12/03/19

Luonnonkosmetiikka: meikki-inspiraatiota kevääseen (+kilpailu)

41 30

KAUPALLINEN YHTEISTYÖ: DR. HAUSCHKA

Kevät tulee kohisten ja huomaan, että se hiiviskelee ajatuksiin myös meikkipussia kaivellessa. Varpaankynnet tekee mieli lakata värikkäiksi, vaikka sandaalikeleihin on vielä melkoinen tovi ja huomaan käyttäväni yhä useammin huulipunaa. Kävin hetki sitten hakemassa myös ihan uutta meikki-inspiraatiota kevätpäiviin, kun meikkaaja Emma Bentley loihti minulle meikin luonnonkosmetiikkamerkki Dr. Hauschkan kevään uutuuksilla. Dr. Hauschkan kevät-look kantaa nimeä High Spirits ja hehkuu pinkin, vihreän ja pronssisen ruskean sävyissä. Minulle tehdyssä meikissä käytettiin enemmän rauhallista ruskeaa, höystettynä kuparilla ja vaaleanpunaisella.

Rakastan Dr. Hauschkan kokonaisvaltaista ihonhoitofilosofiaa ja sitä, että se näkyy myös meikkituotteissa: jokaisen meikkituotteen koostumus on rakennettu niin, että ne eivät rasita ihoa, vaan hoitavat sitä varsinaisten ihonhoitotuotteiden rinnalla. Kaikki se Dr. Hauschkan vankka osaaminen ihonhoidon saralla on tuotu myös merkin meikkeihin. Arvostan myös sitä, että ihan jokainen Dr. Hauschkan tuote on luomua ja sertifioitua luonnonkosmetiikkaa meikeistä lähtien.

Ajattelin, että voisin nostaa muutaman uutuustuotteen tästä kevätlookista että pysyvästäkin kokoelmasta tärpiksi teille muille, jotka haluaisitte kokeilla hoitavaa luonnonkosmetiikkaa myös meikkien osalta. Napatkaa siis tästä vinkit talteen! Ja näitä tuotteita voi siis ostaa muun muassa Sokokselta, Stockmannilta, Ruohonjuuresta sekä hyvin varustelluista apteekeista.

Aurinkopuuteri

Yksi kevätlookin avaintuotteista on lämpöä ja kevyesti hohtoa kasvoille antava aurinkopuuteri. Tuote on pakattu näppärästi mukana kulkevaan pakkaukseen, jossa on mukana myös sivellin.

Meikkaajan vinkki: kopauta puuteria ensin kämmenselkään ja pyöräytä sivellintä pari kertaa kämmenselän iholla, niin väriä ei lipsahda iholle liikaa kerrallaan. Käytä tuotetta antamaan lämpöä aurinkopuuterin tapaan tai korostamaan haluamiasi kohtia kevyen hohteen avulla.

Luomivärikynä

Kahdella eri sävyllä varustettu luomivärikynä on meikkipussin monipuolinen tehotuote, sillä sitä voi käyttää sekä koko luomelle että rajauksen tekoon. Kummassakin sävyvaihtoehdossa on kaksi väriä, joista minun meikissäni käytettiin tuota pronssisena hehkuvaa ruskeaa. Luomivärikynien koostumuksessa on mineraalipigmenttejä sekä rohtokasviuutteita kuten masmaloa, kvittenvahaa sekä karitevoita, jotka hoitavat hellästi silmänympärysihoa.

Meikkaajan vinkki: jos haluat pehmeämmän lopputuloksen, pyöräytä kynästä väriä sormenpäähän ja levitä sävy luomille sormen kautta painelemalla – näin tehtiin myös minun meikkini kuvissa. Lisäksi luomille käytettiin kuparisen sävyistä puuterimaista luomiväriä, jossa on ihanasti pigmenttiä.

Voidemainen huulipuna

Huulipunasta on tämän kevään kokoelmassa tarjolla kaksi herkullista sävyä, vadelmaisempi pinkki ja persikkaisempi koralli. Minun lookissani käytettiin heleän vadelmaista sävyä ja voidemainen koostumus tuntuu huulilla todella miellyttävältä.

Meikkaajan vinkki: taputtele huulille sävyä suoraan aplikaattorilla ja painele lopuksi sormella huulia, niin lopputulos on kauniin luonnollinen.

Hohdevoide

Viime syksyn meikkikokoelmassa lanseerattu illuminating fluid –valovoide tuo kauniisti valoa niihin kohtiin kasvoilla, joita halutaan korostaa. Sipaise meikin päälle esimerkiksi poskipäille tai silmien sisänurkkiin tuomaan valoa tai sekoita meikkivoiteeseen ja anna koko kasvoille pientä ekstrahehkua. Tuote on koostumukseltaan kevyt ja saa ihon todella näyttämään siltä kuin valo osuisi siihen kauniisti.

Meikkaajan vinkki: moni aikuinen nainen arastelee turhaan käyttää hohdetta sisältäviä tuotteita, mutta tämä tuote sopii todella kauniisti myös aikuisemmalle iholle.

Silmä- ja kulmakarvapaletti

Eye & brow palette on Dr. Hauschkan monikäyttöinen klassikkotuote, joka löytyy myös monen ammattimeikkaajan meikkipakista. Tällä paletilla voi tehdä melkein mitä vain: täysmattainen tuote sopii sekä kulmiin että silmiin. Sillä saa loihdittua niin tumman smokey eyes –meikin kuin kevyemmänkin lookin. Minun meikissäni paletilla tehtiin tällä kertaa kulmat. Paletin sävyt elävät iholla eli eri ihosävyillä samat värit voivat näyttää erilaisilta, joten kannattaa testata tuotetta omalle iholle.

Meikkaajan vinkki: Jos haluat panostaa vain yhteen palettiin, tämä on helppo valinta. Luomimeikin ja kulmien lisäksi sävyillä voi tehdä myös rajauksen tai intensiivisemmän sävyn käyttämällä tuotetta märkänä. Ota siveltimeen väriä ja suihkuta siihen kasvovedellä, niin saat intensiivisen sävyn, jolla voit tehdä esimerkiksi rajauksen. Älä kuitenkaan kastele itse palettia.

Ripsiväri

Dr. Hauschkan ripsiväri on ehdottomasti luonnonkosmetiikka-ripsareiden parhaimmistoa: moni ammattilainen on ylistänyt sitä ja kertonut yllättyneensä, että luonnonkosmetiikan puolelta löytyy näin korkealaatuisia ripsivärejä. Hoitavassa ripsivärissä on mukana myös ripsiä vahvistavaa ja korjaavaa risiiniöljyä.

Meikkaajan vinkki: kokeile mustan sijaan ruskeaa ripsiväriä kuten tässä minulle tehdyssä meikissä. Ruskea sävy antaa luonnollisemman ja pehmeämmän katseen.

Meikkivoide

Dr. Hauschkan meikkivoide on saanut kiitosta erityisesti siitä, että se ei tunnu iholla – moni on kommentoinut, että tämän tuotteen kanssa tuntuu kuin iholla ei olisi meikkiä lainkaan. Meikkivoide on koostumukseltaan kevyt ja sitä on haluttaessa helppo kerrostaa peittävämmäksi. Kookos- ja macadamiöljyä sekä granaattiomenauutetta sisältävä meikkivoide jättää kauniin mattapinnan eikä tuki ihoa, vaan antaa sen hengittää.

Nude-sävyinen meikkikynä

Ihonsävyinen meikkikynä on täydellinen täsmätuote väsyneisiin aamuihin tai niihin hetkiin, kun katse kaipaa hiukan kirkastamista. Silmälääkkeissäkin käytettyä silmäruohouutetta sekä mustaa teetä sisältävä kynä itse asiassa hoitaa ja rauhoittaa herkkää silmänympärysihoa.

