19/11/17

Sisustussunnuntai: keittiön maalausprojekti on valmis!

16 62

Kaupallinen yhteistyö: Asennemedia & Tikkurila

Nyt se on valmis, keittiön maalausprojekti nimittäin! Moni on siellä jo malttamattomana kysellyt maalausurakan etenemisestä ja että josko sitä lopputulosta jo pian pääsisi kurkistamaan – ja nyt viimein pääsee! Lopulliseksi sävyksi valitsin siis teidän kannustamananne tuon harmaanvihreän Serpentiini-sävyn ja olen ihan suunnattoman tyytyväinen värivalintaan ja lopputulokseen! Tästä tuli ihan tismalleen sellainen kuin olin ajatellutkin tai ehkä jopa vielä parempi. :)

Olen tosi tykästynyt näihin kotini uusiin sävyihin. Värimaailma on nyt keittiössä valkoisten pintojen, mustien eläväpintaisten mattojen, vaalean puun ja vihreän eri sävyjen harmoniana ihanan rauhallinen. On kummaa, miten pieni ripaus väriä tuo heti kotiin sellaista lämpöä ja pehmeyttä. Jos siis haluaa pienellä vaivalla vähän uudistaa kodin ilmettä, niin esimerkiksi juuri yhden seinän maalaaminen toisen väriseksi on aika helppo kikka piristää sisustusta. Jos kaipaat väri-inspiraatiota maalaushommiin, niin kurkkaahan tuolta edellisestä postauksesta Tikkurilan Color Now 2018 -sävyt, joiden joukosta tämä Serpentiinikin löytyi. Kannattaa myös tilata ilmaiseksi Tikkurilan oma todella laadukas sisustuslehti, joka on maalaus- ja väri-inspiraation lisäksi täynnä superkauniita sisustuskuvia ja -ideoita.

Rehellisesti sanottuna minulla ei ollut hajuakaan, mihin olin ryhtymässä, kun suunnittelin tätä maalausprojektia. En ole koskaan ennen maalannut ainoatakaan seinää, joten en yhtään tiennyt, mitä kaikkea hommassa pitäisi ottaa huomioon. Eihän se maalaaminen siis mitään rakettitiedettä ole, mutta on hyvä hoitaa valmistelut ja eri vaiheet oikein, jotta lopputuloksesta tulee tasainen, kaunis ja pysyvä. Tikkurilan Maalilinja onneksi tarjoilee todella hyvät ja selkeät ohjeet maalausprojektin toteuttamiseen alusta loppuun.

Suosittelen tutustumaan huolellisesti noihin Tikkurilan ohjeisiin ennen urakkaan ryhtymistä. En itse esimerkiksi tiennyt, että seinä kannattaa pestä ennen maalauksen aloittamista. Sain hyviä tärppejä maalaamisen avuksi myös rautakaupasta ja kaveriltani Joonakselta, joka toimi apurinani maalausprojektissa. Joonaksen yksi vinkki oli, että välineissä ei kannata säästellä – hyvällä telalla väri levittyy sulavammin ja tasaisemmin. Rautakaupassa myös neuvottiin, että tela kannattaa pestä kevyesti pari päivää ennen maalaamista, jotta ylimääräinen nukka ja pöly irtoavat ennen telan kastamista maaliin. Jatkovarsi on kullanarvoinen apu korkeita huoneita maalatessa, niin ei tarvitse koko ajan olla könyämässä tikapuilla.

Yksi olennaisimmista valmisteluvaiheista on lattioiden suojaaminen ja lattialistojen teippaus sekä omassa tapauksessani myös itse maalattavan alueen rajaus teipeillä, koska maalasin keittiöstäni vain yhden seinän. Teippaamiseen todella kannattaa varata hetki aikaa. Teippien kanssa näpertäminen vei itse asiassa todennäköisesti yhtä paljon tai jopa enemmän aikaa kuin itse maalaus.

Meillä oli Joonaksen kanssa sellainen työnjako, että hän hoiteli telalla isot pinnat ja minä maalasin alueen reunat sekä seinän pinnassa olevan putken ympäristön pienellä maalisudilla. Teipit kannattaa irrottaa heti, kun ensimmäinen maalikerros on saatu valmiiksi ja ennen kuin maali ehtii kuivua, jotta reunoista tulee tasaisemmat ja kauniimmat. Annoimme ensimmäisen kerroksen kuivua kolmisen tuntia ennen uuden teippauksen asentamista.

