Murise mun muffinssiin!
26 61
Varoituksen sana taas kaikille nälkäisille ja herkkuhimoisille – ruokakuvia tulossa! En ole koskaan ollut kovin innokas leipomaan mitään makeita leipomuksia. Tykkään leipoa suolaisia piirakoita ja laittaa ruokaa, mutta en ole tainnut koulun köksäntuntien kuivakakkua lukuunottamatta ikinä leipoa kakkua. Leipomani makeat herkut rajoittuvat joihinkin kerran tehtyihin kaurakekseihin ja joulutorttuihin, joissa niissäkään ei järin paljon leipomista ole. Innostuin kuitenkin nyt kokeilemaan blogien suosikkileivonnaista eli cupcakeseja, koska sain kokeiltavaksi sellaisen valmispaketin, jonka kanssa vaaditaan jo aikamoista taitoa, jos meinaa epäonnistua. :D Kungsörnen nimittäin lähetti minulle testiin sellaisia instant cupcakes -paketteja, joissa kaikki aineet ovat näpsäkästi mukana ja valmistus hoituu lisää-vain-vesi-tyyppisesti. Vähän sama idea kuin niissä paistovalmiissa vierasvaroissa, mutta tässä pääsee kuitenkin vähän enemmän tekemään itse – että voi sanoa leiponeensa. ;)

Minä en siis ole sellainen kodin hengetär, jolla on aina seitsemää sorttia tarjolla, kun ystäviä tulee kylään. Enemmänkin mennään sellaisella teetä ja suolakeksejä -linjalla. :D Jos siis niitä keksejä sattuu olemaan kaapissa… Apua, olenko ihan surkea emäntä? Toisaalta harva kaverini kai odottaa mitään herkkutarjoiluja tullessaan kylään, joten tuskinpa se on niin vakavaa. Mutta myönnän, että on ihanaa aina kyläillä esimerkiksi ystäväni Maijan luona, koska hän on AINA leiponut jotakin herkkuja. Maijalla tosin taitaa olla pari ekstratuntia vuorokaudessa – näin ainakin vahvasti epäilen, koska neitokainen on niin aikaansaava, että en tajua, missä ajassa hän sen kaiken ehtii. No joka tapauksessa päätin kerrankin yllättää ystäväni sillä, että shokeeraavaa kyllä, minulla olisikin jotain tarjottavaa. Ja vieläpä itse tehtyä! No ainakin melkein itse tehtyä… ;)

Makuina noissa puolivalmiissa cupcakeseissa on suklaa ja mansikka, ja tuumasin tekeväni samalla vaivalla ja yhdellä pellillisellä helposti molempia. Homma pelittää siis todellakin niin yksinkertaisesti, että kipataan vain kulhoon ne kuivat aineet ja lisätään joukkoon vesi. Sitten vain sekoitellaan ja kaadetaan valmis taikina muffinssivuokiin. Taikina on sen verran löysää, että se on oikeastaan helpointa kaataa suoraan vuokiin kaatonokallisesta kulhosta, jos sellainen sattuu löytymään. Minulle lähetetyn testipaketin mukana tuli myös tuollainen Lékuén nuolija ja pursotin kuorrutuksia varten, ja nuolija osoittautui kyllä tässä kohtaa tosi hyödylliseksi. Sain nimittäin kaavittua kulhon pohjalta vielä lopuksi varmaan melkein kaksi vuoallista taikinaa. Ja sitten vain pelti 20 minuutiksi uuniin ja valmista tuli!

Paketin mukana tulee omiakin vuokia, mutta rakastuin itse alkuvuodesta Kööpenhaminassa noihin mintunvihreä-raidallisiin maailman söpöimpiin muffinssivuokiin ja päätin ostaa ne siitäkin huolimatta, etten oikeastaan koskaan leivo muffinsseja. Selvästikin ennustin tämän hetken vielä joskus koittavan. ;) Paketin mukana tulleiden vuokien sijaan käytin siis noita omia, jotka ovat hiukan isompia, joten myös cupcakeja tuli määrällisesti vähän paketin kyljessä luvattua vähemmän. Olisin voinut laittaa vieläkin enemmän taikinaa yhteen kippoon, mutta pelasin varman päälle, kun en tiennyt, miten paljon taikina kohoaa uunissa enkä halunnut muffinssien tulvivan ulos kipoista. Mutta se ei siis kohoa mitenkään ihan älyttömästi, joten huoletta voi laittaa vuoat aika täyteen.

