2/12/21

Verhoilukurssin jälkeen: vintage-nojatuolin uusi verhoilu

1 27

Verhoilukankaat saatu: Lauritzon’s

Verhoilukurssi: nojatuolin uusi verhoilu | Kangas: Lauritzon's Tibetan Tiger & Makalu

Päätin alkukesästä, että haluan verestää kädentaitojani sekä hankkia jonkun uuden harrastuksen, joten ilmoittauduin verhoilukurssille. Se tuntui täydelliseltä projektilta syksyyn, sillä olimme juuri muuttaneet uuteen kotiin ja 18 vuotta matkassani kulkenut vintage-nojatuoli kaipasi vähän freesausta. Ajattelin, että tämä olisi mahtava win-win-tilanne: tuolini saisi uuden verhoilun ja minä pääsisin siinä sivussa ottamaan haltuun uuden harrastuksen ja oppimaan uuden taidon.

Seuraavaksi piti vain päättää verhoilukangas, mikä osoittautui yllättävän vaikeaksi valinnaksi. Nojatuolissa oli aiemmin tummanharmaa, hyvin neutraali ja ajaton mutta ehkä myös vähän tylsä kangas. Uudeksi ilmeeksi haaveilin jostakin värikkäämmästä: ehkäpä jokin samettinen sorbettiväri tai hurmaava kukkakuosi vaiko kenties jokin veikeä teddykarvainen materiaali? Mieluisaa kukkakuosia en löytänyt, teddykarva tuntui liian muhkealta ja sorbettivärienkin kanssa jäin metsästämään juuri sellaista täydellistä sävyä. Lopulta kankaaksi valikoitui yllättäjä, kun bongasin Lauritzon’sin kuosivalikoimasta mustalla pohjalla olevan aika kreisin Tibetan Tiger -kuviokuosin (100% puuvillaa), jossa seikkailee ehkä hitusen mielipuoliselta näyttävä tiikeri. Olin myyty ja päätös oli tehty, kun puolisokin antoi värikkäälle ja hullunkuriselle kuosille siunauksensa.

Verhoilukurssi: nojatuolin uusi verhoilu | Kangas: Lauritzon's Tibetan Tiger & Makalu

Verhoilukurssi alkoi syyskuussa ja dokumentoin kurssin vaiheita viikoittain Instagramin puolella – jos kiinnostaa seurata prosessia tarkemmin, kurkkaa IG:ssa profiilini kohokohdista kohta “Verhoilu”. Jännitin alusta alkaen, ehtisinkö saada tuolini valmiiksi, koska projekti vaikutti varsin työläältä ja monivaiheiselta. Monta oppituntia meni ihan vain siihen, että purin tuolin osiin ja “kuorin” vanhat päälliset irti. Alta paljastui hiukan onnettoman näköinen runko, jossa osa selkänojaa tukevista satulavöistäkin oli napsahtanut poikki. Ei sinänsä mikään ihme, sillä ne oli asennettu tuoliin kaiketi silloin valmistusvaiheessa 50-luvulla. Tuoliin uusittiin verhoiluprosessin yhteydessä siis oikeastaan kaikki muu paitsi jousitus ja sitä suojaava kangas, sillä ne olivat edelleen hyvässä kunnossa.

