18/05/22

Afterwork-podcast: Isyys ja tasavertainen vanhemmuus

50 afterwork

Miksi uranaista pidetään yhä helposti huonompana äitinä? Entä miten siihen suhtaudutaan, jos isä ottaakin perheessä ”pääkasvattajan” roolia? Tällä kertaa Afterworkin äärellä keskustellaan isyydestä ja tasavertaisesta vanhemmuudesta Isimode-podcastin Juhana Kiiskin kanssa, joka muuten on myös Afterworkin tuottaja.

Afterwork-podcastilla on oma Instagram-tili, joten tule ystäväksemme myös siellä! Löydät profiilimme nimellä @afterworkpodcast. Aiemmin julkaistut AW-jaksot löydät tämän linkin takaa. Pääset myös kuuntelemaan podcastiamme esimerkiksi SpotifyniTunesinAcastin sekä muiden podcast-sovellusten kautta. :)

 

Photo: Janita Autio

Related posts

16/05/22

Mattapunaiset kevätkynnet

50

*Geelikynnet minulle tarjoaa Bio Sculpture

Red matte nails

Näin kevätauringon innostamana tuntuu, että erityisesti kaikki ihanat värit inspiroivat! Vihreä, keltainen ja vahvat siniset ovat jostain syystä houkutelleet viime aikoina erityisen paljon, mutta päätin nyt vaihteeksi loikata kevääseen klassisen punaisissa kynsissä. Oman twistinsä tomaatinpunaiselle sävylle kuitenkin antaa se, että kynnet saivat tällä kertaa mattapinnan. Olen pitkään halunnut kokeilla mattapunaista ja nyt hetki tuntui sopivalta. Huomaan muuten heti, että punaisten kynsien kanssa tulee houkutus laittaa myös huulipunaa useammin – oletteko muut huomanneet samaa?

Aiempia kynsityylejä pääsette selailemaan tämän linkin kautta. Ja kiinnostuneille tiedoksi, että käyn laitattamassa omani Bio Sculpture Salongissa Helsingissä. Lisätietoa Bio Sculpturen geelikynsistä löytyy tästä aiemmin tekemästäni postauksesta.

Punaiset mattakynnet

Related posts

12/05/22

Afterworkin lukupiiri: Fomosta, onnellisuuden tavoittelusta ja ystävien välisestä kateudesta

43 afterwork podcast

Miltä onnellisuuden kuuluu näyttää tai tuntua? Entä miten käy, kun fomo menee liian pitkälle? Afterworkin äärellä pohditaan tällä kertaa näitä teemoja sekä mielenterveyttä ja ystävien välistä kateutta Elina Annolan uutuusteoksen “Kunnes kukkivat puut” innoittamana. Jakso on toteutettu kaupallisessa yhteistyössä Bazar Kustannuksen kanssa.

Afterwork-podcastilla on oma Instagram-tili, joten tule ystäväksemme myös siellä! Löydät profiilimme nimellä @afterworkpodcast. Aiemmin julkaistut AW-jaksot löydät tämän linkin takaa. Pääset myös kuuntelemaan podcastiamme esimerkiksi SpotifyniTunesinAcastin sekä muiden podcast-sovellusten kautta. :)

Photo: Janita Autio

Related posts

10/05/22

Vaatemuistoja lapsuudesta ja nuoruudesta

11 77

Kuuntelin hiljattain Hanna Brotheruksen Ainoa kotini -teoksen äänikirjana ja eräässä kohdassa Brotherus listasi lapsuutensa lempivaatteita – sekä myös niitä inhokkeja. Tämä kirjan kohta pysäytti, sillä ryhdyin ihan automaattisesti muistelemaan myös omia lapsuus- ja nuoruusvuosieni lempivaatteita. Olen aina ollut kiinnostunut pukeutumisesta ja oli helppo palauttaa mieleen lapsuuden lemppareita ja inhokkeja.  Teinivuosina inhokkivaatteita ei ehkä enää niinkään ollut, kun omasta pukeutumisesta sai päättää hiukan lapsuutta vapaammin, mutta olen silti kokenut, että vasta aikuisena olen viimein päässyt ilmentämään sisintäni pukeutumisella kuten tahdon, koska saan itse hankkia sellaisia vaatteita kuin haluan.

