18/01/14

Hiukset sileeks

16 18 P1157514.JPG

Testattavan hoidon sponsoroi Goldwell

Sain jokin aika sitten kutsun mennä testaamaan Goldwellin Kerasilk Treamentiä, joka on siis kampaajan hiuksiin tekemä pitkäkestoinen silottava tehohoito. Mietin alkuun, että mahtaisiko moisesta hoidosta olla minulle mitään hyötyä edes, koska hiuslaatuni on sellainen tyypillinen suomalainen: liukas lasimainen luiru ja suora, tietenkin. Yleensä kun tuollaista silotusta tarvitsevat enemmän karheiden ja/tai luonnonkiharoiden hiusten omistajat. Päätin kuitenkin silti mennä kokeilemaan, sillä näin talvella tukkani on useimmiten yhtä isoa takkua – tuumasin, että kaipa se silottava hoito voisi auttaa myös takkuongelmaan. 

Tällainen hento mutta runsaslukuinen hius etenkin talven kuivattamana nimittäin takkuuntuu uskomattoman helposti paksujen kaulusten ja kaulahuivien läheisyydessä. En voisi edes kuvitella pukevani päälle talvitakkia ja kaulahuivia laittamatta hiuksia ensin kiinni esimerkiksi nutturalle, koska muuten niskassa on takin riisuttuani rastaa muistuttava söherö, jota setviessä lähtee sekä järki että tukka. Raivostuttavaa! En käsitä ihmisiä, joiden hiukset eivät ikinä ole takussa, kun omani tuntuu olevan sitä aina. :D 

P1157505.JPG

Tässä havaintokuvaa hiusten tilanteesta ennen hoitoa.

P1157507.JPG

No, päästessäni Goldwellin koulutuskeskukseen, kampaaja pöyhi tukkaani ja totesi, että hoito on kuin tehty juuri tällaiselle tukalle. Samaan aikaan hoitoa oli tullut testaamaan myös toimittaja-ystäväni, jolla on nimenomaan sellainen paksu, karhea ja luonnontaipuisa tukka. Hän ehtikin ensisanoikseen ihmetellä, että mihin minä moista hoitoa sileine hiuksineni tarvitsin, mutta kun mainitsin tästä takkuominaisuudesta, hänkin ymmärsi. Kampaaja selitti, että Goldwellin hoito poikkeaa muiden merkkien keratiinihoidoista siten, että se räätälöidään jokaiselle hiustyypille ja asiakkaalle tarpeiden mukaan siinä missä ilmeisesti monissa muissa keratiinihoidoissa sama hoito toteutetaan sellaisenaan kaikille. Käytännössä siis asiakas voi kampaajan kanssa yhdessä valita, halutaanko vaikkapa luonnonkiharaa korostaa vai suoristaa. Yleisesti ottaen Kerasilk-hoito tekee hiuksista helpommin käsiteltävät, silottaa pörröisyyttä ja auttaa jossain määrin myös juuri tuohon takkuuntumiseen. Parhaimmillaan tulosten luvataan kestävän jopa 5 kuukautta ja hoidon vaikutusta voi auttaa pysymään yllä oikeanlaisilla hoitotuotteilla. 

P1157508.JPG

Mömmöt päähän ja eikun odottelemaan. ;)

Olin ajatellut, että hoidossa menisi varmaankin noin tunti, mutta itse asiassa siinä taisi loppujen lopuksi kaikkine vaiheineen mennä peräti 2,5 tuntia. Jos hiukset ovat oikein pitkät ja paksut, voi hoitoon mennä vieläkin pari tuntia enemmän. Tämä auttoi osittain selittämään Kerasilk Treatmentin kallista hintaa (295 euroa), sillä kokeiluhoidossa kuulemma kauimmillaan oli mennyt erään todella pitkä- ja paksutukkaisen toimittajan kanssa peräti 5 tuntia. Hoito on siis varsin arvokas, mutta jos vaikutus kestää parhaimmillaan jopa 5 kuukautta ja hiusten kanssa saisi muuten tapella päivittäin, voi se olla hyvinkin tuon arvonsa väärti. Monivaiheinen hoito sisältää siis seuraavanlaiset osiot: ensin hiukset kastellaan, sen jälkeen niihin levitetään kauttaaltaan räätälöity Kerasilk-hoito ja annetaan vaikuttaa 15-20 minuuttia. Tämän jälkeen hiukset föönataan kuiviksi ja hoidon vaikutusta vielä syvennettään käsittelemällä ne kauttaaltaan suoristusraudalla. Tämän jälkeen hiukset vielä pestään ja kuivataan. Kaikkiaan tähän prosessiin meni vaiheineen minun tukallani melkein 2,5 tuntia. Eli aikaa tähän kannattaa jonkin verran varata.

