17/10/20

Aloittelijan sijoitussanasto

30

KAUPALLINEN YHTEISTYÖ: TAALERI & ASENNEMEDIA

Mitä tarkoittaa indeksirahasto? Entä mistä siinä korkoa korolle -ilmiössä oikein on kyse? Sijoittamiseen liittyvät termit saattavat aloittelevalle sijoittajalle tuntua melkoiselta heprealta. Se, ettei ymmärrä alan sanastoa, aiheuttaa helposti epävarmuuden tunnetta koko sijoittamiseen ryhtymisessä. Kynnys tutustua sijoitusoppaisiin saattaa olla melkoisen korkea, jos tuntuu, ettei edes ymmärrä, mistä niissä puhutaan. Myös erilaisten sijoituspalveluiden vertailu on vaikeaa, mikäli perussanasto on hakusessa.  Niinpä kokosin tähän postaukseen Taalerin asiantuntijan avustuksella sellaista perussanastoa, jonka ymmärryksestä voisi olla aloittelijallekin hyötyä. Ja vaikka kaikki ei jäisi kerralla päähän, niin termit on koottu tähän aakkosittain, joten niihin voi palata, mikäli tarvitsee myöhemmin tarkistaa. Sanaston lopussa käydään läpi myös muutamia yleisempiä asioita, joita termeihin ja sijoittamiseen liittyen on hyvä tietää ja huomioida.

Olen itse sijoitushommissa aivan noviisi ja päädyin aloittamaan sijoittamisen monen vuoden empimisen jälkeen vasta tänä syksynä. Yksi syistä, miksi asia roikkui to do -listalla vuosikaudet, oli nimenomaan se, etten tuntenut ymmärtäväni aiheesta tarpeeksi. Toisaalta sijoittamisen saloihin perehtyminen tuntui ajatuksen tasolla monimutkaiselta ja hankalalta, joten sekin jarrutteli etenemistä. Muutama kuukausi sitten otin viimein sen ratkaisevan askeleen. Lisää tästä voitte lukea aiemmin tekemästäni postauksesta, jossa selitetään auki aloittelevia sijoittajia askarruttavia kysymyksiä ja annetaan helppoja käytännön vinkkejä, miten sijoittamisessa pääsee alulle.

SIJOITUSSANASTOA ALOITTELIJALLE

Aktiivinen sijoittaminen

Sijoitusstrategia, joka perustuu sijoituskohteiden aktiiviseen valintaan ja pyrkimykseen saavuttaa jokin haluttu vaikutus, yleensä keskimääräistä parempi tuotto. Aktiivinen sijoittaja voi olla myös sellainen, joka valitsee salkkuunsa vain sijoituksia, joita itse pitää vastuullisina.

Allokaatio

Miten salkku jakautuu eri omaisuusluokkiin ja yksittäisiin sijoituskohteisiin omaisuusluokkien sisällä. Allokaatio voi tarkoittaa vaikka sitä, että 80% salkuista sijoitetaan osakkeisiin ja 20% korkoihin – tällöin puhutaan riskiallokaatiosta. Allokaatio voi tarkoittaa myös hienojakoisempaa jaottelua. Esimerkiksi sitä, kuinka suuri osa salkun osakkeista sijoitetaan Yhdysvaltojen osakemarkkinoilla toimiville yrityksille ja kuinka suuri osa Eurooppaan.

Arvo-osuustili tai säilytystili

Suomessa käytössä oleva sähköisten arvopapereiden säilytystili. Jos ostat osakkeen, säilytetään tieto tästä omistuksesta arvo-osuustilillä.

Bear market ja Bull market

Bear- ja Bull -markkinat viittaavat pitkittyneeseen aikaan, jona osakemarkkina nousevat (bull) tai laskevat (bear). Rajana on pidetty tyypillisesti 20 prosentin muutosta. Nousumarkkinan takana voi olla hyvä ympäristö talouskasvulle, joka johtaa siihen että yritysten liiketoiminta rullaa hyvin ja sitä myöden osakekurssit nousevat. Laskumarkkina voi puolestaan syntyä heikoista talousnäkymistä.

Dow Jones

Osakeindeksi, joka mittaa 30 suurimman Yhdysvaltain pörsseissä listattujen yritysten osakekurssia, jota käytetään yritysten kurssikehityksen seurantaan.

