17/06/13

Viuhka hyppysissä

10 53 P6167614.JPG

Asuste-asioilla jatketaan vieläkin hetki, sillä eiliseltä Monki-reissulta tarttui sen kreisilippiksen lisäksi hyppysiin muutakin, ihan kirjaimellisesti. Löysin nimittäin maailman suloisimman sormuksen. Minusta tuntuu, että olen nähnyt tämän joskus ennenkin jossain kuvissa, mutta vasta nyt bongasin sen livenä ja sovittelin sormeeni. Viuhkan mallinen ja kullanvärinen sormus on tosi kaunis ja jotenkin hauskalla tavalla sekä näyttävä että herkkä. Olen asusteiden kanssa muutenkin sellainen, että tykkään yleensä näyttävistä jutuista, koska tyylini on muuten varsin simppeli. Ja hitsi vie tuo on kyllä suloinen. Tulevat mieleen kirsikankukat ja geishat, kun tuon sujauttaa sormeen asun piristykseksi. :)

Olen muuten huomannut, että olen sellaista korutyyppiä, että usein puen ylleni vain yhden korun kerrallaan. Tuntuu heti, että asussa on jotain liikaa, jos on vaikkapa yhtä aikaa sekä kaulakoru että sormus. :D Poikkeuksiakin toki on, mutta pääasiassa olen korujen suhteen minimalisti ja se yksi koru saa sitten näkyä reilumminkin. Minulla se taitaa useimmiten olla jokin näyttävä sormus. Minkä korun te muut puette kaikkein useimmin (jos nyt vihki- ja kihlasormuksia ei lasketa)? Ja oletteko yhtä minimalisteja kuin minä vai onko mottonne more is more? ;)

P6167615.JPG

Tags: , ,

Categorised in: Muoti

10 kommenttia

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

  • veerras

    Mä en taas osaa pitää vain yhtä korua kerrallaan! :D korvikset on useimmiten simppelit napit, mutta aika usein on rannekoruja + sormus samaan aikaan, tai kaulakoru + rannekoruja.. :D

  • MadamWhite

    Ompa hauska! Mulle tulee mieleen tuosta Fazerin Geisha suklaa, tais tulla sullekin kun geishoista puhelit :)

    Käytän itse nykyään hirmu harvoin esim. kaulakoruja, kun töissä avainkortti roikkuu koko ajan kaulassa, tosin sitäkin voi tietysti tyylitellä. Itselläni on harmaista helmistä tehty avainnauha. Mutta jos juhliin lähdetään niin olen kyllä edelleen silloinkin aika vähäeleinen. Jos on esim. näyttävät korvikset niin en yleensä laita mitään muita koruja. Muutenkin roikkuvat korvakorut ja kaulakoru yhtäaikaa näyttävät usein kauhean tunkkaisilta ja jotenkin en osaa sellaisissa liikkua, vaikka kuvissa ja muiden päällä saattavat näyttää upeilta. Rannekorujakaan en osaa käyttäää, kun harva rengas on niin pieni että pysyy mun pikkukätösessä :D

  • Amamba

    Korvissa on aina puiset korvakorut ja huulessa lävistyskoru, mutta näitä en pidä koruina vaan ne ovat osa minua. En edes ikinä ajattele niitä. Mainitsin nämä kuitenkin, koska monet ajattelevat ne koruina ja silloinhan minulla on paljon koruja aina. :) 

    Kotoa en poistu mihinkään ilman Kalevalan hopeista Lumikukka-sormusta, jolla on paljon tunnearvoa. Usein korvissani roikkuu myös suuret korvakorut. Kaulakoruja en oikein osaa pitää, vaikka niitä omistankin muutaman.

  • Ezraa

    En ole aiemmin kommentoinu/kerran aikaisemmin muttaa! Rakastan blogias, niin ihana ja olet hirrmuisen kaunis!<3
    Itsellä on aina protu-koru (prometheus, riparin vastine ateisteille) kaulassa, niin paljon hyviä muistoja sieltä ja tuntuu alastomalta ilman sitä. Aina joskus lisäksi sormus (joita omistan hurjat kaksi) mutta sekin usein unohtuu:D Minimalisti täällä moi!