Aikataulun lisäksi verhoiluprojektissa jännittivät kovasti myös ompelukoneellla ompelu sekä kankaan riittävyys. Tuolissani on aika paljon osia, jotka piti ommella ompelukoneella (mikä siis oli iso helpotus, ettei tarvinnut tehdä kaikkea käsin) ja edellisestä kerrasta, kun olin operoinut ompelukonetta, oli ehtinyt vierähtää melkoinen tovi. Muistelen, että ennen tätä syksyä olen tainnut käyttää ompelukonetta viimeksi joskus yläasteella 90-luvulla… Olin kyllä joskus aikoinaan todella innokas käsitöiden harrastaja ja kävin vapaa-ajalla Kansalaisopiston käsityökerhossakin ja sain ala-asteaikoina käsitöissä stipendinkin, mutta teinivuosina ompeluharrastus jäi ja nyt edelliskerrasta ompelukoneen äärellä oli tosiaan ehtinyt vierähtää yli 20 vuotta. Ilmeisesti ompelukoneen käyttö on kuitenkin vähän kuin pyörällä ajaminen: kun sen on kerran oppinut, taito palautuu mieleen hyvin nopeasti. Ja kangastakin oli onneksi tarpeeksi, sillä olin onneksi varannut vähän ekstraa, sillä halusin jonkin verran kohdistaa kuvioita sopiviin kohtiin.

Verhoilukurssi: nojatuolin uusi verhoilu | Kangas: Lauritzon's Tibetan Tiger & Makalu

Tällä viikolla sain viimein verhoilu-urakan maaliin ja tuoli on nyt valmis! En melkein meinaa itsekään uskoa todeksi, että tein todella tämän ihan itse. Ja vaikka itse sanonkin, niin tuolista tuli todella kaunis. Vaikka tottakai näen itse siellä täällä pieniä epätäydellisyyksiä, niitä ei todennäköisesti huomaa kukaan muu. Ja ensikertalaisen työksi se on oikein kelpo tuotos! Olen myös todella tyytyväinen villiin kuosivalintaani – se on ihanan persoonallinen ja tuoli on sen ansiosta ihan kuin eri kaluste!

Etelä-Helsingin Kansalaisopiston verhoilukurssille sekä sen opettajalle Johanna Sillanpäälle (jolla on muuten myös oma verhoomo Loftis) haluan antaa valtavat kiitokset aivan mahtavasta syksystä! En olisi voinut toivoa parempaa opettajaa, jonka kanssa päästiin heti tekemään itse ja jonka kannustava ja itsenäiseen tekemiseen kannustava ote jättivät jälkeensä ennen kaiken uskalluksen yrittää itse, valtavan määrän uutta oppia ja rohkeuden tarttua tulevaisuudessa uusiinkin projekteihin.

Verhoilukurssi: nojatuolin uusi verhoilu | Kangas: Lauritzon's Tibetan Tiger & Makalu

Ja itse asiassa tartuinkin uuteen projektiin heti samantien! Toimme puolisoni entiseltä asunnolta tänne uuteen kotiin vielä yhden nojatuolin tässä syksyllä, kun pääsimme viimein tyhjentämään sieltä loputkin tavarat. Mietimme pitkään, säilyttäisimmekö toisenkin vintage-tuolin, joka oli jo vähän kulahtanut. Joka tapauksessa se pääsi meille täyttämään verhoiluprojektin myötä tilapäisesti poissa olevaa tuolia. Katselin tätä toista vintage-tuolia aikani ja tuumin, että siitäkin voisi pienellä ehostuksella saada todella kivan. Tarvitsisi vain verhoilla tuoli uudelleen ja ehkä käsitellä puuosat hiukan tummemmiksi, sillä nykyinen oranssihtava sävy ei oikein ole minulle mieluisa.

Koska tuolin istuinosa koostuu vain kahdesta irtonaisesta tyynystä, arvelin tuolin verhoilun olevan aika helppo homma. Olin myös päässyt harjoittelemaan samantyyppistä verhoilutyötä jo toisen tuolini istuintyynyn kanssa, joten olin luottavaisin mielin taitojeni suhteen. Niinpä tilasin myös toiseen tuoliin uuden kankaan. Tähän tuoliin valikoitui kankaaksi Lauritzon’sin ihanan pörröinen Makalu-teddykangas, jossa on muun muassa villaa ja alpakkaa. Olin haaveillut siitä jo vähän oman Valanti-sohvani uusia päällisiä miettiessä (nekin pääsevät vielä esittelyyn, kunhan saan ne kotiin) sekä oman vintage-nojatuolini kangasta valitessa, mutta kangas oli ihan nappivalinta juuri tähän tuoliin. Se pehmentää juuri sopivasti tuolin kulmikasta muotokieltä.

