29/11/21

Taidevinkki: taidekentän kiinnostavia tulokkaita Antonia Hambergin kotigalleriassa

Like Reflections-taidenäyttely 2021 | Antonoa Hamberg -kotigalleria

Viime päivinä blogin sisältö on ollut taidepainotteista ja samalla linjalla mennään tänäänkin. Olen muutaman kerran aiemmin vinkannut Antonia Hambergin hurmaavasta kotigalleriasta, joka on jo muutaman vuoden ajan esitellyt suomalaisen taidekentän nousevia nimiä satunnaisissa huolella kuratoiduissa näyttelyissä – ja virkistävän erilaisessa ja kotoisassa miljöössä perinteiseen taidegalleriaan nähden, sillä teokset tosiaankin ovat esillä Hambergin kotona.

Kotigallerian uusin näyttely Reflections avautui yleisölle viime viikolla ja käväisimme eilen paikan päällä kurkkaamassa uusimman kokoelman. Tällä kertaa esillä on seuraavien taiteilijoiden teoksia: Toni Elg, Hanna Heino, Lina Herrmans, Noora Karila, Liisa Karintaus, Marika Maijala ja Essi Nieminen. Tällä kertaa tykästyin erityisesti Essi Niemisen kauniiseen värienkäyttöön sekä Marika Maijalan leikkisän ja vakavan rajapinnassa häilyviin teoksiin, jotka valtaavat galleriatilassa yhden kokonaisen seinän. Myös Toni Elgin graafiset maalaukset sekä Hanna Heinon veistokset, joiden muotokieli vaihtelee selkeän suoraviivaisista linjoista suomupintaista eläintä tai koralleja muistuttaviin muotoihin.

Reflections-taidenäyttely 2021 | Antonoa Hamberg -kotigalleria

Marraskuisen harmaan päivän hämärässä ja keinovalojen kelmeässä loisteessa otetut kuvat eivät tee oikeutta teoksille, joten kannattaa ehdottomasti rohkaistua menemään paikan päälle kurkkaamaan näyttelyä ihan livenä. Se on avoinna vielä 15.12.2021 asti. Näyttelyyn on ilmainen pääsy ja kaikki teokset ovat myynnissä.

Näyttely on auki ke 15.11. saakka:

Sunnuntaisin 13-17

Keskiviikkoisin 17-20

Tai sopimuksen mukaan myös muina ajankohtina

Ilmainen pääsy

Osoite: Lemminkäisenkuja 4 b, soita alaovella summeria (Hamberg) päästäksesi sisään. Sopimuksen mukaan näyttelyä on mahdollista päästä katsomaan myös muina aikoina.

Reflections-taidenäyttely 2021 | Antonoa Hamberg -kotigalleria

Hanna Heino – Crescere no 14 (2021)

Reflections-taidenäyttely 2021 | Antonoa Hamberg -kotigalleria

Marika Maijalan maalauksissa ja piirroksissa hahmot ovat hyvin ilmeikkäitä.

Reflections-taidenäyttely 2021 | Antonoa Hamberg -kotigalleria

Vasemmalla: Lina Herrmans – Again (2021)
Oikealla: Essi Nieminen – American Diner (2021)

Reflections-taidenäyttely 2021 | Antonoa Hamberg -kotigalleria

Taustalla: Essi Nieminen – Laukun sisältö / Contents of a Bag (2021)
Etualalla: Hanna Heino – Cream Sculpture (2021)

Reflections-taidenäyttely 2021 | Antonoa Hamberg -kotigalleria

Toni Elg – Aegean Sea (2021) ja Skatta (2021)

Reflections-taidenäyttely 2021 | Antonoa Hamberg -kotigalleria

Hanna Heino – Crescere no 14 (2021)

Reflections-taidenäyttely 2021 | Antonoa Hamberg -kotigalleria

Toni Elg – The Bridge (2021)

Reflections-taidenäyttely 2021 | Antonoa Hamberg -kotigalleria

Marika Maijalan töille on näyttelyssä omistettu kokonainen seinä.

