18/04/17

Kiireisten arkihetkien kaveri

4 26 olvi4

Kaupallinen kampanja: Asennemedia & Olvi Health Lab

Jos ihan rehellisiä ollaan, niin arkeni on tällä hetkellä kutakuinkin yhtä kaoottista kuin tämä muuton alla tavarapaljoudesta räjähtänyt asuntoni. En ole koskaan ollut mikään maailman järjestelmällisin ihminen ja varsinkin kiireen keskellä arjen hallinta lipsuu vähän joka suuntaan.

Minulle ei ole ollenkaan tavatonta, että unohdan vauhdissa syödä tai varsinkin juoda. Jostain syystä minulle on erityisen vaikeaa muistaa nesteytys ja löysinkin itseni jossain vaiheessa tilanteesta, jolloin kärsin joka ilta kamalista päänsäryistä. Vasta kun mainitsin äidilleni asiasta, hän hoksasi kysyä, olinko juonut päivän aikana riittävästi. Olin paahtanut niin vauhdilla eteenpäin, että juominen unohtui päivän mittaan kokonaan. Noista hetkistä on tultu pitkälle, mutta vielä 9 vuotta myöhemminkin joudun jatkuvasti muistuttelemaan itseäni asiasta. Ja yhä tulee päiviä, jolloin tajuan illalla juoneeni koko päivän aikana vain yhden pienen vesilasillisen.

olvi6

Olen huomannut, että kaikkein paras kikka minulle edesauttaa juomista päivän aikana, on juoda pullosta. En tiedä miksi näin on, mutta minun on huomattavasti helpompi juoda suuria määriä, jos neste on pullossa. Lasista otan vain hörpyn eikä uppoa enempää. Pullosta puolikin litraa humahtaa alas hetkessä. Olen yrittänyt saada juomatottumuksia kuntoon jopa vedenjuonnista muistuttavalla kännykkäsovelluksella, mutta ensimmäisen viikon jälkeen siitäkään ei ollut mitään hyötyä. Paras tapa minulle on pitää vain vesipullo jatkuvasti käden ulottuvilla ja näköpiirissä.

Moni ajattelee, että syömistä ei ainakaan voi unohtaa, kun nälkä kurnii vatsanpohjassa, mutta voi kuulkaa, kyllä sekin onnistuu. Olen sellainen tyyppi, että uppoudun työntekoon usein niin täysipainoisesti, että siinä katoaa ympäriltä aika, paikka, nälkä, jano ja pissahätä. Saatan tuntea välillä jonkun pienen murahduksen mahanpohjassa, kun vatsa ilmoittelee ruoan tarpeestaan, mutta jos työntekoa ei malta juuri siinä hetkessä keskeyttää, havahdun usein vasta tunteja myöhemmin, että hups, se syöminen unohtuikin kokonaan.

olvi8

Kun nälän huomaamaton lykkääminen yhdistetään laiskan kotikokin ja huonon ruokakaupassa kävijän ominaisuuksiin, mietin välillä, miten saan yhtään mitään syödyksi. Moni turvautuu nälissään suklaapatukoihin ja muihin epäterveellisiin mutta nopeasti verensokeria nostaviin herkkuihin, mutta minä olen ryhtynyt pitämään huolen, että kaapeissa on aina kuivattuja hedelmiä, pähkinöitä ja puuroainekset – ne auttavat yleensä pahimpaan hätään, kun nälkä pääsee yllättämään.

Tiedän, että toimintatapani ei missään nimessä ole parhaasta päästä ja terveyden nimissä kaikkein parasta olisi säännöllinen tankkaus sekä ruoan että juoman kannalta. Kuitenkin niin kauan, kun arkirytmini on näin epäsäännöllinen, eikä yrittäjällä kukaan ole vahtimassa, pidänkö lakisääteisiä ruoka- ja kahvitaukoja, epäilen suuresti, mahtavatko tapani muuttua mihinkään ilman täydellistä elämäntapamuutosta tai uran vaihtoa.

olvi10

Join aiemmin päivän mittaan paljon mehuja siitä syystä, että mehu tuntui nesteenä menevän vettä paremmin alas, mutta sittemmin olen oikeastaan luopunut mehuista kotioloissa melkein kokonaan. Saatan joskus hemmotella itseäni vitamiini- tai makuvesillä, jos tuntuu, että tekee mieli jotain muuta kuin kraanavettä mutta silti limua terveellisempää. En silti oikein tykkää siitä, että monissa makuvesissä on lisättyä sokeria tai keinotekoisia makeutusaineita.

Pääsin yhteistyön tiimoilta maistelemaan uutta hiilihapotonta Olvi Health Lab chia-siemenjuomaa, jossa ei ole lisättyä sokeria – ja yllätyin iloisesti. Makunsa juoma saa granaattiomenasta ja valkoisesta teestä, ja vaikka granaattiomenan oma sokeri tietysti tuo juomaan hieman makeutta, juoma ei ole lainkaan liian makea. Se ei siis ole varsinaisesti makuvesi muttei mehukaan, vaan jotain siltä väliltä ja oikeasti aika hyvää. Ja ison plussan annan siitä, että pieni 0,33l muovipullo on muodostaan ja ulkonäöstään huolimatta ihan tavallinen kierrätettävä panttipullo.

olvi12

Chia-siemenet juoman seassa tuovat siihen hauskaa tekstuuria ja tekevät siitä yllättävän ruokaisan – tämä on juuri sellainen näpsäkkä välipalajuoma, jollaisia olen huitaissut kurkusta alas jo useamman niissä tilanteissa, kun työprojektin kuumotellessa niskassa olen lykännyt syömistä vähän vielä eteenpäin. Tai kun ennen tai jälkeen squash-pelin tarvitsen pientä nopeaa buustia ennen varsinaista ateriaa.