Meikkaajan vinkki: jos silmät näyttävät punoittavilta, tee alas silmien sisäluomelle kajal-rajaus, niin katse kirkastuu hetkessä.

Peitevoide

Dr. Hauschkan peitevoide häivyttää tummat silmänaluset ja epäpuhtaudet sekä hoitaa ihoa samalla manteli-, jojoba- ja avokadoöljyä sekä shea-voita sisältävän koostumuksensa ansiosta. Kannattaa huomata, että hyvin pieni määrä tuotetta riittää – ja samaa neuvoa voi soveltaa myös muiden Dr. Hauschka –tuotteiden käyttöön.

Meikkaajan vinkki: peitevoide on melkeinpä helpompi levittää iholle sormen kautta, sillä koostumus kuivahtaa aika äkkiä. Tuote toimii peittämisen lisäksii hyvin myös pohjustukseen.

Bonus:
Silmävirkiste

Silmävirkiste-ampullit ovat yksi Dr. Hauschka -valikoiman salaisista helmistä. Silmiä rauhoittava ja silmänympärysihoa hoitava tehotuote on täydellinen apu esimerkiksi itkeneiden, väsyneiden tai siitepölystä ärtyneiden silmien rauhoittamiseen, vahvistamiseen ja raikastamiseen. Ampullien vaikuttavat ainesosat ehkäisevät silmäpussien syntyä, kutinaa sekä väsynyttä tunnetta silmissä.

Meikkaajan vinkki: levitä ampullin sisältö kahdelle vanulapulle (tulevat pakkauksen mukana), aseta ne silmille ja anna vaikuttaa 10 minuutin ajan – tuokiosta voi ottaa irti tuplahyödyn rentoutumalla ja tekemällä samalla vaikkapa kasvonaamion. Kokeile esimerkiksi ennen juhlameikin tekoa tai kuuriluontoisesti silmänympärysihon heleyttämiseen.

Silmämeikinpoistoaine

Yksi kevään uutuustuotteista on myös silmämeikinpoistoaine, joka poistaa hellävaraisesti ja tehokkaasti myös vedenkestävän meikin ja nopeasti imeytyvien öljyjen ansiosta se myös hoitaa herkkää silmänympärysihoa. Tuote sisältää muun muassa ruusuvettä sekä seesami- ja auringonkukkaöljyjä sekä silmänympärysihoa helliviä rohtokasviuutteita. Ravista ennen käyttöä, kostuta vanulappu silmämeikinpoistoaineella ja pyyhi kevyesti silmän sisänurkasta ulospäin tai anna tarvittaessa vaikuttaa hetken verran. Tuote sopii myös hyvin herkälle iholle ja on dermatologisesti testattu.

Hei vinkkaan tässä samalla myös, että 22.-23.3. järjestetään Kattilahallissa Helsingin Suvilahdessa luonnonkosmetiikalle omistetut Luonnonkaunis-messut ja myös Dr. Hauschka on mukana messuilla. Erityisen kiinnostava vinkki messujen ohjelmassa on Dr. Hauschkan tuotteita kehittävä asiantuntija Annette Greco Walan tehtaalta, joka pitää perjantaina 22.3. klo 16 sekä lauantaina 23.3. klo 13 supermielenkiintoisen luennon luonnonkosmetiikan raaka-aineista sekä nykyaikaisen tutkimuksen ja perinteikkään ihohoito-osaamisen yhdistämisestä. Kannattaa siis käydä paikan päällä kuulemassa tarkemmin muun muassa Dr. Hauschkan meikkituotteiden synnystä.

Dr. Hauschka halusi ilahduttaa teitä vielä pienellä yllätyksellä, nimittän saan jakaa kolmelle onnekkaalle kahden hengen lippupaketin Luonnonkaunis-messuille. Jos siis kiinnostaa päästä kuulemaan luonnonkosmetiikkamaailman uusimpia tuulia ja tutustumaan kiinnostaviin merkkeihin, kerro jutun kommenttiboksissa, oletko kokeillut värikosmetiikkaa luonnonkosmetiikan puolelta? Entä ovatko Dr. Hauschkan meikkituotteet ennestään tuttuja? Mikä jutussa mainituista tuotteista kiinnostaa eniten? Osallistu kisaan 15.3. mennessä ja muista liittää kommenttisi yhteyteen toimiva sähköpostiosoite.

LISÄÄ LUETTAVAA:

Luonnonkosmetiikkaa ja vinkkejä ihonhoitoon: 5 + 1 suosikkia Dr. Hauschkalta

♥ Luonnonkosmetiikkamerkki Dr. Hauschka – mistä hypessä on kyse?

♥ Mielen, kehon ja ihon hyvinvointia: mitä on holistinen ihonhoito?

♥ Apua iho-ongelmiin lymfahieronnasta

♥ Ihohoitola Lupaus – hyvinvointia ja apua haastaviinkin iho-ongelmiin

♥ Pirun perioraalidermatiitti – tarinaa suunympärysihottumasta

♥ Kuinka nitistää perioraalidermatiitti?

♥ Hormonaalinen akne: Miten aikuisiän aknesta pääsee eroon?

Photos: Jenni Rotonen & Emma Bentley

Related posts

10/03/19

Vastuullista muotia: tehdasvierailulla Intiassa

6 44

KAUPALLINEN YHTEISTYÖ: STOCKMANN

Oletteko joskus miettineet, että olisipa mielenkiintoista päästä käymään jossakin vaate- tai asustetehtaalla näkemässä valmistusprosessia ja työoloja ihan omin silmin? No, minä sain tähän mahdollisuuden, kun lähdin tammikuussa Stockmannin A+more-tiimin mukaan Intiaan tuotantomatkalle. Stockmannin oman A+more-asustebrändin tuotteita valmistetaan esimerkiksi Italiassa (suurin osa neuletuotteista) sekä Intiassa (nahkatuotteet). Kommunikaatio tehtaiden ja A+more-tiimin välillä hoituu pääasiassa sähköisesti ja mallikappaleet kulkevat paikasta toiseen rahtina, mutta on tavallista, että suunnittelija ja ostaja vierailevat tehtailla uuden malliston tilauksia tehdessä pari kertaa vuodessa.

Minä sain nyt tällä kertaa mahdollisuuden päästä mukaan, sillä on aika paljastaa, että suunnitteluyhteistyöni Stockmannin A+more-merkin kanssa jatkuu myös ensi syksynä. Sain suunnitella yhteistyössä A+more-tiimin kanssa viime syksyn mallistoon pienen neuleasustekokoelman sekä muutaman nahkalaukun, ja jatkoa on siis luvassa. Pääsin nyt katsastamaan ensi syksyn laukkukokoelman mallikappaleita ihan paikan päälle, seuraamaan valmistusprosessia omin silmin sekä näkemään, millaisissa työolosuhteissa kokoelman laukut syntyvät. Vielä en saa paljastaa teille itse deignista enempää, mutta lähempänä syksyä näette sitten ne konkreettiset tuotteet!

Stichwellin tehdas Kolkatassa on ollut olemassa jo 26 vuotta ja Stockmann on tehnyt sen kanssa yhteistyötä melkein alusta asti, peräti 25 vuoden ajan. Jotkut teistä saattoivatkin bongata tammikuussa Instagram storyn puolelta videoitani tehdasvisiitiltä ja merkkasin nyt tuon tehdasvisiitin storyn highlightseihin, joten jos missasit tarinan tuolloin, voit yhä käydä kurkkaamassa sen Instagram-tilini kautta.

