19 kommenttia

• 

  nansk

  - 31.7.2013 07:55

  Ei ainakaan mulla näy Instakuvat, ehkä on tullut joku bugi?

  Vastaa
• 

  Outis

  - 31.7.2013 07:59

  Täytyypä käydä tsekkaamassa näyttely. Mielessä on ollutkin, että pitäisi käydä tuo katsomassa, mutta olisi varmaan unohtunut ellet olisi siitä kirjoittanut, kiitos :)

  Vastaa
• 

  Jenniii

  - 31.7.2013 08:04

  Etkö näe mitään kuvia vai vain noita uusimpia?

  Vastaa
• 

  vvv

  - 31.7.2013 08:19

  Mulle ei ainakaan näy mitkään kuvat!

  Vastaa
• 

  Jenniii

  - 31.7.2013 08:23

  No onpas kummaa. Ja ärsyttävää! Juuri kun pääsin Instagrammailun makuun. :(

  Vastaa
• 

  mmilla

  - 31.7.2013 08:34

  Mulla instagram ei nyt saa edes sun profiiliasi kokonaan ladattua. Eli mulla ei näy mitään kuvia. :(

  Vastaa
• 

  Jenniii

  - 31.7.2013 08:43

  Tässä vielä tarkempaa infoa tuosta Insta-ongelmasta. Osaakohan joku neuvoa? Eilisestä lähtien Instagram-kuvani eivät ilmeisesti ole näkyneet muille, vaikka asetuksissa kuvat on määritetty julkisiksi. Mitään muutoksia en ole itse profiiliin tehnyt ja ennen eilistä kaikki on näkynyt ihan normaalisti. Itse näen kaikki julkaisemani kuvat. Eli missäköhän vika ja miten sen voisi fiksata? 

   

  FAQ:sta ei löytynyt vastauksia eikä yhteydenottolomaketta ylläpidolle ole missään. Käytän palvelua Sonyn tabletilla, jossa on Android-käyttöjärjestelmä. Kaikki on toiminut moitteettomasti toissapäivään asti, minkä jälkeen kuvat eivät ole ilmeisesti enää näkyneet muille. Käytössä on ihan varsinainen Instagram, eikä siis mikään muu vastaava sovellus. Profiili löytyy täältä: http://instagram.com/jennipupulandia

  Vastaa
• 

  nansk

  - 31.7.2013 08:51

  Kovasti tää väittää että No Posts Yet, kun menee tonne sun profiiliin, mutta muistelisin kyllä että aiemmin siellä näkyi kyllä jotain! Hämmentävää /:

  Vastaa
• 

  tukholmaan lähtevä

  - 31.7.2013 09:02

  Heippa, etkös sä Jenni käyny Tukholmassa minireissulla tässä jokin aika sitten? Voisitko millään linkata niitä postauksia tai kertoa ajankohtaa kun en kuollaksenikaan muista..:>

  Vastaa
• 

  gabrielle81

  - 31.7.2013 09:04

  Moi!

  Ei liity nyt juuri tähän postaukseen mitenkään, mutta en tiedä tuleeko tietoosi jos kommentoi johkin aikaisempaan postaukseen joten siksi kirjoitan nyt tähän. Pidän kyllä itsekin muuten Steve McCurrysta, hän on taitava. Mutta niin tarvitsisin neuvoa.

  Kerroit aiemmin, että olet eronnut pitkäaikaisesta kumppanista. Itselläni on ehkä sama edessä. Mietin vain kuinka sen uskaltaa tehdä, varsinkin jos toinen haluaa olla vielä kanssasi? Asiat kun ovat suunnilleen hyvin, mutta silti tunnen jotain tarvetta, että haluaisin olla yksin. Pelottaa tehdä minkäänlaisia päätöksiä, mitä jos teenkin ison virheen? Osa sanoo, että ei asiat parane kumppania vaihtamalla, mutta kuka sitä lopuksi tietää. Usein kun olen ollut poissa kotoa useamman päivän, minulla ei ole edes ollut ikävä miestäni. Ja eikös niin että onnen voi aina löytää uudestaan? Kyse ei kuitenkaan ole siitä ettenkö rakastaisi häntä, mutta jotenkin en vain osaa olla tyytyväinen. On niin ristiriitaiset tunteet kaiken suhteen.

  Kiitos jo etukäteen jos kerkeät vastamaan :) <3

  Vastaa
• 

  pepa

  - 31.7.2013 09:13

  Hei kiitos ihan sikana vinkistä! En tiennyt yhtään tälläsestä!