P1157527.JPG

No mikä sitten oli lopputulos? Hiukset todella tuntuivat hoidon jälkeen aivan unelmanpehmeiltä ja -sileiltä sekä kiiltäviltä ja värikin tuntui kirkastuneen, ja nyt 4 päivää myöhemminkin huomaan, että ennen hoitoa tosi kuivilta tuntuneet latvat ovat yhä todella sileät ja pehmeät. Hiukset eivät ole menneet pahemmin takkuun oikeastaan kertaakaan hoidon jälkeen, vaikka normaalisti takkukasaa saisi selvitellä päivittäin. Nyt takut ovat pieniä ja helposti setvittävissä, eikä sellaista koko latvat mukaansa nielevää rastapalloa ole näkynyt lähimaillakaan. Suoraan sanottuna fiilis on melkein kuin tuoreen hiustenleikkuun jäljiltä, kun latvat ovat niin sileän tuntuiset. Kaikkein merkittävimmän hyödyn hoidosta saavat varmasti ne, joilla hiuslaatu on luonnostaan karheampi, mutta kyllä tämä tuntuu mainiosti toimivan tällaisessa hennommassa ja sileämmässäkin hiuksessa. 

Onkos teillä muilla kokemusta tästä hoidosta? Tai kiinnostaisiko kokeilla? :)

P1157523.JPG

Tässä vertailua varten vastaavat jälkeen-kuvat. Ero on huikea. :) Mainittakoon vielä, että lopussa hiuksia ei enää suoristettu eli tältä ne näyttävät pelkän harjan kanssa föönauksen jäljiltä.

P1157517.JPG

Photos: Jenni Rotonen / Pupulandia

Related posts

27/12/13

5 x jouluyllätys keittiöön

13

Tajusin tässä joulutohinoiden tuoksinassa unohtaneeni julkistaa huipun KAI-veitsikisan voittajat eli muutama teistä kisaan osallistuneista saa nyt tällaisen myöhäisen joululahjan. :) Olipa hauska huomata, miten moni innostui noista värikkäistä veitsistä – ja lohdullista kuulla, etten todellakaan ole tylsien ja surkeiden keittiöveitsieni kanssa ollut yksin. Kiitos kaikille hulvattomia keittiötarinoita ja mahtavia kokkausvinkkejä jakaneille, sillä siellä oli oikeasti monta aika mainiota niksiä, joita tulen varmasti itsekin hyödyntämään. Perinteisen sähkölieden omistaville suosittelen oikeasti tuota kananmunankeittovinkkiä, joka löytyy yhdestä voittajakommentista – olen itsekin hyödyntänyt tuota niksiä jo kauan. :)

Umsa 

Samaistun ystävääsi, olen nimittäin silmiä pyörittelevä osapuoli silloin, kun kokkaamme poikaystäväni luona hänen surkeilla veitsillään. Itse olen veitsifriikki, laatikostani ja veitsitelineestäni löytyy laadukkaita ja teräviä veitsiä, joiden toimivuutta jaksan kehua ja ihailla, joidenkin läheisteni mielestä ehkä pelottavankin paljon. :D Tuo turkoosi/petroolin värinen veitsi saisi siis majoittua poikaystäväni luo, kunnes se joskus yhteenmuuton myötä päätyy taas minun laatikkooni, toivottavasti! :-)

Tiiaaaaa 

Mun kananmunan keittovinkki menee seuraavasti: Muna(t) kylmään veteen ja kattilaan, kattila liedelle ja sitten liesi lämpeämään. Kun vesi kiehuu, sammuta levy ja jätä kattila liedelle. Kun kiehuminen on loppunut, muna on juuri sopivan kypsä.