Oman kotini seinät ovat pinnoiltaan aika sellaiset röpelöiset, joten teippi ei oikein meinannut pysyä kunnolla epätasaisella pinnalla. Opinkin kantapään kautta ensimmäisen maalikerroksen sudittuani, että jos seinän pinta on yhtään epätasainen, teippi todella kannattaa kiinnittää seinään erittäin huolellisesti ja napakasti – muuten se falskaa reunoilta helposti ja maalipinnan rajasta tulee röpelöinen. Onneksi tuo Tikkurilan Harmony-maali on vesiliukoista, joten niin kauan, kun se ei vielä ole kuivunut, voi reunoja siistiä ja vahinkosutaisuja helposti putsailla esimerkiksi kostealla keittiörätillä. Toisella teippauskierroksella olin sitten vielä huomattavasti tarkempi ja kävin jokaisen teipin reunan tiukasti kynnellä painaen läpi. Siitä huolimatta teippaus irtoili hiukan paikka paikoin, mutta taas kerran käsittelin vain nuo siistimistä vaativat kohdat kostealla rätillä ja rajasta tuli varsin siisti.

Toinen haaste teippausten suhteen omassa kämpässäni oli se, että seinien ja katon rajat eivät ole terävät, vaan esimerkiksi katonraja on sellainen hieman loivempi ja kaarevampi. Tällöin on paljon vaikeampi nähdä ja päättää, että mihin kohtaan se teippi kannattaisi asentaa. Huomasi myös että joku kunnollinen työmaavalaisin olisi voinut olla tarpeen, sillä tajusin jossain vaiheessa, että valkoista seinää vasten oli päivän hämärtyessä ja hiukan huonossa keinovalossa todella vaikea nähdä, mihin se kahden seinän välinen loiva kulma tarkalleen ottaen edes asettui.

Muutenkin juuri tämän seinäalueen rajaaminen oli hieman haastavaa, kun oli loivia kulmia, röpelöisiä pintoja, seinän pinnalla kulkeva putki (varsinkin katonrajassa putkea maalatessa sai vähän pähkäillä, miten sen tekisi siististi) sekä yksi hiukan vino seinäpätkä. Mutta kun ensimmäinen maalikerros oli saatu hoidettua pois alta, oli toisen vaiheen teippaus huomattavasti helpompi tehdä. Ensimmäisen maalikerroksen reunoista näki suoraan, oliko teippi ollut hyvässä kohdassa ja sain muutamia hiukan falskanneita kohtiakin korjattua hivenen vain rajaa siirtämällä.

Koko urakassa meni alkuvalmisteluineen ja teippauksineen noin 6-7 tuntia plus toisen maalikerroksen kuivumiseen kulunut aika. Maalasimme seinän kahteen kertaan ja annoin lopuksi sen kuivua vielä yön yli. Maalipinnasta tuli ihan todella tasaisen värinen ja kauniin näköinen, vaikka kulmien, teippausten ja muiden pikkujuttujen kanssa saikin hieman työskentelyvaiheessa taistella. Olimme prosessin keskellä niin keskittyneitä itse tekemiseen, että tajusin myöhemmin, että unohtui tyystin ottaa kuvia siitä itse maalausprosessista ja muistimme koko asian vasta siinä vaiheessa, kun fiksailin lopussa sudilla viimeisiä kohtia. Mutta olennaisempaa ja kiinnostavampaa kai tässä kuitenkin on se lopputulos ja valmis seinä kuin meikäläinen pensseleineen. ;)

Olen lopputulokseen todella tyytyväinen ja asunnon ilme muuttui kertaheitolla mukavasti omemmaksi. Vihreä sävy on hurjan kaunis ja rauhallinen – varsinkin hämärässä valaistuksessa se näyttää enemmänkin harmaalta kuin vihreältä. Tässä on juuri kivalla tavalla vähän väriä, mutta silti yleisilme on hillitty ja melko neutraali. Aloin jo heti mietiskellä, pitäisikö maalata kämpässä joku toinenkin seinä. Tai vaikkapa tapetoida yksi seinä jollakin vähän räväkämmällä tapetilla. Pikkuhiljaa tämä kämppä tässä muotoutuu juuri minun näköisekseni kodiksi. Miltäs seinän uusi sävy näyttää teidän muiden mielestä?

Tähän loppuun lausuttakoon muutamat ansaitut kiitokset. Ensinnäkin kiitos vielä paljon teille kaikille avustanne lopullisen maalisävyn valinnassa. Olin alun alkaenkin selkeästi kallellaan tuohon harmahtavan vihreään Serpentiini-sävyyn, mutta kun yleisön mielipide oli niin täydellisen yksimielinen, tuntui päätös vieläkin varmemmalta. Kiitokset ansaitsee myös maailman asiantuntevin ja symppiksin rautakauppa Alppi-Rauta Helsingin Alppilassa, josta sain suunnattoman ystävällistä, osaavaa ja auttavaista palvelua maalaustarvikkeita ostaessani sekä vielä viime hetken maalausvinkit ja -neuvot kaupan päälle. Ja kiitos tietenkin myös Tikkurilalle!

