Atooppinen ihottuma – paljon enemmän kuin pinnallinen ihovaiva
Eilen, tänään ja huomenna
66 63Eilinen oli minulle kaikella tapaa aika vaikea päivä. En yleensä avaa henkilökohtaisia asioitani täällä blogin puolella, mutta joskus elämän vaikeimpien hetkien edellä on vain pysähdyttävä ja on osattava antaa tilaa suremiselle, kun sen aika on. Ehkäpä joku samankaltaisia asioita kokenut voi saada mietteistäni myös jotain lohtua omaan tilanteeseensa. Murheistani vähäpätöisin on tämä sitkeänä yhä edelleen jatkunut sairastelu, joka onneksi näyttää vähitellen olevan menossa parempaan suuntaan.
Viheliäisinkin flunssa on kuitenkin mitätöntä hyttysen hyrinää niiden muiden asioiden rinnalla, joita olen eilen joutunut kohtaamaan. Sain nimittäin kuulla erään ihanan ihmisen yllättävästä poismenosta. Emme olleet tämän ihmisen kanssa erityisen läheisiä, mutta hän ehti kovin lyhyeksi jääneen elämänsä aikana tehdä minuun lähtemättömän vaikutuksen aurinkoisuudellaan, sydämellisyydellään ja lämmöllään. Harvoin olen kohdannut ihmistä, joka säteilisi samalla tavoin energiaa ja lämpöä lähelleen. Toivon surun keskellä suunnattomasti voimia ja jaksamista hänen läheisilleen sekä kaikille, jotka häntä jäivät kaipaamaan. Tällaiset suru-uutiset ovat aina lohduton muistutus elämän arvaamattomuudesta ja hauraudesta – koskaan emme voi tietää, milloin tuo lopullinen lähdön hetki koittaa. Haluan tämän menetyksen koskettamana muistuttaa teitä kertomaan läheisillenne, kuinka rakkaita ja tärkeitä he teille ovat. Antakaa heille aikaanne, kertokaa että välitätte. Se on loppujen lopuksi kaikkein tärkeintä maailmassa.
Henkilökohtaisemmalla tasolla minulla on elämässäni meneillään todella vaikea tilanne, jota en halua tässä kohtaa oikeastaan sen tarkemmin eritellä. Tilanteeseen liittyy kuitenkin paljon surua, huolta, pelkoa, ahdistusta ja epävarmuutta. On otettava päivä kerrallaan, koska en tiedä, mitä tulee tapahtumaan. Olen joskus sanonut, etten inhoa mitään tunnetta niin paljon kuin epävarmuutta ja epätietoisuutta. Koen, että kielteisiä ja kurjiakin tuntemuksia on helpompi käsitellä kuin sitä, ettei tiedä mitä on tulossa, varsinkaan jos tilanne on jollain tapaa pahaenteinen. Epätietoisuudessa jää helposti vain spekuloimaan loputtomiin, murehtimaan huonoimpia mahdollisia vaihtoehtoja tai pahimmillaan toivomaan parasta joutuakseen vain lopulta pettymään. On vaikeaa tasapainoilla kaikkien noiden ajatusten välillä, olla vaipumatta epätoivoon, yrittää pitää pää kylmänä ja edetä päivä kerrallaan, etenkin jos tilanne ei lähtökohtaisesti vaikuta kovin lupaavalta. Näin jokin aika sitten Pinterestissä mietelauseen, joka kosketti minua syvästi ja antoi toisenlaista, rohkaisevaa näkökulmaa epävarmuuden ja -tietoisuuden sietämiseen. Vaikka tuosta ajatuksesta ei totisesti ole helppo pitää kiinni vaikealla hetkellä, se on jättänyt minuun jälkensä. Se luo toivoa epätoivoiseltakin näyttäviin hetkiin.
Iso halaus jokaiselle. Saattaisin tänään itsekin olla sellaisen tarpeessa. <3
Kuva: Pinterest (alkuperäinen lähde ei tiedossa)
Tags: höpötyksiä, Muu hyvinvointi
Categorised in: Elämä
Mystinen varoitus eilen illalla - ja tilannepäivitys
66 63