Reflections-taidenäyttely 2021 | Antonoa Hamberg -kotigalleria

Essi Niemisen töissä on herkullista värienkäyttöä.

Reflections-taidenäyttely 2021 | Antonoa Hamberg -kotigalleria

Noora Karila – Pyöreä kori “Merta” (2021)

Reflections-taidenäyttely 2021 | Antonoa Hamberg -kotigalleria

Photos: Jenni Rotonen / Pupulandia

Related posts

26/11/21

Kurkistus kotiin: olohuoneen taulut viimein seinällä

1 84 Pupulandia | Koti | Taulut ja taide

Uskomatonta mutta totta! Elämää uudessa kodissa on takana nyt puolisen vuotta ja suurin osa tauluista on jo seinällä! Tämä on melkoinen saavutus ottaen huomioon, että ehdin asua edellisessä kodissa kokonaiset neljä vuotta saamatta aikaiseksi ripustaa taulujani. Sitä suuremmalla syyllä otin tavoitteeksi, että tässä kämpässä taulut komeilisivat paikoillaan tämän vuoden loppuun mennessä. Viime viikonloppuna viimein urakoimme projektin maaliin – ainakin suurimmalta osin, mikä tässä tapauksessa tarkoittaa olohuonetta.

On myönnettävä, että moni sisustamiseen liittyvä suunnitelma on edennyt toteutukseen hitaanpuoleisesti. Meillä on ollut tähtäimessä myös maalata muutama seinä, mutta arkisen kiiren keskellä sisustushommat eivät ole olleet prioriteettilistan kärjessä. Loogisessa järjestyksessä seinien maalaus olisi kaiketi ollut vuorossa taulujen ripustusta ennen, mutta koska maalausprojekti etenee hitaammin, niin päätimme kuitenkin saattaa edes osan tästä suunnitelmasta valmiiksi. Ehtiihän sitä maalata sitten myöhemminkin. Myös se projekti on hiljalleen etenemässä, sillä olemme jo ryhtyneet testailemaan maalisävyjä.

Pupulandia | Koti | Taulut ja taide

Yksi taulujen ripustusta hidastava tekijä oli se, että osa tauluista piti kehystää ensin. Mitä enemmän on hoidettavaa  ja liikkuvia osia (kehystys, ripustuksen suunnittelu, porakoneen lainaaminen), sitä helpommin hommat tuppaavat venymään. Päätin kuitenkin nyt selkeän aikataulutavoitteen, että saisimme urakan valmiiksi vielä tämän vuoden puolella ja määrätietoinen aikataulu sekä kärsimätön halu saada asunto kuntoon selvästi auttoivat asiaa eteenpäin.

Konsultoimme ripustuksessa hiukan taidealalla työskentelevää ystävääni – se auttoi hahmottamaan, mitkä taulut ylipäänsä päätyvät seinälle tässä kodissa, sillä tiesimme, että kaikille ei välttämättä löydy paikkaa. Lopullisen ripustuksen kaavailimme puolison kanssa kahdestaan ja muutimme vielä pariin otteeseen alkuperäisiä suunnitelmiamme. Järjestelimme taulut lattialle ja nappasimme kuvat, jotta olisi helpompi sommitella ne sitten myös seinälle suunnitelmien mukaan. Itse ripustus vei lopulta aikaa yllättävän paljon (oikeastaan siihen vierähti kokonainen päivä), kun mittailimme ja mallailimme tarkkoja ripustuskohtia, jotta työt pääsisivät suunnitelmien mukaisesti seinille. Mutta nyt kun homma on valmis, olen tosi tyytyväinen lopputulokseen.