Kirjan innoittamana keksin, että kokoan listaksi omia lemppareitani lapsuus- ja nuoruusvuosilta. On jännä huomata, kuinka joistakin vaatteista on jäänyt hyvinkin vahva muistijälki ja toisia ei muista lainkaan, vaikka esimerkiksi kuvista näkee, että tuollainenkin on ollut. Alta löydätte listaa niistä vaatteista, jotka ovat erityisesti jääneet mieleen – hyvässä tai pahassa.

Olisipa kiinnostavaa kuulla myös teidän muiden vaatemuistoja! Entä tuleeko mieleen jotain aivan karmeita lapsuus- ja nuoruusvuosien tyylitrendejä?

LAPSUUDEN LEMPIVAATTEITA

♥ Keltainen college-puku, jossa mustia pilkkuja ja vähän vajaamittaiset lahkeet sekä hihat (ei resoreita)

♥ Keltainen balettipuku tyllihelmalla – olisin voinut elää tässä yötä päivää ja oikeastaan varmaan elinkin. Äidin kertoman mukaan tyllistä oli loppuaikoina runsaan käytön jälkeen jäljellä enää vain riekaleita.

♥ Äidin ystävättäreltä saatu ohut huivi, jossa kukkakuvioita ja kimaltavaa metallilankaa. Tämä tuntui pitkään kallisarvoisimmalta esineeltäni.

♥ Musta toppahaalari, jossa neonvärisiä ”kiekuroita” – näin tällaisen vintage-aarteen jollain naisella tänä talvena ja sain kokea mielettömän nostalgia-aallon vyöryvän ylitseni

♥ Vaaleanpunainen Snoopy -collegepaita – tykkäsin tästä niin paljon, että sama pusero oli minulla päälläni sekä eskarikuvassa että ekaluokan koulukuvassa

♥ Mintunvihreä pehmeäksi kulunut yöpaita, jossa oli koiran kuva ja raidalliset hihat

♥ Verkkapuku, jossa oli violettia ja pinkkiä (ja ehkä keltaistakin)

♥ Perhetutun minulle neuloma persikanvärinen neulepusero, jonka puin kerran mennessäni ratsastamaan, koska mielestäni ratsastushousujen kirkkaansininen sävy ja villapuseron persikka sopivat kauniisti yhteen. Äiti ei arvostanut tätä stailausta ja sain jälkikäteen palautetta, että olin mennyt pukemaan tallille liian hienon paidan, jota olisi pitänyt säästellä vähän siistimpää pukeutumista vaativiin tilanteisiin.

♥ Pehmeälippainen ja värikäs lippis, jossa oli kiristysnyöri takana  – nämä olivat kuuminta hottia joskus 90-luvun alkupuolella. Ja Bula-hatut (jollaista minulla ei kyllä ollut).

♥ Musta naruolkaiminen ”liivimekko” valkoisella t-paidalla – isä toi tämän minulle tuliaisiksi Lontoosta ja olin niin ylpeä, että kerrankin minulla oli jotain trendikästä ja ihan minua varten hankittua. Useimmat vaatteeni perin serkuilta ja tykkäsin niistä kovasti, mutta olihan se kivaa saada joskus jotakin ihan omaa.

LAPSUUDEN INHOKKIVAATTEITA

♦ Mummomainen valkoinen pusero, jossa pistelevää ja kutittavaa pitsiä kauluksessa ja hihansuissa. Nythän tuo olisi minusta tosi hieno, mutta ymmärrän myös, että 3-vuotiaana en ollut samaa mieltä.