Kaikkein suurin kiitos kuuluu kuitenkin Joonakselle, joka riensi avukseni maalausprojektia toteuttamaan ihan oma-aloitteisesti. Mainitsin vain ohimennen hänelle, että olen suunnitellut maalaavani keittiössäni yhden seinän ja Joonas kaivoi heti kalenterinsa esiin ja kysyi, että “No milloinkas saa tulla maalausavuksi?” Koko urakka sujui niin ripeästi, tehokkaasti ja sujuvasti kahdestaan, eikä ollut ollenkaan haittaa siitäkään, että Joonaksella on himpun verran enemmän maalauskokemusta plakkarissa kuin minulla. Ja tulipa hän vielä seuraavana päivänä kiinnittämään nuo hyllytkin takaisin seinään. Kiitos Joonas, olet kultaa! <3

Onnistuin vahingossa matchaamaan sukkanikin seinän uuteen väriin. :D Ja kuten näkyy, näitä tikkaita on käytetty apuna maalaushommissa joskus ennenkin…

Pensseli pesty ja valmista tuli!

Ennen ja jälkeen

Ennen ja jälkeen

Ennen ja jälkeen

Photos: Jenni Rotonen & Joonas Pesonen

Related posts

16/11/17

3 x tyyli-inspiraatio ihanasta pikkuputiikista

12 39

Kaupallinen yhteistyö: Gaudete

Muistatteko sen pikkuputiikki-juttusarjani muutaman vuoden takaa? Idea sai alkunsa siitä, että suretti, kuinka jatkuvasti kantautui korviin uutisia toimintansa lopettavista ihanista pienistä putiikeista. Kivijalkayrityksen pyörittäminen ei ole helppoa hommaa verkkokauppojen ja ketjuliikkeiden aikakaudella, mutta itse rakastan asioida pikkuputiikeissa silloin, kun tunnelma ja valikoima ovat kohdallaan ja palvelu pelaa.

Rakastettu juttusarja tuli aikanaan tiensä päätökseen, kun tuntui, että sen hetken kiinnostavimmat putiikit oli jo esitelty, mutta tokihan kiinnostavia uusia liikkeitä tupsahtelee katukuvaan yhä tuon tuosta. Yksi aikanaan sarjassa esitellyistä putiikeista oli Fredrikinkadun varrelta tuttu Gaudete, joka on helsinkiläisten pikkuputiikkien joukossa ehtinyt jo kunnioitettavaan 15 vuoden ikään. Se on todella hieno saavutus – onnea! Se kertoo siitä, että konsepti on kohdallaan: valikoima on pysynyt vuosien varrella ajankohtaisena ja kiinnostavana ja sitä uskalletaan myös uudistaa, asiakaspalvelusta ei tingitä ja liikkeeseen on jo tunnelman ja miljöönkin puolesta aina mukava astua.

Jos joku on viime aikoina ihmetellyt, mihin Gaudete on Fredalta kadonnut, niin ei huolta! Putiikki on yhä olemassa ja voi hyvin, mutta sijaitsee nykyään Helsingin Viiskulmassa Pursimiehenkadulla. Se on mystistä, miten kauan mielellä voi joskus kestää rekisteröidä, että jonkun liikkeen sijainti on muuttunut, ja oppia asemoimaan reittinsä sen huomioiden. Koska moni ei ehkä vieläkään ole tajunnut putiikin muuttaneen uuteen osoitteeseen, toimikoon tämä postaus muistutuksena mennä taas piipahtamaan! :)

Gaudete on tullut tutuksi laadukkaiden skandimerkkien ja keski-eurooppalaisten laatubrändien tyyssijana. Tällä hetkellä Gaudeten rekeiltä löytyy aarteita muun muassa seuraavilta merkeiltä: Acne Studios, Zadig & Voltaire, Hope Stockholm, Adidas, Swildens, Armorlux ja Les Coyotes de Paris. Lisäksi Gaudetessa myydään Pernille Corydonin ja Linda Toyen koruja (ne ihanat hopeiset pallot ovat juuri Linda Toyen), About Underwearin alusvaatteita, Swedish Stockingsin sukkahousuja, Whitetail-vartalovoiteita ja -suihkusaippuoita, Kure Bazaarin kynsilakkoja sekä niitä maailman ihanimmalta tuoksuvia P.F. Candle Co:n kynttilöitä.