Verhoilukurssi: nojatuolin uusi verhoilu | Kangas: Lauritzon's Tibetan Tiger & Makalu

Pistin tämän toisen verhoiluprojektin kanssa tuulemaan ja yllätin totaalisesti myös itseni omalla tehokkuudellani! Olin valmistellut projektin hyvin: ottanut mitat tyynyistä, tilannut kankaan ja uudet sisukset (vaahtomuovi ja vanu), joten oikeastaan tehtävänä oli vain leikata ja ommella kankaat. Koska verhoilukurssin viimeiselle kerralle minulla oli enää jäljellä vain oman nojatuolini viimeistely, optimistina ajattelin, että ehkä ehtisin aloittaa toisenkin tuolin päällisten ompelun. Tuumin, että voisin sitten viedä projektin loppuun itsenäisesti kotona ja tarvittaessa käydä ompelemassa loput ompelukonetta vaativat osat vaikkapa kirjastossa (uudessa Oodi-kirjastossa on mahtava ompelu-osasto).

Kävi kuitenkin niin, että ehdinkin jo tiistaina ommella kurssilla päälliset melkein valmiiksi niin, että jäljelle jäi vain käsin tehtävä kiinniompelu. Ja kun kerran olin hyvässä vauhdissa, niin hoidin senkin samana iltana kotiin päästyäni tv-sarjaa katsellessa. Ja kappas, sain siis tiistaina kotiin KAKSI itse verhoiltua tuolia! Oli hauska huomata, miten itsevarmoin ottein tämä toinen verhoiluprojekti jo sujui, kun oli ensimmäisestä saanut rohkeutta vain ryhtyä toimeen. Nyt uskallan varmasti jatkossakin tehdä tällaisia pieniä ompeluprojekteja itsenäisesti – ihan parasta! Ja tämän oman projektin myötä on helppo myös ymmärtää, mikä ammattiverhoilijan työssä maksaa – kaikki arvostus siis ammattilaisille.

Verhoilukurssi: nojatuolin uusi verhoilu | Kangas: Lauritzon's Tibetan Tiger & Makalu

Ja loppuun haluan myös antaa kiitokset myös Lauritzon’sille mukanaolosta näissä verhoiluprojekteissa ja kankaiden sponsoroinnista. Lauritzon’s on siis suomalainen vuonna 1911 perustettu perheyritys, joka maahantuo ja suunnittelee laadukkaita kankaita sekä kuoseja yhteistyössä eurooppalaisten ja pääasiassa italialaisten kangasvalmistajien kanssa. Lauritzon’silla on oma myymälä sekä showroom Helsingin Ullanlinnassa, jossa kannattaa käydä tsekkaamassa valtavaa kangasvalikoimaa, mikäli mielessä on jokin oma verhoilu- tai ompeluprojekti.

Ja jos vielä mietit, lähtisitkö verhoilukurssille, niin voin koko sydämestäni suositella! Tämän syksyn kurssi oli aivan huikea kokemus, joka antoi valtavasti paitsi uusia taitoja, myös uskoa omiin kykyihin ja uskallusta tehdä itse. Ja vaikka et itse rohkaistuisikaan ryhtymään toimeen, niin lämmöllä suosittelen silti kunnostamaan vanhaa uuden hankkimisen sijaan – vaikka omat kädentaidot tai aika eivät riittäisi, niin Suomessa on valtavasti taitavia ja ammattitaitoisia verhoilijoita. Vanha sohva tai nojatuoli voi saada aivan uuden persoonallisen ilmeen uudella kankaalla ja kirpputorit sekä antiikkikaupat ovat täynnä kauniita kalusteita, joista voi loihtia pelkät kankaat vaihtamalla kuin uusia.