Due diligence

Erityisesti yrityskauppojen yhteydessä käytetty termi perinpohjaiselle selvitystyölle, joka tehdään ennen yrityskauppoja. Due diligence on pitkä prosessi, jossa yrityksen kuntoa ja tulevaisuuden näkymiä mitataan ja arvioidaan monesta eri näkökulmasta. Due diligenceksi voisi myös kutsua sitä kun perehdyt taloyhtiön papereihin ennen asuntokauppoja.

ESG-sijoittaminen

Kirjainyhdistelmä ESG tulee sanoista environment, social ja governance ja tarkoittaa vastuullista sijoittamista, jossa huomioidaan ympäristöön, sosiaalisiin ja hallinoillisiin asiohin liittyvät aspektit. Erilaisten yritysten vastuullisuutta voi arvoida esimerkiksi niiden vastuullisuusraporteista, joissa arvioidaan mm. luonnon monimuotoisuuden säilyttämiseen, energiatehokkuuteen, ihmisoikeuksiin ja henkilöstö politiikkaan, veron maksuun ja korruption ehkäisyyn liittyviä toimenpiteitä. Ei ole mitään lukua, jonka perusteella sitä voisi arvioida, mutta perehtymällä asiaan (esimerkiksi tämän blogipostauksen avulla) voi jo päästä pitkälle. Jos tarkempi asiaan syventyminen ei kiinnosta, vaihtoehtona on sijoittaa myös sijoituskohteisiin, jotka on koottu nimenomaan vastuullisuutta silmälläpitäen. Tällainen vaihtoehto on esimerkiksi Taalerin Impakti-salkku.

ETF-sijoittaminen

Exchange traded fund, lyhennettynä ETF, eli pörssinoteerattu rahasto, on sijoitusrahasto, jolla käydään kauppaa arvopaperipörssissä. ETF:t muistuttavat perinteisiä sijoitusrahastoja, mutta niitä voidaan ostaa osakkeiden tapaan kansainvälisistä pörsseistä. Useimmat ETF:t ovat ns. passiivisia ja niiden sijoituksissa jäljitellään mahdollisimman tarkasti valittua markkinaindeksiä. ETF:n kulut ovat tyypillisesti aktiivisesti hoidettuja rahastoja matalammat.

Hajautus

Tarkoittaa omaisuuden sijoittamista useaan sijoituskohteeseen vain yhden tai muutaman sijaan. Hajautus on sijoittamisen ainoa “ilmainen lounas”, sillä tutkimusten mukaan hajauttamalla riittävästi voi saavuttaa saman tuoton pienemmällä riskillä, kun tekee sijoituksia pitkällä aikavälillä.

Hallinnointipalkkio

Hallinnointipalkkio on ETF- ja rahastosijoittamisessa käytettävä yleinen palkkio, joka kattaa salkun hoidosta koituvat kulut. Hallinnointipalkkio lasketaan usein prosenttiosuutena salkun tai rahaston arvosta vuodessa. Sijoitustuotteissa voi olla myös muita kuluja, joita avataan esimerkiksi tässä Taalerin sivuilta löytyvässä blogipostauksessa. Artikkelissa valotetaan myös, mistä sijoittajana kannattaa maksaa.

Impakti-sijoittaminen

Kutsumme impakti-sijoittajamiseksi sellaista sijoittamista, jossa hyvän taloudellisen tuoton lisäksi edistetään aktiivisesti ratkaisuja maailmamme keskeisimpiin ongelmiin, kuten ilmastonmuutokseen, köyhyyteen ja eriarvoisuuteen liittyen. Onnistunut impakti-sijoitus on siis sellainen, joka saa aikaan jonkin positiivisen mitattavan hyödyn esimerkiksi yhteiskunnallisella tasolla, minkä lisäksi sijoittaja saa sijoitukselleen tuottoa. Impakti-sijoittaminen tunnetaan myös nimellä vaikuttavuussijoittaminen. Lisätietoa impakti-sijoittamisesta löydät esimerkiksi tästä postauksesta.

Indeksi

Sijoittamisessa indeksi tarkoittaa jonkin tietyn sijoitusjoukon arvonkehitystä. Esimerkiksi S&P 500 indeksi seuraa Yhdysvaltojen pörssiin listattujen 500 suurimman yrityksen osakkeiden arvonkehitystä. Indeksin arvonnousu voi johtua siitä, että näiden 500 yrityksen osakekurssit ovat keskimäärin nousseet. Jos yksi näistä 500 yhtiöstä menee konkurssiin, se ei vielä tarkoita että indeksin arvo laskisi, sillä muut 499 ovat samaan aikaan voineet menestyä. Tästä syystä indekseillä voi lisäksi seurata, miten jokin tietty talousalue (kuten Yhdysvallat) voi ja mitkä ovat sen tulevaisuudennäkymät.