Tällä viikolla Gaudeteen rantautuu myös ihan uusi merkki, sillä ruotsalainen Whyred liittyy osaksi putiikin valikoimaa. Huomisesta alkaen Whyrediltä on tulossa myyntiin esimerkiksi ohuita merinovillaneuleita, silkkipaitaa, rentoja housuja, t-paitaa, pikkulaukkua sekä lompakkoa. Tässä jutussa näkyvä lintukuvioinen mekko on esillä vähän sneak peek -hengessä, sillä se saapuu liikkeeseen vasta tämän kuun lopulla.

Gaudetella ei ole omaa verkkokauppaa, mutta liikkeen nettisivuilta löytyy kattavasti putiikin valikoima ja kysyttäessä putiikki toimittaa tuotteita asiakkaille myös postitse. Nettisivuilta löydät myös tietoa tuotteista (klikkaa tuotekuva isoksi ja vie hiiri kuvan päälle – toimii tosin vain läppärillä, ei mobiilissa) ja Gaudeten blogiin sekä Instagramiin päivittyvät putiikin uusimmat uutiset sekä kuvat valikoimasta. Tarkempia tuote- ja hintatietoja kaipaavia Gaudete palvelee mielellään sähköpostitse (info @ gaudete.com, poista välit). Tämän postauksen tuotteista voi toki kysellä tarkempia tietoja myös kommenttiboksin puolella. :)

Stailasin Gaudeten tämän hetken valikoimasta syksyiseksi inspiraatioksi kolme tyyliä, jotka ovat kaikki keskenään ihan erilaisia mutta joista mihin tahansa voisin pukeutua vaikka heti. On lämmintä kelsiturkkia, tyttömäistä mekkoa, särmikästä farkkua, pehmoista neuletta sekä trendikästä röyhelöä. Monta näistä vaatteista voisi yhdistellä myös ristiin keskenään. Röyhelöpaita sopisi hyvin myös hameen kanssa, neule näyttäisi kivalta myös mekon päällä ja kelsiturkki kävisi minkä tahansa lookin pariksi.

Gaudete halusi yhteistyön tiimoilta tarjota Pupulandian lukijoille myös pienen ekstraedun, sillä nyt tästä päivästä ensi viikon torstaihin 23.11.2017 asti te lukijat saatte etukoodilla Pupulandia kaikista normaalihintaisista tuotteista 15% alennuksen. Saat edun kertomalla koodin kassalla, mutta voit hyödyntää sen myös sähköpostitse tehdyssä tilauksessa.

Olisi hauskaa kuulla, mikä lookeista on teidän lempparinne! Tai onko asuissa sellaisia ihan erityisiä inspiksiä tai ostohimoja herättäviä vaatekappaleita? Itse rakastuin erityisesti noihin leveisiin farkkuihin, muhkuneuleeseen, kelsiturkkiin sekä röyhelöpaitaan – no siinähän sitä tulikin noin puolet kaikista jutussa nähdyistä vaatteista!

All black everything

Musta kelsiturkki on aivan uskomattoman lämmin ja harvinaisen ajaton takki. Ihan halpa se ei ole, mutta tämä vaate säilyy todennäköisesti perintönä vielä lapsenlapsillekin, jos siitä pitää hyvää huolta. Lampaankarva lämmittää sisäpuolella ja ulkopuolella nahka puolestaan pitää huolen, että tuuli ja viima eivät pääse takin läpi iholle.

Whyredin kaunis lintukuvioitu mekko puolestaan on kuin talvinen versio kesän kukkamekoista. Tämä sopii yhteen myös neuleiden seuraksi. Puin tällä kertaa kokonaisuuden kanssa maiharit, koska ajattelin, että tyttömäinen mekkotyyli kaipasi hiukan särmää.

Velocite Suede -kelsiturkki Acne Studios Velocite

Elay Raven -mekko Whyred (tulossa marraskuun lopulla)

Talven ihanin neule

Acnen harmaa muhkuneule saattaa hyvinkin olla talven ihanin pusero. Malli ei henkarilla oikein pääse oikeuksiinsa, mutta päällä se on hurmaava. Kaarevaan muotoon neulottu etuosa on kropalle imarteleva ja muhkeasta muodostaan huolimatta pusero ei saa näyttämään kokoistaan isommalta. Tämä sopii erityisen kivasti pillifarkkujen, culottes-housujen ja kapeiden hameiden kanssa.

Les Coyotes de Paris’n kapeassa hameessa on taskut ja hauska rypytetty resori vyötäröllä, mutta ne jäävät näissä kuvissa muhkuneuleen alle piiloon. Tummansiniseen hameeseen matchaa sopivasti tuo kevyt, mutta mahtavan iso Traits Paris’n huivi.

