Talven ihanimmat villahousut ja villapusero – kotimaista laatua suoraan Siikaisista
Pohdintoja pukeutumisesta ja shoppailusta
18 63
Olen useampaankin otteeseen kirjoitellut blogihistoriani aikana kulutustottumuksista, shoppailuteeseistäni ja oman tyylin löytämisestä, mutta tuumasin tänään, että tästä asiasta ei voi kirjoittaa liikaa. Lisäksi saan jatkuvasti näitä aiheita koskevia kysymyksiä, joten kertaus tekee terää. Mikään kaiken kattava vuodatus tämä ei ole, mutta päätinpähän kirjata ylös joitakin tällä hetkellä mielessäni pyöriviä ajatuksia.
Huomasin tuossa viime viikon lopulla, että olen taas ajautunut jumittamaan samoissa sen hetken lempparivaatteissa, vaikka vaatekaappi pursuilee liitoksistaan. Tuntuu suorastaan häpeälliseltä, etten hyödynnä suurinta osaa vaatteistani juuri koskaan. Tiedän, että omistan liikaa siitäkin huolimatta, että olen aika harkitsevainen ostosteni kanssa. En ymmärrä ihmisiä, jotka seuraavat trendejä niin orjallisesti tai kyllästyvät hankintoihinsa niin nopeasti, että edellisen kauden löydöt laitetaan heti uuden edellä kiertoon. Kierrätys on tietysti aina hyvä asia, mutta jos se tarkoittaa, että kierto jää älyttömän lyhyeksi kyllästymisen ja uuden himoitsemisen kierteessä, sen hyöty jää melko pieneksi.
Yritän aina itse uutta ostaessani miettiä, onko vaate hetken huumaa vaiko kenties sellainen, jota oikeasti voisin käyttää vielä vuoden tai viiden vuoden päästä. Sen jälkeen mietin, kestäisikö vaate todella käytössä sen viisi vuotta. Aina kestävyyttä ei tietenkään voi ennustaa, mutta tutkin materiaalit huolella enkä koskaan osta mitään, mikä vaikuttaa jo ostohetkellä huonosti tehdyltä – ja uskokaa pois, surullisen moni vaate vaikuttaa. Virheostoksia tekee varmasti jokainen joskus, mutta olen näiden pohdintojen myötä pystynyt kyllä karsimaan ne minimiin.
Oman tyylin tunteminen on erinomaisen hyvä keino (ja ehkä yksi tärkeimmistä) välttää virheitä vaateostoksilla. Blogin kautta joudun tekemään jatkuvaa tutkimusmatkaa itseeni ja tyyliini, ja sen retken hyvä puoli on, että tunnen itseni, makuni ja tyylini melko hyvin. Loistavassa A Minimalist -blogissa on lukuisia kiinnostavia kulutuskriittisiä tekstejä ja yksi viime aikojen kiinnostavimmista on mielestäni ollut pohdinta siitä, ostatko todelliselle vai kuvitteelliselle minällesi. Suosittelen tsekkaamaan kyseisen blogin noin muutenkin. :) Mainitsemani tekstin pointti on se, että usein ostoksilla sitä ryhtyy shoppailemaan sille henkilölle, joka haluaisi olla tai toivoisi olevansa, sen sijaan että miettisi, millainen ihminen ihan oikeasti on. Tähän shoppailusyntiin on varsin helppo langeta ja itsekin myönnän todellisen ja kuvitteellisen minäni rajojen hämärtyvän toisinaan, kun löydän jotakin aivan fantastista. Sillä hetkellä sitä vain kuvittelee, että vaatetta tulee oikeasti käytettyä, mutta todellisuudessa se jää kaappiin lojumaan, koska a) se ei sitten kuitenkaan ole ihan sitä omaa tyyliä, jossa olo tuntuu mukavalta, b) se ei oikeastaan sovi yhteen minkään kanssa, mitä sinulla on jo ennestään, c) sopivaa tilannetta vaatteen pukemiselle ei tunnu elämässäsi koskaan tulevan tai d) jos miettisit hetken puhtaan rationaalisesti, tajuaisit että niin korkeat korot / ihonmyötäinen malli / räikeä väri / tms. ei vain pohjimmiltaan ole sinun juttusi, vaikka se jonkun muun päällä näyttääkin kadehdittavan hyvältä. Joskus tällaiset hankinnat päätyvät lopulta pienen hauduttelun jälkeen oikeasti käyttöön, mutta se lienee enemmän poikkeus kuin sääntö. Jokainen varmaankin tietää ne vaatteet, jotka ovat oikeastaan tosi kivoja, joita ei silti jostain syystä vain koskaan tule valittua ylle. I say no more.
