20/09/17

Marimekko AW17 – jotain uutta ja jotain vanhaa

3 10

Kaupallinen yhteistyö: Asennemedia & Marimekko

Jos jotain olen vuosien varrella Marimekossa ihaillut, niin sitä, että maailmalla mylläävien trendien ja muotivillitysten keskellä Suomi-muodin lippulaiva on aina osannut säilyttää oman äänensä ja ilmeensä. Vahva oma tyyli ja perinne saattaa joskus luoda haasteita viedä brändiä eteenpäin, mutta Marimekko on muutaman viime vuoden aikana ottanut melkoisia harppauksia eteenpäin niin imagonsa kuin tyylinsäkin puolesta.

Yksi olennainen osa sitä Marimekkoon liitettyä tuttuutta on kautta aikojen ollut printtikuosien rinnalla merkille tyypillinen rento siluetti sekä trendeistä piittaamaton, omalle tyylille uskollinen muotokieli. Marityttö on naisellinen tavalla, joka ei välttämättä alleviivaa naisvartaloa, vaan enemmänkin olen itse aina ajatellut häntä sellaisena rohkeana, hieman salaperäisenä oman tiensä kulkijana, joka syleilee naiseuttaan rennon hyväksyvästi mutta silti tyylikkäästi. Nyt viime vuosina tuota siluettia on uskallettu rohkeasti vähän freesata tähän päivään, ja mielestäni siinä on onnistuttu mahtavasti. Vaatteissa on edelleen se Marimekolle tuttu fiilis, mutta muotokieli on saanut raikasta uutta ilmettä 70-luvun henkisistä vivahteista.

Uudistumishalu on näkynyt Marimekon muutaman viime vuoden mallistoissa myös materiaalivalinnoissa: on ollut nahkaa, silkkiä, teddykarvaa ja pellavaa. Nyt tämän syksyn mallistossa on mukana myös entistä näyttävämpiä neulepintoja sekä ihanan rohkeita värivalintoja. Yksi ylivoimaisista omista suosikeistani juuri ilmestyneen syysmalliston vaatteissa onkin tuo muhkea vaaleapunainen neule, jota ei ensivilkaisulla ehkä arvaisi Marimekoksi, mutta joka silti sopii vaikkapa noiden kuosihousujen kaveriksi kuin nenä päähän.

Tämän syksyn Marimekko-malliston pääkuosi on näissäkin lookeissa näkyvä Sahalaitaraita, jonka on suunnitellut Paavo Halonen. Kuten näkyy, niin sama kuvio toimii hauskalla tavalla niin suurena kuin pienenäkin sekä printtinä ja neulekuosina. Syksyn mallistossa nähdään myös tuttua Unikko-kuosia sekä monenlaisia raitakuvioita. Kannattaa tsekata myös malliston veikeät nahkalaukut sekä värikkäät kengät.

Yksi suosikkiasioistani Marimekon vaatteissa on juuri se, että tuon omanlaisensa muotokielen ja omaan vahvaan näkemykseen nojaavan suunnittelun ansiosta merkin vaatteet ovat oikeasti hyvin ajattomia. Ne myös sopivat hirmu monenlaisiin tilanteisiin eri tavoin asustettuina ja yhdisteltyinä.

Tämän syksyn mallistossa yksi suosikkivaatteistani on tuon ihanan roosan neuleen lisäksi ylväs Kaatri-mekko, joka voisi fiiliksensä puolesta olla yhtä hyvin 30 vuoden takaa kuin tuosta uudesta syysmallistosta. Tai jonka voisin kuvitella yhtä hyvin pukevani päälleni nyt tai joskus 30 vuoden päästä tulevaisuudessakin, niin tässä kuin jossain toisessakin ajassa. Pienillä kikoilla tätäkin mekkoa voi muunnella oman makunsa mukaan: esimerkiksi vyön voi solmia tiukemmin tai väljemmin, eteen tai taakse.

On hauska huomata, että nykyään kun puen ylleni Marimekkoa, osa vaatteista on hyvin tunnistettavia tuttuine kuoseineen, mutta yhtä usein saan myös nykyään kyselyitä ihan koto-Suomen kaduilla, että mistä jokin vaatteeni on. Ja varsin usein reaktiot ovat iloisen yllättyneitä. Se viestii minulle onnistunutta kehitystä.