Shira Alpaca -neule Acne Studios

Stella -hame Les Coyotes de Paris

Huivi Traits Paris

Marie Antoinette farkuissa

Tämä look on stailauksista ehkä rohkein, mutta oi, kuinka siitä tykkäänkään! Les Coyotes de Paris’n hurmaavassa röyhelöpaidassa on Marie Antoinette -henkistä fiilistä röyhelöineen ja kauluksineen. Mustat kanttinauhat ovat pieni kiva yksityiskohta.

Ja jos Marie Antoinette pukeutuisi farkkuihin, niin voisin kuvitella niiden olevan juuri jotain tällaista: leveät ja ryhdikkäät. Sivusaumojen tummemmat raidat imartelevat kroppaa ja lahkeenpituus on tällaiselle keskimittaisellekin juuri passeli korkojen kanssa. Olalla keikkuu Tila Marchin minimalistinen pikkulaukku.

Daria Vintage Denim -farkut Les Coyotes de Paris

Leva Blouse Les Coyotes de Paris

City Mini -laukku Tila March

Photos: Annika Ollila

Related posts

14/11/17

Entä jos joku väittäisikin olevansa sinä?

19 35

Kaupallinen yhteistyö: Asennemedia & Folksam

Muistan elävästi vieläkin sen päivän, kun noin 18 vuotta sitten postiluukusta tupsahti outo kirje. Kirjekuoren sisällä oli ilmoitus ja maksukehotus sakosta, jonka olin saanut matkaliputta matkustamisesta Helsingin julkisessa liikenteessä. Ainoa pieni “mutta” tässä tilanteessa oli, että asuin tuolloin toisella puolen Suomea, enkä ollut väitettynä tapahtumahetkenä ollut lähelläkään Helsinkiä.

Sakkomaksun summa ei ollut päätä huimaava, mutta enhän minä nyt tietenkään ryhtynyt makselemaan sakkoa, johon en oikeasti ollut syyllinen. Oli sanomattakin selvää, että joku tuttu tai tuntematon oli antanut tietoni lipuntarkastajille kiinni jäätyään. Tuntui ihan suunnattoman epämiellyttävältä, että joku käyttää minun henkilöllisyyttäni tuolla tavoin väärin. Vilisti siinä mielessä erilaisia skenaarioita, mitä kaikkea muutakin harmia toisen henkilötietoja käyttämällä voisi saada aikaiseksi…

Olin tuolloin yläasteikäinen ja oli siinä hieman selittelemistä äidille ja isälle, kun postissa kolahti kotiin tällainen kirje. Onneksi uskoivat, kun sakkolapun tapahtumapäivä sattui olemaan arkipäivä ja olin luonnollisesti ollut tuolloin koulussa kotipaikkakunnallani ja kotona normaaliin tapaan illalla. Ryhdyimme selvittämään, miten asia tulisi hoitaa ja tällaisesta pienestä jutusta seurasi loppujen lopuksi yllättävän paljon ja pitkäaikaista riesaa. Pelkästään henkilötunnuksen loppuosaa väärissä paikoissa käyttämällä voi aiheuttaa sen omistajalle aikamoisia harmeja ja ongelmia.

Maksuvastuusta vapauduin tekemällä rikosilmoituksen henkilötietojeni väärinkäytöstä. Olin miettinyt, kuka tämän rikoksen takana mahtoi olla ja mistä hän oli mahtanut saada tietoni. Poliisilaitoksella selvisi, että henkilöllisyyteni varastanut tyyppi oli osannut henkilötunnukseni lisäksi antaa lipuntarkastajille myös entisen kotiosoitteeni. Osoite ei ollut ihan täysin oikein, mutta suunnilleen sinne päin. Tästä tuli väistämättä olo, että kyseessä saattoi olla joku “kaverini” entiseltä kotipaikkakunnalta, joka oli muistanut osoitteen suurin piirtein…

Erityisen inhottavalta tuntui ajatus, että kyseessä saattaisi olla joku tuttavani. Ehkä joku oli ajatellut, että kun olin hiljattain muuttanut pois pääkaupunkiseudulta, kirje ei tavoittaisi minua eikä aiheuttaisi sen kummempaa haittaa. Tai ehkä hän ajatteli, että voisin helposti todistaa väitteen vääräksi ja keissi päättyisi mysteerinä kenellekään harmia aiheuttamatta. Tai sitten hän ei vain ajatellut yhtään mitään muuta kuin oman nahkansa pelastamista akuutissa tilanteessa. On toki myös mahdollista, ettei kyseessä ollut kukaan tuttavani, vaan joku, joka oli vain saanut käsiinsä joitakin henkilötietojani sisältäviä asiakirjoja.