Stichwell on perheyritys, jossa on juuri tehty sukupolvenvaihdos, kun Kanoin perheen kolmekymppinen poika on siirtynyt tehtaan johtoon isänsä jäätyä sivuun. Ei ole vaikea ymmärtää, miksi Stockmann on halunnut tehdä tämän kumppanin kanssa yhteistyötä jo neljännesvuosisadan verran. Tehdas on palkittu parhailla mahdollisilla sertifikaateilla ja on helppo nähdä miksi, kun käy visiitillä paikan päällä. Kaikkialla on siistiä, työolosuhteet näyttävät erinomaisilta, tuotteiden laatu huipputasoa ja työntekijät vaikuttavat tyytyväisiltä. Kyselin paikan päällä myös työajoista ja muista käytännön asioista ja sain selville, että Intiassa on nykyisin varsin tiukka työaikalainsäädäntö, jota tehtaissa myös noudatetaan. Stichwellin työntekijän työpäivä alkaa aamulla klo 10 ja päättyy klo 19, ja siihen sisältyy tunnin mittainen lounastauko.

Kun täällä koto-Suomessa tunkee tavaroitaan nahkalaukkuun, ei todennäköisesti tule ollenkaan ajatelleeksi, miten paljon erilaisia valmistusvaiheita on vaadittu, että laukku ylipäänsä on olemassa. Kaikkein yksinkertaisimmankin tuotteen valmistuksessa on nimittäin vähintään noin 30 työvaihetta. Se on aikamoinen määrä! Tehtaalla jokaiselle työvaiheelle on oma osastonsa ja tekijänsä. Jokaisen laukun valmistus alkaa kaavasta ja mallikappaleesta, joiden pohjalta lopulliseen tuotteen yksityiskohtia viilataan ja muokataan halutunlaisiksi.

Konkreettinen valmistusprosessi alkaa sopivan nahan valinnasta, mistä se etenee leikkaamoon, jossa leikataan suurista nahkavuodista tarkoin kukin laukun valmistukseen tarvittava osa palaset huolellisesti hyödyntäen. Stichwellin tehdas käyttää paljon myös kasvivärjättyä nahkaa, mutta opin tehdasvisiitillä sen, että nykyisillä olemassaolevilla tekniikoilla 100% kasvivärjätty nahka on aina paksua ja kovaa. Se rajoittaa siis melkoisesti sitä, millaisissa tuotteissa kasvivärjäystä voi hyödyntää. Pehmeiden nahkalaatujen värjäyksessä on siis aina käytettävä kasvivärien lisänä jotakin muuta värjäysmenetelmää. Koska näissä minun ja A+moren yhteistyönä toteutetuissa laukuissa on pehmeämpi nahkalaatu, laukut ovat osin kasvi- ja osin kromivärjättyjä.

Kun nahka on leikattu sopiviksi palasiksi, palojen reunat ohennetaan ompelua varten, jotta saumoista ei tule liian paksuja. Laaduntarkkailu on osana prosessia pitkin matkaa ja liki jokaisen työvaiheen jälkeen tarkastetaan, että kaikki on kunnossa ja valmiina siirrettäväksi seuraavalle osastolle. On mahdotonta listata kaikkia lukemattomia työvaiheita prosessissa, mutta siihen kuuluu ompelua, saumausta, liimausta, puhdistusta, kuivatusta, tuotelappujen kiinnitystä pakkaamista ja lukemattomia tarkistus- ja viimeistelykierroksia matkan varrella. On myös mielenkiintoista, että tehtaalla on erillinen kuivaushuone, joka on erityisen tarpeellinen sadekaudella. Jos laukkuun on jäänyt vähänkään kosteutta ja se pakataan tiiviisti matkaamaan rahdin mukana pitkäksi ajaksi laivan ruumaan, se homehtuu ja pilaantuu ennen kuin pääsee määränpäähänsä. Muun muassa tällaisia yksityiskohtia pitää miettiä, jotta tuote pääsee priimakunnossa tehtaalta kaupan hyllylle.

Tehtaalla on kaikenikäisiä työntekijöitä, sekä miehiä että naisia ja kaikki tekevät töitä yhdessä. Osa työntekijöistä viipyy mukana matkassa vuoden tai pari, osa on tehnyt tehtaalla töitä koko ikänsä. Eri työtehtävät vaativat työntekijöiltä erilaista osaamista: joitakin hommia pystyy tekemään kuka tahansa pienellä perehdytyksellä ja osa vaativammista töistä vaatii enemmän osaamista ja kokemusta. Stichwell haluaa pitää kiinni ja hyvää huolta taidokkaista työntekijöistään, jotka myös välittävät samalla omille suojateilleen ammattitaitonsa saloja ja pitävät siten huolen siitä, että talosta löytyy taitoa ja osaamista tulevaisuudessakin. Kävellessämme tehtaan käytävillä, tehtaan jo eläkeiässä oleva omistaja kuiskii aina välillä korvaani, kun ohitamme jonkun erityisen taitavan työntekijän. On hauska huomata, että huippujen joukossa kokeneempien taitureiden rinnalla on myös monia parikymppisiä nuoria miehiä ja naisia.

Tehdasvisiitin jälkeen olen miettinyt, että monesti täällä Suomessa otsikoihin nousevat esimerkiksi Aasiassa sijaitsevista tehtaista vain ne, joissa on havaittu joitakin ongelmia. Ongelmista työolosuhteissa on tärkeää puhua ja niihin on sitäkin tärkeämpää puuttua, mutta yksipuolinen uutisointi saattaa synnyttää mielikuvan, että kaikki tehdastoiminta Aasiassa on enemmän tai vähemmän epäilyttävää ja että työntekijöiden olot tai palkat ovat kaikkialla Euroopan ulkopuolella surkeita tai kyseenalaisia. Vaikka joukkoon mahtuu myös mätämunia, todellisuudessa Aasiasta löytyy huippustandardit täyttäviä tehtaita ja esimerkiksi Stichwell on yksi niistä. Ajatuksissa vieraalla mantereella sijaitsevat tehtaat niputtuvat kuitenkin helposti kaikki siihen samaan surullisista uutisotsikoista tuttuun sarjaan, vaikka todellisuus olisikin jotain ihan muuta.

Stockmann on jo pitkään julkaissut tiedot kaikista omien merkkiensä valmistuksessa käyttämistään tehtaista ja tiedot niistä löytyvät yrityksen nettisivuilta. Stocka on itse asiassa ihan ensimmäinen suomalainen muotialan yritys, joka on aikanaan julkaissut tällaisen tehdaslistan. Viime viikolla Stockmann myös julkaisi tuoreimman vastuullisuusraporttinsa, jossa käydään läpi, millaisia askeleita vastullisuusasioissa on otettu eteenpäin ja millaisia tavoitteita yrityksellä on yhä tulevaa ajatellen. Raportti löytyy kokonaisuudessaan netistä ja sitä pääsee tutkailemaan myös itse, mutta olen koonnut tähän juttuun joitakin sellaisia kohtia raportista, jotka voisivat kiinnostaa teitäkin. Ylipäänsä Stockmann kertoo hyvin avoimesti ja kattavasti vastuullisuusperiaatteistaan ja konkreettisista toimistaan niiden hyväksi nettisivuillaan, eli jos aihe kiinnostaa, kannattaa käydä tutkimassa.

Stockmannilla on ostokonttoreita Euroopan ulkopuolella Kiinassa, Bangladeshissa, Intiassa ja Turkissa ja tuotantomaissa ollaan läsnä niiden kautta. Ostokonttoreissa työskentelevät työntekijät vierailevat säännöllisesti tehtailla, joissa Stockmannin omien merkkien tuotteet valmistetaan. Vierailuillaan he kouluttavat, tukevat ja ohjaavat ja valvovat paikallista tuotantoa sekä opastavat vastuullisuusasioissa. Stockmannin käyttämiin tehtaisiin tehdään kuitenkin myös riippumattomien tarkastajien auditointeja. Tarkempaa tietoa tästä löydätte halutessanne CSR-raportin sivulta 31.