On myös ollut ihan mahtavaa havaita, että yhä useammin maailman muotiviikoilla ja metropoleissa voi bongailla omaa tuttua Marimekkoamme kansainvälisten tyyliniekkojen ja muotivaikuttajien yltä. Jotenkin Marityttö on niin syvällä omassa dna:ssani, että tunnen joka kerta pienen ylpeyden heräävän sisälläni, kun näen jonkun itse ihailemani tyyli-idolin Marimekossa.

Kuten kuvista näkyy, pääsin kokeilemaan Marimekon syksyä muutama viikko sitten ihan itse ja stailasin syysmalliston vaatteista muutaman itselleni mielusian tyylin. Olisipa kivaa kuulla, mitä te tykkäätte näistä minun Marimekko-tyyleistäni? Mikä on suosikkinne? Tai herättikö joku vaate välittömästi isompaakin kiinnostusta? Mallisto on kokonaisuudessaan tietysti hurjan paljon tätä laajempi, joten kannattaa tsekata koko mallisto Marimekon nettisivuilta.

Mainitaan vielä tässä yhteydessä, että Marimekon kanata-asiakasohjelmaan liittymällä saa ensimmäisestä ostokerrasta -15% hinnasta pois, joten jos syksyn uutuksista joku ihastuttaa oikein erityisesti, niin liittymällä kanta-asiakkaaksi, sen saa hieman edullisemmin. Ohjelmaan voi liittyä joko nettisivujen kautta tai missä tahansa Marimekko-myymälässä.

PS. Lämmin kiitos ihanista kuvista Jere Viinikaiselle!

Atelina-neulepusero Marimekko

Martha sahalaitaraita -housut Marimekko

kengät  omat

Kaatri-mekko Marimekko

kengät omat

Aeria-neulepusero Marimekko

Epoksi-nahkahousut Marimekko (aeimmasta mallistosta)

kengät omat

Photos: Jere Viinikainen

Related posts

15/09/17

Hyvät eväät ja parempi mieli

11 22

Kaupallinen yhteistyö: Asennemedia ja Lejos

Olen huomannut, että omassa elämässäni hyvä olo alkaa hyvistä yöunista, järkevästä mutta stressittömästä syömisestä, sopivasta annoksesta liikuntaa sekä riittävästä määrästä omaa työstä ja paineista vapaata aikaa. Minussa on sellaista suorittajan ja työnarkomaanin vikaa, että joudun säännöllisin väliajoin muistuttelemaan itselleni, miten mielestä ja kehosta pidetään huolta.

Pieni stressi parantaa usein tehokkuutta, mutta stressistä puhuttaessa voisi soveltaa sitä vanhaa suomalaista sananlaskua: stressi on hyvä renki, mutta huono isäntä. Kun mopo alkaa keulia ja stressi vie naista eikä nainen stressiä, ollaan matkalla vikasuuntaan.

Omassa arjessani ei oikeastaan ole sellaista selkeää rytmiä, joten minun pitää olla erityisen tarkkana siitä, että saan nukkumis- ja ruokailurytmin pidettyä aisoissa. Minun tapauksessani epäsäännöllisyys tarkoittaa käytännössä usein sitä, että kukun liian myöhään yöhön ja herään silti ajoissa tekemään töitä eli toisin sanoen nukun liian vähän todelliseen tarpeeseeni nähden.

Ruokailujen suhteen epäsäännöllisyys johtaa taas puolestaan helposti siihen, että nälän tunne tulee milloin sattuu ja luiskahtaa usein sellaisen nälkäkiukkupisteen yli. Onneksi arjessa on harvoin ketään kelle kiukutella, mutta olisi varmasti silti hyvä tankata ravintoa vähän järkevämmin välein, jotta sellaista sisuskaluja raastavaa meganälkää ei pääsisi syntymään. Silloin tulee usein vain ahmittua liian suuria määriä ja vähän mitä sattuu kulloinkin käsiin osumaan.