Allekirjoitin poliisilaitoksella rikosilmoituksen kaavakkeet ja ajattelin asian olevan sillä selvä. Olihan minulla lukuisia todistajia koulusta ja kotoa, että olin ollut siellä, missä sanoinkin olleeni kiinni jäämisen ajankohtana. Rikosilmoituksen tehtyäni jatkoin elämääni ja aika pian unohdin koko jutun. Mutta asian selvittely ei ollut vielä ohi…

Sain muutama kuukausi myöhemmin tavallisena arki-iltana poliisilta puhelun. Tiukkasanainen poliisi tivasi minulta puhelimen päässä, mahdoinko nyt olla ihan varma, etten kuitenkin olisi ollut itse siellä paikalla sakkoa kirjoitettaessa. Allekirjoitukseni rikosilmoituksessa oli kuulemma lähes identtinen lipuntarkastajien papereihin verratessa. Yritin ahdistuneena selittää poliisille, että en todellakaan ollut liikuskellut lähelläkään Helsinkiä tapahtuman aikaan, vaan olin ollut toisella puolen Suomea koulussa ja että minulla oli asiasta lukuisia todistajia.

Poliisi jatkoi syyttävän kuuloisena tivaamistaan ja kuulosti äärimmäisen epäluuloiselta. 15-vuotiaan pakka alkoi hajota kuulustelun alla ja ilmoitin vain pyytäväni nyt äitini puhelimeen. Äiti selvitteli puhelimessa asiaa aikansa ja sen jälkeen poliisista ei kuulunut enää. Vihdoin ja viimein riesa oli setvitty ja ohi. Jälkikäteen olen miettinyt, että todennäköisesti kyseessä ei ollut kukaan tuttavani, sillä epäilen, ettei kukaan heistä olisi osannut jäljentää allekirjoitustani. Todennäköisesti joku oli vain onnistunut saamaan käsiinsä henkilötietojani sisältäviä papereita ja laskelmoiden opetellut tietyt asiat ulkoa “hätätilanteita” varten. Oli niin tai näin, syyllistä oli tällaisessa tapauksessa ainakin siihen maailman aikaan mahdotonta jälkikäteen selvittää.

Vaikka minun kohdalleni sattunut tilanne oli loppujen lopuksi aika pieni ja harmiton, identiteettivarkaus on hyvin epämiellyttävä rikos. Sitä tuntee itsensä aika turvattomaksi siinä kohtaa, kun omalla nimelläsi, tiedoillasi ja parhaimmillaan vielä allekirjoituksellasikin on varmennettu tietoja, joista et itse tiedä mitään. Minulla oli omassa tapauksessani onnea, kun summa oli niin pieni, rike melkoisen vaaraton ja minulla oli tapahtumahetkeltä runsaasti todistajia, jotka pystyivät vahvistamaan tarinani. Mutta tämän jälkeen vasta tajusin, miten pienellä määrällä tietoa voi aiheuttaa toiselle suurtakin haittaa.

Toisen identiteettiä voi käyttää väärin varsin monella tapaa. Nata kertoi omassa postauksessaan omakohtaisen esimerkin, kuinka ihan järkeväkin ihminen voi epähuomiossa sortua itse antamaan tietonsa vääriin käsiin. Nettimaailmassa henkilötietojen urkkiminen on loppujen lopuksi melko helppoa ilman omaakin mokailua, jos kalastelijalla vain on teknistä osaamista hakkeroitua yksityisiin kanaviin tai taitoa ilmaista asiansa riittävän uskottavasti. Vaikka netti on tehnyt identiteettivarkauksista helpompia toteuttaa, ei sellaisen tekemiseen välttämättä tarvita kuin yksi vääriin käsiin joutunut asiakirja, kuten mahdollisesti juuri tässä omassa tapauksessani.

Esimerkkejä on muitakin… Ystäväni kotona oli käyty luvatta julkisivu- ja ikkunaremontin aikana, kun kotitalon käytävässä pyöri muutenkin ylimääräistä porukkaa. Asunnosta ei ollut viety mitään, mutta ilmeisesti joku oli napannut eteisen pöydällä olleesta passista ystäväni henkilötiedot talteen. Myöhemmin ystäväni nimittäin sai poliisilta soiton, että hänen tietojaan oli yritetty käyttää väärin apteekissa. Joku epämääräisen oloinen naishenkilö oli koettanut tiedustella henkilötunnuksen avulla, olisiko apteekissa ollut voimassaolevia lääkereseptejä. Henkilökunnan hälytyskellot olivat soineet siinä kohtaa, kun laitapuolen kulkijan oloisella naisella ei ollut näyttää mitään dokumenttia henkilöllisyydestään eikä tämä myöskään osannut nimetä yhtään lääkettä, joihin reseptejä olisi pitänyt olla määrättynä. Poliisin kuulusteluissa nainen oli sanonut ostaneensa henkilötiedot joltakulta kadulla.