Tuo vaaleansininen veitsi mätsäis meidän keittiön kaappeihin ja vaikuttaa myös kokonsa puolesta hyvältä yleisveitseltä. :)

Piiiu 

Mä olen aivan surkea laittamaan ruokaa enkä edes erityisemmin pidä siitä, ja yksi syy epätykkäämiseen on huonot välineet. Keittiöstäni löytyy tasan kaksi “järeämpää” veistä, joista kumpikaan ei ole puoliksikaan yhtä tehokkaan näköinen ja kokoinen kuin nuo veitset.

Ensimmäisenä kokkausmuistona tulee aina mieleen ne kerrat, kun olen joka vuosi yrittänyt leipoa poikaystävälleni jotakin herkkua syntymäpäivälahjaksi. Jo kaksi kertaa on käynyt niin, että olen unohtanut taikinasta kananmunat. Lisäksi olen mm. viiltänyt käteni auki ananaspurkilla :D

Noista valitsisin tuon oranssin veitsen!

Lauura 

Heippa!
Pieni vinkki näin joulun alla; kahviporojen sekaan kun laittaa runsaan hyppysellisen kardemummajauhetta, niin saa ihanan jouluisen kahvihetken, ilman että kahvista tulee liian jouluisen makuinen. Jotkut valmiit joulukahvisekoitukset ovat vähän ällön makuisia, mutta näin saa ihanan hentoista joulufiilistä vähän kevyemmin maustein.
Ihania veitsiä :) Itse asiassa uutta sahalaitaista veistä tarvitsisin, eli taitaisin haluta tuon tumman sinisen sahalaitaveitsen. Toivottavasti onni suosii!
Ihanaa joulun aikaa Jenni :)!

ebe

Itse olen myös hyvin laiska teroituttamaan puukot, lukuunottamatta metsällä mukana kulkevaa puukkoa(sen isäni teroittaa) ;) exäni käytti muuan päivä sitten nuo keittiöveitseni teroituksella mutta tiedän, että kun itse saan ne vietyä sinne uudemman kerran, olen ehtinyt jo pitkään kirota niiden tylsyyttä ;) minulta löytyy veitsiä ihan hyvä valikoima, mutta tuollaisen vaaleanpunaisen(kolmas ylhäältä) kotiuttaisin oikeinkin mielelläni! :)

Eli käykäähän kurkkimassa sähköpostejanne – sieltä löytyy lisäinfoa! :) Kiitos vielä kaikille osallistuneille ja tiedoksi näistä iloisen värisistä Pure Komachi -veitsistä kyselleille, että tammikuusta lähtien näitä saa myös Kokkiveitset-verkkokaupasta. :)

Related posts

17/12/13

Piristystä keittiöön

181 34 kai-pure-komachi1.jpg

Kilpailun sponsoroi KAI-veitsien maahantuoja Home Appliance Brokers

Käsi ylös kaikki, joilla keittiöveitset ovat aina vähän liian tylsät tai muuten vain huonot? Ruoanlaittoa intohimoisesti harrastava ystäväni pyörittelee joka kerta silmiään, kun kokkaamme jotain minun luonani, sillä hän jaksaa aina pöyristyä siitä, miten surkeilla veitsillä meikäläisen keittiössä pilkotaan vihanneksia ja kaikkea muutakin. Jostain syystä en ole koskaan tullut panostaneeksi keittiöveitsiin mitenkään erityisesti – ja ehkä niiden olemassaolevienkin huolto ja teroitus on jäänyt vähän hunningolle. Se on vähän hassua, sillä joskus olen ihan työnkin puolesta joutunut huolehtimaan asiasta jatkuvasti – olin nimittäin opiskeluaikoina töissä ruokakaupan lihatiskillä, missä veitsiä huollettiin ja teroiteltiin aivan jatkuvasti. Kotiin asti en sitten kuitenkaan ole tajunnut näitä oppeja tuoda ja nyt ne ovat vuosien varrella jo päässeet vähän unohtumaankin. No, jos jollakulla on samantyyppistä ongelmaa keittiössä, niin nyt olisi teille kivoja uutisia! Olisi nimittäin taas luvassa hauska pieni jouluylläri huipun kilpailun muodossa. :)