Olen ylipäänsäkin superlaiska laittamaan ruokaa ihan vain yksin kotona ollessani – olen puhunut tästä ennenkin, mutta jotenkin vain itselle kokkaaminen ei motivoi. Inhoan myös jostain syystä käydä ruokakaupassa. Ehkä siksi, etten oikein koskaan tiedä, mitä ostaisin ja sorrun helposti ihan kummallisiin heräteostoksiin ruokakaupassakin, varsinkin jos eksyn ostoksille nälkäisenä. Tämä on varmasti monille muillekin tuttua. Ja koska syön laiskuuttani tosi paljon ulkona, jääkaappi ammottaa usein tyhjyyttään juuri niillä kriittisillä hetkillä, kun nälkä kurnii mahanpohjassa, mikä taas johtaa siihen, että on pakon edessä vain mentävä ruokakauppaan nimenomaan nälkäisenä.

Toinen syömiseen liittyvä haasteeni on, että työpäivät hujahtavat usein niin vauhdilla ohi ja minulla on paha tapa uppoutua töihini niin, että syöminen vain vähän kuin unohtuu. Lykkään ruokailuhetkeä hieman edemmäs, jotta saisin “vielä tämän yhden jutun” hoidettua valmiiksi keskeytyksittä. Lopputuloksena ovat usein juuri se järkyttävä supernälkä ja mitä kummallisimmat mieliteot hillosipuleista maitosuklaavanukkaisiin. Sekä tietenkin aina niihin sipseihin, jotka ovatkin heikkouteni. Eikä siinä mitään, kaikkia mainitsemiani ruokia voi huoletta syödä toisinaan, mutta onko oikeiden aterioiden korvaaminen niillä järkevää? Ei ole.

Viime aikoina olen alkanut suosia taktiikkaa, että ostan jo valmiiksi kaappiin kaikenlaisia terveellisiä välipaloja ja eväitä sen sijaan, että hamstraisin ruokakaupassa nälkääni epäterveellistä hömppää tai sortuisin kertaheitolla syömään liki tajuni kankaalle. Tällaisia hyviä välipalaeväitä ovat esimerkiksi smoothiet, pähkinät ja kuivatut hedelmät. Pidän huolen, että kaapissa on aina tuollaisia hyvin säilyviä välipaloja, joita voi nappailla ensihätiin kesken kiireen tai kun jääkaapissa pilkistää vain valo (ja se iänikuinen ketsuppipurkki). Niillä saa vähintäänkin siirrettyä nälkää sen verran, että kiukku ei ehdi iskeä eikä tule sitten ahmittua liikaa, kun pääsee itse aterian kimppuun.

Yleensä napostelen näitä terveellisempiä välipaloja ihan kotona, mutta ne ovat käteviä myös mukana lennossa, kun päivän varalle on luvassa tiukka aikataulu ja juoksemista paikasta toiseen ilman kunnollisia taukoja. Valmispakattu smoothie-annos, pussillinen kuivattuja hedelmiä tai vaikkapa pähkinärasia kulkee laukussa mukana – kun sen vain muistaa aamulla ottaa mukaan. Näiden kanssa ei myöskään tule ongelmia, jos eväät jäävät syömättä ja unohtuvat laukkuun, verrattuna vaikkapa siihen, että kassiin jemmattu eväsbanaani unohtuukin sinne määrittelemättömäksi ajaksi ja loppu on historiaa… Myönnetään vain, että olemme kaikki joskus olleet siinä tilanteessa. :D

On tässä kohtaa myönnettävä, että kuivatuista hedelmistä etenkin luumut ovat olleet minulle ihan pienestä lapsesta lähtien suuri heikkous. Äitini on kertonut, että jopa silloin ihan vauvana lempiherkkuani oli luumusose. Sittemmin olen nauttinut luumuni lähinnä tuoreina tai hillon muodossa joulutorttujen välissä, mutta muutama vuosi sitten keksin yhtäkkiä, että niitähän saa myös kuivattuina. Sain jonkun käsittämättömän pakkomielteen kuivatuista luumuista ja sen jälkeen sille himolle ei ole loppua näkynyt.

