvat (en pidä sellaisista itse juurikaan) ovat todella paljon mielenkiintoisempia ja tuovat tähän postiinkin uutta syvyyttä. Myös ns. muoti/poseerauskuvissa esim. sinusta itsestäsi otetut luonnolliset kuvat ovat ainakin meikäläisen silmiin huomattavasti viehättävämpiä ja sopivat tällaiseen maanläheiseen blogiin paremmin kuin jotkut ammattilaiskuvat.

    Keep on keepin’ on!

  • Jenniii

    Olipa tosi ilahduttava viesti, kiitos kivasta palautteesta! :) Toivottavasti pysyt matkassa ja kommentoit toistekin. On hauskaa saada kuulla, millaista porukkaa siellä ruudun toisella puolen lymyilee, koska niin moni seuraa vain taustalla hiljaa. :) 

  • Vierailija

    ”Erityiskiitos niille, jotka eivät ole sortuneet kommenteissaan ylilyönteihin, vaikka aihe varmasti joiltain osin tunteita kuumentaakin.” Kaikella kunnioituksella: itse koin tätä keskustelua seuranneena, että myös sinun oma toimintasi on ollut ”ylilyöntiä”, enkä usko että kannattaa alkaa arvottamaan keskusteijoita, jotka ovat tuoneet oman näkemyksensä esiin. Provosoiden tai maltillisesti – myös sinun tekstisi tai kuvien luvaton käyttö voidaan tulkita molemmista näkökulmista. Hyvää syksyä!

  • Jenniii

    Siinä kohtaa, kun joku vetää varsin asialliseen ja rauhalliseen sävyyn käydyssä rakentavassa keskustelussa kehiin sen, kuinka tämän logiikan mukaan olisi ok liittää minun kasvoni aikuisviihdetähden vartaloon pornosivustolla, voidaan minusta puhua jo vähän turhasta provokaatiosta. Mutta viestintätyylinsä kullakin. Hyvää syksyä myös sinulle!

  • Vierailija

    Uskon myös, että blogisi vain parantuu tämän uudistuksen myötä. Uniikki teksti ansaitsee rinnalleen uniikit, uudet kuvat, joita ei ole nähty eikä nähdä muualla (jos luvaton lainailu saadaan kuriin). Ethän varmaan halua blogisi olevan mikään ”marimekon kopiolaukku” kuvien osalta. Tsemppiä jatkoon! :)

  • xxxx

    Ohhoh, mikä keskustelu! Oli kiva nähdä, miten bloggaaja on asiallisesti jaksanut vastata kyseisiin kommenteihin, vaikka osa kommentoijista sortuikin ylilyönteihin ja meni täysin liiallisuuksiin. Olen itsekin blogissani käyttänyt luvattomasti useita kuvia, sillä samalla perusteella kuin varmasti sadat muutkin. Tokiha tekijänoikeuslait jne ohvat jollakin tasolla olleet tiedossa, mutta minäkin olen ne käsittänyt niin että lähdeviitteiden kera julkaisu on sopivaa. Pieneen mieleenikään ei ole koskaan tullut, että minä tai kukaan muu kuvasisältöä jakava henkilö varsinaisesti rikkoisi lakia toiminnallaan. Tämän keskustelun myötä kuitenkin uskon, että moni alkaa miettiä toimintatapojaan uusiksi. Jennin hiostaminen tästä aiheesta on mielestäni täysin turhaa, hänhän heti enismmäisissä kommenteissa pahoitteli tilannetta ja poisti vieraan kuvasisällön. Ilmiannot Gettylle jne tuntuvat naurettavilta, etenkin kun bloggaaja on myöntänyt toimineensa väärin. Loppujen lopuksi, onko se meiltä keneltäkään pois kenen kuvaa ei julkaista? Vauva.fin pihapoliisit varmasti riemastuivat tämän keskustelun nähdessään ja varmasti useat silmäparit kelaavat tätäkin (muiden ohella..) blogia kuola valuen mitä voisi päästä ilmiantamaan eteenpäin.

    Itse pidän tätä blogia hyvänä ja nimenomaan ammattitaidolla toteutettuna <3 (Vaikka en siis tietenkään tarkoita että kukaan voisi asettua lain yläpuolelle missään asiassa, vaan ihan yleisesti Jennin tuottamasta monipuolisesta sisällöstä tänne)

  • Jore Puusa

    Kovin kauniiden sanakäänteiden mukana koetetaan kovasti hävittää se tosiasia, että toisen ottaman valokuvan käyttäminen luvatta on yksiselitteisesti varkaus. Ruma sana, mutta totta.