Paketissa tulee mukana myös kuorrute, jonka ehtii mainiosti valmistaa sillä välin, kun cupcaket kypsyvät uunissa. Jauheen sekaan tarvitsee vain lisätä vettä ja margariinia (tai vaihtoehtoisesti tuorejuustoa), mutta totesin itse, että vettä voi huoletta laittaa joukkoon ainakin tuplamäärän ohjeen mukaiseen annostukseen verrattuna. Pursotus onnistuu nimittäin paaaljon helpommin, kun kuorrute ei ole ihan niin tiivistä tavaraa kuin ohjeen mukaisella nestemäärällä. Testipaketissa sain siis myös Lékuén pursottimen, mutta tuollaisen melko paksun kuorrutteen kanssa uskon, että sellainen perus-pursotin toimii kaikkein parhaiten. Jos sellaista valmista pursotinta ei satu omista leipurintarvikkeista löytymään, sellaisen voi loihtia myös itse leivinpaperista. Esimerkiksi Sitä sun tätä -blogissa on pursottimen tekemiseen hyvät ohjeet. :) Ja kannattaa muuten käyttää kuorrutteen sekoittamiseen sähkövatkainta, koska sillä koostumuksesta tulee sellainen sopivan kuohkea.
Käytännössä siis sekä cupcaket että kuorrute valmistuvat noin 25 minuutissa, josta 20 minuuttia itse leivonnaiset ovat siis uunissa, mutta ainakin omalla kohdallani se työläin vaihe oli vasta kuorrutus. Jos nyt on minkäänlaista kunnianhimoa sen suhteen, miltä haluaa kuppikakkujensa näyttävän, niin tähän kannattaa varata aikaa hetki. Cupcake-paketeissa tulee kuorrutteen lisäksi pienet pussit värikkäitä rakeita, joilla muffinsseja voi halutessaan koristella, mutta minulla oli vielä niiden lisänä erilaisia nonparelleja ja koristeita sekä tuoreita mansikoita ja mintunlehtiä.

Minulla oli aluksi hiukan haasteita saada kuorrute asettumaan muffinssien päälle kauniisti, sillä liian tymäkkä suklaakuorrute ja käyttämäni pursotin eivät oikein pelanneet yhteen. Pupulandian Facebookia seuraaville raportoinkin jo aiemmin, että sain puristettua pursottimesta ulos vain kaksi sellaista kakkapökäleen näköistä kökköä ja totesin, että eivät ole ihan julkaisukelpoista materiaalia. :D Mutta koska nyt otin siitäkin taidonnäytteestä kuvan, niin voitte kommenttiosion puolelta kurkata, kuinka kaikki ei mennyt ihan kuin Strömsössä. Niin tosiaan, Lilyssä voi kommentteihinkin lisätä kuvia :) En viitsinyt laittaa niitä kikkareita tätä itse postausta rumentamaan, mutta käykää nauramassa kommenttiboksissa. :D

Olin jo luovuttaa koko kuorrutuksen kanssa, mutta kuorrutteen hieman lämmettyä huoneenlämmössä sain sen vihdoin ulos pursottimesta ja mansikkakuorrutteeseen laitoinkin sitten heti suoraan enemmän nestettä kuin ohjeessa kehotettiin. Kannattaa muuten kokeilla sekoittaa noita eri makuja siten, että laittaakin suklaamuffinsseihin mansikkakuorrutteen ja mansikkamuffinsseihin suklaakuorrutteen – minusta mausta tuli kaikkein paras juuri niin. Kokosuklaiset cupcaket tuntuivat nimittäin omaan makuun vähän turhan tuhdeilta ja mansikkaiset taas olivat yksinään melko makeita. Yhdistelmät toimivat ehdottomasti minusta parhaiten. :) Ja sitten vain päästin luovuuteni valloilleen ja pipersin noiden koristeiden, mansikoiden ja mintunlehtien kanssa. Ja vaikka nyt itse sanonkin, niin ensikertalaisena olen suorituksesta ihan ylpeä. :D Vai mitäs tykkäätte? Ja tuliko makeanhimo?

Cupcaket olivat supermenestys ja kieltämättä tosi hyvän makuisia. :) Tarjoilin ne äidin tekemän marjamehun kera ja sattuipa vielä niin hauskasti, että minulla oli myös tuollaisia mintunvihreä-raidallisia pillejä, jotka matchasivat muffinssivuokiin täydellisesti. Ja astioissakin toistui sama väriteema. En ole muuten muistanutkaan esitellä teille noita söpöjä mintun värisiä astioita, jotka ostin muuton jälkeen heräteostoksena Ikeasta (koko astiaston hinta oli 13 euroa!!!). Kyllä on joka kerta ilahduttanut syödä mintunvihreiltä astiolta, eivätkä tosiaan olleet kalliit.








Tags: I love food, Ruoka & juoma
Categorised in: Yleinen