♦ Musta samettihame – olisin halunnut varmaan pukeutua vain vaaleanpunaisiin My Little Pony -kuvioituihin college-asuihin (jollainen päiväkotikaverilla oli)  ja äiti puki päiväkodin kuvauspäivään minulle mummopaidan ja mummohameen sekä kiiltonahkakengät.

♦ Farkkuhaalarit – tykkäsin kyllä muuten, mutta ne olivat minusta niin vaikeat riisua, että pissasin kerran mielenosoituksellisesti housuun puoliksi tahallaan, kun en saanut hakasia itse auki.

NUORUUSVUOSIEN LEMPIVAATTEITA

♥ Äidin vanhat valkoiset Lee-farkut – pelastin pehmeäksi kuluneet ja maalitahraiset farkut mökiltä käyttöön enkä ymmärtänyt, miten äiti oli voinut heittää niin upeat housut remppavaatteiksi.

♥ Serkulta perityt tummansiniset Wrangler-farkut – minulla ei ollut hienoja uusia Leviksiä kuten kavereilla, joten olin onnellinen näistä serkulta saaduista Wranglereista, joiden tummansininen raakadenim kului lopulta tosi kauniisti, kun käytin niitä lähes päivittäin koko nuoruusvuoteni.

♥ Punainen äidin vanha villapoolo, jossa oli rinnassa sininen ja valkoinen raita – tämä oli univormuni erityisesti 13-15-vuotiaana.

♥ Serkulta peritty tummanvihreä joustosamettimekko, jossa oli kiemuraisia kohokuvioita. Tämä mekko oli cooleimpia omistamiani vaatteita teini-iässä.

♥ Harmaa ribbi-t-paita, jossa oli ruskeat napit edessä. Ribbineulos oli 90-luvulla SE juttu. Ostin myös ehkä 10-11-vuotiaana omilla rahoillani vaaleanliilaa ribbineulosta olevan napapaidan, jossa oli teksti ”Naughty but nice”. En usko, että ymmärsin yhtään, mitä tekstillä todella tarkoitettiin.

♥ Äidin vaihto-oppilasvuosilta 70-luvulta peräisin oleva valkoinen t-paita, jonka rinnuksessa luki hiukan hologrammin lailla hohtelevalla sävyllä Illinois. Noihin aikoihin oli myös aika tavallista käyttää jotain mainos-t-paitoja ihan arkikäytössä.

♥ Punainen, vähän pörheää keinokuitua oleva poolokauluksellinen t-paita. Tämä oli pitkään ainoa vähän ”trendikkäämpi” paitani – ja sen mukaisesti se myös sitten olikin päällä todella usein.

♥ Beige neuletakki, jossa vetoketju ja ribatut kaulukset. Tämä oli ensimmäisiä ostoksiani H&M:ltä, kun se saapui Suomeen 90-luvun lopulla.

♥ Bootcut-malliset ja todella matalavyötäröiset Miss Sixty -farkut, jotka ostin omilla kesätyörahoilla ja jotka maksoivat aivan järjettömän paljon siihen nähden, paljonko olin ikinä vaatteesta aiemmin maksanut. Mutta niitä kyllä sitten käytettiinkin koko rahan edestä.

♥ Tummansiniset Osiris-skeittikengät, joita sämpylöiksikin kutsuttiin. Oliko muuten kellään muulla 90-luvulla nuoruuttaan eläneellä sitä, että tilannetta, että kengät olivat aina vähän liian isoja ja lonksuivat jalassa (tai sitten niitä laiskasti kävellen ”raahattiin” maata pitkin)? Aina piti olla kasvunvaraa, mutta lopulta kaikki kenkäni olivat pari-kolme numeroa liian suuria, kun jalkani ei enää ala-asteen jälkeen kasvanutkaan.

Laittakaahan omia tarinoita jakoon!

Related posts