Harmittomimmillaan identiteettivarkaus ei välttämättä tuo kohteelleen minkäänlaisia rikosoikeudellisia tai taloudellisia hankaluuksia, mutta saattaa tahrata tämän mainetta ja tuntuu takuuvarmasti lievimmilläänkin epämiellyttävältä. Tällaisessa puolijulkisessa ammatissa olen saanut osani siitä, että kuvillani ja/tai nimelläni saatetaan esiintyä erilaisissa yhteyksissä sosiaalisessa mediassa. Olen ilmiantanut niin monia Facebook-profiileja ja muita sometilejä, että olen pudonnut laskuista jo kauan sitten. Lämmin kiitos kaikille, jotka olette näitä saattaneet tietooni! Omassa tapauksessani on ollut helppoa todistaa, että minä olen se “aito ja alkuperäinen” henkilö, mutta olen tuttavapiirissä törmännyt myös tilanteisiin, joissa somepalvelun ylläpito onkin tulkinnut huijarin oikeaksi käyttäjäksi ja sulkenut sen henkilöllisyyden oikean omistajan tilin. Siinä muuten olikin selvittelemistä…

Tavallisimmillaan identiteettivarkaus on yleensä jotain sellaista, että avataan esimerkiksi kännykkäliittymä tai otetaan pikavippejä toisen ihmisen nimissä. Tyypillinen tapaus voisi myös olla, että tilaillaan verkkokaupoista toisen tiedoilla kaikenlaista ja kun tulee maksun aika, pahaa aavistamattomalle uhrille paukahtaa hurja lasku, josta tämä ei tiedä yhtään mitään. Tämän tyyppisistä tapauksista onkin nyt viime aikoina ollut useita juttuja mediassa – ehkä olette törmänneet. Asian selvittely voi esimerkiksi kansainvälisten verkkokauppojen kanssa olla varsin haastavaa ja pahimmillaan tällaisessa tilanteessa saattaa olla vaarana menettää jopa omat luottotiedot, kun asian selvittelyssä vierähtää aikansa.

Tällaisten esimerkkien kuuleminen saattaa herättää ahdistusta ja pelkoakin – miten sitä voisi ihan tavallinen ihminen olla turvassa? Ja mitä tällaisen tilanteen osuessa kohdalle edes tulee tehdä? Ei onneksi ole syytä ahdistua, sillä todellisuudessa on melko harvinaista joutua tällaisen rikoksen uhriksi ja nykyään näitäkin tapauksia varten on mahdollista suojautua. Vakuutusyhtiö Folksam nimittäin tarjoaa Suomessa ainoana toimijana mahdollisuuden henkilöllisyysvarkausvakuutusta osana kotivakuutusta.

Vaikka identitettivarkauden mahdollisuudesta ei kannata stressata ja ahdistua, omien henkilötietojen suhteen kannattaa kuitenkin olla tarkkana, sillä modernissa maailmassa henkilöllisyysvarkauksien määrä on jatkuvasti lisääntymään päin. Folksamin nettisivuilta löytyy ihan konkreettisia vinkkejä, miten henkilöllisyysvarkauksia voi omilla toimillaan ennaltaehkäistä.

Omalle kohdalle sattuessa henkilöllisyysvarkauksien sevtiminen etenkin eri maiden välillä voi olla hankalaa, joten ajatus selvittelytyön ulkoistamisesta asiantuntijalle valtakirjan avulla ei kuulosta yhtään huonolta idealta. Folksam tekee yhteistyösä Affinion Internationalin kanssa, jolla on pitkä kokemus identiteettipetosten selvittämisessä. Folksamin vakuutus on voimassa ilman omavastuuta ja kattaa myös juridisen avun.

Vakuutusasiat ovat vähän sellaisia juttuja, että vaikka on varsin epätodennäköistä, että juuri omalle kohdalle sattuisi jokin katastrofi, silti tuntuu ihan itsestäänselvältä suojata esimerkiksi kotinsa ja omaisuutensa kotivakuutuksella. Tai jos ei tunnu, niin pitäisi kyllä tuntua! Folksamin kotivakuutuksen voi ostaa helposti verkosta ja uudet asiakkaan saavat vuoden loppuun mennessä Folksamin kotivakuutuksen 30% edullisemmin ensimmäisen vuoden osalta. Lisää henkilöllisyysvarkausvakuutuksesta voi käydä lukemassa Folksamin nettisivuilta.