Indeksirahasto

Rahasto, jonka sijoitusstrategia on ostaa sijoituksia jonkin indeksin mukaisesti. Indeksirahasto eroaa ETF:stä siten, että rahastoja myyvät eri toimijoiden (esimerkiksi pankkien) rahastoyhtiöt, kun taas ETF:iä voi ostaa pörssistä. Käytännössä on usein samantekevää, sijoittaako esimerkiksi S&P 500 indeksiä seuraavaan ETF:ään vai indeksirahastoon. Kannattaa kuitenkin kiinnittää huomiota eroihin kuluissa sekä ilmoitetussa sijoitusstrategiassa.

Johdannaiset

Johdannainen on rahoitusinstrumentti, joka arvo nimensä mukaan riippuu esimerkiksi jonkun muun arvopaperin hinnasta. Johdannainen voi olla esimerkiksi sellainen rahoitusinstrumentti joka seuraa yksittäisen osakkeen kehitystä 5x kertoimella: jos osakkeen hinta nousee 10%, nousisi johdannaisen hinta 50%. Toisaalta jos hinta laskisikin 10% niin johdannaisen arvo laskisi 50%. Tämä on esimerkki on yksinkertaisimmasta päästä ja johdannaisia käyttävän sijoittajan pitää olla hyvin perillä sijoituksen riskeistä, sillä muutosten todellisten vaikutusten arviointi omaan sijoitukseen hankaloituu. Vuosien 2007-2008 Subprime-finanssikriisi lähti esimerkiksi liikenteeseen johdannaisten laajamittaisesta väärinkäytöstä ja riskien huonosta arvioinnista. Tästä syystä johdannaismarkkinoita säännellään nykyisin paljon tiukemmin.

Joukkovelkakirja

Yhtiöt hakevat rahoitusta sijoitusmarkkinoilta kahdella tapaa: myymällä osakkeitaan listautumisanneissa pörssiin, sekä liikkeeseenlaskemalla joukkovelkakirjalainoja. Yhtiö saattaa esimerkiksi hakea 10 miljoonan euron lainan, jolla se rahoittaa jonkin investointinsa rahoituksen. Sijoittaja voi osallistua joukkovelkakirjalainaan ja lainata osan yrityksen tarvitsemista varoista saaden vastineeksi lainan ehdoissa olevan koron. Sijoitus yhtiön osakkeeseen on riskialttiimpi sijoitus kun yrityksen lainan rahoittaminen, sillä joukkovelkakirjasta saa vuodesta toiseen saman tasaisen tuoton, joka ei riipu yhtiön kehityksestä tai sijoittajien odotuksista sille, miten yhtiö kehittyy jatkossa. Jos yritys menee konkurssiin, maksetaan velat (eli esimerkiksi joukkovelkakirjoihin sijoittaneille) pois aina ennen kuin jäljelle jäävistä varoista jaetaan loput osakkeenomistajille.

Kasvu/tuotto rahastoissa

Samasta rahastosta myydään usein kahta eri sarjaa: kasvu- ja tuottosarjaa. Tuotto-sarja toimii siten, että rahasto myy sijoituksiaan sääntöjen mukaisesti ja maksaa ne sijoittajille tuotto-osuuksina. Tällöin sijoittaja saa tasaisin välein osingon kaltaista kassavirtaa sijoituksistaan, mutta toisaalta aina kun näin tehdään jää sijoittajalle maksettavaksi pääomatulovero, joka on tällä hetkellä noin 30% voitosta. Kasvu-sarja ei jaa voittoja ollenkaan, vaan mahdolliset voitot sijoitetaan uudelleen. Tällöin verotus ei realisoidu eikä sijoittaja menetä 30% veroihin. Tuottosarjat ovat yleisempiä esimerkiksi Yhdysvalloissa, missä osinkojen verotus ei ole yhtä kireää kuin Suomessa.