Entinen poikaystäväni katseli joskus vierestä, millä tahdilla tuhosin luumupussia ja puuttui puolivälissä peliin. Uhkaili takavarikoivansa pussin, ellen itse ymmärtäisi omaa parastani ja lopettaisi hyvän sään aikana. Hän intti, että menee vatsa moisesta sekaisin ja oli kaiketi oikeassa – onneksi älysin kiltisti alistua uhkailuun ja lopettaa, ennen kuin tilanne riistäytyi käsistä. Mutta sen päähänpiston jälkeen olen pitänyt huolen, että kaapeissani on aina kuivattuja luumuja. Kummalliset mielitekonsa kullakin, minulla ne ovat luumut. Olisipa muuten hauska kuulla muiltakin tunnustuksia, mitä omituisuuksia tulee ahmittua!

Kuulostaa ehkä huvittavalta, mutta olin aivan naurettavan innoissani, kun pääsin yhteistyöhön kotimaisen elintarvikkeiden maahantuojan Lejoksen kanssa, jonka valikoimaan kuuluvat muun muassa juuri Sunsweetin kuivatut luumut. :D Luumujen lisäksi Lejos maahantuo kaikenlaisia muitakin näpsäköitä välipalaherkkuja, mutta maahantuonnin ohella firma valmistaa myös nykyisin oman Lagom-brändinsä alla käteviä luomu-smoothieita ja pikku-eväsrasioita, jotka näyttävät karkkiaskeilta, mutta kätkevät sisäänsä terveellisempiä herkkuja kuten kuivattuja marjoja ja manteleita.

Edellä mainitut eivät muuten ole yhtään hassumpia eväitä pidemmälläkään reissulla. Smoothieta ei ehkä saa viedä lentokoneeseen (laskettaneen nesteeksi?), mutta kuivatut hedelmät ja marjat sekä pähkinät ovat hyviä hätäeväitä vaikkapa pitkälle lennolle, jos ei halua ostaa kalliita välipaloja lentokentältä tai -koneesta tai sortua nälissään suklaapatukoihin.

Myönnän hieraisseeni silmiäni muutaman kerran, kun tänne New Yorkiin lentäessäni käytävän toisella puolen istunut mies kaivoi kesken matkan kassistaan meetvurstirasian ja pisteli koko reilun 200g painoisen paketin tyynesti poskeensa siellä yläilmoissa. Mutta herra oli kuitenkin varautunut omin eväin! Olisin nälissäni kadehtinut, ellei olisi ollut laukussa paketti luumuja ja pähkinöitä mukana.

Nämä jutun kuvat on napattu Fort Greenessä Brooklynissa, New Yorkin orastavassa alkusyksyssä ja on muuten suositeltava visiittiä tuonne kaupunginosaan lämpimästi. Nimensä mukaisesti hirmuisen vehreää ja kaunista aluetta täynnä kivoja kuppiloita ja ravintoloita. Ihana paikka!

Photos: Elisa Lepistö & Jenni Rotonen

Related posts

12/09/17

Syksyn sävyjä ja asusteinspiraatiota (+kisa)

391 26

Kaupallinen yhteistyö: Stockmann (sisältää mainoslinkkejä)

Vaikka Amerikan mantereella tuntuu vielä kesältä, Suomeen syksy on jo saapunut. Ehdin jo ennen reissuun lähtöäni kaivella syksyiset asusteet esiin. Alkusyksyn koleat päivät ovat pukeutumisen kannalta oikeastaa suosikkejani koko vuoden mittapuulla. Nilkat voivat vielä vilkkua paljaina, mutta samanaikaisesti saa silti kääriytyä pehmeisiin neuleisiin. Niinpä nyt on juuri hyvä hetki kurkistaa syksyn uusia asusteita.

Stockmannin asustemallisto A+more tuntuu joka kerta yllättävän positiivisesti. Olen nyt pitänyt yhteistyön tiimoilta tiiviisti silmällä malliston uutuuksia viime keväästä lähtien ja koko ajan kokoelma tuntuu vain muuttuvan ihanammaksi. Nyt tässä syksyn valikoimassa esimerkiksi on tarjolla aivan ihania materiaaleja villasta kashmiriin, alpakasta merinovillaan ja silkistä nahkaan.