Health Lab -juoma on todellisuudessakin vähän täyttävämpää tavaraa, sillä chia-siemenet sisältävät paljon proteiinia ja kuitua, minkä lisäksi niissä on hyviä Omega-3-rasvahappoja. Jos hyytelömäiset chia-siemenet taas eivät koostumuksensa puolesta tunnu mielestäsi mukavalta suussa, tämä juoma ei ehkä ole sinua varten – minusta tuo koostumus on kuitenkin miellyttävä ja huomattavasti kivempi suutuntumaltaan kuin esimerkiksi joissakin juomissa lymyilevät aloe vera -palaset. Tosin tiedän, että niistäkin monet tykkäävät.

Tunnustaako kukaan olevansa yhtä holtiton syömistensä ja juomistensa kanssa kuin minä? Millaisia keinoja olette itse keksineet tilanteen helpottamiseksi?

olvi2olvi7olvi14olvi13olvi11 olvi1

Photos: Arttu Mustonen & Jenni Rotonen

 

Related posts

11/04/17

Inspiraatiota keväiseen duunityyliin (+ kisa)

81 31

Kaupallinen yhteistyö: Asennemedia & Kekäle

Minulta toivotaan usein asujuttuja ja tyyli-inspiraatiota ihan perusvaatteille: miten yhdistellä omia tavallisia vaatteita kiinnostavasti? Miten pukeutua töihin? Millaisin yksinkertaisin niksein tehdä omasta tyylistä mielenkiintoisempi?

Suurin osa teistä lukijoista tuntuu olevan kiinnostunut kaikkein eniten ihan arkisista asuista, jotka kuka tahansa voisi vetää ylleen. Ja se on hyvä, sillä minä luotan yleensä tyylissäni hyvin yksinkertaisiin jippoihin. Toki muodista innostuneena sitä joskus haluaa kokeilla jotain erikoisempaakin, mutta perustyylini on kuitenkin aika maanläheinen ja skandinaavisen pelkistetty, pienellä ranskalaishenkisen naisellisella twistillä ja satunnaisilla trendikokeiluilla.

Muodin parissa työskentelevänä yrittäjänä minun ei oikeastaan kamalan usein tarvitse ajatella työelämän pukukoodeja ja -sääntöjä, sillä en joudu noudattamaan minkään tietyn firman ohjeistuksia ja ala antaa muutenkin aika paljon vapauksia pukeutumisen suhteen (niissäkin tilaisuuksissa, joissa varsinainen pukukoodi on ilmaistu). Niinpä päätin hyödyntää mahdollisuuden ja loihtia oikein tällaisen klassisen tyylikkään duunityylin inspiraatioksi teille, kun vaateketju Kekäle haastoi minut yhteistyön myötä stailaamaan lookin oman valikoimansa tuotteilla.

Kekäle on kuvannut omaa pukeutumisfilosofiaansa niin, että se haluaa panostaa tyyliin ja laatuun, jotka kestävät aikaa ja käyttöä. Valitsin itse tähän stailaamaani tyyliin nimenomaan klassisia, monikäyttöisiä vaatteita, joita on helppo yhdistellä keskenään sekä laadukkaita materiaaleja.

Näillä tämän tyylin  eväillä ja niitä muokkaamalla olisi aika helppoa pukeutua monenlaiseenkin tilanteeseen. Hugo Bossin klassiset mustat housut ovat yhtäaikaisesti skarpit ja mukavat päällä ja Tiger of Swedenin musta kietaisuneuletakki on kivaa vaihtelua kauluspaidoille ja bleisereille. Neuletakin ilmettä voi helposti muuttaa tarpeen mukaan kietomalla sen peittävämmin tai avoimemmin vyötäisiltä, jolloin myös pääntie on avarampi tai hillitympi – työelämässä kannattaa toki suosia hillitympää tyyliä.

Tommy Hilfigerin harmaa klassinen villakangastakki puolestaan on aivan omiaan juuri tällaisille kevätkeleille, kun lämpötilat huitelevat nollakelistä +10 asteen tuntumaan, sillä takissa ei ole lainkaan vuorta. Olalle nappasin vielä kätevän kokoisen Calvin Kleinin pikkulaukun, johon mahtuvat näppärästi kaikki tarvittavat lompakosta kännykään ja huulipunaan. Olisi hauskaa kuulla, mitä tykkäätte kokonaisuudesta!

En tiedä kuinka monille teistä Kekäle on nimenä tuttu, mutta kyseessä on siis suomalainen vaateketju ja perheyritys, jolla on useita myymälöitä ympäri Suomen sekä nykyään myös verkkokauppa. Helsingissä tai ihan tässä pääkaupunkiseudun kupeessa ketju ei välttämättä ole tuttu, mutta 7 kivijalkamyymälää kattava perinteikäs tavarataloketju täyttää ensi syksynä 60 vuotta ja toimii nykyään jo kolmannessa polvessa. Brändivalikoimassa on monenlaisia kotimaisia ja ulkomaisia merkkejä kuten Sand, Calvin Klein, Balmuir, Ril’s, Hugo Boss, Tiger of Sweden, J. Lindeberg, Tommy Hilfiger, Gant, Ted Baker, Weekend Max Mara ja Marc’o Polo sekä monia muita.