    Olen 40 vuotta alalla ollut lehtikuvaaja ja kuvajournalismin opettaja.
    Minulla on riittävästi tietoa tekijänoikeuksista väittääkseni, että valokuvien varastamisessa omaan käyttöön on kyse piittaamattomuudesta toisen työstä, asia joka näkyy kaikkialla nyky-yhteiskunnassa, aikuiset ihmiset puollustavat raivoisasti ”oikeuttaan” ottaa toisen omaa, mikä on käsittämätöntä.

    Miten moni tämän blogin lukijoista menee kauppaan ja ottaa sieltä suklaapatukan ajatuksella…no jos jään kiinni palautan sen takaisin ja pyydän anteeksi.

    Omia kuviani, joita on webissä monesta syystä, on varastettu kymmeniä, Tineyllä niitä löytyy jatkuvasti.
    Yleensä kun huomautan aiheesta, saan valtavan viharyöpyn niskaani. Ikäänkuon minä olisin tehnyt jotain väärää, jos joku varastaa kuvani!

    Tässä on kyse vain ja ainoastaan valokuvaa kohtaan tunnetusta yleisestä halveksunnasta, joka näkyy siinä että ilmaiseksi kuvansa antavat amatöörikuvaajat ovat jo miltei tuhonneet koulutettujen valokuvausammattilaisten työmahdollisuudet ja ennenpitkää niin tulee käymäänkin.

    Mitään tämäkään keskustelu ei auta, nykynuoret ottavat kaiken mikä irti lähtee ja minä ja kollegani- noin 60 vuotiaat vanhukset – katsomme ihmeissämme vanhan liiton miehinä vieressä.
    Hyvä, ettei joku vielä potkaise tyhjennettyyään sivustolta itselleen kelpaavat kuvat.

  • Tupuna

    hej, eikö esimerkiksi Pinterestin kuvia saa käyttää esimerkiksi blogissa jos ilmoittaa että kuva on sieltä peräisin? Mihin tarkoitukseen tämä Pinterest sitten ylipäätään on? Kiitos mikäli jaksaisit vastata näihin tyhmiin kysymyksin ;)

  • NinaMaria

    Itse olen kirjoittanut blogia ja voin aivan rehellisesti sanoa, että minulla ei ole ollut hajuakaan tällaisesta laista. Siis tottakai olen kuullut tekijänoikeuksista mutta koska kaikki ovat aina lainailleet kuvia laittamalla niiden lähdetiedot näkyviin, olen muutaman kerran tehnyt myös itse niin. Itseasiassa kysyin yhdeltä ”ammatti”bloggarilta kerran neuvoa (koska itseäni asia epäilytti) ja hän oli silloin vahvasti sitämieltä, että mitään ongelmaa ei ole kun kerron kenen kuva alunperin on. Itse olen kuitenkin koulutettu ja jos minä en tiennyt niin miten sitten ne tuhannet kouluttamattomat nuoret bloggarit?

    Rikos on tottakai aina rikos mutta kieltämättä tarkempaa ohjeistusta kaivattaisiin koska uskallan väittää, että minä ja moni muu emme ole tehneet sitä tahallaan vaan vain ja ainoastaan tyhmyyttämme.

    Omaksi puolustuksekseni voin onneksi sanoa, että olen tehnyt sitä hyvin vähän. Monesti olen jättänyt blogini kokonaan kuvittamatta (osasyy seuraajien vähyyteen) tai kuvittanut sitä omilla huonoilla kuvillani. Ehkä olen sisäisesti kokenut tekeväni jotain väärin kun olen kuvan jostakin netistä napannut vaikka kaikkihan niin tekevätkin. Kuvaajien töitä en ole koskaan lainannut/varastanut vain ainoastaan jotain sellaisia hepposempia kuvia (sydämiä ym.) joiden tekijänoikeuksista en vieläkään tiedä (eihän niissä edes lue kenen se on, jotta voisi ottaa yhteyttä?). Mutta pelataan jatkossa varman päälle. Kiitos tämän keskustelun!

    Mutta pointtini oli sanoa, että on hieman inhottavaa että nyt monia nuoria bloggareita peloitellaan sillä että olette tehneet rikoksen ja joudutte siitä vastuuseen. Jospa olisi aika ohjeistaa bloggareita paremmin. Myös niitä uusia ja aloittelevia.

    Itse olen ainakin kunnioittanut valokuvaajien ja muidenkin taiteilijoiden tekijänoikeuksia, joten eiköhän olisi aika laittaa uudistuvassa maailmassa säännöt selvästi ja yksinkertaisesti esille. Sääntöjä ja lakeja olisi helpompi noudattaa kun niistä kerrottaisiin selvästi. Ja aina kun tulee uusi foorumi jota runsaasti käytetään niin niistä voisi muistuttaa ja kertoa miten ne lait suhtautuvat juuri tähän foorumiin.