A+more-syysmalliston mallit ovat käytännöllisiä ja kauniita sekä väripaletti herkullinen. Väreissä nähdään muun muassa tummaa burgundinpunaista, kaunista tummanvihreää, rauhallista tummansinistä, pirtsakkaa pinkkiä sekä syksyistä violettia, unohtamatta tietenkään kaikkia ihania harmaan sävyjä ja kuviokuoseja. Lisäksi tykästyin itse himmeänä hohtelevaan kullanruskeaa, joka näkyy tässäkin postauksessa eräässä kuosihuivissa.

Olen maininnut tämän aiemminkin, mutta A+more-asusteita ahkerasti hypistelleenä ja jo innolla testailleena on myös kehuttava niiden laatua. Kokoelmassa on mukana ihan huippuhyviä materiaaleja erittäin kohtuulliseen hintaan. Suurin osa neuletuotteista tulee Italiasta ja samoilta valmistajilta kuin luksusbrändeillä, mutta hintalapun lukemat ovat huomattavasti maltillisemmat. Suosittelen tsekkaamaan erityisesti kashmir- ja villatuotteet sekä nahkalaukut – niiden hinta-laatu-suhde on loistava.

Stockmann on panostanut A+more-mallistonsa suunnittelussa paljon myös tuotteiden vastuullisuuteen ja tiedän, että monia teistä lukijoista kiinnostavat kovasti nämä vastuullisuusasiat. Olen ensi kuussa menossa käymään Stockmannin suunnittelustudiolla Helsingissä ja saan tuolloin haastatella suunnittelijoita työstään blogijuttua varten. Luvassa on siis vähän tarkempaa kurkistusta suunnittelijan työhön, keskustelua vastuullisista arvoista sekä ehkä pientä sneak peekiä myös syksyn tulevista uutuuksista.

Jos teillä siis on mielessä jotakin kysyttävää asustesuunnittelijan työhön tai A+more-malliston vastuullisuuteen liittyen, niin nyt on mahdollista kommenttiboksissa esittää kysymyksiä, joita saatan sitten sisällyttää kysymyspatteristoon mukaan, kun pääsen tekemään haastattelua.

Asustemalliston ohella on muuten vähän buustattava Stockmannin uutta upeaa asiakaslehteä, joka ilmestyy huomenna 13.9. Puikkoihin on nimittäin päätoimittajaksi saatu niinkin kova nimi kuin oma entinen pomoni Jenni Lieto, joka tätä ennen luotsasi menestyksekkäästi Trendiä ja Lilyä. Uusi lehti on kuin mikä tahansa muoti- tai lifestyle-julkaisu eikä todellakaan näytä miltään perinteiseltä asiakaslehdeltä. Pääsin vilkaisemaan lehteä jo etukäteen ja olen vaikuttunut! Inspiroivia muotijuttuja, mielenkiintoisia artikkeleita, kauneus-inspiraatiota, stailausvinkkejä, sisustusjuttuja, matkailua ja ruokaideoita. Ihan mahtava paketti niin miehille kuin naisillekin kiinnostavaa sisältöä lehdessä, joka ei maksa yhtään mitään. Teidän asemassanne kiiruhtaisin todellakin nappaamaan oman numeroni saman tien, kun se ilmestyy. :)

Uutuuslehden lanseerausta juhlitaan Helsingin keskustan Stockmann-myymälässä huomenna keskiviikkona ja paikan päällä on syksyisiä muotinäytöksiä klo 17, 18 ja 19. Mutta jos et pääse paikan päälle katsastamaan showta, niin näytös välitetään myös Facebook-livelähetyksenä netitse klo 19. Itse huitelen tosiaan täällä New Yorkissa, mutta suosittelen käymään nappaamassa uuden lehden talteen – veikkaan, että menevät kuin kuumille kiville.

Koska on ihana hemmotella teitä kaikilla kivoilla yllätyksillä, niin tällä kertaa halusimme Stockmannin kanssa ilahduttaa teitä syksyisellä asustearvonnalla. Valitsin oman suosikkituotteeni syksyn mallistosta, ja saan jakaa niitä myös täällä blogin puolella muutaman kappaleen.