  Vastaa
• 

  jemppo

  - 31.7.2013 10:20

  Profiili näkyy, mutta kuvat ei.. Kannattaa kattoa onko päivityksiä, jos ei automaattisesti päivitä itteään sovellus. Tai poistaa ja asentaa uudestaan. Toivottavasti rupeaa toimimaan :)

  Vastaa
• 

  Vierailija

  - 31.7.2013 10:24

  Mulla ainakin näkyy iphone-sovelluksessa sun profiili, mutta ei kuvia, pelkkä teksti” Ei vielä julkaisuja”

  Vastaa
• 

  Jenniii

  - 31.7.2013 10:43

  Nyt vaikuttaisi toimivan taas? Otan mielelläni kommentteja teiltä, että näkyvätkö postaukset nyt. Päivitin Instagramin uusimman version tabletille ja nyt ainakin uudesta testikuvasta oli jo käyty tykkäämässä eli jollekulle se ainakin näkyy. :)

   

  Vastaa
• 

  Lottariina

  - 31.7.2013 10:54

  Ha se olit kuin olitkin sinä. :-) Satuttiin samaan jonoon ja pääni kävi läpi rekisteriä, että mistä tunnen tuon ihmisen. Joten jos huomasit jonosta ankaran tuijotuksen, niin se johtui vain siitä, että mietin ankarasti, mistä olet niin tutunnäköinen. :-D Näyttely oli kyllä kaikenkaikkiaan hieno.

  Vastaa
• 

  PSK

  - 31.7.2013 14:49

  Tää oli ihana näyttely! Jouduin nieleskelemään kyyneleitä katsoessani dokumenttia siitä, kun Steve etsii tätä kuvaamaansa afgaanityttöä vuosien jälkeen.

  Vastaa
• 

  Minna_Minnix

  - 31.7.2013 17:23

  Voisko Instagram-ongelma liittyä tähän..?
  http://mobiili.fi/2013/07/30/instagramilta-ei-heru-armoa-lumia-kayttajille-epavirallisin-keinoin-lisattyja-kuvia-poistetaan/
  ”Vastaisku kolmansien osapuolten kehittämiä sovelluksia vastaan…”

  Vastaa
• 

  Vierailija

  - 1.8.2013 09:36

  En ole Jenni, mutta voin sanoa kolme kertaa eronneena ja nyt onnellisesti monta vuotta seurustelleena, että kyllä vaihtamalla paranee ja epätyytyväiseen tilaan ei kannata tyytyä.

  Jokaisessa suhteessa joutuu tekemään kompromisseja, mutta niiden on oltava sellaisia, jotka ovat itselle ymmärrettäviä, jotka on helppo hyväksyä. Ihmiset eivät ole täydellisiä, siksi tietyt viat joutuu hyväksymään toisessa, niin kuin itsessäkin. Ja kun aidosti molemminpuolin rakastaa, on toisen vioille yllättävän helppo viitata kintaalla.

  Eroamiseen auttaa sekin, kun ajattelet, että kumppanisi jonka nyt haluat jättää, ansaitsee ihmisen, joka ei epäile rakkauttansa. Siksi loppujen lopulta teet hänellekin isomman palveluksen lähtemällä, etkä jäämällä.

  Hyvä ohjenuora sopivaan kumppanin löytymiseen, on se, että hyväksyt vain sellaisen kumppanin, jota ilman ”et voisi elää”, etkä sellaista, jonka kanssa vain ”pystyt elämään”.

  Vastaa
• 

  Jenniii

  - 9.8.2013 06:27

  Pahoittelen, etten ole vastannut sinulle aiemmin. Jouduin hiukan kokoamaan ajatuksiani tämän suhteen. Arvostan, että kysyt neuvoa minulta, mutta loppujen lopuksi koen, että ulkopuolisen on vaikea osata sanoa oikeita sanoja tilanteessa, jossa loppujen lopuksi vain sinä itse tiedät sydämessäsi, mitä tunnet. Ymmärrän todella hyvin tuskasi, vaikka omassa erotilanteessani taisin olla juuri siinä sen toisen osapuolen roolissa. 

  Vierailija kommentoi mielestäni aika osuvasti tuossa jo ennen minua. Uskon itse kovasti siihen, että parisuhteen eteen tulee tehdä töitä ja hyvissäkin suhteissa voi olla huonoja hetkiä tai jopa pidempiä ajanjaksoja. Jos epävarma ja onneton olo kuitenkin jatkuu pitkään, eikä yrityksistä huolimatta tuo tunne helpota, on todellakin ehkä syytä miettiä, onko suhteen tarkoituskaan kestää loppuelämää. Erityisen vaikeaa tämä tietysti on, jos vaikuttaa siltä, että toinen osapuoli on tyytyväisempi. 