Verhoilukurssi: nojatuolin uusi verhoilu | Kangas: Lauritzon's Tibetan Tiger & MakaluVerhoilukurssi: nojatuolin uusi verhoilu | Kangas: Lauritzon's Tibetan Tiger & MakaluVerhoilukurssi: nojatuolin uusi verhoilu | Kangas: Lauritzon's Tibetan Tiger & Makalu

Photos: Jenni Rotonen / Pupulandia

Related posts

1/12/21

Afterwork-podcast: Kauhujen treffit, vol. 2

11 afterwork podcast

Flirttiä vai ahdistelua? Mitä ainakaan ei kannata tehdä ensitreffeillä? Tällä kertaa Afterworkin äärellä käsitellään lisää kuulijoiden kamalimpia treffikokemuksia ja pohditaan treffietikettiä.

Ja hei, Afterwork-podcastilla on oma Instagram-tili, joten tule ystäväksemme myös siellä! Löydät profiilimme nimellä @afterworkpodcast.

Aiemmin julkaistut AW-jaksot löydät tämän linkin takaa. Pääset myös kuuntelemaan podcastiamme esimerkiksi SpotifyniTunesinAcastin sekä muiden podcast-sovellusten kautta. :)

Photo: Janita Autio

Related posts

29/11/21

Taidevinkki: taidekentän kiinnostavia tulokkaita Antonia Hambergin kotigalleriassa

18 Reflections-taidenäyttely 2021 | Antonoa Hamberg -kotigalleria

Viime päivinä blogin sisältö on ollut taidepainotteista ja samalla linjalla mennään tänäänkin. Olen muutaman kerran aiemmin vinkannut Antonia Hambergin hurmaavasta kotigalleriasta, joka on jo muutaman vuoden ajan esitellyt suomalaisen taidekentän nousevia nimiä satunnaisissa huolella kuratoiduissa näyttelyissä – ja virkistävän erilaisessa ja kotoisassa miljöössä perinteiseen taidegalleriaan nähden, sillä teokset tosiaankin ovat esillä Hambergin kotona.

Kotigallerian uusin näyttely Reflections avautui yleisölle viime viikolla ja käväisimme eilen paikan päällä kurkkaamassa uusimman kokoelman. Tällä kertaa esillä on seuraavien taiteilijoiden teoksia: Toni Elg, Hanna Heino, Lina Herrmans, Noora Karila, Liisa Karintaus, Marika Maijala ja Essi Nieminen. Tällä kertaa tykästyin erityisesti Essi Niemisen kauniiseen värienkäyttöön sekä Marika Maijalan leikkisän ja vakavan rajapinnassa häilyviin teoksiin, jotka valtaavat galleriatilassa yhden kokonaisen seinän. Myös Toni Elgin graafiset maalaukset sekä Hanna Heinon veistokset, joiden muotokieli vaihtelee selkeän suoraviivaisista linjoista suomupintaista eläintä tai koralleja muistuttaviin muotoihin.

Reflections-taidenäyttely 2021 | Antonoa Hamberg -kotigalleria

Marraskuisen harmaan päivän hämärässä ja keinovalojen kelmeässä loisteessa otetut kuvat eivät tee oikeutta teoksille, joten kannattaa ehdottomasti rohkaistua menemään paikan päälle kurkkaamaan näyttelyä ihan livenä. Se on avoinna vielä 15.12.2021 asti. Näyttelyyn on ilmainen pääsy ja kaikki teokset ovat myynnissä.

Näyttely on auki ke 15.11. saakka:

Sunnuntaisin 13-17

Keskiviikkoisin 17-20

Tai sopimuksen mukaan myös muina ajankohtina

Ilmainen pääsy

Osoite: Lemminkäisenkuja 4 b, soita alaovella summeria (Hamberg) päästäksesi sisään. Sopimuksen mukaan näyttelyä on mahdollista päästä katsomaan myös muina aikoina.