Olisin voinut valita syyskokoelman herkuista useammankin tuotteen, mutta silti ykkössuosikikseni on noussut tuo muhkea villa-kashmir-huivi, joka on ihan täydellinen asuste syksyn viileneviin päiviin ja myöhemmin sitten ihan pakkassäihinkin. Unelmanpehmeä burgundinpunainen huivi on niin suuri, että se on myös täydellinen esimerkiksi lentomatkoille – ja siksi myös matkassani täällä reissussa, vaikka täällä lämpötilat vielä hellivätkin kesäisemmissä lukemissa.

Saan siis arpoa noita ihania huiveja teille lukijoille yhteensä 4 kpl eli yhden kutakin väriä. Tarjolla huivista on tuo burgundinpunainen, musta, meleerattu harmaa sekä meleerattu hiekanruskea. Kaikki värit voitte kurkata nettisivuilta. Ja materiaalina huivissa on siis 95% villaa ja 5% kashmiria. Osallistu kisaan näin: kerro tämän postauksen kommenteissa, mitä sinun syksyinen asustehyllysi kaipaisi kaikkein kipeimmin. Ja olisi myös kiva kuulla, mikä jutun tyyleistä ja asusteista on teidän suosikkinne. Mainitse myös, minkä värisen huivin valitsisit vaihtoehdoista mieluiten. Muista jättää kommenttisi yhteyteen toimiva sähköpostiosoite. Kilpailu on voimassa ti 19.9.2017 asti.

Psst, tässä jutussa näkyy vain pikkuruinen murto-osa koko syksyn ihanasta A+more-asustevalikoimasta, joten kannattaa käydä myymälöissä ihastelemassa tai nettisivuilla tsekkailemassa kokoelmaa laajemmin. :)

Burgunginpunaista ja pehmeää

Yksi syksyisistä suosikkiväreistäni on ylivoimaisesti syvä viininpunainen. Burgundinpunainen näyttää hitsin hyvältä kaikkien neutraalimpien syyssävyjen rinnalla – etenkin meleeratun harmaan parina. Tällä kertaa kokeilin yhdistää siihen myös vaaleampaa murrettua roosaa eikä kokonaisuus ole yhtään hassumpi. A+more-syysmallistossa syvää punaista nähdään muun muassa tuossa ihanassa villa-kashmir-huivissa ja nahkalaukussa, joka on paitsi näppärän kokoinen, myös sisuksensa puolesta tosi kätevä: sisään kätkeytyvä irroitettava vetoketjupussukka pitää huolen, että tärkeät tavarat löytyvät helposti. Lisäksi laukku on helppo pitää järjestyksessä, kun sisäosan saa jaettua kolmeen erilliseen osioon.

Puin burgundinpunaisen nahan ja villan pariksi vaaleaa harmaata sekä mustaa nahkaa – ja ikivanhat suosikkiavokkaat, jotka sattumalta ovat täydellinen värimatch asusteideni kanssa.

kashmirneule // cashmere sweater Samsøe & Samsøe

nahkahousut // leather pants Marimekko

takki // jacket Lindex

nahkalaukku // leather bag A+more (Stockmann)

villahuivi // scarf A+more (Stockmann)

kengät // shoes & Other Stories

Syksyinen duunityyli

Olen viime aikoina löytänyt pitkästä aikaa bleiserit osaksi arkipukeutumistani pitkän tauon jälkeen. Vaikka minun ei yrittäjänä sinänsä tarvitse piitata toimistojen pukukoodista, viihdyn arjessakin aika hyvin tällaisessa skarpimmassa tyylissä. Alkusyksyn päivinä paksumpi bleiseri ajaa mainiosti myös takin asemaa, jos kaulaan kietaisee huivin. Tarvittaessa väljän bleiserin alle voi pukea myös ohuen villaneuleen.