Stockmann pyrkii jatkuvasti kehittämään sekä omaa tuotantoaan että muutakin valikoimaansa vastuullisempaan suuntaan. Vinkkasin aiemmin tällä viikolla Stockmannin valikoimaan kuuluvista vastuullisista merkeistä ja tuotteista Instagramin puolella, mutta myös tavaratalon omien merkkien valmistusta viedään mallisto mallistolta kestävämpään suuntaan. Vuoden 2018 raportin mukaan 30% Stockmannin omien merkkien vaatteista ja asusteista valmistetaan tällä hetkellä vastuullisista materiaaleista ja 65% trikoovaatteista on luomupuuvillaa. Ja esimerkiksi A+more-malliston neulemateriaalit ovat kaikki sertifioidusti eläinten hyvinvointia kunnioittavista lähteistä.

Vastuullisuusajattelu näkyy Stockmannin toiminnassa myös pienissä konkreettisissa asioissa kuten siinä, että yritys pyrkii vähentämään muovikassien käyttöä veloittamalla niistä oston yhteydessä. Se on tuottanut hienosti tulosta, sillä vuonna 2018 enää vain noin 18% asiakkaista osti muovikassin Suomen myymälöissä. Koko Suomen Stockmannin henkilöstö työskentelee nyt myös sertifioidun ympäristöjärjestelmän piirissä (ISO 14001) ja esimerkiksi jakelukustannuksista syntyviä päästöjä on onnistuttu vähentämää vuosien 2015-2018 välillä 25% verran.

Vaikka monessa asiassa voidaan vielä parantaa, on minusta tosi hienoa huomata, että Stockmann ottaa vastuullisuusasiat tosissaan ja pyrkii systemaattisesti kehittämään omaa toimintaansa kestävämpään suuntaan. Arvostan myös sitä, että esimerkiksi suunnittelupuolella vastuulliset arvot ovat todella korkealla tekijöiden päämäärissä. On ilo tehdä yhteistyötä ihmisten kanssa, jotka uskovat samoihin arvoihin kuin minäkin. Pidän myös siitä, että Stockmann ottaa vahvasti kantaa tärkeinä pitämiensä arvojen puolesta muissakin kuin ekologisuuteen liittyvissä kysymyksissä. Nyt naistenpäivänä Stockmann muuntautui taas Stockwomanniksi loppukuun ajaksi ja yhdenvertaisuuteen tähtäävät arvot näkyvät niin Stockmannin mainonnassa kuin muussakin toiminnassa.

Olisi hurjan kiinnostavaa kuulla, mitä mietteitä tämä tehdasjuttu herättää. Oli minulle itselleni todella mielenkiintoista päästä näkemään prosessia paikan päälle ja saada dokumentoida sitä myös teille. Tuntuu tosi tärkeältä, että voin seisoa suunnittelemieni tuotteiden takana ihan sieltä valmistusprosessista lähtien ja arvostan kovasti, että Stockmann on tarjonnut minulle mahdollisuuden olla osallisena tässä koko projektissa näin kiinteästi alusta asti.

Uskon, että nämä vastuullisuuteen liittyvät asiat kiinnostavat teitä tosi kovasti ja tästä syystä haluamme Stockmannin kanssa myös tarjota teille mahdollisuuden kysyä, jos jokin vastuullisuuteen liittyvä kysymys askarruttaa. Toteutamme ensi viikon perjantaina  15.3.2019 iltapäivällä Instagram storyssani “kyselytuokion”, jolloin vastaamme teidän etukäteen esittämiinne kysymyksiin. Mukana vastailemassa ovat Stockmannin vastuullisuuspäällikkö Emilia Gädda sekä A+more-malliston tuotepäällikkö Ulrika Hedman. Emme välttämättä pysty ottamaan mukaan ihan kaikkia saapuneita kysymyksiä, mutta pyrimme poimimaan kyselytuntiin mukaan mahdollisimman suuren joukon meille saapuneista kysymyksistä. Jos siis jokin vastuullisuusasioihin liittyvä asia mietityttää,  jaa mietteesi ja kysymyksesi kommenttiboksissa ja seuraa IG storyani perjantaina 15.3. klo 14-15. :)

Tehtaan johtaja kertoo meille kasvivärjätyn nahan ominaisuuksista.

Tehtaan omistaja ja perustaja kertoo minulle nahan ohennusprosessista.

Tehtaan jälleenmyynnistä vastaava Neha lähettää terveisiään Pupulandian seuraajille.

Tehtaan omistaja selittää kuivaushuoneen toimintaa.

Ennen kuin laukku menee tuotantoon, siitä tehdään mallikappale.

Viimeisiä tarkistuksia tehdään.

Photos: Guilherme Guise

Related posts

8/03/19

Elämä ilman väkivaltaa – kaikille naisille

5 47

HYVÄNTEKEVÄISYYS-YHTEISTYÖ: SOLIDAARISUUS & ASENNEMEDIA

Tiesitkö, että joka kolmas nainen Suomessa on kokenut parisuhdeväkivaltaa, jonka tekijänä on nykyinen tai entinen kumppani? Luku on järkyttävä. Ja sen suuruuden hahmottaa kunnolla vasta, kun sitä soveltaa omaan elämänpiiriin: katselee vieraita naisia bussipysäkillä, ruokakaupan jonossa tai kahvilan pöydässä. Käytännössä 33% tarkoittaa, että kolmasosa kaikista tuntemistani naisista on todennäköisesti jossain vaiheessa joutunut omassa parisuhteessaan väkivallan uhriksi. Väkivallanteot tapahtuvat kuitenkin kotien “suojissa”, näkymättömissä katseilta ja häpeä pitää huolen, että suuri osa väkivallan uhreista vaikenee kokemastaan. Kun näistä teoista ei tiedä eikä ole omakohtaisesti kokenut, on pelottavan helppo unohtaa, että sellaista ylipäänsä tapahtuu. Siksi tuntuu tarpeelliselta painottaa: joka kolmas.

Parisuhdeväkivalta on vain yksi naisten kokeman väkivallan muodoista ja todellisuudessa suomalaisista naisista peräti 47% kertoo kokeneensa fyysistä väkivaltaa 15 ikävuoden jälkeen. Kotimaamme on myös niittänyt erittäin kyseenalaista huomiota kansainvälisissäkin tutkimuksissa, sillä Suomi on kattavan EU-tutkimuksen mukaan koko Euroopan Unionin toiseksi turvattomin ja väkivaltaisin maa naisille. Ja lisää aiheeseen liittyviä tutkimustuloksia löytyy THL:n nettisivuilta. Miten ihmeessä tällaiseen tilanteeseen on päädytty?

*

Todella huolestuttavalta tuntuu myös, että aivan tuoreen tänään julkistetun kyselytutkimuksen mukaan kolmannes suomalaisista miehistä ajattelee, että naisen kokema väkivalta on joskus tämän omaa syytä. TNS Kantarin toteuttamassa kyselytutkimuksessa kartoitettiin suomalaisten asenteita naisiin kohdistuvaa väkivaltaa kohtaan täällä Suomessa ja maailmalla, ja tämä oli yksi kyselyn tuloksista. Onneksi kaikki tulokset eivät olleet ihan yhtä synkkiä: 96% suomalaisista on sitä mieltä, että naisiin kohdistuva väkivalta on aina väärin, 95% ajattelee, etä henkinen väkivalta voi olla yhtä vakavaa kuin fyysinen ja 74% haluaa tukea kaikkialla maailmassa näkyvästi naisiin kohdistuvan väkivallan vastaista työtä.