Reflections-taidenäyttely 2021 | Antonoa Hamberg -kotigalleria

Hanna Heino – Crescere no 14 (2021)

Reflections-taidenäyttely 2021 | Antonoa Hamberg -kotigalleria

Marika Maijalan maalauksissa ja piirroksissa hahmot ovat hyvin ilmeikkäitä.

Reflections-taidenäyttely 2021 | Antonoa Hamberg -kotigalleria

Vasemmalla: Lina Herrmans – Again (2021)
Oikealla: Essi Nieminen – American Diner (2021)

Reflections-taidenäyttely 2021 | Antonoa Hamberg -kotigalleria

Taustalla: Essi Nieminen – Laukun sisältö / Contents of a Bag (2021)
Etualalla: Hanna Heino – Cream Sculpture (2021)

Reflections-taidenäyttely 2021 | Antonoa Hamberg -kotigalleria

Toni Elg – Aegean Sea (2021) ja Skatta (2021)

Reflections-taidenäyttely 2021 | Antonoa Hamberg -kotigalleria

Hanna Heino – Crescere no 14 (2021)

Reflections-taidenäyttely 2021 | Antonoa Hamberg -kotigalleria

Toni Elg – The Bridge (2021)

Reflections-taidenäyttely 2021 | Antonoa Hamberg -kotigalleria

Marika Maijalan töille on näyttelyssä omistettu kokonainen seinä.

Reflections-taidenäyttely 2021 | Antonoa Hamberg -kotigalleria

Essi Niemisen töissä on herkullista värienkäyttöä.

Reflections-taidenäyttely 2021 | Antonoa Hamberg -kotigalleria

Noora Karila – Pyöreä kori “Merta” (2021)

Reflections-taidenäyttely 2021 | Antonoa Hamberg -kotigalleria

Photos: Jenni Rotonen / Pupulandia

Related posts

26/11/21

Kurkistus kotiin: olohuoneen taulut viimein seinällä

1 94 Pupulandia | Koti | Taulut ja taide

Uskomatonta mutta totta! Elämää uudessa kodissa on takana nyt puolisen vuotta ja suurin osa tauluista on jo seinällä! Tämä on melkoinen saavutus ottaen huomioon, että ehdin asua edellisessä kodissa kokonaiset neljä vuotta saamatta aikaiseksi ripustaa taulujani. Sitä suuremmalla syyllä otin tavoitteeksi, että tässä kämpässä taulut komeilisivat paikoillaan tämän vuoden loppuun mennessä. Viime viikonloppuna viimein urakoimme projektin maaliin – ainakin suurimmalta osin, mikä tässä tapauksessa tarkoittaa olohuonetta.

On myönnettävä, että moni sisustamiseen liittyvä suunnitelma on edennyt toteutukseen hitaanpuoleisesti. Meillä on ollut tähtäimessä myös maalata muutama seinä, mutta arkisen kiiren keskellä sisustushommat eivät ole olleet prioriteettilistan kärjessä. Loogisessa järjestyksessä seinien maalaus olisi kaiketi ollut vuorossa taulujen ripustusta ennen, mutta koska maalausprojekti etenee hitaammin, niin päätimme kuitenkin saattaa edes osan tästä suunnitelmasta valmiiksi. Ehtiihän sitä maalata sitten myöhemminkin. Myös se projekti on hiljalleen etenemässä, sillä olemme jo ryhtyneet testailemaan maalisävyjä.

Pupulandia | Koti | Taulut ja taide

Yksi taulujen ripustusta hidastava tekijä oli se, että osa tauluista piti kehystää ensin. Mitä enemmän on hoidettavaa  ja liikkuvia osia (kehystys, ripustuksen suunnittelu, porakoneen lainaaminen), sitä helpommin hommat tuppaavat venymään. Päätin kuitenkin nyt selkeän aikataulutavoitteen, että saisimme urakan valmiiksi vielä tämän vuoden puolella ja määrätietoinen aikataulu sekä kärsimätön halu saada asunto kuntoon selvästi auttoivat asiaa eteenpäin.