On todellinen ilo nähdä tällaisia suomalaisia menestystarinoita kansainvälisten vaateketjujen keskellä, sillä markkinatilanne ei todellakaan ole kotimaisille yrittäjille helppo. Selvästi Kekäleen toimintafilosofia toimii: pukeutumisen iloa ja osaavaa palvelua. Ja se on kyllä totta, tänä päivänä nimenomaan palvelu on se asia, millä omassa tekemisessä voi vaatekaupan alalla erottua myönteisesti.

Yhteistyön tiimoilta saan jakaa teidän lukijoiden kesken yhden 100 euron lahjakortin Kekäleelle, joten jos vaatekaapissa olisi kevääksi jotain tarvetta uudelle, niin kannattaa nyt olla tarkkana. :) Lahjakortin voi käyttää oman valintansa mukaan joko kivijalkamyymälässä tai verkkokaupassa.

Kekäleelle on tärkeää kehittää omaa toimintaansa ja etenkin verkkokauppaa asiakkaita paremmin palveleviksi, joten pyydän kilpailua varten teidä kurkkaamaan verkkokaupan valikoimaa sekä toimivuutta ja antamaan siitä kommentteja sekä palautetta tämän postauksen kommenteissa. Mikä toimii ja mitä voisi vielä kehittää? Nyt on oikeasti mahdollisuus vaikuttaa. :) Ja tietenkin olisi myös hauska tietää, mitä tykkäsitte tästä luomastani tyylistä sekä mitä itse tuolla 100 euron lahjakortilla ostaisitte, jos voitto osuisi kohdalle. Jätä vastauksesi ma 17.4.2017 mennessä ja muista liittää mukaan toimiva sähköpostiosoite.

Lisäksi saan antaa teille käyttöön alennuskoodin, jolla saa -15% yhdestä vapaavalintaisesta tuotteesta verkkokaupassa tai Kekäleen kivijalkamyymälässä (mainitse koodi kassalla oston yhteydessä). Alekoodi on PUPULANDIA ja se on voimassa 23.4.2017 asti. Kannattaa muuten tilauksen yhteydessä myös liittyä maksuttomaan Charmi-kanta-asiakasohjelmaan, sillä sen avulla voi parhaimmillaan saada jopa 10 % alennuksen kaikista ostoksista.

Takki // coat Tommy Hilfiger (Kekäle)*

Neuletakki // cardigan Tiger of Sweden (Kekäle)*

Housut // pants Hugo Boss (Kekäle)*

Laukku // bag Calvin Klein (Kekäle)*

Kengät // shoes Filippa K

Aurinkolasit // sunglasses A+more

* kuvauslainassa / borrowed for the shoot

 

Photos: Vesa Silver

Related posts

9/04/17

Univaikeudet, unettomuus ja väsymys – ammattilaisen neuvot uniongelmien hallintaan

19 62

Kaupallinen yhteistyö: Asennemedia & Mehiläinen

Pyörin sängyssä uskaltamatta katsoa kelloa. Seuraava aamu ja päivä ahdistavat, koska tarkistamattakin tiedän, että unen määrä jää aivan liian vähäiseksi. Yritän lukea, laskea lampaita, tehdä hengitysharjoituksia ja rentoutua, mutta uni ei vain tule. Ajatus siitä, että koko perhe/talo/kaupunki nukkuu ympärilläni, aiheuttaa entistä enemmän ahdistusta ja painetta nukahtaa.

Varmasti jokainen on joskus tuskaillut unettomana sängyssään pikkutunteina. Jo yksikin uneton yö sotkee päivärytmiä ja haittaa jaksamista, mutta pidempään jatkuneina uniongelmat vaikuttavat mielialaan, arjen toimintakykyyn ja terveyteen merkittävästi.

Kävin vierailemassa Mehiläisen uneen erikoistuneen työterveyspsykologin Miia Rautiaisen vastaanotolla ja keskustelimme unesta ja nukkumisesta hyvän tovin. Kokosin ammattilaisen opeista teille muhkean tietopaketin, jossa toivon mukaan tulee teille yhtä paljon uutta ja kiinnostavaa asiaa kuin minulle itselleni. Varoituksen sananen: juttu on pitkä, joten kannattaa varata siihen uppoutumiselle hetki aikaa. Mutta takaan, että tämän jälkeen moni teistä näkee unen ja nukkumisen ihan uusin silmin.

Stressi vei yönunet

En ole itse koskaan kärsinyt pitkäaikaisesta unettomuudesta, mutta kausittain minulla on ollut uniongelmia. Etenkin stressi näkyy yöunissani varsin nopeasti: nukahtamisvaikeuksina, kesken yötä heräilynä, rauhattomuutena, ahdistavina unina ja etenkin liian aikaisin heräämisenä. Kun olin joitakin vuosia sitten viittä vaille burnoutin partaalla, vasta vakavat uniongelmat ja yhtäkkiä alkaneet migreenikohtaukset herättivät minut ymmärtämään tilanteen vakavuuden.

Iltaisin stressi oireili minulla nukahtamisvaikeuksina, kun tuntui, että päässä juoksi tauottomalla tahdilla niin monta asiaa ja muistettavaa tehtävää, että en saanut tuota hyrrää pysäytettyä edes pääni tyynyyn painaessani. Nukkumaanmeno ahdisti jo valmiiksi, kun tiesin makaavani laukkaavien ajatusteni kanssa valveilla vielä tunteja nukkumaanmenon jälkeenkin.