Onko teillä kokemuksia oman identiteetin väärinkäytöstä tai henkilöllisyysvarkauksista? Tai oletteko törmänneet netissä tietojenkalasteluviesteihin tai epäilyttäviin sähköposteihin? Pelottaako henkilöllisyysvarkauden mahdollisuus?

Related posts

10/11/17

Balmain-silmälasit ja -aurinkolasit vihdoin Suomeen! (+kilpailu)

235 26

Kaupallinen yhteistyö: Specsavers

Kuulkaahan, nyt on kiinnostavia uutisia silmälasien ja aurinkolasien maailmasta luvassa kaikille muodin ja kauniin designin ystäville… Nimittäin Balmain rantautuu ensi viikolla Suomeen Specsaversille! Muotitalon kehykset ja aurinkolasit ovat ensi maanantaista lähtien mukana Specsaversin valikoimassa ja tämän postauksen kuvista saatte jo hieman esimakua siitä, mitä on luvassa.

Pariisilainen muotitalo Balmain on varmasti useimmille teistä jo tuttu vähintäänkin nimenä ja aika moni tuntee myös merkin kauniita yksityiskohtia vilisevää, hanskan lailla räätälöityä ja veistoksellisilla silueteilla kruunattua muotia. Balmain ponnahti uudelleen muotimaailman kärkinimeksi, kun luovan johtajan pestiin astui kuusi vuotta sitten nuori, vielä melko tuntematon Olivier Rousteing, joka oli vaativan tehtävän vastaanottaessaan vain 25-vuotias. Hänen johdollaan Balmain on noussut viime vuosina ihan uuteen kukoistukseen ja yhdeksi maailman halutuimmista muotibrändeistä. Hauskana yksityiskohtana tämän silmälasimalliston näkökulmasta on mainittava, että Rousteingin oma äiti on itse asiassa ammatiltaan optikko.

Pääsin siis tällä viikolla jo vähän ennakkoon tutustumaan Specsaversin valikoimaan kuuluviin Balmain-kehyksiin, jotka ilmestyvät myös kaikkien myymälöiden hyllyille ensi viikon alussa. Kokoelma ihastutti yksinkertaisen kauniilla designillaan ainakin itseäni, enkä löytänyt sovittelemistani kehyksistä yksiäkään, jotka eivät olisi näyttäneet hyvältä nenällä. Uskon siis, että näiden joukosta löytyy malleja moneen makuun ja tyyliin.

Omia suosikkikehyksiäni olivat ohuet mustat pilottilasit modernilla twistillä, ruskeankirjavat pyöreät kehykset kultaisin yksityiskohdin, tummanpunaiset, hieman kissamaisesti ylös kaartuvat kehykset, klassisen pyöreät metallikehykset sekä simppelit mustat hiukan pyöreämmän malliset kehykset. Kaikkia malliston kehyksiä on saatavilla myös aurinkolaseina – vahvuuksilla tai ilman. Ja kuten varmasti muistatte, niin Specsaversin konseptiin kuuluu, että asiakas saa aina kahdet lasit yksien hinnalla eli halutessaan voi valita vaikkapa kahdet Balmain-kehykset, jos iskee valinnan vaikeus. Toki lasit voivat olla eri merkkiäin tai toiset voivat olla vaikkapa aurinkolasit vahvuuksilla – oman tarpeen mukaan!

Specsaversin valikoimaan kuuluu jo melkoinen joukko kiinnostavia kansainvälisiä kehysbrändejä Balmainin lisäksi kuten Karl Lagerfeld, Diesel, Tiger of Sweden, Tommy Hilfiger ja Boss Orange. Kansainvälisten huippubrändien lisäksi Specsavers sai viime keväänä ainoana Suomessa myyntiin myös kotimaisen IvanaHelsingin silmä- ja aurinkolasit. Kyseinen mallisto on ollut yksi kaikkien aikojen omista suosikeistani.

Mutta siis, olisipa hauska kuulla, mitkä näistä Balmainin kehyksistä ovat teidän mielestänne kiinnostavimmat! Mitkä puolestaan näistä sovittelemistani ja ikuistamistani sopivat mielestänne meikäläisen nenälle parhaiten? Entä onko Balmain merkkinä teille tuttu tai mielenkiintoinen? Specsavers halusi taas ilahduttaa Pupulandian lukijoita ihanalla pienellä yllärillä, sillä yksi onnellinen teistä saa omakseen vapaavalintaiset Balmainin uutuuskehykset yksiteholinsseillä. Kilpailu on voimassa 17.11.2017 asti ja muistathan jättää kommenttisi yhteyteen toimivan sähköpostiosoitteen. Voittajille ilmoitetaan henkilökohtaisesti.

Photos: Jenni Rotonen / Pupulandia

Related posts