En ole koskaan ajatellut, että keittiöveistä voisi kutsua söpöksi, kunnes näin KAI-veitsien Pure Komachi -sarjan hauskan väriset veitset. Ja älkää antako suloisten värien hämätä, sillä japanilainen KAI valmistaa maailman parhaita veitsiä eli tässä tapauksessa kivan ulkonäön takia ei tarvitse tinkiä laadusta. Kovasti mainetta maailmalla niittäneen KAIn hiukan edullisempi Pure Komachi -sarja on osoitus siitä, että keittiövälineiden ei aina tarvitse olla niin vakavia ja tylsiä (veitsien osalta pun intended, hehee). En olisi uskonut, että minusta voisi tulla veitsi-hifistelijä, mutta jotenkin tajusin vasta KAI-merkkiin törmättyäni, että millainen ero voi olla veitsellä ja Veitsellä. Japanissa kulttistatuksen saanut KAI valmistaa huippuunsa muotoiltuja, Samurai-perinteiden mukaan käsintaottuja veitsiä, joilla on oikein käytettynä ikuinen takuu ja joiden terävyys on omaa luokkaansa. Omaa viestiään kertoo myös fakta, että Japanissa merkki valmistaa kirurginveitsiä. Suomessa KAIn käsintaottuja veitsiä käytetään monissa huippuravintoloissa, muun muassa Tomi Björck suosii näitä veitsiä omassa työssään. 

kai-pure-komachi.jpg

Noiden käsintaottujen huippuveitsien hinnat voivat nousta pilviin, mutta KAIlla tosiaan on myös tuo iloisen värinen ja koneellisesti taottu Pure Komachi -sarja, joka on sekin huippulaatua mutta hintatasoltaan tällaiselle amatööri-kotikokille ehkä sopivampi. Väripinta on värjättyä non stick -materiaalia, joka hylkii likaa ja on siis helppo pitää puhtaana. Näiden veitsien hinnat ovat parin kympin luokkaa siinä missä nuo käsintaotut veitset voivat maksaa satoja euroja kappaleelta. Tärpiksi muuten voisi kertoa veitsiostoksille, että käsintaotun veitsen tunnistaa sellaisesta hiukan aaltoilevasta, puun syitä muistuttavasta kuviosta veitsen terän pinnassa – vain koneellisesti taotut veitset ovat sellaisia täysin tasaisia väriltään ja pinnaltaan. Suomessa käsintaottuja KAI-veitsiä myy Stockmann sekä verkkokauppa Kokkiveitset.fi ja noita iloisen värisiä Pure Komachi -malleja saa esimerkiksi Sokokselta, Prismasta, Anttilasta, sekä Kodin1:stä (ja tammikuusta lähtien myös tuolta Kokkiveitset-verkkokaupasta). Nyt tämän vuoden loppuun Pure Komachi on mukana vaaleanpunaisella veitsellään myös Roosa Nauha -kampanjassa, jonka myötä veitsen 19,90 euron myyntihinnasta 10% lahjoitetaan Roosa Nauha -rahastoon. Psst, hyvä ja tyylikäs keittöveitsi ei muuten ole ollenkaan hassumpi joululahjaidea. :)

Ja nyt sitten siihen kilpailuun! Kisaa sponsoroiva KAI-veitsien maahantuoja Home Appliance Brokers nimittäin antoi minulle arvottavaksi 5 tuollaista hauskaa ja värikästä Pure Komachi -veistä. Teidän tarvitsee vain päättää, että minkä noista väreistä tahdotte omaksenne! ;) Toki veitsien käyttötarkoituksissa on myös hiukan eroja, mutta oletin tietysti itse, että useimmille teistä se väri on olennaisempi valintakriteeri, haha. :D Osallistu kisaan näin: kerro postauksen kommenttiosiossa jokin oma pieni ruoanlaittoon liittyvä niksi, muisto tai tarina. Kerro myös, minkä värisen Pure Komachi -veitsen haluaisit omaksesi, jos voitto osuisi kohdalle. Kisa on voimassa pe 20.12.2013 asti ja muista jättää kommenttisi yhteyteen toimiva sähköpostiosoite. Onnea kisaan! :)