Yritin vapauttaa mieltäni stressin kierteestä kirjoittamalla aina ennen nukkumaanmenoa muistilistan päässä vellovista ajatuksista, jotta minun ei tarvitsisi aktiivisesti yrittää pitää niitä mielessä. Parhaiten nukahtamisvaikeuksiin auttoi tuolloin kuitenkin ajatushyrrän keskeyttäminen keskittymällä johonkin aivan muuhun. Silloinen poikakaverini ryhtyi kertomaan minulle pahimman stressin keskellä iltasatuja kuin lapselle ja se auttoi. Kun keskityin kuuntelemaan rauhoittavaa ääntä, en voinut ajatella samanaikaisesti muuta. Usein nukahdin kesken tarinan.

Toinen, jopa vielä pahempi unioire oli se, että vaikka nukahtamisen hetkellä olinkin saanut hyrrän pääni sisällä hetkeksi pysähtymään, se käynnistyi itsekseen uudelleen kesken unien. Saatoin herätä helposti tunnin-pari ennen herätyskellon soittoa siihen tunteeseen, että unessa olin tehnyt töitä pääni sisällä jo hyvän aikaa ennen kuin olin edes hereillä, ja herättyäni en saanut enää nukahdettua uudelleen. Olin periaatteessa virkeä ja täysin uupunut yhtä aikaa. En saanut lepoa ajatuksiltani ja stressiltäni unessakaan, vaan heräsin väsyneenä kuin olisin työskennellyt yön läpi – ja niinhän tavallaan olinkin.

Kun näitä pahempia uniongelmia oli jatkunut muutaman viikon ajan, totesin, etten voisi jatkaa samoin. Pienen harkinnan jälkeen päätin irtisanoutua työstäni, joka oli vienyt minut burnoutin partaalle. Tarkoituksenani oli toipua hetken aikaa rauhassa kuormituksesta, mutta jotenkin päädyin mukaan entistäkin vaativampaan työprojektiin ja jouduin oikeastaan vähän ojasta allikkoon. Koko vuosi meni vähän kuin sumussa – ja voin aivan uskomattoman huonosti. Työkuormituksen lisäksi kotonakin oli vaikeaa. Mietin tuolloin, että jos tilanne ei pian helpota, joudun todennäköisesti sairaalaan. Lopulta sain vihellettyä pelin poikki, mutta tuosta kaikesta toipuessa meni kauan.

Mistä tekijöistä muodostuu laadukas uni?

Uniongelmien taustalla voi olla monenlaista, mutta aika monella nukkumispulmat liittyvät stressiin ja ylikuormitukseen. Huomaan yhä stressaavien elämäntilanteiden vaikutukset unenlaadussa. Juttelin Mehiläisessä työskentelevän ja pitkään uniasioiden kanssa työskelevän työterveyspsykologi Miia Rautiaisen kanssa unesta ja uniongelmista ja sain paitsi kiinnostavaa tietoa, myös konkreettisia vinkkejä siitä, miten nukahtamiseen liittyviä ongelmia voisi yrittää ratkoa. Oli aika hämmästyttävää, miten paljon itselleni ihan uutta tietoa sain psykologin vastaanotolla ja totesin siinä keskustellessamme, että itselläni olisi selvästi unen näkökulmasta todella paljon parantamisen varaa.

Yleensä unesta puhuttaessa painotetaan riittävän unen määrää, mutta mitä jos nukkuu riittävästi, mutta on silti väsynyt? En ollut itse ehkä koskaan tullut ajatelleeksi asiaa sen enempää, mutta myös unen laatu tai unesta palautuminen voivat olla ongelma. Vaikka saisi unta suositellun tuntimäärän yössä, saattaa silti tuntea olonsa aamulla uupuneeksi, jos keho ja mieli eivät unen aikana pääse kunnolla lepoon tai palaudu siitä herätessä. Koin niin suuria valaistumisen hetkiä psykologin pakeilla, että haluan jakaa näitä oivalluksia ja faktoja teillekin.

Vaikka uni onkin ihmiselle elintärkeä asia, olisi ehkä parempi puhua riittävästä levosta, sillä palautuakseen ja virkistyäkseen ihmisen keho ja mieli tarvitsevat palautumisen hetkiä myös muulloin kuin yöllä. Työterveyspsykologi totesikin ensi töikseen, että univaikeuksista keskusteltaessa kannattaa oikeastaan pelkän yön ja nukkumisen sijaan tarkastella vuorokautta kokonaisuutena: saatko riittävästi palautumisaikaa jo päivällä ja millainen päivärytmi sinulla on?

Kolme tärkeää unihormonia

Unen anatomian keskeisessä roolissa ovat käytännössä kolme hormonia, joiden kulloinenkin määrä elimistössämme säätelee nukahtamista, unta ja heräämistä. Näistä kolmesta melatoniini onkin varmasti monelle tuttu, mutta sen lisäksi unen kannalta tärkeitä vaikuttavia hormoneja ovat kortisoli ja adenosiini. Kerron seuraavaksi hieman tarkemmin, miten nuo kolme hormonia vaikuttavat uneen ja miten unihormonien tasapainoa on mahdollista parantaa omilla päivärytmiin liittyvillä toimilla.

KORTISOLI

Kortisolin määrä on kehossa kaikkein korkeimmillaan aamuisin ja juuri se herättää meidät aamulla unen jälkeen virkeinä. Kortisolista puhutaan joskus stressihormonina, mutta sopiva määrä kortisolia veressä on ihmiselle tarpeen nimenomaan aamuisin: se tarjoaa sellaisen hyvän lähtölaukauksen päivälle.