Pupulandia | Koti | Taulut ja taide Pupulandia | Koti | Taulut ja taide

Olen tosi iloinen, että sain nyt viimein seinälle uusimpia taidehankintojani, kuten TEOS-näyttelystä muutama vuosi sitten löytämäni Rita Vargasin päräyttävän neonoranssin “Adam & Eve” -teoksen. Taiteilija paljasti minulle myöhemmin, että oli tuolloin uransa suhteen ihan umpikujassa ja myyty taideteos antoi hänelle niin paljon uutta uskoa omaan tekemiseen, että hän halusi siitä kiitoksena lahjoittaa minulle toisen samaan sarjaan kuuluvan teoksen. Sain sen nyt tänä syksynä kehystettyä ja näistä kahdesta teoksesta muodostuikin yhdessä hauska parivaljakko.

Samalle seinälle pääsivät myös Taideteollisen korkeakoulun joulumyyjäisistä reilut 10 vuotta sitten ostamani minttuinen valokuvateos sekä Jenni Ropen “Noodles” -grafiikantyö. Ostin itselleni tupaantuliaislahjaksi tänne uuteen kotiin viime kesänä myös Paula Pääkkösen lasitaideteoksen “Raspberry Swirl” – olin haaveillut lasisesta jätskipuikosta siitä lähtien, kun näin sellaisen ensi kertaa joskus vuosia sitten LOKAL-galleriaputiikin näyttelyssä. Pinkki jätskipuikko löysi paikkansa värikkäiden taulujen rinnalta olohuoneen paraatipaikalta. Olohuoneen itse tehdyllä pöydällä puolestaan komeilee lasitaiteilija Orcum Erdemin veikeä donitsi.

Pupulandia | Koti | Taulut ja taide Pupulandia | Koti | Taulut ja taide

Ensimmäinen yhteinen taidehankintamme puolisoni kanssa on Jenni Ropen suurikokoinen maalaus. Olimme haaveilleet ruokailutilan isoon vapaaseen seinätilaan jostakin suurikokoisesta teoksesta, mutta ihastuimme lopulta molemmat Ropen “Sewn”-teokseen, jonka kauniit värit tuovat mieleen auringonnousun tai -laskun. Hankimme teoksen alun alkaen juuri tuohon ruokailutilan isolle tyhjälle seinälle, mutta päädyimmekin lopulta ripustamaan sen kirjahyllyn päälle olohuoneen ja keittiön väliselle seinälle, joka on ruokailutilan toisella puolella. Kokeilimme taulua uteliaisuuttamme siihen ja jotenkin paikka tuntuikin sille entistä sopivammalta.

Ruokailutilan suuri tyhjä seinä puolestaan sai yhden suuren teoksen sijaan piristyksekseen monta pientä. Seinällä ja ruokailutilassa muutenkin vallitsee mustavalkoisen hillitty värimaailma hauskana vastapainona muuten värikkäälle olohuoneelle. Ruokailutilan seinälle pääsivät taidegraafikko Viktor Kuuselan Kaarnavene, jonka olen saanut vanhemmiltani lahjaksi. Seinälle päätyi myös Kuuselan suvullemme suunnittelema ex libris. Isoisoäitini toimi aikanaan mesenaattina nuorelle taiteilijalle ja sen myötä Kuusela päätyi tekemään meille oman ex libriksen ja hänen teoksiaan löytyy paljon vanhempienikin kotoa. Niiden rinnalle sopi hienosti muutama uusimmista taidehankinnoistani. Hannu Hyrsken sympaattinen kirsikkateos löytyi pari vuotta sitten TEOS-näyttelystä. Hyrske saattaa olla monille tuttu hauskoista pienistä lintuaiheisista grafiikoistaan.