Vaikka oma bleiseri-lookin onkin aika simppeli, piristin kokonaisuutta hauskan mallisilla farkuilla ja kullanruskealla huivilla, joka on riittävän ohut myös leudompiin syyspäiviin, mutta suojaa silti kaulaa tuulenpuuskilta. Olen itse juuri sitä ihmistyyppiä, joka palelee tosi herkästi ilman kaulahuivia. Kullanhohtoinen huivi ja kauniin sininen nahkalaukku taas matchaavat kivasti yhteen. A+more-mallistossa on muitakin kauniin sinisiä asusteita ja laukkuja tänä syksynä. Myös aurinkolasit ovat muuten A+morea, mutta aiemmasta sesongista. Huivia ei valitettavasti ole verkkokaupan valikoimassa, mutta sitä löytyy esimerkiksi Helsingin keskustan myymälästä.

bleiseri // blazer vintage

t-paita // t-shirt Arela

farkut // jeans Zara

huivi // scarf A+more (Stockmann)

nahkalaukku // leather bag A+more (Stockmann)

kengät // shoes KMB

Se koleampi aamu

Vielä ei Helsingin leveysasteilla ihan pipoa tarvita, mutta veikkaan, että pian on jo sellaisia koleampia aamuja, jolloin tekee mieli piiloutua pipon ja huivin uumeniin aamulla töihin lähtiessä. Yhdistin kokomustaan lookiin vähän väriä antamaan suloisen muhkean alpakkapipon ja valitsin väriksi tällä kertaa violettia, vaikka se ei yleensä olekaan ihan minun värini. Jotenkin se sopi niin kivasti tuon syksyisen vihreän huivin pariksi, että tulipa kokeiltua tällaista itselleni vähän yllättävämpää väriyhdistelmää

Muhkupipon ja villaisen tuubihuivin kaveriksi nappasin vielä kainaloon huivin sävyyn matchaavan clutchin, jonka piristyksenä ja koristuksena roikkuu hauska tekokarvainen pallero. Ja löytyisivätpä näihin väreihin sopivat hansikkaatkin vielä, vaikka en niitä tällä kertaa pukenutkaan päälle.

nahkatakki // leather jacket Samsøe & Samsøe

t-paita // t-shirt Arela

farkut // jeans BikBok

pipo // beanie A+more (Stockmann)

kaulahuivi // scarf A+more (Stockmann)

laukku // bag A+more (Stockmann)

kengät // shoes & Other Stories

Photos: Vesa Silver

 

Related posts

9/09/17

Pientä viilausta unelmien keittiössä

8 29

Kaupallinen yhteistyö: Grohe

Kun etsiskelin kotia viime keväänä, olin valmistautunut siihen, että asunnossa voisi joutua tekemään pientä remonttiakin. Silti, kun oma koti lopulta löytyi, olin aika helpottunut siitä, että asunto ei vaatinut oikeastaan minkäänlaisia muutostöitä. Edellinen asukas oli tehnyt tosi hyvää duunia remontin kanssa neljä vuotta takaperin ja tyylillisesti ratkaisut istuivat omaan makuuni hurjan hyvin. Tietysti remontoimalla saa aina ihan täydellisesti oman visionsa mukaista jälkeä, mutta onhan se tuhannesti helpompaa muuttaa valmiiseen kotiin.

Kämppä oli siis sellaisenaan hurjan mieluisa, vaikka toki aina voi löytää joitakin pikkuruisia tuunattavia juttuja, joilla asunnosta tulisi vieläkin enemmän oman näköinen. Olen miettinyt, että esimerkiksi kylppäriä voisin hieman remontoida jossain vaiheessa omaan tyyliini sopivammaksi, maalata muutaman seinän, vaihtaa kaappien nuppeja sekä muuta sellaista pientä viilausta.

Yksi asia, joka ei varsinaisesti ole missään vaiheessa suunnattomasti häirinnyt minua mutta jonka vaihtaminen on silti käväissyt mielessäni, on ollut keittiön vesihana. Se on ollut sellainen tosi perusmalli, joka ei pistä silmään mitenkään erityisen rumana, mutta voisi toki olla kauniimpikin, kun hanoissa nykyään on kuitenkin saatavilla myös tosi tyylikkäitä malleja. Asia pyörähti ajatuksen tasolta toteutukseen aika paljon suunniteltua nopeammin, kun sattumalta Grohen suunnalta kyseltiin, olisiko minulla kiinnostusta päivittää keittiöhanaa uudessa kodissa. No olihan minulla!