Tänään vietetään kansainvälistä naistenpäivää ja tämä päivä on erityisen hyvä hetki vilkaista näitä lukuja ja muistuttaa itselleen, että edelleen on tasa-arvon, ihmissoikeuksien ja naisten kunnioittamisen tiimoilta työsarkaa – niin maailmalla kuin meillä täällä Suomessakin. Liian monen naisen elämää kehystää väkivalta ja jokaisella pitäisi olla oikeus elää turvassa omassa kehossaan. Kotimaan väkivaltatilastot pysäyttävät ja tulevat luonnollisesti lähemmäs itseä, mutta naisiin kohdistuva väkivalta on aivan yhtä tuomittavaa, tapahtui se sitten seinän takana naapurissa tai toisella puolen maapalloa. Väkivalta on globaali ongelma ja jokainen tyttö sekä nainen on yhtä arvokas asuinpaikasta tai etnisyydestä riippumatta.

*

Naisiin kohdistuvalla väkivallalla on monenlaisia muotoja ja vaikka sitä ei välttämättä ensimmäisenä tulisi ajatelleeksi, myös sukuelinten silpomisperinne on osa globaalia naisiin kohdistuvaa väkivaltaa. Yli 200 miljoonaa naista ympäri maailman elää silvottuna ja kulttuurisesta sekä historiallisesta taustastaan huolimatta silpominen on osa laajeempaa ilmiötä ja globaalia naisiin kohdistuvaa väkivaltaa. Silpominen usein eritellään omaksi kuplakseen eikä sitä edes ajatella osana keskustelua, kun puhutaan naisiin kohdistuvasta väkivallasta yleisemmällä tasolla. Todellisuudessa se on kuitenkin epätasa-arvon äärimmäisimpiä ilmentymiä.

Olen kirjoittanut silpomisesta sekä Solidaarisuuden Silpomaton-kampanjasta useampaan otteeseen, mutta aihe ei vanhene eikä siitä voi puhua liikaa. Väkivallan kokemus on pohjimmiltaan sama, oli kyseessä sitten raiskaus, perheväkivalta tai sukuelinten silpominen: kipu, rikottu luottamus, pelko, nöyryytys, häpeä. Eikä silpominen ole vain etäinen ilmiö tuolla jossakin kaukana, vaan se on läsnä myös suomalaisessa yhteiskunnassa. THL:n raportin mukaan arvioidaan, että myös Suomessa jopa yli 3000 tyttöä saattaa olla silpomisuhan alla. Meillä ei ole varaa sulkea asialta silmiämme ja tänään, kansainvälisenä naistenpäivänä, haluan muistuttaa, että me kaikki voimme kantaa kortemme kekoon väkivallan vastaisessa taistelussa, solidaarisuudesta naisia kohtaan.

*

Loppujen lopuksi väkivallan kitkeminen alkaa aina vaiettujen asioiden nostamisesta rohkeasti puheenaiheeksi sekä jäykkien sukupuoliroolien haastamisesta. Naisiin kohdistuva väkivalta on monin paikoin niin syvälle juurtunutta ja sosiaalisesti hyväksyttyä, ettei sitä edes osata pitää ongelmana. Erityisesti Somalimaassa ja Keniassa toimiva Solidaarisuus yrittää tästä syystä pureutua epätasa-arvon juurilla piileviin syihin ja vaikuttaa niihin: työ alkaa naisten heikon aseman parantamisesta. Hyvin konkreettisia tapoja vaikuttaa naisten asemaan omassa yhteisössään ovat esimerkiksi luku- ja kirjoitustaidon opettaminen. Ilman näitä taitoja on vaikea pitää huolta omista asioistaan, saada kirjallista tietoa omista oikeuksistaan tai edes tehdä rikosilmoitusta. Naisten taloudellisen itsenäisyyden tukeminen on myös konkreettinen keino mahdollistaa heille enemmän päätäntävaltaa omasta elämästään.

Toisaalta tarvitaan myös suurempaa yhteiskunnallista asennemuutosta. Sukupuolten välinen epätasa-arvo ilmenee esimerkiksi Somalimaassa rajulla tavalla siten, että raiskauksen uhri joutuu usein yhteisönsä syrjimäksi ja raiskaaja selviää rangaistuksetta. Yksi Solidaarisuuden tähtäin onkin saada aikaan muutoksia ihan lainsäädännön tasolla: yksi tärkeistä tavoitteista on silpomisen kieltävä laki Somalimaassa. Naistenpäivän kunniaksi starttaavan Solidaarisuudesta-kampanjan tavoite on kerätä varoja Somaliassa ja Keniassa tapahtuvaan valistustyöhön, josta voitte lukea tarkemmin aiemmin tekemistäni postauksista. Jokaisella naisella on oikeus elää ilman väkivaltaa.

*

Kampanjan visuaalisen ilmeen takana on kansainvälistäkin mainetta helsinkiläistaiteilija Anna Salmi, joka on tehnyt gif-animaatioita muun muassa Gwen Stefanille ja TED Talksille, ja vilahtanut muuten täällä Pupulandiankin puolella jokunen vuosi sitten. Hän on suunnitellut kampanjan upeat kuvitukset, joista yksi koristaa myös kampanjan hyväksi myytävässä “vaimonhakkaaja-topissa”. Miettikää, että arkikielessä puhumme “vaimareista” ajattelematta sen kummemmin, että sanavalinnalla naureskellaan todellakin naisiin kohdistuvalle väkivallalle.

Solidaarisuudesta-kampanja alkaa siis tänään ja osallistua voit lahjoittamalla keräykseen TÄÄLLÄ tai ostamalla 50€ hintaisen kampanja-paidan, jota on saatavilla rajoitettu erä sekä miehille että naisille. Kampanjan tuotto ohjataan naisiin kohdistuvan väkivallan vastaiseen työhön sekä naisten taloudelliseen voimauttamiseen Somaliassa ja Keniassa.

Mitä sinä olisit valmis tekemään solidaarisuudesta väkivaltaa kokevia tyttöjä ja naisia kohtaan?

Related posts

5/03/19

Biologisen kellon tikitystä: tiukkaa faktaa hedelmällisyydestä

27 90

KAUPALLINEN YHTEISTYÖ: MEHILÄINEN FELICITAS & ASENNEMEDIA

Reilu kuukausi sitten avauduin poikkeuksellisen henkilökohtaisesta aiheesta ja poikkeuksellisen avoimesti. 35 vuotta täyttäessäni (ja jo hiukan sitä ennen) iski yhtäkkiä tajuntaan voimalla ajan rajallisuus. En ole koskaan tuntenut biologisen kellon tikitystä vauvakuumeen muodossa, mutta yhtäkkiä se maagiselta tuntuva 35 vuoden rajapyykki olikin todellisuutta, enkä käytännössä ollut vielä juuri sen lähempänä perheen perustamista kuin aiemminkaan elämässä. Kun olen vierestä seurannut minua hieman vanhempien ystävieni tilanteita sekä myös vaikeuksia raskaaksi tulemisessa, tajusin ehkä ensimmäistä kertaa jotenkin kouriintuntuvammin, ettei lapsen saaminen todellakaan ole mikään itsestäänselvyys. Enää asiaan ei voi suhtautua ihan niin huolettomasti ja tietoisuus oman iän vaikutuksesta hedelmällisyyteen on läsnä hyvin monissa mietteissä tulevaisuuteen liittyen.

Uskon, että valtavan moni kolmekymppinen nainen voi samaistua takaraivossa tykyttävään ahdistukseeni hedelmällisyyden romahduksesta. Tuntuu suorastaan absurdilta, että luonto on järjestänyt asian näin. Päällisin puolin sitä tuntee elävänsä elämänsä parasta aikaa ja olevansa kukkeimmillaan, ja samanaikaisesti munasarjat rapistuvat kovaa vauhtia. Jokainen elämäntilanne on omanlaisensa ja oli todella kiinnostavaa lukea myös muiden kokemuksia ja tarinoita tästä aiheesta omien pohdintojeni jälkeen.

