Painavaa eyeliner-asiaa

Blogini lukijoille on varmasti käynyt selväksi, etten ole kovin taitava tekemään silmämeikkiä. Osin omista mieltymyksistäni ja osin taitamattomuudestani johtuen turvaudun usein meikkityyleihin, joissa huulipuna on pääroolissa. Huulipuna on myös huomattavasti nopeampi laittaa aamun kiireessä kuin ryhtyä levittelemään luomivärejä ja eyelinereita molempiin silmiin. Osin kyse on siis makuasioiden ja taitojen puutteen lisäksi tehokkaasta ajankäytöstä. ;)

Tykkään kuitenkin valtavasti kauniista silmämeikistä muilla ja itsellänikin, jos joku muu tekee sen minulle tai saan apua sen tekemiseen. Olen kokenut aina rajausten tekemisen aivan erityisen vaikeaksi ja kauhistuttavaksi hommaksi, koska jotenkin se eyeliner ei vaan pysy meikäläisen hyppysissä. Tasainen jälki on haave vain ja saan useimmiten prosessissa tuhrattua kepeästi kymmenen Topz-puikkoa. :D Ja senkään jälkeen ei vielä ole takuita, että lopputulos on halutunlainen. Nyt olisi hyvä hetki tunnustaa ja lievittää tuskaani vertaistuen kautta, jos siellä ruudun takana on joku muu yhtä onneton… 

Olen saanut vinkkejä silmämeikin tekoon ammattimeikkaajilta ja monenlaisia neuvoja onkin sadellut vuosien varrella. Kun ihan ensimmäistä kertaa halusin tehdä silmiini rajaukset, en tiennyt hommasta hölkäsen pöläystä ja ostin täysin summan mutikassa vain jonkun halvan rajaustussin. Myöhemmin kuulin ammattimeikkaajalta, että tussi saattaa etenkin aloittelijalle olla aika vaikea väline. Sen sijaan minulle suositeltiin, että kannattaa ensin kynällä piirtää ihan ohut rajaus ripsien tyveen, koska kynänjälki on armollisempaa, sitä voi helposti häivyttää eivätkä pienet epätasaisuudet näy siinä niin selvästi. Lisäksi kynällä saa helpommin piirettyä rajan aivan ripsien juureen, jolloin ripsivärin ja rajauksen väliin ei jää sellaista ”vaaleaa raitaa”. Neuvo olikin hyvä ja jos haluaa esimerkiksi arjessa käyttää ihan huomaamatonta ulkorajausta yläluomella, kynällä sellaisen saa tehtyä varsin helposti – jopa tällainen meikkitumpelo. Täytyy vain muistaa pitää huoli, että kynä on tarpeeksi terävä, jotta jäljestä tulee tarpeeksi ohutta. Ohuen kynärajauksen päälle on helpompi tehdä sitten siveltimellä, geelillä tai tussilla paksumpi rajaus, kun ripsien tyvi on jo hyvin väritetty. 

Suosin rajausten teossa pitkään Maybellinen geelityyppistä väriainetta, joka levitetään siveltimellä purkista. Siveltimen joustavaa kärkeä on jotenkin helpompi hallita kuin kovaa tussia ja ensimmäistä kertaa tuntui, että minulla oli jonkinlaisia realistisia mahdollisuuksia saada rajaus edes jotakuinkin suoraan – Topzeja tosin kului yhä. Mutta nyt sitten vihdoin olen löytänyt eyelinerin, joka TOIMII täydellisesti! Olen onnekas, että pääsen näiden blogijuttujen kautta testailemaan erilaisia tuotteita, koska muuten tuskin olisin tätäkään loistotuotetta löytänyt. Olin hiljattain Yves Saint Laurentin meikkitilaisuudessa, jossa brändin virallinen meikkitaiteilija Janita Salmensuo esitteli kevään Babydoll-meikkilookin ja loihti sen mallin kasvoille silmiemme edessä. Tämän jälkeen kansainvälistäkin arvostusta niittäneeltä meikkigurulta sai kysellä myös henkilökohtaisia vinkkejä rajausten tekoon ja halutessaan pääsi myös Janitan meikattavaksi ihan itse. No olihan se tilaisuus hyödynnettävä ja sainkin Janitalta pari todella hyödyllistä vinkkiä!