Pupulandia | Koti | Taulut ja taide Pupulandia | Koti | Taulut ja taide

Kaikkein tuorein taidehankintani on Katriina Sjöblomin “Näin susta unta”, josta kävimme ennen hankkimista puolison kanssa pitkiä neuvotteluita. Ihastuin Sjöblomin naishahmoihin viime kesänä, kun bongasin hänen teoksiaan Kauttuan Ruukinpuistossa olleesta näyttelystä. Törmäsin uudelleen Sjöblomin teoksiin tämän syksyn TEOS-näyttelyssä ja iskin silmäni tähän teokseen. Sen oli kuitenkin ehtinyt jo napata parempaan talteen Tyylialkemisti-blogistakin tuttu Katri Ahlmangreat minds! Niinpä laitoin itse taiteilijalle viestiä ja kysäisin, olisiko teoksesta useampaa vedosta. Ja sattumoisin teoksesta oli tehty kaksi vedosta, joista toinen oli vielä vapaana. Parin kuukauden neuvottelut puolison kanssa tuottivat lopulta tulosta ja nyt teos koristaa ruokailutilamme seinää. Ja sopii siihen mielestäni kuin nappi silmään.

Ruokailutilan mustavalkoista väriteemaa piristämässä on kuitenkin myös yksi väripilkku. Jenni Ropen hauskan muotoinen “Papu”-teos haastaa raikkaalla tavalla ajatusta, että taulun tai maalauksen tulisi olla neliskulmainen. Olemme tottuneet siihen, että taulut ovat kulmikkaita, mutta kukapa sanoo, että niin pitäisi olla? Papu, jota kotoisasti kutsumme papanaksi, löysi paikkansa mustavalkoisten teosten rinnalta – vähän kuin se olisi lennähtänyt viereisen seinän maalauksesta siihen.

Pupulandia | Koti | Taulut ja taide Pupulandia | Koti | Taulut ja taide

Ruokalutilan tauluseinän suhteen meillä on ollut ajatuksena, että sitä voi halutessaan sitten täydentää uusillakin teoksilla, jos mieluisia töitä löytyy. Tilaamamme ruokapöytäkin saapui viime viikolla kuukausien odottelun jälkeen kotiin, mutta ruokailutilasta voisin tehdä vaikka vielä ihan oman postauksensa myöhemmin. Toinen uusi hankinta on ollut olohuoneen punainen putkivalo, jollaisesta olin pitkään haaveillut. Mitäs pidätte? Minusta se sopii aika mahtavasti tuohon tauluseinän kylkeen tunnelmaa luomaan.

Sisustusaiheet ovat omissa ajatuksissa sattuneesta syystä nyt paljon pinnalla ja esittelen mielelläni tätä uutta kotia, kun se hiljalleen tässä rakentuu oman näköiseksi. Kiinnostavatko teitä sisustusjutut? Olisi myös hauska kuulla, mitä ikuisuusprojekteja teillä odottaa kotona toimeen tarttumista?

Pupulandia | Koti | Ruokailutila ja ruokapöytäPupulandia | Koti | Taulut ja taide

Related posts

24/11/21

Afterwork-podcast: Miten lopettaa pitkä ystävyyssuhde ja muita kuulijapulmia

1 20 afterwork

Tällä kertaa Afterworkin äärellä ratkotaan jälleen kuulijoiden pulmia – tällä kertaa ystävyys- ja perhesuhteisiin liittyen. Pohditaan muun muassa sitä, miten toimia passiivisaggressiivisesti käyttäytyvän kaverin kanssa tai luopua ystävyydestä, joka aiheuttaa enemmän pahaa oloa kuin hyvää mieltä?

Ja hei, Afterwork-podcastilla on oma Instagram-tili, joten tule ystäväksemme myös siellä! Löydät profiilimme nimellä @afterworkpodcast.