  • 1. Kukaan meistä tässä yhteiskunnassa elävistä ei voi mennä sen taakse että…”anteeks ny vaan mutta en tiennyt”…koska tietoa tekijänoikeusasiasta löytyy webistä pilvin pimein. Ei kukaan bloggaaja mitään erityistä opastusta tarvitse, vaan kykyä ajatella senverran, että tajuaa -ettei toisen omaa saa ottaa. Sen luulisi olevan selvää, mutta näköjään se on nuorilta täysin hämärtynyt.

    2. Oikeastaan pupulandian bloggaajan pitäisi nyt ilmoittaa niille kuvaajille, joiden kuvat hän on varastanut käyttöönsä ja saanut siten bloginsa näyttämään paremmalta että— sorry näin tein ja anteeksi. Ja sitten sopia A lehtien kanssa, että kaltoin kohdelluille kuvaajille maksetaan korvauksia. Näin toimitaan yhteiskunnassa kaiken muun – paitsi laajalti halveksitun valokuvan suhteen.

    3. Joku kysyy tuossa Pinterestin suhteen asiaa. Pinterst perustuu kokonaan kuvavarkauteen, ei Pinterest mitään kuvia itse tuota. Sinne ihmiset kokovat mistään piittaamatta muiden kuvaajien kuvia, jotka pinterestin systeemi piilottaa niin taitavasti linkkijonon taakse, että kuvien selvittely on lähes mahdotonta. Samoin toimii moni muukin systeemi, joihin ei edes tineyllä pääse.

    4. Suuri osa netin toiminnasta perustuu jatkuvasti yleistä moraalia rapauttavaan nimettömään huuteluun ja tekijänoikeusrikkomuksiin.

    Tämän blogin omistaja syyllistyi siihen myös, mutta joutui neuvottelemaan A-lehtien kanssa ja vasta sitten tajusi. Meidän ammattikuvaajien selkänahasta tämä kaikki toiminta revitään, blogit koristellaan varastetuilla kuvilla, saadaan ne näyttämään hyviltä ja saadaan itselle ansioton arvonnousu.

    Jore Puusa
    Lehtikuvaaja
    Kuvajournalismin opettaja
    Kerava
    jore.puusa (at) kolumbus.fi

  • Emilia M

    Hei Tupuna! Pinterestin kuvia klikkailemalla pääsee sille sivulle, mistä ne on Pinterestiin pinnattu. Sitä kautta voi yrittää selvittää, saako kuvaa käyttää. Pelkkä Pinterest ei riitä lähteeksi.

  • RN

    Tuossa nyt ei tarvita ajatustenlukutaitoa, ihan pelkkä sisälukutaito riittää. Rivien välistä lukeminen on tietysti vaikea taito.

  • opiskelija

    Hei Valokuvaaja! Löysin tämän keskustelun ihan myöhässä etsiessäni vastauksia muutamaan mieltäni askarruttavaan tekijänoikeuskysymykseen. Harmi, kun et ollut laittanut sähköpostiasi ja et ehkä enää käy seuraamassa tätä keskustelua täällä, mutta kysyisinkin sinulta ja muilta aiheesta mahdollisesti minua maallikkoa enemmän tietäviltä pari kysymystä:
    1. Olen lukenut nyt Pinterest-pinnaamisen laittomuudesta ja päädyin poistamaan omat tietämättömänä perustamani boardit, joihin en kuitenkaan ollut ITSE koskaan lisännyt yhtään kuvaa, vain pinnannut itselleni jo alustalla olleita kuvia. Kysyisinkin nyt, että onko myös muiden laittamien kuvista tykkääminen laitonta? Siitähän jää minulle merkintä eli voin palata katselemaan aikaisemmin tykkäämiäni kuvia.. Ja jos tykkääminen ei riko tekijänoikeuksia, niin pitääkö niissäkin olla varma, että tykkään vain laillisesti Pinterestiin lisätyistä kuvista? :/
    2. Tämä kysymykseni liittyy kuvien omaan käyttöön: Saanko ladata netistä kuvia omalle koneelleni ikään kuin inspiraatio-kansioksi jos en KOSKAAN aio julkaista lataamiani kuvia missään? Entäpä jos koulussa käytän vaikkapa esseessä jotakin käsityötekniikkaa selventääkseni jotakin kuvaa.. Lukijana tekstille on yleensä vain esseen tarkastava opettaja ja minä itse ja merkitsen kuvan alkuperäislähteet ja viittaushetken kuvan yhteyteen. Kuinka väärin tämä on?

    Yritin kovasti lukea tekijänoikeussivustoja ja löytää näihin yksittäisiin kysymyksiin vastausta, mutta en päässyt selville. Kiitos sinulle tai jollekin muulle aiheesta tietävälle vastauksesta jo etukäteen!

  • Hei Jenni!