Ensinnäkin, kaikkien silmät ovat hiukan eri muotoisia ja riippuu paljon nimenomaan silmän muodosta, millainen rajaus kasvoja pukee parhaiten. Mitään yleispäteviä neuvoja en nyt osaa antaa, mutta kannattaa googlailla netistä erilaisia rajaustyylejä, koska ero voi olla huima. Minulle on aina tuottanut ongelmia se, että jos haluaisin tehdä kissamaisen rajauksen, niin mistä kohtaa sitä silmän reunan yli menevää ”huitaisua” pitäisi alkaa tehdä ja nostaa. Janita neuvoi, että koska minulla on silmäluomessa tuollainen juonne (näkyy hyvin alla olevassa kuvassa), niin tärkeää on, ettei rajaus mene sen päältä, koska silloinhan se suora viiva menee ihan venkuralle viimeistään siinä vaiheessa kun katson normaalisti eteenpäin. Hän neuvoi vetämään rajan ensin ihan silmän muotoa mukaillen ulkonurkkaan asti ja nostamaan tuon viimeisten ”huitaisun” (miksi sitä oikeasti kutsutaan?) vasta sieltä aivan lopusta ylös, jolloin se ei mene tuon juonteen päältä. Erittäin hyvä neuvo, olen saanut nyt todeta, kun olen itse kokeillut. Näissä kuvissa rajaukset tosin on tehnyt Janita. :)

No nyt pääsin sitten kokeilemaan rajausten tekoa ihan itse käytännössä, koska teemme itse meikkimme Wannabe Ballerinasin esityksiin. Meikkitaiteilija on suunnitellut lookimme, mutta jokainen toteuttaa käytännössä oman meikkinsä itse. Räväkän vihreä neliskulmaiseen muotoon laitettu luomiväri, rajaukset ja irtoripset – voitte uskoa, että olin kauhuissani, miten hommasta selviytyisin. Mutta kuten ballerinojen backstage-tunnelmia esitellyt postaus osoitti, selviydyin lopulta hämmentävän hyvin. Nyt kun kolme näytöstä on jo takana ja olen siis taiteillut saman lookin itselleni jo kolme kertaa, väittäisin, että alan jopa olla hommassa aika hyvä. Irtoripsienkin kiinnitys sujuu ihmeen hyvin ja osaltaan kiitos henkilökohtaisen meikkiguruni Saaran, jonka irtoripsien ABC-postausta opiskelin huolella ennen ensimmäistä näytöstä. ;) 

Tein siinä esitysmeikkiä ensimmäistä kertaa räpeltäessäni myös ison havainnon ja oivalluksen liittyen eyelinereihin ja rajauksiin: se YSL:n Babydoll-eyeliner on aivan ÄSSÄ! Todella ohuella ja joustavalla siveltimellä on älyttömän helppo vetää rajaus aivan ripsien tyveen ja jälki on kaunista kuin mikä. Uskomatonta kyllä, mutta en ole yhtenäkään päivänä tarvinnut ainoatakaan Topz-puikkoa ja rajausten tekeminen ei ole koskaan ollut näin helppoa. Eikä meikäläisen kädenjälki koskaan niin tasaista! Tietenkin homma vaatii hiukan keskittymistä ja vakaata kättä, mutta nyt kolme päivää tuota eyelineria aktiivisesti käyttäneenä vannon sen nimiin pyhästi. Suosittelen siis ehdottomasti nestemäistä eyelineriä todella ohuella siveltimellä varustettuna. Muista merkeistä en valitettavasti tiedä, mutta tämä YSL:n Babydoll Eyeliner on todellakin hankkimisen arvoinen. Väittäisin jopa, että tuon siveltimen kanssa aiemmin niin tumpeloksi itsensä kokenut meikkaaja tunsi sellaista onnistumisen riemua, että jotakin tuon eyelinerin kanssa on todellakin tehty oikein. Vastaavantyyppisiä voi siis varmasti olla muillakin merkeillä, mutta tätä ainakin voin suositella koko sydämestäni – loistotuote! Ne esitysmeikistä otetut kuvat ovat ensimmäisen näytöksen yhteydestä ja irtoripsien kanssa rajauksesta pitää tehdä aika paksu, mutta parin päivän harjoittelun jälkeen jälki on jo nätimpää. Mutta toistan: yhtäkään vanupuikkoa ei ole tarvittu. ;) Se on aika kova saavutus se!

Tags: kauneus, Muu hyvinvointi

Categorised in: Elämä, Kauneus