Olen huomannut, että monille heräteostokset ovat juuri niitä, joiden kohdalla tulee ostettua kaikenlaista vähän hölmöä. Minä taas en oikeastaan tee juuri muita kuin heräteostoksia. Toki minulla on aina välillä jotakin, mitä ihan oikeasti tarvitsisin, mutta olen todennut, että nimenomaan silloin ei yleensä etsimällä löydä. Parhaat jutut tulevat useimmiten vastaan sattumalta. Koska kuitenkin koen tuntevani tyylini ja itseni melko hyvin, en juurikaan tee virheostoksia edes silloin, kun shoppailen spontaanisti. Ykkösneuvoni on siis oikeasti tutustua omaan tyyliinsä ensin. :) Tässä asiassa saattaa joskus tarvita ulkopuolistakin apua, mutta esimerkiksi jonkinlaisen inspiraatiokansion tekeminen tietokoneellekin voisi olla avuksi. Tallenna muistiin tyylejä ja vaatteita, jotka sinua viehättävät ja mieti myöhemmin, mikä niissä vetää sinua puoleensa. Katso kuvia kokonaisena joukkona ja yritä löytää yhtäläisyyksiä – se saattaa auttaa hahmottamaan, millaiset jutut sinua säännönmukaisesti kiinnostavat.
Moni syyllistää muotiblogeja siitä, että ne luovat ihmisille tarpeita hankkia uutta fiilistelemällä erilaisia trendejä, vaatteita, tyylejä ja ties mitä. Ymmärrän kyllä kyseisen ajatusmallin, mutta silti se hämmentää minua, koska en ole ikinä ajatellut ihmisten olevan niin tahdottomia sätkynukkeja ja kykenemättömiä omaan itsenäiseen ajatteluun. Varmasti ihmisen alitajunnassa tapahtuu kaikenlaisia prosesseja kaiken aikaa, mutta moni tuntuu unohtavan, että ihan kaikkea ei tarvitse omistaa itse. Monesta kauniista asiasta voi nauttia ihan vain katselemalla. Tämä tuntuu olevan joillekin nykyään täysin vieras asia. Toki itsekin haaveilen kaikenlaisesta, mutta harvan asian todella hankin omakseni. Minulle usein riittää se katselu. Erilaiset kollaasit ja muotikuvat tyydyttävät visuaalista silmääni ja usein käykin niin, että kun näen jonkin asian riittävän monta kertaa, tarve saada se omaksi vain katoaa. Silloin, kun haave jää aktiivisesti piinaamaan mieltä, saatan harkita sen hankkimista ihan oikeasti.
Kaiken tämän pohdiskelun jälkeen palaan siihen, mistä koko ajatus oikestaan lähti: huomasin jumiutuneeni taas viime aikoina muutamiin suosikkivaatteisiin, joita käytän lakkaamatta. Koko loppuosa garderobistani puolestaan lojuu kaapissa tyhjän panttina. Niinpä päätin haastaa itseni hyödyntämään omistamiani vaatteita monipuolisemmin. Olen sen jälkeen yrittänyt päivittäin pukea ylle jotakin sellaista, mitä en ole käyttänyt pitkään aikaan. Kokeiluni on kestänyt vasta muutaman päivän, enkä ihan joka päivä ole onnistunut tavoitteessani, mutta pääasia on kuitenkin se, että tutkin ja tutustun vaatekaappiini ikään kuin uudelleen. Se on myös hyvä keino kartoittaa, mitkä vaatteet eivät vain tunnu enää kiinnostavilta tai sopivilta tyyliini ja olisi syytä laittaa kiertoon. Haastankin teidät muut tekemään saman. :) Eli pukekaa vaikka seuraavan viikon ajan joka päivä ylle jotakin, mitä ette ole käyttäneet pitkään aikaan. Veikkaan, että suurimmalla osalla sellaisia vaatteita löytyy kaapista. Kuka on mukana? :)
Photos: Mona Johannesson by Jonas Bie for Eurowoman February 2013
Tags: Ajattelin tänään, höpötyksiä, Inspiraatioita, muoti, Muu muoti, pukeutumisvinkit, Shoppailuvinkit
Easy like Sunday afternoon
18 63