Ongelmaksi kortisoli voi muodostua, jos hormonin määrä kehossa on liian koholla illalla nukkumaan mennessä, sillä tällöin se estää nukahtamista ja palautumista. Kortisolin määrä veressä laskee iltaa kohden ja lähtee uuteen nousuun unen ja levon aikana. Jotta kortisoliarvo laskisi iltaa kohden unen kannalta optimaaliseksi, on tärkeää pitää myös pitkin päivää pieniä taukoja kuormituksesta, jotta kortisolin määrä ei pääse kohoamaan päivän aikana liian korkeaksi. Kortisolin tuotantoa päivän aikana rauhoittavat esimerkiksi rentoutusharjoitukset sekä palauttava liikunta.

Miten esimerkiksi stressi sitten näkyy kortisolilukemissa? Uupumus ja pitkään jatkunut stressi nostavat kortisolilukemat pysyvästi korkealle, jolloin vuorokauden normaalia vaihtelua ei enää tapahdu. Jo lyhyestäkin erityisen stressaavasta hetkestä palautumiseen voi mennä useampi viikko. Ihmisen vireystila näkyy hormonien lisäksi myös aivosähkössä. Paineistettu ja stressaantunut tila sähköistää aivojen oikeaa lohkoa, mutta aktivoimalla itseään muilla tavoin, auttaa ohjaamaan sähköä aivoissa muualle ja helpottaa tilan laukeamista.

MELATONIINI

Melatoniini on monille tuttu hormoni, vähintäänkin unensaantia auttavien kapseleiden kautta. Se on kolmesta unihormonista juuri se, joka auttaa nukahtamaan ja pitämään ihmisen unessa aamuun asti. Jos kortisolivarastot täyttyvät nimenomaan levossa, melatoniinia alkaa kehittyä kehossa iltaa kohden, ja se kuluu yön aikana levossa pois. Kirkasvalolamppua suositellaan käytettäväksi aamuisin juuri siksi, että se käytännössä polttaa kehosta viimeisetkin melatoniinin rippeet aamulla ja tästä syystä virkistää.

On kuitenkin joitakin tekijöitä, jotka haittaavat melatoniinin tuotantoa päivän mittaan ja voivat täten vaikeuttaa nukahtamista tai haitata unenlaatua. Esimerkiksi kahvi, led-valot ja sininen valo pilkkovat melatoniinia, joten niitä kannattaa vältellä ilta-aikaan ennen nukkumaanmenoa jo hyvissä ajoin. Esimerkiksi niistä sovelluksista, jotka muuttavat tietokoneen tai kännykän valon väriä iltaisin, on siis ihan oikeastikin hyötyä nukahtamisen ja unen kannalta.

ADENOSIINI

Itselleni tuntemattomin unihormoneista on adenosiini, jonka vaikutus käytännössä väsyttää ihmistä. Adenosiinia kerääntyy kehoon päivän mittaan ja väsymyshormoni pilkkoutuu pois unessa ja levossa yön aikana. Käytännössä adenosiini siis kertoo keholle, milloin olisi syytä levätä ja auttaa nukahtamaan. Tämän väsymystä aiheuttavan hormonin tuotantoa edistää se, että rasittaa itseään päivän mittaan myös fyysisesti esimerkiksi liikkumalla.

Unen anatomia

Mistä sitten tunnistaa, onko unta ollut riittävästi ja onko sen laatu ollut hyvä? Uni on ollut palauttavaa silloin, kun aamulla herää virkeänä, kesken päivän ei tunne väsymystä ja mieliala on korkealla.

Uni koostuu käytännössä kolmesta asiasta: nukahtamisesta, heräämisestä ja unen laadusta. Palauttavan REM-unen sykli kestää kerrallaan noin 1,5 tuntia eikä välttämättä ole aina niin olennaista, että ihminen saa yhtäjaksoisena pötkönä 8 tunnin paketin unta. Tärkeämpää on, että unta kertyy päivän mittaan hyviä pätkiä, vaikka sitten osissa yön aikana.

Ihmisen vuorokausirytmi muuttuu iän myötä ja on tavallista, että esimerkiksi vanhemmiten rytmi herkistyy ja ihminen heräilee yön aikana unesta helpommin. Toisaalta vanhemmiten unta myös tarvitsee vähemmän, joten heräilystä ei välttämättä tarvitse olla huolissaan. Melatoniinikapselit voivat auttaa nukkumaan sikeämmin, jos uni häiriintyy herkästi yön aikana. Melatoniinia ei tarvitse ottaa kuin aivan pieni 0,2 mg ”ärsykeannos”, joka herättää kehon tuottamaan melatoniinia itse.

Päiväunien ottaminen herättää usein keskustelua ja periaatteessa myös aikuinen voi hyvin ottaa nokoset päivän aikana, jos tuntee tarvitsevansa lepoa. Ihanteellisin kesto päiväunille on 15 minuuttia, josta vireystilaan on vielä helppo palautua.

Miten määritellä laadukas uni?

Käynti työterveyspsykologin pakeilla herätti minussa oikeastaan sekä huojennusta että kauhua. Ammattilaisen neuvoja kuunnellessa mietin, että olen tehnyt elämässäni todennäköisesti ihan kaiken väärin unen näkökulmasta, mutta toisaalta konkreettiset neuvot antoivat näkökulmaa, miten tilannetta voisi pienillä teoilla parantaa.

Myönnän, että olen pitänyt kaiken maailman univouhotusta vähän turhana. Koska meditoiminen, tietoinen rauhoittuminen ja työtahdin hillitseminen on minulle, sataa palloa ilmassa yhtä aikaa heittelevälle sähköjänikselle liki mahdoton ajatus, olen antanut neuvojen mennä toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos. Olen uskonut vakaasti uniasioiden olevan ihan hyvässä jamassa, kun nukahdan tällä hetkellä iltaisin ongelmitta ja herään kohtalaisen virkeänä aamulla. Oli kuitenkin aika pysäyttävää nähdä psykologin itse tekemä unitutkimus omasta unestaan. Yhtäjaksoisesti nukuttu yö ei nimittäin välttämättä vielä kerro paljoakaan unen laadusta.