Konsultoimme ripustuksessa hiukan taidealalla työskentelevää ystävääni – se auttoi hahmottamaan, mitkä taulut ylipäänsä päätyvät seinälle tässä kodissa, sillä tiesimme, että kaikille ei välttämättä löydy paikkaa. Lopullisen ripustuksen kaavailimme puolison kanssa kahdestaan ja muutimme vielä pariin otteeseen alkuperäisiä suunnitelmiamme. Järjestelimme taulut lattialle ja nappasimme kuvat, jotta olisi helpompi sommitella ne sitten myös seinälle suunnitelmien mukaan. Itse ripustus vei lopulta aikaa yllättävän paljon (oikeastaan siihen vierähti kokonainen päivä), kun mittailimme ja mallailimme tarkkoja ripustuskohtia, jotta työt pääsisivät suunnitelmien mukaisesti seinille. Mutta nyt kun homma on valmis, olen tosi tyytyväinen lopputulokseen.

Pupulandia | Koti | Taulut ja taide Pupulandia | Koti | Taulut ja taide

Olen tosi iloinen, että sain nyt viimein seinälle uusimpia taidehankintojani, kuten TEOS-näyttelystä muutama vuosi sitten löytämäni Rita Vargasin päräyttävän neonoranssin “Adam & Eve” -teoksen. Taiteilija paljasti minulle myöhemmin, että oli tuolloin uransa suhteen ihan umpikujassa ja myyty taideteos antoi hänelle niin paljon uutta uskoa omaan tekemiseen, että hän halusi siitä kiitoksena lahjoittaa minulle toisen samaan sarjaan kuuluvan teoksen. Sain sen nyt tänä syksynä kehystettyä ja näistä kahdesta teoksesta muodostuikin yhdessä hauska parivaljakko.

Samalle seinälle pääsivät myös Taideteollisen korkeakoulun joulumyyjäisistä reilut 10 vuotta sitten ostamani minttuinen valokuvateos sekä Jenni Ropen “Noodles” -grafiikantyö. Ostin itselleni tupaantuliaislahjaksi tänne uuteen kotiin viime kesänä myös Paula Pääkkösen lasitaideteoksen “Raspberry Swirl” – olin haaveillut lasisesta jätskipuikosta siitä lähtien, kun näin sellaisen ensi kertaa joskus vuosia sitten LOKAL-galleriaputiikin näyttelyssä. Pinkki jätskipuikko löysi paikkansa värikkäiden taulujen rinnalta olohuoneen paraatipaikalta. Olohuoneen itse tehdyllä pöydällä puolestaan komeilee lasitaiteilija Orcum Erdemin veikeä donitsi.

Pupulandia | Koti | Taulut ja taide Pupulandia | Koti | Taulut ja taide

Ensimmäinen yhteinen taidehankintamme puolisoni kanssa on Jenni Ropen suurikokoinen maalaus. Olimme haaveilleet ruokailutilan isoon vapaaseen seinätilaan jostakin suurikokoisesta teoksesta, mutta ihastuimme lopulta molemmat Ropen “Sewn”-teokseen, jonka kauniit värit tuovat mieleen auringonnousun tai -laskun. Hankimme teoksen alun alkaen juuri tuohon ruokailutilan isolle tyhjälle seinälle, mutta päädyimmekin lopulta ripustamaan sen kirjahyllyn päälle olohuoneen ja keittiön väliselle seinälle, joka on ruokailutilan toisella puolella. Kokeilimme taulua uteliaisuuttamme siihen ja jotenkin paikka tuntuikin sille entistä sopivammalta.