Related posts

12/12/13

Jenni for gTIE

19 21 PB306595.JPG

Jatketaan vielä tänään toiseenkin kiinnostavaan kotimaiseen merkkiin liittyvällä jutulla, nimittäin minua pyydettiin hiljattain mukaan hauskaan projektiin. :) Jo maailmallakin huomiota niittänyt asustemerkki gTIE toteutti valokuvaprojektin, johon oli valittu mukaan erilaisia bloggaajia ja minä sain kunnian olla yksi heistä. Ideana oli, että jokainen bloggaaja sai itse valita mallistosta mieleisensä korun itselleen, jonka kanssa tuli kuvatuksi. Kameran takana hääri ihana Mikko Rasila, jonka kuvattavaksi olen päässyt kerran aiemminkin, kun olin mukana Mariela Sarkiman Make Up Bible -kirjassa (kirjaan päätynyt lopullinen kuva näkyy täällä). Mariela muuten vastasi meikistäni näissäkin kuvissa. Team Mikko ja Mariela nappasi minusta viimeksikin niin mahtavan otoksen, että odotin mielenkiinnolla, mitä saisimme tällä kertaa aikaiseksi.

PB306601.JPG

Ensin piti valita itse koru, mikä ei ollut ihan helppo tehtävä. Mietin pitkään yli olan menevää ketjukorua, mutta totesin sen olevan käytössä ehkä hiukan hankala, koska se melkeinpä vaatii alleen paljasta ihoa. Niinpä päädyin lopulta kauniisiin roikkuiviin korvakoruihin, joissa yhdistellään nahkaa ja hopeaketjuja. Itse näin koruissa sellaista rentoa boheemifiilistä, joka sopi mahtavasti meikäläisen tyyliin. Suunnittelin, että puen kauniiden korvisten kaveriksi löysän rönttävillatakin ja farkut. Oli hauskaa, kuinka gTIEn suunnittelija Jenni Ahtiainen kertoi visioineensa korviksia lähinnä johonkin iltapukutyyliin, mutta tykkäsi kovasti myös minun ideoimastani boheemi-lookista. :) Sillä siis mentiin. Mikko halusi kasvoilleni jotakin todella luonnollista fiilistä ja sellaisen lookin Mariela sitten loihti – en ole varma laitettiinko edes ripsiväriä eli tosi luonnollisilla linjoilla mentiin. Oli muuten minulle ihan uutta, että mustavalkokuviin ei laiteta ollenkaan poskipunaa, sillä se kuulemma muuttuu mustavalkokuvassa vain harmaaksi varjoksi kasvoilla. Näytän ihan kummalliselta tuossa värikuvassa, kun olen niin henkeen ja vereen poskipunaihminen, että tuntuu suorastaan alastomalta ilman sitä. :D

PB306603.JPG

Ja tässä alla nyt sitten näkyy se lopputulos! Mitäs tykkäätte valmiista kuvasta? Siinä näkyy taas vähän erilaista Jenniä kuin mihin täällä Pupulandian puolella on totuttu! Kiitos huipputiimille hauskasta kokemuksesta ja gTIEn Jennille upeista korviksista. :) Iloksenne voin kertoa, että saan myös tämän jutun tiimoilta antaa teille käyttöönne -20% alekoodin jenniforgtie, joka on voimassa gTIEn verkkokaupassa vuoden 2013 loppuun asti. Lisäksi gTIEllä on nyt tämän loppuviikon ajan pop up -putiikki Kiseleffin talossa sijaitsevan miestenvaateliike FRENNin tiloissa ja sama alekoodi on voimassa myös siellä. Sekä verkkokaupasta että pop up -putiikista löytyy siis myös naisten Mayhem-malliston tuotteita.

Huomenna julkaistaan sitten gTIEn Facebook-sivuilla sekä Mikko Rasilan blogissa vielä tuo koko kuvasarja kaikista mukana olleista bloggaajista, jos haluatte kurkata nekin. :) Mukana on siis iso liuta kivoja tyyppejä: Vesa Silver, Outi Pyy, Kemikaalicocktailin Noora, Paikka auringossa -blogin Dorit, Tyyliä metsästämässä -blogin Veera, Kasper Strömman sekä Stella Harasek.

EDIT: Naisten Mayhem-malliston tuotteet tulevat verkkokauppaan tämän päivän (to 12.12.) ja huomisen aikana eli viimeistään viikonloppuna pääsee shoppailemaan näitä ihanuuksia. :)
 

jenni-rotonen-for-gtie.jpg

gTIE photo: Mikko Rasila

behind the scenes pics: Jenni Rotonen / Pupulandia

Related posts