    Arvostaisin suuresti, jos avaisit vielä hieman tätä freelancerina työskentelemistä. En ole saanut kunnollista vastausta työkkäriltä, Kelalta, tai verohallinnosta.

    Tarvitseeko freelanceriksi siis jollain tapaa rekisteröityä, tai muuten virrallistaa se? Vai voiko vain todeta ja rueta puhumaan että ”hei olen freelancer”? Minua myös hämmentää tuo free(lancer)-verokortti – onko sitä pakko käyttää vai voiko mennä pää- tai sivutoimiverokortilla..? Omalla kohdallani haluaisin siis ”vain” virallistaa valo- ja videokuvaushommiani nimellisesti, en perustaa yritystä. Enkös silloin ole yrittäjän sijaan opiskelija & ammatinharjoittaja?

    Kiitos tuhannesti jo etukäteen!!
    -Saara

    Ps. Sulla on aivan älyttömän kaunis blogi, oon kurkkinut postauksiasi yläasteelta asti, t. yliopistolainen!

  • Jenniii

    Minä en kyllä varmasti ole paras henkilö vastaamaan tähän, mutta voin yrittää kertoa jotakin. Freelanceriksi ei siis tarvitse mitenkään rekisteröityä tai ilmoittautua, vaan periaatteessa kuka tahansa voi tehdä töitä freelancerina. Freelance-työn idea on siis se, että et ole varsinaisessa työsuhteessa työnantajaan. Tällöin työnantaja ei ole velvollinen maksamaan sinulle työstä eläkettä. Mikäli toimit verokortilla, työnantaja huolehtii verojen maksun puolestasi. Mikäli toimit yrittäjänä, huolehdit itse siitä, että verot tulevat maksetuiksi ja lisäksi sinun on lakisääteisesti maksettava itsellesi työstä eläkettä.

    Olennaisempaa on se, teetkö freelance-töitä varsinaisen päivätyön ohella vai työllistätkö itsesi täysin freelance-töillä (ja minkä verran saat niistä tuloa vuosittain). Jos muistan oikein, niin pienimuotoista toimintaa voi harjoittaa myös ilman toiminimen tai yrityksen perustamista. Olikohan raja vuosituloille 8000 euroa? En muista näitä nyt ulkoa, mutta suosittelen tsekkaaman tuon.

    Käsittääkseni freelancer-verkokorttia ei ole pakko käyttää, vaan voit tehdä töitä myös sivutuloverokortilla. Periaatteessa verottaja voi katsoa sinut yrittäjäksi verotusasioissa, vaikka sinulla ei virallisesti olisikaan yritystä, mikäli nuo freelancerina tienaamasi summat nousevat riittävän suuriksi eikä sinulla ole varsinaista työpaikkaa freelance-hommien ohella (mistä siis maksaisit veroja). Kannattaa siis jo etukäteen miettiä, minkä verran tuloja freelance-hommista mahdollisesti on tulossa ja katsoa sitten, mikä tapa sopisi sinun tapaukseesi parhaiten. Kummallista, jos sinua ei ole osattu verotoimistossa auttaa.

    En todellakaan ole aiheen asiantuntija, joten suosittelen, että kysyt joltakulta, joka tietää asiasta enemmän. Minulla itselläni on toiminimi (eli toisin sanoen olen yrittäjä) ja teen tällä hetkellä kaikki työni freelance-pohjalta. Näin ollen huolehdin veroni ja eläkkeeni itse, joskin olen palkannut itselleni kirjanpitäjän, joka käytännössä tekee laskelmat puolestani. Kovin pienimuotoisessa liiketoiminnassa kirjanpitäjää ei kuitenkaan tarvita. Mieti siis ensi töiksesi, millaisia palkkioita liiketoiminnastasi on vuoden kuluessa mahdollisesti tiedossa ja päätä sen mukaan, mikä on sinulle järkevin tapa toimia.

  • Hei!

    Superpaljon kiitoksia kattavasta vastauksesta ja muutenkin vaivannäöstä! Olin unohtanut koko kommentin ja ilokseni huomasin että sinulta oli tullut apuja :)

    Kuvaan siis opiskelujen ohella parille lehdelle, mainostoimistolle ja tuttaville. Sainkin jo selville että voin työskennellä huoletta, sillä vuosittaiset tulorajat ovat tässä keikkaluontoisessa tilanteessani aika suuret. Sain muualtakin varmistusta ettei mitään rekisteröitymisiä tarvita, ja ettei free-verokortti ole pakollinen. Mutta täytyy kyllä vielä tiedustella miten eläkkeitä jne olisi järkevintä kerryttää, sillä normaalilla verokortillani ei lähde veroja oikein yhtään mihinkään.

    Pitääpä siis rueta lanseeraamaan itseään tästä lähin freelancerina, kuulostaa paljon ammattitaitoisemmalta ;)
    Ihanaa kesää!

Related posts