Ruokailutilan suuri tyhjä seinä puolestaan sai yhden suuren teoksen sijaan piristyksekseen monta pientä. Seinällä ja ruokailutilassa muutenkin vallitsee mustavalkoisen hillitty värimaailma hauskana vastapainona muuten värikkäälle olohuoneelle. Ruokailutilan seinälle pääsivät taidegraafikko Viktor Kuuselan Kaarnavene, jonka olen saanut vanhemmiltani lahjaksi. Seinälle päätyi myös Kuuselan suvullemme suunnittelema ex libris. Isoisoäitini toimi aikanaan mesenaattina nuorelle taiteilijalle ja sen myötä Kuusela päätyi tekemään meille oman ex libriksen ja hänen teoksiaan löytyy paljon vanhempienikin kotoa. Niiden rinnalle sopi hienosti muutama uusimmista taidehankinnoistani. Hannu Hyrsken sympaattinen kirsikkateos löytyi pari vuotta sitten TEOS-näyttelystä. Hyrske saattaa olla monille tuttu hauskoista pienistä lintuaiheisista grafiikoistaan.

Pupulandia | Koti | Taulut ja taide Pupulandia | Koti | Taulut ja taide

Kaikkein tuorein taidehankintani on Katriina Sjöblomin “Näin susta unta”, josta kävimme ennen hankkimista puolison kanssa pitkiä neuvotteluita. Ihastuin Sjöblomin naishahmoihin viime kesänä, kun bongasin hänen teoksiaan Kauttuan Ruukinpuistossa olleesta näyttelystä. Törmäsin uudelleen Sjöblomin teoksiin tämän syksyn TEOS-näyttelyssä ja iskin silmäni tähän teokseen. Sen oli kuitenkin ehtinyt jo napata parempaan talteen Tyylialkemisti-blogistakin tuttu Katri Ahlmangreat minds! Niinpä laitoin itse taiteilijalle viestiä ja kysäisin, olisiko teoksesta useampaa vedosta. Ja sattumoisin teoksesta oli tehty kaksi vedosta, joista toinen oli vielä vapaana. Parin kuukauden neuvottelut puolison kanssa tuottivat lopulta tulosta ja nyt teos koristaa ruokailutilamme seinää. Ja sopii siihen mielestäni kuin nappi silmään.

Ruokailutilan mustavalkoista väriteemaa piristämässä on kuitenkin myös yksi väripilkku. Jenni Ropen hauskan muotoinen “Papu”-teos haastaa raikkaalla tavalla ajatusta, että taulun tai maalauksen tulisi olla neliskulmainen. Olemme tottuneet siihen, että taulut ovat kulmikkaita, mutta kukapa sanoo, että niin pitäisi olla? Papu, jota kotoisasti kutsumme papanaksi, löysi paikkansa mustavalkoisten teosten rinnalta – vähän kuin se olisi lennähtänyt viereisen seinän maalauksesta siihen.

Pupulandia | Koti | Taulut ja taide Pupulandia | Koti | Taulut ja taide

Ruokalutilan tauluseinän suhteen meillä on ollut ajatuksena, että sitä voi halutessaan sitten täydentää uusillakin teoksilla, jos mieluisia töitä löytyy. Tilaamamme ruokapöytäkin saapui viime viikolla kuukausien odottelun jälkeen kotiin, mutta ruokailutilasta voisin tehdä vaikka vielä ihan oman postauksensa myöhemmin. Toinen uusi hankinta on ollut olohuoneen punainen putkivalo, jollaisesta olin pitkään haaveillut. Mitäs pidätte? Minusta se sopii aika mahtavasti tuohon tauluseinän kylkeen tunnelmaa luomaan.

Sisustusaiheet ovat omissa ajatuksissa sattuneesta syystä nyt paljon pinnalla ja esittelen mielelläni tätä uutta kotia, kun se hiljalleen tässä rakentuu oman näköiseksi. Kiinnostavatko teitä sisustusjutut? Olisi myös hauska kuulla, mitä ikuisuusprojekteja teillä odottaa kotona toimeen tarttumista?

Pupulandia | Koti | Ruokailutila ja ruokapöytäPupulandia | Koti | Taulut ja taide

Related posts