Aiemmin julkaistut AW-jaksot löydät tämän linkin takaa. Pääset myös kuuntelemaan podcastiamme esimerkiksi SpotifyniTunesinAcastin sekä muiden podcast-sovellusten kautta. :)

Photo: Janita Autio

Related posts

23/11/21

Tiistain taidevinkki: Marjatta Hanhijoen Silminnähden-näyttely Taidehallissa

4 30

KAUPALLINEN YHTEISTYÖ: TAIDEHALLI

Marjatta Hanhijoki - Silminnähden | Taidehalli

Valon ja varjojen leikkiä, valokuvamaisella tarkkuudella ikuistettuja yksityiskohtia, arkisia hetkiä, heijastuksia, peilejä, viuhkoja ja kimonoja… Muun muassa kaikkea tätä on Marjatta Hanhijoen taide. Silminnähden-näyttely Taidehallissa esittelee laajan katsauksen Marjatta Hanhijoen (1948) yli 50 vuotta kestäneeseen uraan taiteilijana. Teosten monipuolinen kirjo ulottuu valtavista ja värikkäistä akvarelleista pikkuruisiin grafiikoihin sekä hiilipiirroksista valokuviin, mutta kaiken keskiössä on Hanhijoen taidokas kyky tulkita ja ikuistaa hienovaraisesti valojen ja varjojen suhdetta ja leikitellä heijastuksilla. Hanhijoen teoksiin voi sukeltaa ja uppoutua pitkiksi ajoiksi, ja silti kenties löytää seuraavalla katselukerralla jälleen jotakin uutta, mitä ei viimeksi huomannut.

Kävin viime viikolla näyttelyssä piipahtamassa ja sain kunnian tavata myös valovoimaa, lämpöä ja elämäniloa huokuvan taiteilijan itsensä ja pääsin kuulemaan tarinoita teosten taustalla. Muutaman tunnin mittaisen kohtaamisen aikana piirtyi mielikuva eläväisestä, värikkäästä ja lapsenomaisella innostuksella maailmaa tarkkailevasta taiteilijasta, joka uppoutuu teostensa maailmoihin ja työskentelyprosessiinsa intohimolla ja vahvalla palolla pitkiksi ajoiksi kerrallaan. Marjatta Hanhijoki kuvaa teoksissaan niin itselleen tärkeitä paikkoja kuin ihmisiäkin: osa tutuista näkymistä ja ihmisistä toistuu useissa teoksissa erilaisissa elämän hetkissä, tilanteissa, valoissa ja tunnelmissa.

Toisaalta tuntemattomistakin ihmisistä saattaa tulla tuttuja, kun taiteilijaan iskee inspiraatio. Erään mallinsa Hanhijoki löysi puistonpenkiltä syömästä lounasta. “Hänen käsissään oli jotain, mikä kiehtoi minua, joten astelin hänen luokseen ja pyysin mallikseni. Nainen suostui ja maalasin hänestä lopulta lukuisia teoksia useiden vuosien ajan. Ja ne kädetkin saivat selityksen – hän on ammatiltaan viulisti”, Hanhijoki paljastaa tarinaa erään teoksen takaa.

Marjatta Hanhijoki - Silminnähden | Taidehalli

Keskellä: Virpin tytöt ja Max (2020)

Marjatta Hanhijoki - Silminnähden | Taidehalli

Yö (1999) ja Päivä (2001)

Hanhijoki on ollut valtavan tuottelias taiteilija ja tunnustaa, ettei millään olisi malttanut rajata näyttelyn teosten määrää sataan kuten hänelle oli ohjeistettu. “Minä ajattelin, että kun monet teokseni ovat niin pieniäkin, niin minun teoksianihan mahtuu esille tuplamäärä. Jossain vaiheessa näyttelykuraattori soitti minulle perään, että nyt Marjatta, et tuo enää yhtään teosta tänne enempää!” Hanhijoki virnistää. “Osan teoksista jouduin sitten viemään takaisin työhuoneelle, mutta olen iloinen, että nekin pääsivät sentään näkemään Taidehallin. Ja olen todella tyytyväinen ripustukseen!”

Hanhijoen oma leikkisä kädenjälki näkyy teosten lisäksi näyttelytilassa. Eräs saleista on tapetoitu Hanhijoen omasta talosta tutulla tapetilla, joka on ikuistettu myös teokseen, jossa kukkakuosi ympäröi maalausta sekä näyttelytilassa että etualalla seinässä ja peilistä heijastuvan omakuvan taustalla. Maalauksen viereen on ripustettu peili, josta näyttelyn kävijä voi nähdä samankaltaisen kuvajaisen kuin taiteilija itse maalatessaan teosta.