Käytännössä unenlaatua voidaan mitata sydämen sykeväleissä tapahtuvaa värähtelyä tutkimalla. Kuulostaa ehkä sekavalta, mutta tarkoittaa käytännössä sitä, että kun sydän pompottaa rinnassa, jokaisen sykähdyksen välillä tapahtuu värähtelyä, jos ihminen on levollinen ja rentoutunut. Jos uni ja lepo ei puolestaan ole laadukasta, sydän ei jaksa värähdellä sykäystensä välillä. Itseäni auttoi asian hahmottamisessa mielikuva iloisesti hyppelevästä sydämestä, joka poukkoilee metsätietä eteenpäin vihellellen. Huonosti levänneen ihmisen sydän ei jaksa hypähdellä: vaikka se kyllä liikkuu, askel on raskas ja jähmeä.

Psykologi Miia Rautiainen oli itse testannut oman unensa laatua tätä sykevälin värähtelyä tutkimalla ja kun pääsin katselemaan tutkimuksen seurauksena syntyneitä kaavioita ja käyriä, oli näky aika pysäyttävä. Tutkimusjakso osoitti konkreettisesti, kuinka unta voi kertyä ajallisesti riittävästi, mutta laadukkaan levon määrä voi silti jäädä lähes nollaan – ja tästä kieli tutkimusjakson aikana tuon sykevälin värähtelyn puute.

Oli helppo huomata kaaviosta todella konkreettisella tavalla, kuinka kesken päivän pidetty tauko puutarhatöiden parissa tai tietoinen rentoutusharjoitus näkyivät selvästi paitsi kyseisen hetken käyrissä mutta myös seuraavana yönä unen laadussa. Oli mielenkiintoista myös havaita, kuinka esimerkiksi alkoholi vaikuttaa unen laatuun: se saattaa auttaa nukahtamaan, mutta unen laatua jo yksikin alkoholiannos heikentää merkittävästi.

Näihin kaavioihin tutustuminen oli minulle itselleni varsin pysäyttävä kokemus. Tuli tunne, että vaikka nukun ehkä määrällisesti riittävästi (enkä aina sitäkään), en nykyisellään ainakaan päivän aikana edistä uneni laatua omilla toimillani. Pisti toden totta miettimään ja sai ensimmäistä kertaa ihan vakavissaan harkitsemaan, että tarttis tehdä jotain.

Millaisin toimin univaikeuksia voi estää tai helpottaa?

Yksi olennaisimmista asioista uniongelmien ehkäisyssä on pitää päivän mittaan taukoja työnteosta ja tehdä töiden ja velvollisuuksien lomassa myös mukavia asioita, jotka tuottavat mielihyvää. Fyysisestä kunnosta huolehtiminen ja kehon sopiva väsyttäminen auttavat myös ehkäisemään univaikeuksia.

Kun puhutaan, että olisi hyvä pitää lepohetkiä päivän aikana, se ei välttämättä tarkoita nukkumista tai paikoillaan olemista. Palauttava toiminta voi yhtälailla olla aktiivista tekemistä, kunhan se vain on jotakin muuta kuin kuormittavaa ajattelua. Esimerkiksi puutarhatyöt, kävelylenkki tai vaikkapa sudokun ratkominen aktivoi aivoja ihan eri tavalla kuin työpulmien pohdiskelu.

Ylipäänsä liian paljon yhtä ja samaa asiaa on kehon ja aivojen kannalta huono asia. Kaikkein parhaiten mieli ja keho voivat, kun ne saavat vaihtelua: vuorotellen lepoa ja aktiivisuutta, istumista, seisomista ja liikkumista.

Psykologi puhuu unihygieniasta, mikä tarkoittaa sitä, että illalla tietynlaiset toistuvat, tutut rituaalit ja rutiinit auttavat rauhoittumaan uneen. Esimerkiksi unihypnoosi tai delta-aaltoa toistava ääninauha voi auttaa nukahtamaan. Muita hyviä unta edistäviä rituaaleja voisivat olla esimerkiksi lämmin suihku tai venyttely, jotka viestivät aivoille, että nyt on lupa relata.

Yksi myös jännityksen hallinnassa käytetty rauhoitusmetodi on 4-7-8-hengitysharjoitus, jossa hengitetään ensin sisään 4 sekunnin ajan, pidätetään hengitystä 7 sekunnin ajan ja hengitetään ulos 8 sekunnin ajan. Tämä rytmi muistuttaa hengitystämme unen aikana ja toimii tehokkaana rauhoittajana myös valveilla ollessa, kun mieli kaipaa rentoutusta.

Ota rennosti

Tapaamisemme aikana mietin vain koko ajan, kuinka olen tehnyt elämässäni tähän asti suunnilleen KAIKEN ihan väärin unen kannalta. Työterveyspsykologi Miia Rautiainen kuitenkin muistuttaa, että oikeaoppisesta nukkumisestakaan ei ole syytä ottaa paineita tai stressiä. Elimistö kestää kyllä huonojakin unijaksoja ja monenlaista kuormitusta.