*

Postauksen ja sen kommenttiboksissa virinneen keskustelun myötä minulle heräsi ajatus, että ehkä voisin ihan oikeasti tutkituttaa oman hedelmällisyyteni, jotta tietäisin missä mennään ja paljonko tässä mahdollisesti on vielä pelivaraa. Olen myös ollut kiinnostunut tietämään lisää munasolujen pakastamisesta, sillä sekä lääkäriystäväni että hedelmöityshoitojen kautta lopulta 40-vuotiaana raskaaksi tullut ystäväni ovat vakavasti suositelleet harkitsemaan sitä vaihtoehtona.

Tiedän, että nämä asiat kiinnostavat minun lisäkseni monia muitakin, joten päätin kysyä asiaan ihan ammattilaisnäkökulmaa. Olen tehnyt jo pitkään yhteistyötä Mehiläisen kanssa ja sen alaisuudessa toimii myös nimenomaan lapsettomuus- ja hedelmällisyyshoitoihin erikoistunut Felicitas. Niinpä sovin tapaamisen lääkärin kanssa, jotta voisin kysellä sekä omaa että mahdollisesti teidänkin mieltänne askarruttavia kysymyksiä asiantuntijalta. Jutussa asiantuntijana on toiminut Felicitaksessa työskentelevä gynekologi Tiina Hakala-Ala-Pietilä, joka on erikoistunut nimenomaan hedelmällisyysasioihin ja lapsettomuushoitoihin.

*

Juttelimme lääkärin vastaanotolla siitä, että on oikeasti hiukan huolestuttavaa, kuinka moni ei tajua, miten radikaalisti ikä todella vaikuttaa hedelmällisyyteen. Moni viivyttelee lapsihaaveiden kanssa puhtaasti tietämättömyyttään, vaikka tulevaisuuden toiveissa on oma perhe ja elämäntilanne sallisi helpostikin jo konkreettiset askeleet prosessissa eteenpäin. Gynekologi Tiina Hakala-Ala-Pietilän mukaan monella on hedelmällisyydestä myös paljon ihan väärää tietoa. Tutkimuksen mukaan jopa yli puolet 35-vuotiaista miehistä luulee, että naisen hedelmällisyys alkaa heiketä vasta 40 ikävuoden jälkeen. Myös osa naisista erehtyy luulemaan näin. Ei siis ole ihme, että osa herää perheenperustamissuunnitelmiin vasta varsin myöhään. Tietenkin monella syynä on esimerkiksi sopivan kumppanin puute, mutta paljon on myös vakaassa parisuhteessa olevia pariskuntia, jotka odottelevat asian kanssa suotta, kunnes tuleekin jo kiire.

Todellisuudessa naisen hedelmällisyyden lasku alkaa näkyä jo 30 ikävuoden tuntumassa ja 35 ikävuoden jälkeen se on jo erittäin huomattavaa. Viihdeuutisten Hollywood-tarinat reilusti päälle nelikymppisten naisten ensiraskauksista tukevat harhakäsityksiä, sillä useimmiten siinä iässä raskaus on mahdollinen vain luovutetun munasolun avulla. Kuitenkin tästä puhutaan vain äärimmäisen harvoin, joten moni elää uskossa, että raskaaksi tuleminen ja lapsen saaminen omilla munasoluilla on vielä täysin realistinen haave reilusti yli nelikymppiselle (43+). Hakala-Ala-Pietilän mukaan harhakäsitykset näkyvät myös klinikalla: moni ei todella tiedä, että on vaikeaa tulla omilla munasoluilla raskaaksi, jos ikä alkaa olla muutamankin vuoden päälle neljänkymmenen. Poikkeuksia toki on, mutta ne ovat tilastojen valossa harvinaisia.

Jäin lääkärin kanssa juteltuani miettimään, mistä johtuu, että tieto ei tavoita ihmisiä. Tulin siihen tulokseen, että ihmiset, jotka eivät koe lasten hankkimista ajankohtaiseksi juuri nyt, eivät yksinkertaisesti hakeudu tiedon äärelle. Biologian tunneista koulussa on jo pieni ikuisuus ja toisaalta lasten hankkimiseen tai vaihdevuosiin liittyvät asiat tuntuvat vielä niin kaukaisilta teini-iässä, ettei ole ihme, jos osa faktoista unohtuu matkan varrella. Enkä ole ihan varma, miten perusteellisesti näitä asioita edes käydään läpi siellä koulun biologian tunneilla muutenkaan. Oli miten oli, moni havahtuu ymmärtämään hedelmällisyyttä koskevat realiteetit vasta siinä vaiheessa, kun perheen perustaminen alkaa tuntua ajankohtaiselta – usein vasta kolme- tai nelikymppisenä. Ja valitettavasti se voi tietyissä tilanteissa olla silloin jo aika myöhäistä. Juuri siksi on minusta erityisen tärkeää, että tämä tieto tuodaan tällaisiin kanaviin, jotka eivät ole ensisijaisesti suunnattu nimenomaan lapsen hankkimista suunnitteleville. Ehkä tätä kautta se tavoittaa sellaistakin yleisöä, joka ei muuten tulisi varta vasten hakeutuneeksi tiedon äärelle. Yleisestikin hedelmällisyydestä tulisi nykyisenlaisen elämäntyylin ja -rytmin puitteissa puhua enemmän, niin naisille kuin miehillekin.

Kaikkihan eivät toki lapsia edes halua, mutta lapsettomuuslääkäri toteaa, että on silti tärkeää olla tietoinen hedelmällisyyden kehityksestä. Toisinaan mieli saattaa myös matkan varrella muuttua: jotkut tietävät vakaasti jo nuoresta lähtien, etteivät halua lapsia, mutta osalla mielipide muuttuu, kun kriittinen 40 vuoden merkkipaalu alkaa lähestyä. ”Jos on epävarma siitä, haluaako tulevaisuudessa lapsia, mutta haluaisi pitää tämän mahdollisuuden avoimena, kannattaa miettiä asia itsekseen läpi, olisiko ennakoiva munasolujen pakastus vaihtoehto, jota haluaisi harkita”, Hakala-Ala-Pietilä toteaa.

*

Lääkäri kertoo kohtaavansa hedelmällisyyskeskustelun ympärillä samanlaisia huolia ja murheita, jotka nousivat esille monien kommenteissa myös oman kirjoitukseni yhteydessä pari kuukautta sitten: ”Moni herää näihin asioihin aika myöhään. Käytännön kysymykset ja työhön sekä rahatilanteeseen liittyvät asiat huolettavat kovasti, mutta toisaalta samanlaisten huolten kanssa on kamppailtu kautta aikojen, ja jotenkin ne asiat aina ovat järjestyneet. Moni pelkää vähän turhaankin ja rakentaa elämää hurjan pitkään valmiiksi lapsen tuloa ajatellen, ja huomaa vasta sitten, ettei raskaaksi tuleminen onnistukaan enää niin helposti.”

Oman postaukseni kommenteissa olikin ihanan kannustavia ja rohkaisevia tarinoita, joissa raskaus on yllättänyt ei-niin-otollisessa elämäntilanteessa ja kaikki on lopulta mennyt tosi hyvin, vaikkei ehkä juuri niin kuin elämäänsä oli alun perin suunnitellut. Toisaalta, harvoinpa tätä elämää niin kamalan tarkkaan voikaan (tai edes kannattaa) suunnitella: yllätykset ja odottamattomat käänteet kuuluvat asiaan. Olenkin joskus miettinyt, että yllätysraskaus saattaa jopa olla monelle lopulta se ”helpoin” vaihtoehto, koska se tavallaan vain pakottaa järjestelmään elämän tilanteen ympärille sen sijaan, että jäisi loputtomiin odottelemaan sitä ”oikeaa hetkeä”, jota ei koskaan tunnu tulevan.