Marjatta Hanhijoki - Silminnähden | Taidehalli

Sininen Huone (1999)

Marjatta Hanhijoki - Silminnähden | Taidehalli

Monien Hanhijoen teosten äärellä jää ihastelemaan sitä, miten tarkkanäköisesti valo piirtyy paperille – ja kuinka se muuttaa kohdettaan suunnasta riippuen. Yhtä innostavaa kuin etsiä Hanhijoen teoksista jännittäviä yksityiskohtia, on tarkkailla valoa, varjoja ja heijastuksia ja kuinka taiteilija itse niillä leikittelee. Yllättävän monessa teoksessa taiteilija lymyilee kohteensa taustalla varjona tai heijastuksena peilissä.

Yksi läheinen teema Hanhijoelle on Japani, jonka vaikutus näkyy teoksiin ikuistetutuissa kimonoissa, viuhkoissa ja muissa yksityiskohdissa. Taiteilija on myös viettänyt aikaa Japanissa, mistä muistona on veikeitä haitarin muotoon taiteltuja kirjasia. “Jos seinät ovat jo täynnä taidetta, niin tällaisen haitarikirjan voi ottaa esille, kun haluaa katsella teoksia – ja laittaa takaisin hyllyyn, kun on katsellut tarpeeksi”, Hanhijoki vinkkaa.

Marjatta Hanhijoki - Silminnähden | Taidehalli Marjatta Hanhijoki - Silminnähden | Taidehalli

Marjatta Hanhijoki ilmiselvästi rakastaa lapsia: se näkyy niin teoksissa kuin näyttelyn suunnittelussakin. Ja vähän myös taiteilijan housuissa, joita on jouduttu paikkaamaan räätälillä, kun lasten kanssa lattialla touhutessa niihin on tullut reikiä. Nyt reikien tilalla on pieniä punaisia neliöitä – Hanhijoen lempiväriä. Suuri osa näyttelyn teoksista esittää lapsia: mukana on niin omia läheisiä kuin heidän ystäviään. Kierrellessämme taiteilija laskeskelee samalla teoksiinsa kätkettyjä peilejä – hänen on tarkoitus keksiä näyttelyn lapsikävijöille hauskoja pieniä tehtäviä.

Yhden salin nurkkaan Hanhijoki on koonnut vitriiniin vanhoja leluja ja aarteita, joista osa vilahtelee teostenkin yksityiskohdissa. Vitriinin viereen on tuotu pöytä pikkuruisine tuoleineen sekä kokoelma lastenkirjoja – taiteilija on nimittäin halunnut näyttelyn lomassa järjestää myös lapsille oman tilansa, jossa on lupa piirtää ja kuunnella satuja. Satuhetkiä on luvassa useampanakin sunnuntaina klo 13 ja jos haluaa päästä kuulemaan satuja Marjatta Hanhijoen itsensä lukemana, kannattaa suunnata paikalle 12.12. Satutuokioiden ohjelma löytyy Taidehallin nettisivuilta. Samana päivänä on myöhemmin klo 15 mahdollisuus päästä tapaamaan Hanhijokea muutenkin – ja lämpimästi suosittelen hyödyntämään mahdollisuuden. “Kirjoita sinne, että se on ihan kalkkis, mutta kyllä se kuitenkin ihan kohtuullisesti tajuaa asioita!” Hanhijoki vitsailee kohtaamisemme päätteeksi.

Marjatta Hanhijoki - Silminnähden | TaidehalliMarjatta Hanhijoki - Silminnähden | Taidehalli

Marjatta Hanhijoki paljastaa, että hänen oma lempikirjansa satunurkkauksen lastenkirjoista on Pikku Prinssi.