  Uskon, että kokemasi kaltaiset tunteet tarpeesta olla yksin voivat liittyä moniin asioihin. Jos olette aloittaneet seurustelun kovin nuorina ja et ole ehtinyt elää itsenäistä aikuista elämää itseksesi, on mahdollista, että yksinkertaisesti kaipaat sitä itsenäistä elämää. Toki myös sillä on merkitystä, miten kauan olette seurustelleet. Jos suhde on melko tuore ja koet tällaisia tunteita, se voi olla merkki siitä, ettei suhde olekaan sitä, mitä parisuhteelta loppujen lopuksi haluat. Jos taas takana on pitkästi yhteistä historiaa, erilaiset suvantovaiheet voivat olla normaalejakin. Omassa suhteessani sinnittelimme melko pitkään tilanteessa, jossa toinen ei sitten lopulta oikein ollutkaan varma siitä, mitä tuntee tai haluaa. Oikeastaan vain itse tietää, milloin tilanne on tullut niin pitkälle, että on aika katsoa ja mennä eteenpäin. 

  Oletko jutellut asiasta kumppanisi kanssa? Jos et ole uskaltanut kertoa epävarmoista tunteistasi, suosittelen, että siitä kannattaisi lähteä liikkeelle. On reilua kertoa toiselle, missä mennään, jos oma fiilis ei ole kohdallaan. Mikäli olet jutellut jo hänen kanssaan asiasta ja olette yrittäneet eri tavoin ratkaista tilannetta, ehkä voisi auttaa, jos ottaisitte jonkinlaisen aikalisän ja kokeilisitte vaikka asua erillään jonkin aikaa? Se voisi auttaa sinua selvittämään tunteitasi ja antaisi sinulle kaipaamaasi aikaa yksin. Tietenkään ei ole itsestäänselvää, että kumppanisi suostuisi tällaiseen ratkaisuun, mutta ainakin sitä voisi ehdottaa. Omassa tapauksessani otimme viimeisenä keinona käyttöön ikään kuin koeajan, jonka aikana asuimme erillämme ja saimme molemmat tahoillamme pohtia, mitä haluamme ja mikä tuntuisi oikealta ratkaisulta. Vaikka tuo koeaika päättyikin lopulta eroon, koin, että se varmaankin helpotti lopullista eropäätöstä ja sen käsittelemistä paljon, että sai ikään kuin pehmeän laskun toisesta irroittautumiseen ja ehti totutella ajatukseen ja käytännön elämään yksin hetken aikaa ensin. Siinä missä epäröivä osapuoli olisi varmaankin voinut vatvoa päätöstään loputtomiin, otin lopulta ohjat omiin käsiini, koska koin, etten itse enää pystynyt jatkamaan sellaisessa epävarmassa tilanteessa.

  Uskon ehdottomasti siihen, että omaan tuttuun kumppaniin voi rakastua uudelleen ja olen nähnyt läheltä sitä tapahtuvankin. Mutta yleensä tuollaisessa tilanteessa uuteen nousuun tarvitaan jokin käännekohta. Ystäväni kohdalla se tarkoitti sitä, että hän muutti avoliitosta töiden mukana toiseen kaupunkiin ja sai joksikin aikaa juuri sitä kaipaamaansa omaa aikaa ja tilaa pohtia, mitä haluaa. Myös toinen osapuoli tajusi tuolloin, ettei voi pitää ystävääni itsestäänselvyytenä. Puolen vuoden ajanjakson kuluessa yhteinen sävel jotenkin taas löytyi ja nyt he ovat todella onnellisia yhdessä.

  Haluaisin kuitenkin sanoa saman kuin aihetta kommentoinut Vierailija hyvin totesikin, että kannattaa silti muistaa, että loppupeleissä se ei ole oikein kumpaakaan kohtaan roikkua suhteessa, joka ei tunnu aidosti hyvältä. Jos tuntuu, että tilanne ei ole todella pitkään aikaan ja yrityksistä huolimatta muuttunut, on syytä miettiä vaihtoehtoja. Ei ole oikein sinua eikä sitä toistakaan osapuolta kohtaan pitää kiinni suhteesta, jossa ei 100% halua olla. Te molemmat ansaitsette tulla varauksettomasti rakastetuiksi. Vierailija sanoi asian oikeastaan niin hyvin, etten osaa lisätä siihen enempää.

  Valtavasti tsemppiä tilanteen selvittämiseen. Eroaminen on aina raastavaa, oli erotilanne mikä hyvänsä ja oli itse missä roolissa tahansa. Iso halaus! Olen varma, että lopulta osaat tehdä oikean ratkaisun. <3

  Vastaa