*

Näin henkilökohtaisista aiheista julkisesti puhuminen on aina vähän pelottavaa. Perheasioihin ja lapsen saamiseen liittyy voimakkaita tunteita, ja toisinaan ihmiset ovat aika herkkiä neuvomaan muita omien kokemustensa pohjalta. On kuitenkin tärkeää muistaa, että kukaan meistä ei tunne toisen (varsinkaan ihan vieraan) tilannetta niin hyvin, että muita kannattaisi kovin hanakasti lähteä opastamaan. Onkin ollut hienoa huomata, kuinka hienotunteisesti ja muita kunnioittavasti tätä keskustelua on aiheen ympärillä käyty juuri täällä blogin puolella. Lämmin kiitos siitä.

Mutta siis, jos hedelmällisyysasiat mietityttävät, niin niistä voi käydä juttelemassa myös lääkärin kanssa. Oman hedelmällisyyden tilaa on myös mahdollista tutkia. Kävin itse tosiaan jututtamassa lääkäriä näistä asioista ja samalla tehtiin myös minulle tämä hedelmällisyystutkimus, jonka tuloksia vielä odottelen. Sen pohjalta mietin sitten, annanko asioiden vain edetä omalla painollaan vai harkitsenko mahdollisesti ennakoivaa munasolujen pakastusta vaihtoehtona. Prosessi on todella kallis, joten sekin hiukan mietityttää, mutta tulosten saaminen varmasti selkiyttää omia ajatuksia. Voi olla, että lopulliset päätökset asiasta pidän omana tietonani, mutta kokosin tähän juttuun tietopaketin hedelmällisyyden testaamisesta ja ennakoivasta munasolujen pakastuksesta, joten voitte tältä pohjalta sitten miettiä, voisivatko ne olla konkreettisia keinoja tuoda mielenrauhaa tai selvitellä tilannetta myös omalla kohdalla.

Hedelmällisyyden testaaminen

Naisen hedelmällisyyttä on mahdollista mitata muun muassa munasarjoja ja tiettyjä veriarvoja tutkimalla. On olemassa myös uusi geenitesti, jonka perusteella löydetään 65% niistä naisista, joilla vaihdevuodet uhkaavat alkaa ennenaikaisesti ja joiden hedelmällisyys heikkenee jo paljon aiemmin kuin normaalisti. Koska testitulos saadaan geeniperimää tutkimalla, se voidaan tehdä jopa vastasyntyneelle tytölle. Vaihdevuosien alkamiselle etuajassa voi olla muitakin syitä kuin puhtaasti geneettinen alttius: esimerkiksi tupakointi ja jotkut autoimmuunisairaudet (kuten diabetes ja reuma) saattavat altistaa ennenaikaisille vaihdevuosille, heikentää munasarjojen toimintaa tai tuhota munasoluja. Myös oman äidin ja isoäitien ikä vaihdevuosien alkaessa antaa usein osviittaa siitä, milloin omia vaihdevuosia voi odottaa alkaviksi, vaikka tietysti tilanne on jokaisella yksilöllinen. Joka tapauksessa kaikki nämä tekijät yhdistämällä, saadaan yleensä aika hyvin tietoa naisen hedelmällisyyden tilasta sekä siitä, ovatko vaihdevuodet vaarassa alkaa piankin. Myös monenlaiset muut syyt voivat vaikeuttaa raskaaksi tulemista kuten endometrioosi tai kilpirauhasongelmat.

MUNASARJAT

Ultraäänitutkimuksen avulla tutkitaan, kuinka paljon munasarjoissa on lähteviä pieniä munarakkuloita. 35-vuotiaalla hyvä tulos on vähintään 5 rakkulaa munasarjaa kohden eli yhteensä MINIMISSÄ 10 rakkulaa. Se kertoo, että munasarjat eivät ole lähteneet vanhenemaan ennenaikaisesti.

S-FOLLIKKELIA STIMULOIVA HORMONI

Vaihdevuosihormoniksi kutsuttu hormoni indikoi sitä, miten lähellä vaihdevuosien alkaminen on. Normaaliarvo on alle 9, mikä tarkoittaa, että vaihdevuodet eivät todennäköisesti ole vielä lähitulevaisuudessa alkamassa. Jos arvo puolestaan on 9-14 välillä, se tarkoittaa, että toiminta alkaa jo heiketä, mutta voidaan vielä hyvin saada raskaus onnistumaan. Kun luku alkaa olla 14 tuntumassa tai sen yli, niin raskaustulokset huononevat merkittävästi.

S-ANTI-MULLERIAN-HORMONI

Tämä veriarvo kertoo samaa kuin ultraäänitutkimus eli kuinka paljon munasarjoissa on lähteviä munarakkuloita eli sen avulla voidaan arvioida, kuinka monta munasolua voitaisiin saada talteen yhdellä keräyskerralla ennakoivaa munasolun pakastusta ajatellen. Normaaliarvo on yli 2, jolloin munarakkuloita on saatavilla vielä hyvin. Lukeman ollessa 0,7-2 välillä kannattaa jo miettiä raskautta. Jos tulos on alle 0,7, niin alkaa jo olla kiire, sillä munasoluja on enää vähän jäljellä.

Ennakoiva munasolujen pakastus

Ennakoiva munasolujen pakastaminen tarkoittaa käytännössä sitä, että naiselta kerätään punktion avulla talteen hyväkuntoisia munasoluja mahdollista myöhempää käyttöä varten, sillä sekä niiden määrä vähenee että laatu huononee iän myötä. Yleensä 35 on järkevä yläikäraja munasolujen pakastamiseen, sillä sen jälkeen niiden laatu alkaa olla sen verran huono, ettei onnistunutta raskautta voida kovin suurella varmuudella taata. Hedelmöityshoitoja ilman muuta tehdään vielä yli 35-vuotiaillekin, mutta ennakoivaa pakastusta ei siinä vaiheessa yleensä enää suositella.

Ennakoivasta munasolujen pakastuksesta on käyty paljon keskustelua ja Suomen Fertiliteettiyhdistys (SFY) on laatinut hyvän toimintatavan periaatteet, joita hoitoja tehdessä noudatetaan. Ennakoivalla munasolun pakastamisella voidaan siis käytännössä siirtää lapsen hankkimista muutamalla vuodella eteenpäin, mutta on tärkeää muistaa, että tietenkään hoito ei automaattisesti takaa raskaaksi tulemista tai lapsen saamista. On kuitenkin melko todennäköistä, että jos munasoluja on ja veriarvot ovat kohdallaan, saadaan talteen hyviä munasoluja, joilla raskaaksi tuleminen on mahdollista. Yleensä pakastamista varten otetaan talteen noin 20-25 munasolua, jotta varmistetaan yksi onnistunut raskaus. Nykyinen uusi pakastusmenetelmä vitrifikaatio on todettu varsin menestyksekkääksi ja se säilyttää munasolut paljon parempikuntoisina kuin aiemmat menetelmät, jolloin myös raskaaksi tuleminen pakastetuilla munasoluilla on nykyisin hyvin paljon todennäköisempää.

On hyvin yksilöllistä, mikä määrä munasoluja saadaan kultakin asiakkaalta talteen yhdellä hoitokerralla. Jos kuitenkin kaikki on kunnossa, keskimäärin munasoluja saadaan yleensä kerättyä yhdellä kertaa noin 10. Yleensä tarvitaan kuitenkin kolme hoitokertaa, jotta saadaan talteen 20-25 munasolua, joiden avulla yksi raskaus voi olla mahdollinen. Toisinaan vielä 40-vuotiaaltakin voidaan saada kerättyä paljon munasoluja, mutta niiden laatu on yleensä jo sen verran heikentynyt, että suurin osa on käyttökelvottomia. Osa iäkkäämmistä asiakkaista voi joutua käymää läpi useampiakin keräyskierroksia, jos munasolujen laatu on kovin heikko. Iäkkäämmän naisen munasolut eivät myöskään kestä yhtä hyvin pakastusta.