Marjatta Hanhijoki - Silminnähden | Taidehalli

Marjatta Hanhijoen näyttely on Taidehallissa esillä 2.1.2022 asti ja näyttelyyn pääsee myös Museokortilla (ja alle 18-vuotiaille sisäänpääsy on ilmainen). Opastettuja kierrosten ajankohdat voi kurkistaa täältä ja niitä on tarjolla sekä suomeksi, ruotsiksi, englanniksi että viittomakielellä.

Vinkiksi muuten, että tässä näyttelyssä on poikkeuksellisesti myös paljon töitä myytävänä. Jos siis näet jotakin, mistä pidät erityisesti, sen voi kenties ostaa omaksi. Kannattaa kurkata näyttelyn myyntiluettelosta, mitkä teoksista ovat myynnissä.

Mitä?

Taidenäyttely: Marjatta Hanhijoki – Silminnähden

Missä?

Taidehalli (Nervanderinkatu 3, Helsinki)
Museokortilla ilmainen pääsy, liput 14/8€, lapsille maksuton

Milloin?

13.11.2021-2.1.2022

Ti, to ja pe 11-18
Ke 11-20
La-su 11-17

Marjatta Hanhijoki - Silminnähden | Taidehalli Marjatta Hanhijoki - Silminnähden | Taidehalli

“Viimeisimpänä työstetty teos on aina se, josta tuntuu vaikeimmalta luopua”, taiteilija Marjatta Hanhijoki kertoo.

Marjatta Hanhijoki - Silminnähden | Taidehalli

Aito Helmi (1991-1992)

Marjatta Hanhijoki - Silminnähden | Taidehalli

Osa teoksesta: Aito Helmi (1991-1992)

Marjatta Hanhijoki - Silminnähden | Taidehalli

Teoksen “Sannemaare ja riikinkukkokyyhky Vili” (2005) taustalla on tositarina hylätystä kyyhkyn munasta, joka lopulta kuoriutui, kun kuvan tyttö hautoi sitä rintojensa välissä. “Lintu oli täysin leimautunut ihmisemoonsa. Tosin jossain vaiheessa paljastui, että Vilin sijaan sopivampi nimi olisi ollut Vilhelmiina”, Hanhijoki kertoo.

Marjatta Hanhijoki - Silminnähden | TaidehalliMarjatta Hanhijoki - Silminnähden | Taidehalli

Rouva Myssynen odottaa (1983)

Marjatta Hanhijoki - Silminnähden | Taidehalli

Marja peikkotyttö tiikerituolilla jäälautalla (1992)

Marjatta Hanhijoki - Silminnähden | Taidehalli

Leena Krohn (1998)

Marjatta Hanhijoki - Silminnähden | Taidehalli

Tässä teoksessa näkyy Marjatta Hanhijoen oma lapsenlapsi Aina. 

Marjatta Hanhijoki - Silminnähden | Taidehalli

Osa teoksesta: Musta Viuhka / Bao Che pyydystää perhosia (2013)

Marjatta Hanhijoki - Silminnähden | TaidehalliMarjatta Hanhijoki - Silminnähden | Taidehalli

Hanhijoki käyttää mielellään varjoja kuvatessaan vastavärejä. 

Marjatta Hanhijoki - Silminnähden | Taidehalli

En malttanut vastustaa kiusausta toisintaa Marjatta Hanhijoen teoksissa toistuvaa heijastus-teemaa, kun tilaisuus tuli vastaan. Näyttelytilan seinällä näkyvän peilin muoto on saanut inspiraationsa taiteilijan ystävän kotona olevasta peilistä, jonka voi bongata useammasta teoksestakin. 

Marjatta Hanhijoki - Silminnähden | Taidehalli

Osa teoksesta: Kiinalainen kukkamaalaus (2005)

Marjatta Hanhijoki - Silminnähden | Taidehalli

Photos: Jenni Rotonen / Pupulandia

Related posts