  • Emmi L.

    Mä saatan pitää kaulukorua ja jotain sormusta yhtä aikaa. Isot korvikset ja kaulakoru on ihan nounou. Ja rannekoruja pidän melkein vain pelkästään, en usein edes sormusten kanssa :)

    Emmi L.
    http://happyfeetingblogi.blogspot.com

  • Minä vain

    Pidän aina korviksia, mutta töihin pitää aina laittaa myös ainakin jonkunlainen kaulakoru.

  • Iisaa

    Mulla on aina kaulassa poikaystävältä saatu sydänkoru, ja korvissa helmet. Tosin joskus juhlimaan mennessä saatan vaihtaa kaulaketjun johonkin statement-hässäkkään mutta arkena pidän korut aika simppeleinä :)

  • Just engaged :)

    Mä oon myös minimalisti ja oon sitä mieltä että yks iso sormus tai näyttävä kaulakoru. Nyt menin kihloihin ja sormessa komeilee valkokultainen timanttirivinen valkokultasormus. Ennen jos käytin sormuksia niin ne oli näyttäviä, yleensä ”kultaisia”. Nyt tuntuu, että kihlasormuksen kanssa niitä ei voi yhdistää. Ja haluankin, että kihlasormus on se juttu. Nyt olenkin siis pienessä korukriisissä. Jos siis laitan jonkun toisen sormuksen niin sen täytyy mätsätä kihlan kanssa.

  • Susy

    Ihana sormus:) Itellä on vähän sama juttu asusteiden kanssa, sormusta ja korviksia voin käyttää yhtä aikaa, mutta en lähes koskaa käytä korviksia ja kaulakorua tai rannekorua ja sormusta yhtä aikaa. Siinä vaan tulee jotenkin yliasustettu olo:D

  • anki anki anki

    Minäkin pidän mieluiten yhtä korua kerrallaan ja asustan usein sormuksella. Lähes kaikki sormukseni ovat oikeaan nimettömään sopivia, sillä mielestäni sormus näyttää parhaalta nimettömässä. Viime kesänä eräs sormus kuitenkin muutti vasempaan nimettömääni jäädäkseen, ja se on aiheuttanut pienen katkoksen muiden sormusen pitämiseen. Tuntuu jotenkin tyhmältä jos kummassakin nimettömässä on sormus. Toisaalta olen päättänyt opetella pois hölmöyden tunteesta, sillä muutenhan kaikki sormukseni jäävät käyttämättä!

    Korujen määrään liittyen olen tehnyt sellaisenkin huomion, että vaikka minusta tuntuu liioitellulta ja jotenkin tukalalta pitää monia koruja samanaikaisesti, olen ihastellut aikamoisia kaulakoruröykkiöitä ja sormusläjiä joillain ystävilläni. Eräällä työkaverillani on vasemmassa nimettömässä ainakin neljä sormusta: kullanväriset vihki- ja kihlasormus sekä ainakin kaksi hopeista, joista toisessa on vieläpä koristekiviä, ja se näyttää todella hyvältä!

    Sinun asuissasi olen monta kertaa ihaillut yksityiskohtia, juuri sellaisia huutomerkkikoruja tai väriläiskäasusteita. Tavallaan olisi kiva hankkia itsekin pari isompaa huutomerkkiasustetta, mutta toisaalta korurasiassa lojuu monenlaisia koruja, jotka harvoin pääsevät käyttöön. Otanpa tästä nyt tavoitteeksi käyttää niitä ahkerammin!

    Koruissa yksi ongelma on mielestäni niiden epäkäytännöllisyys. Isommat sormukset ja rannerenkaat aiheuttavat hankaluuksia käsiä pestessä ja ihan tavallisissa tietokonetöissä, kun ne kilahtelevat näppäimistöön tai pöytään. Jos joskus laitankin rannerenkaan ranteeseen, se päätyy auttamatta työpöydälle näppäimistön viereen, josta se korkeintaan kahvitunnin ajaksi pääsee taas ranteeseen.

Related posts