Naisen hedelmällisyys alkaa jyrkemmin laskea 30 ikävuoden jälkeen ja erittäin jyrkästi 35 ikävuoden jälkeen. ”Jos katsotaan ikäryhmää 35-39 ja lasta aletaan yrittää siinä iässä, niin noin 30% ei tule saamaan biologista lasta. Jos alkaa yrittää raskautta vasta 40-44 vuoden iässä, niin riski jäädä lapsettomaksi on 64%. Toki raskaaksi voi tulla myös lahjoitetulla munasolulla, jos se tuntuu sopivalta vaihtoehdolta”, hedelmällisyyshoitoihin erikoistunut gynekologi Tiina Hakala-Ala-Pietilä kertoo. ”Tänä päivänä monet alkavat yrittää lasta vasta nelikymppisenä ja haluaisivat useampia lapsia. Joissakin paikoin se on mahdollistakin. Esimerkiksi USA:ssa on klinikoita, jotka toimivat niin, että nelikymppiseltä kysytään heti alkuun, montako lasta tämä haluaisi saada ja kerätään ensin talteen riittävästi alkioita, jotta on mahdollista yrittää raskautta useampi kerta. Vasta sen jälkeen aletaan siirtää alkio yksi kerrallaan kohtuun. Toisin sanoen alkiota ei siis siirretä heti, vaan kerätään suurempi määrä viidennen päivän alkioita pakkaseen, jolloin on hyvin todennäköistä, että sieltä saa myös toisen lapsen. Kaikki tämä kertoo maailman muutoksesta.

Muutoksesta kielivät myös tilastot, sillä vielä 4 vuotta sitten yli 40-vuotiaiden asiakkaiden osuus Felicitas-klinikan koeputkihoidossa olevista potilaista oli 19% luokkaa, mutta tänä päivänä lähes 50 % on yli nelikymppisiä. Neljässä vuodessa on siis tapahtunut suuri muutos, joka heijastelee niin epävarmuutta työmarkkinoilla kuin suurempiakin muutoksia asenteissa ja elämäntyylissä. Väestöliiton toteuttamaa Perhebarometriä varten tehdyn kyselyn mukaan varsin suuri osa ihmisistä lykkää lapsihaaveita nykyään siksi, että haluaa nauttia elämästä ja matkustella.

*

Joskus käy niin, että hoitoja läpikäynyt kohtaa sopivan kumppanin yllättäen melko piankin ja Hakala-Ala-Pietilä neuvoo tällöin pohtimaan huolellisesti omia vaihtoehtoja. ”Jos munasoluja on pakastanut jo aiemmin ja tapaakin potentiaalisen kumppanin, riippuen hieman iästä ja tilanteesta kannattaa miettiä, kannattaisiko raskautta ensin yrittää luonnollisin keinoin. Pakastettuja munasoluja voi hyödyntää mahdollisesti sitten myöhemmin, jos näyttää siltä, että on tarvetta tai haluaisi vielä useammankin lapsen”, hän neuvoo. ”On kuitenkin tärkeää muistaa, että myöhemmällä iällä myös raskauteen liittyy erilaisia riskejä. Kannattaa keskustella oman hoitavan lääkärin kanssa, mikä on järkevin ratkaisu omassa tilanteessa.”

On myös hyvä tiedostaa, että Kela ei korvaa näitä hoitoja, joten asiakas maksaa kaikki lääkkeet ja hoidot täysimääräisesti itse. Ja se ei ole ihan halpaa lystiä, sillä prosessiin hoitoineen, lääkkeineen ja tapaamisineen saattaa helposti mennä keskimäärin jopa 10 000 euroa kaiken kaikkiaan, ja tämä summa kattaa siis vain munasolujen pakastuksen. Itse hedelmöitys on sitten ihan oma erillinen prosessinsa. On tärkeää myös muistaa, että munasolujen pakastaminen ei itsessään ole vielä lupaus, että niitä voidaan välttämättä käyttää. Jos hedelmällisyyshoitolain mukaan ilmenee jokin este, voi hedelmöityshoito olla mahdoton tästä näkökulmasta. Tällaisia esteitä voivat olla esimerkiksi se, että raskaus olisi äidille vaarallinen, mikä voi olla seurausta esimerkiksi liian korkeasta iästä tai esimerkiksi jostakin kroonisesta sairaudesta. Myös ongelmat huumeiden tai alkoholinkäytön kanssa ovat painavia esteitä hedelmöityshoidoille. Jokaisen tilanne tutkitaan aina henkilökohtaisesti ja samalla arvioidaan myös lapsen kasvuolosuhteita. Lapselle pitää pystyä takaamaan kohtalaisen normaali kasvuympäristö, joten esteitä hedelmöityshoidoille voi olla esimerkiksi perheväkivalta tai toisen vanhemman vakava psyykkinen sairaus, joka ei pysy hallinnassa. Lapsen oikeudet menevät aina vanhempien oikeuksien edelle. ”Useimmiten kaikki on kunnossa, mutta toisinaan tällaisia tilanteita tulee vastaan”, lääkäri kertoo.

*

Hedelmällisyystestien tulosten saamisessa vierähtää pari viikkoa, minkä jälkeen on mahdollista katsoa, haluaako asiakas edetä hoitoon asti ja mikä ajankohta voisi olla hoidolle sopiva. Ennakoiva munasolujen pakastusprosessi suunnitellaan yhdessä lääkärin kanssa ja siihen kuuluvat samat säännöllisesti otettavat pistokset kuin hedelmöityshoitoihinkin. Pistosten avulla pidetään huoli siitä, että kypsiä munarakkuloita on keräysvaiheessa riittävästi saatavilla. Hoito suoritetaan kierron kahden ensimmäisen viikon aikana ja yleensä toisena vuotopäivänä aloitetaan pistokset. Keskimääräinen stimulaatioaika on 11 päivää, mikä tarkoittaa, että sen jälkeen munarakkulanesteet kerätään talteen punktion avulla. Munarakkulanesteiden joukosta etsitään laboratoriossa mikroskoopin alla munasolut, jotka voidaan pakastaa. Itse punktio kestää vain noin 5-15 minuuttia ja se on yleensä erittäin tehokkaan kivunlievityksen ansiosta melko kivuton. Punktio voidaan tehdä tarvittaessa myös nukutuksessa, mutta sitä ei yleensä tarvita.

Yleensä munasolujen keräysprosessi kestää 4-6 kuukautta, sillä kunkin hoitokerran välissä pidetään 1-2 välikiertoa ja keräyskertoja joudutaan yleensä tekemään kaksi tai kolme. Harva saa pistoksista minkäänlaisia mainittavia oireita, sillä ne sisältävät vain kehon omaa aivolisäkehormonia. ”Et tunnista lääkettä, mutta tunnistat sen vaikutukset. Toisin sanoen vatsa voi olla hiukan kipeä tai turvonnut, mutta fyysisesti kaikki menee tavallisesti todella hyvin. Enemmän ihmiset taitavat jännittää operaatiota siksi, että toivotaan esimerkiksi kovasti raskautta. Pari päivää punktion jälkeen vatsa voi tuntua aralta, mutta muutamassa päivässä pitäisi jo olla normaali olo”, Hakala-Ala-Pietilä rauhoittelee.

Munasoluja voi siis pakastaa nuorempanakin, mutta jos arvot ovat hyvät, niin vielä 35-vuotiaana pakastus voi onnistua. Neljänkympin tuntumassa pakastamista kannattaa kuitenkin harkita tarkoin, sillä munasolujen laatu ja määrä on yleensä siihen mennessä jo alkanut heikentyä, jolloin kallis prosessi voi olla turha.

*

Onko kukaan teistä pakastanut munasoluja tai käynyt tutkituttamassa hedelmällisyyttään? Tai kiinnostaisiko tämä vaihtoehto? Olisi kiinnostavaa kuulla mietteitänne!

Photos: Jenni Rotonen / Pupulandia

Related posts