Minun on itse asiassa myönnettävä, että Grohe ei minulle merkkinä ollut entuudestaan tuttu, mutta toisaalta, kuinkapa monta hanabrändiä sitä keskimäärin tuntee, elleivät keittiö- ja kylppäriremontit ole olleet työn alla? Tuskinpa kovin montaa. Pienellä selvittelyllä kuitenkin selvisi, että Grohe tekee paitsi hurjan tyylikkäitä hanoja, kehittelee myös aika innovatiivisia keittiö- ja kylppäriratkaisuja.  Näistä hanoista on muun muassa mahdollista laskea lasiin suoraan hiilihapotettua tai valmiiksi keitettyä, kiehuvan kuumaa vettä. Merkillä on myös olemassa esimerkiksi Grohe Sense -järjestelmä, joka ennaltaehkäisee vesivahinkoja.

Erikoisempien innovaatioiden lisäksi Grohella on toki olemassa ihan tavallisiakin hanoja, mutta minun keittiööni valikoitui uusi Minta Touch -hana, jonka tekniikka mahdollistaa veden laskemisen hanan vipuun koskematta. Automaattisesti käynnistyvät hanat ovat toki tuttuja julkisista tiloista, mutta Minta Touch toimii vähän eri logiikalla. Ideana on, että veden tulon voi käynnistää myös kevyellä käsivarren tai kämmenselän kosketuksella, vääntämättä vipua lainkaan. Ominaisuus ei tietenkään ole useimmissa keittiöissä mitenkään välttämätön, mutta se on yllättävän näppärä, jos kädet vaikkapa ovat leipomisesta tai kokkaamisesta likaiset, eikä tee mieli koskea tahmaisilla käsillä hanan vipuun.

Putkimies kävi muutama viikko sitten asentamassa uuden hanan keittiööni ja olen sen jälkeen ihastellut paitsi uutta kaunista muotoilua, myös testaillut tuota kosketusominaisuutta. Toiminto on sen verran nopea ja näpsäkkä käyttää, että huomaan monesti käyttäväni hanaa kosketuksella, vaikka kädet eivät olisikaan likaiset. Tykkään myös siitä, että uudessa hanssa on tuollainen käsisuihkupää, joka helpottaa sekä tiskausta, että itse altaan puhtaanapitoa. Oma suuri ja kulmikas tiskialtaani on kivan näköinen ja tilava, mutta huomaan, että altaan teräviin nurkkiin jää helposti likaa ja ruoantähteitä likaisista astioista, joten siivoamisen kannalta tuo käsisuihku on aika kätevä.

Valittavana Minta Touch -hanoista oli U-kirjaimen mallinen sekä L-kirjaimen mallinen hana sekä materiaaleissa perinteinen teräs tai himmeämpi kromi. Pähkäilin valintaani pitkään, mutta päädyin lopulta perinteiseen teräkseen sekä L-malliin, jossa tosiaan on mukana myös tuo irroitettava käsisuihku. Totta puhuen en edes hoksannut valintaa tehdessäni tuota suihku-ominaisuutta ja tajusin vasta asennuksen jälkeen, että hanassani on sellainenkin.  Suihku tuli vähän kuin bonuksena ja yllätyksenä kaupan päälle.

Keittiö alkaa nyt siis vähitellen olla aika hyvällä mallilla: on uusi kaunis hana ja matot lattialla. Nyt enää tarvitsee siirtyä suunnitelmista toteutukseen tuon seinän suhteen, jonka olen ajatellut maalata. Sitten alkaa jo oikeasti näyttää aika oman näköiseltä. Mutta on ihan kiva laitella kotia kaikessa rauhassa ratkaisuja ajan kanssa puntaroiden. Tähän kotiin on ihana aina reissuilta palata. <3

Ennen vs. jälkeen

Ennen vs. jälkeen

Photos: Jenni Rotonen / Pupulandia

Related posts