Kiireisen ihmisen voi olla mahdotonta muuttaa elämäänsä unen näkökulmasta kaikilta osin ihanteelliseksi, mutta koko elämää ei levon nimissä välttämättä tarvitsekaan rauhoittaa – riittää, että muistaa rauhoittaa aivojaan säännöllisesti. Stressaavassa elämäntilanteessa voi esimerkiksi auttaa se, että skannaa läpi kaikki mieltä painavat huolet ihan tarkoituksella ennen nukkumaanmenoa ja päättää palata niihin myöhemmin.

Ennen kaikkea psykologi muistuttaa kuuntelemaan omaa itseä. Tutki, mikä toimii sinulle ja opi omasta elimistöstäsi. Ei kannata nojata liikaa tutkimuksiin, sillä ne ovat käytännössä todennäköisyysteorioita, joiden tulokset pitävät paikkansa monessa tapauksessa mutta eivät kaikissa. Käytännön kokeilujen kautta löytyy yleensä se itselle sopivin olemisen tapa.

Älä yritä muuttaa koko unitottumuksiasi yhdellä kertaa, vaan kokeile vaikka yhtä asiaa kerrallaan kolmen viikon jaksoissa. Yksi tapa ei välttämättä toimi kaikille eikä itselle joskus tepsinyt keino tehoa välttämättä koko loppuelämää. Psykologi neuvoo suhtautumaan uniasioihin uteliaisuudella ja rohkeasti kokeillen sekä pohdiskellen, mikä tuntuu itsestä toimivalta ja hyvältä. Rentoutta ja hyvinvointia ei voi painostaa tai pakottaa, sitä voi vain sallia ja tehdä mahdolliseksi.

Uniongelmien kanssa ei onneksi tarvitse jäädä yksin, vaan yhdessä asiantuntijan kanssa on mahdollista pureutua ongelmakohtiin ja siihen, miten tilannetta voisi auttaa. Moni pystyy saamaan univaikeudet hallintaan ilman lääkkeitä, joten jos unesta on tullut ongelma tai mietit, miten voisit tuntea itsesi virkeämmäksi, ei välttämättä ole ollenkaan huono ajatus käydä juttelemasta asiasta vaikkapa työterveyspsykologin vastaanotolla.

Juttu on ollut pitkä kuin nälkävuosi, mutta olisipa mielenkiintoista kuulla teiltä, jotka jaksoitte lukea loppuun asti, että tuliko tässä mitään uutta asiaa tai herättikö juttu ajatuksia?

Photos: Vesa Silver

Related posts

5/04/17

Ystävyydestä ja jäätelöstä (+ kisa)

72 33

Kaupallinen yhteistyö: Asennemedia & Ingman

Jos pitäisi nimetä maailman parhaita asioita, niin uskallan sanoa, että aika korkealle listallani pääsisivät sekä ystävät että jäätelö – mielellään yhdessä nautittuina. Eilinen päivä oli omistettu molemmille, kyllähän te tiedätte, mitä kuuluu tehdä, kun pakastin pullistelee vegaanista jäätelöä? No kutsua tietenkin vegaaniystävä auttamaan urakassa!

Edellisistä treffeistä Liisan kanssa oli ehtinyt vierähtää jo vähän tarpeettoman pitkä tovi, joten oli jo aikakin tavata. Parhaimmillaan ystävyys on minusta silti sitä, että erossa vietetyllä ajalla ei jälleennäkemisen hetkellä ole enää mitään merkitystä. Ja Liisa on yksi niitä ihmisiä, joiden kanssa aika katoaa niin yhdessä ollessa kuin erossakin. Tapasimme viime kesänä yhteisellä bloggaajareissulla ja 12 vuoden ikäerosta huolimatta tuntui kuin olisimme olleet kavereita aina.

Minulla on paljon varsin eri ikäisiä ystäviä. Läheiseen ystäväpiiriini kuuluu useampi yli 10 vuotta minua nuorempi, samaten kuin minua 10 vuotta vanhempikin ystävä. Ja onpa yksi 50 vuotta vanhempikin. :) En olisi ehkä 10 vuotta sitten uskonut, että vuosikymmentä myöhemmin viihtyisin yhä täpärästi parikymppisten seurassa, mutta jos jotain tässä vuosien varrella on oppinut, niin sen, että monessa tapauksessa ikä todellakin on vain numero. Vuodet tuovat toki mukanaan elämänkokemusta ja näkemystä, mutta useimpien ystävieni kanssa numerot menettävät merkityksensä. Ihailen nuorten ystävieni kypsyyttä ja fiksuutta – tuntuu, että itse samanikäisenä olin tuhannesti lapsellisempi ja enemmän pihalla.

Loppujen lopuksi ne elämän peruskysymykset ja -ongelmat, ilot ja surut ovat aikalailla samoja iästä riippumatta. Elämäntilanteet vaihtelevat, mutta ei sitä välttämättä tarvitse jakaa toisen kanssa samaa elämäntilannetta voidakseen silti löytää yhteistä jutunjuurta ja samaistumispintaa. Joskus erilaiset elämäntilanteet ajavat etäämmälle, mutta arvostan erityisesti niitä ystäviä, jotka pitävät ystävyydestä kiinni ja huolen, vaikka toisen elämä hetkittäin tuntuisikin olevan kuin eri planeetalta.

Olen ihan valtavan kiitollinen siitä, että minulla on ympärilläni ihmisiä, joita saan kutsua ystäviksi. Kun on kokenut myös yksinäisyyden, ei ystäviäkään pidä itsestäänselvyytenä. Olen joskus yrittänyt miettiä, miksi ystävien löytäminen tuolloin aikanaan oli niin haastavaa, ja miten ihmeessä niitä tuntuu nykyään tupsahtelevan elämään tuon tuosta. En ole keksinyt asialle muuta selitystä kuin sen, että vietän nykyisin ihan toisenlaista elämää ja toisenlaisessa paikassa.

Pikkukaupungin ympyrät ja elämänpiiri, jossa uusia ihmisiä ei luontevasti tapaa koko ajan, rajaa helposti ystävystymisen mahdollisuuksia paljonkin. Suuremmassa kaupungissa ja sosiaalisissa työ- ja harrastuskuvioissa uusia ihmisiä kohtaa jatkuvasti. Jotenkin ystävystymisestä on vain tullut vanhemmiten tosi paljon helpompaa, mutta isoimmaksi tekijäksi koen silti sen, että vaihdoin maisemaa ja löysin oman ammatillisen identiteettini. Todella suuren osan ystävistäni olen löytänyt tavalla tai toisella työni kautta.

Tunnen toisinaan syyllisyyttä siitä, ettei minulla ole ystävilleni niin paljon aikaa kuin toivoisin, mutta toisaalta tosielämä ei ole kuin Frendeissä tai Sinkkuelämässä. Nuorempana haaveilin sellaisesta niin tiiviistä ystävyydestä, että juteltaisiin ja nähtäisiin päivittäin, mutta aikuisena on ollut pakko katsoa elämän realiteetteja silmästä silmään. Arjen vaatimukset, työt, perhekuviot  ja harrastukset nielaisevat vapaa-ajasta leijonaosan ja nykyään olen onnellinen, jos ehdin nähdä läheisimpiäkin ystäviäni edes kerran kuussa. Vaikka mieluusti treffailisin ystäviäni vaikka joka päivä, ei siihen yksinkertaisesti ole mahdollisuutta ja välillä kahden kiireisen ihmisen aikataulujen yhteensovittelu on melkoista kalenteri-tetristä.

Juuri tästä syystä ne harvinaiset yhteiset hetket ystävien kanssa ovat ihan erityisen arvokkaita ja eilinen jätskituokio Liisan kanssa on ollut yksi viimeisten parin viikon kohokohtia. Juhlistaaksemme tätä pitkän tauon jälkeen koittanutta jälleennäkemisen hetkeä, päätimme viedä jätskikekkeritkin seuraavalle levelille. Marssin siis ruokakauppaan ja ostin kasan kaikenlaisia herkkuja, joilla sitten pimppasimme jätskiannoksemme aivan uuteen uskoon. Ja nyt kun sen kerran tein, niin en tajua MIKSI EN OLE TEHNYT TÄTÄ KOSKAAN ENNEN!

Ihan vakavasti puhuen tyypit, parilla maailman pienimmällä kikalla saa kotoisat herkutteluhetket singautettua ihan uusiin sfääreihin. Tästä lähtien tämän talouden jätskiannokset eivät ole enää entisiään. Eikä siihen tarvita kummoisiakaan aineksia. Jo suklaakekseillä, suklaakastikkeella ja tuoreilla marjoilla saa tehtyä ihmeitä. Sekä tietenkin minikokoisilla sateenvarjoilla! ;) Ja psst, vinkkinä kaikille vegaaniruokavaliosta kiinnostuneille, että aika monet ihan tavallisista suklaakekseistä sekä suklaakastikkeista ovat maidottomia – yllätyin kaupan hyllyjä tutkiessani. Erittäin vahva suositus etenkin murustetulle suklaakeksille jätskin seassa. Pelkään, että tämän keksittyäni (hohhoo, pun intended) kuluttamani jätskin (ja keksien) määrä tulee nousemaan pilviin…

Vaikka Liisa on ollut vegaani jo jonkin aikaa, niin näitä Ingmanin Choice-jäätelöitä hän ei ollut tullut vielä maistaneeksi. Ja ensimmäisen lusikallisen popsittuaan ei siitä ylistyssanojen tulvasta ollut tulla loppua. En itse ole maistellut muita vegaanijäätelöitä, mutta Liisa on ehtinyt testata liki kaikki markkinoiden muut maidottomat vaihtoehdot. Ja Choice kiilasi kirkkaasti kärkisijalle. Parasta tässä oli Liisan mukaan se, että nämä jätskit oikeasti maistuvat ihan tavalliselta kermajäätelöltä ja koostumus on kuohkeudessaan jopa perusjätskiä parempi. Ja voin yhtyä tähän mielipiteeseen.

Yritimme tehdä makutestiä ja löytää jätskien joukosta suosikkimme, mutta kun kaikki maut saivat yhtä ylistävät arviot, arviointitaulukon tekeminen tuntui aika turhalta. Jos nyt ihan pakko olisi nimetä kaksi lempparia, niin sanoisin, että mansikkainen soijajäätelö ja vaniljainen riisijäätelö olivat tämän kahden hengen raadin suurimmat suosikit.

Jos haluatte itse kutsua ystävän kotiin jätskikemuja viettämään, niin nyt olisi mahdollisuus päästä yhdessä maistelemaan Ingman Choice -jäätelöä. Saan nimittäin arpoa yhteensä 6 kpl 15 euron arvoisia Choice-jäätelölahjakortteja. Jos siis mielit päästä herkuttelemaan kaverisi kanssa, niin kerrohan tämän postauksen kommenteissa mikä Ingman Choice -vaihtoehdoista kuulostaa herkullisimmalta ja miten itse tuunaisit oman jätskikulhosi? Jätä vastauksesi ma 10.4.2017 mennessä ja muista liittää kommenttiisi toimiva sähköpostiosoite. 

Photos: Jenni Rotonen & Liisa Kivi

Related posts