Kasvuosake

Kun yritys tekee voittoa, kertyy tästä käteistä rahaa yrityksen tilille. Yritys voi tässä kohtaa päättää, sijoittaako se käteisen uusiin hankkeisiin, jotka mahdollistavat yhä isompaa kasvua jatkossa vai maksaako se ne ulos sijoittajille osinkona. Kasvuyritys on sellainen yritys, joka mieluummin pitää käteisen itsellään sijoittaakseen ne edelleen. Kasvuyrityksessä uskotaan, että toimimalla näin voidaan kasvattaa yrityksen arvoa entistä nopeammin, mikä on sijoittajien eduksi. Kasvuosake viittaa siis osakesijoitukseen, jonka kohteena on kasvuyritys. Osinko-osake puolestaan viittaa sijoitukseen sellaiseen yhtiöön, joka mieluummin maksaa kertyneet varat ulos sijoittajille sen sijaan, että investoisi voitot omaan liiketoimintaansa. Tunnettu esimerkki kasvuyhtiöstä on esimerkiksi Google (Alphabet) ja osinkoyhtiöstä Fortum.

Kokonaiskulusuhde

Kokonaiskulusuhde eli lyhenteenä TER (Total Expense Ratio) tarkoittaa kulujen osuutta rahaston varallisuudesta. TER pitää sisällään kaikki rahaston toiminnasta syntyneet kulut, joihin voi lukeutua hallinnointipalkkion lisäksi esimerkiksi rahaston kaupankäyntipalkkiot ja mahdolliset tuottosidonnaiset palkkiot.

Korkoa korolle

Korkoa korolle tarkoittaa sijoittamallesi rahalle saatavan koron tai tuoton kasvua. Jos 100€ sijoitus kasvaa 50% on sen arvo tämän pääteeksi 150€ ja tuottoa 50€. Kun taas tämä 150€ kasvaa edelleen 50%, onkin sijoituksen arvo 225€ ja tuottoa 75€. Mitä enemmän euroja sijoitat, sitä suurempi on euromääräinen muutos sijoituksen arvon kasvaessa. Kun salkun arvo kasvaa, sijoitusten arvonnousun kautta syntyy korkoa korolle -ilmiö, sillä kasvava osa salkun arvosta onkin saavutettu sijoitusten arvonnousulla, eikä omien säästöjen kautta.

Korkokatto tai korkoputki

Korkokatto on yleensä asuntolainoissa käytettävä asiakkaalle myytävä tuote, jossa tiettyä maksua vastaan sovitaan, ettei asuntolainan korko nouse yli sovitusta, vaikka yleiset korot markkinoilla nousisivatkin. Erilaiset korkokatot ja -putket ovat käytännössä vakuutuksia. Kun menee hyvin tai normaalisti, maksat turhaan, mutta kun menee huonommin, säästät rahaa.

Korkomarginaali

Esimerkiksi asuntolainoissa maksettava korko muodostuu yleensä viitekorosta (esimerkiksi EURIBOR-korosta) ja pankin katteesta eli korkomarginaalista. Jos viitekorko on vaikka 0,2% ja marginaali 0,7% on lainan kokonaiskorko 0,9%. Korkomarginaaleissa voi olla isojakin eroja pankkien välillä ja marginaali kannattaa aina kilpailuttaa, kun hakee asuntolainaa.

Korkorahasto

Korkorahasto sijoittaa joukkovelkakirjoihin, eli yritysten liikkeellelaskemiin lainoihin. Korkorahastot jaotellaan yleensä lyhyen ja pitkän koron rahastoihin, missä pidempi sijoitusaika tarjoaa yleensä korkeamman tuoton ja koron. Tämän lisäksi eroja on yleensä myös siinä minkä riskiprofiilin yrityksen lainoihin sijoitetaan – mitä vakaampi ja menestyvämpi yritys on, sitä pienempää korkoa siitä saa.

Likviditeetti

Likviditeetillä tarkoitetaan usein sitä, kuinka nopeasti sijoitus on muutettavissa rahaksi. Esimerkiksi ison pörssiyrityksen osake on tyypillisesti likvidimpi kuin vaikkapa asunto. Mitä enemmän kyseisellä instrumentilla käydään kauppaa, eli mitä enemmän osakkeelle löytyy ostajia ja myyjiä, sitä likvidimpi se normaalisti on.

Listaamattomat ja listatut yritykset

Tällä viitataan siihen, onko yritys listautunut pörssiin vai ei. Pörssiin listaumisen etuna on se, että yritys voi hankkia pitkäaikaista rahoitusta helposti ja matalammilla kustannuksilla kuin listautumaton yritys. Listautuminen pörssiin on yritykselle kallista, joten yleensä listautuminen tehdään vasta sitten, kun yritys uskoo, että listautumisanti onnistuu eli pörssistä löytyy riittävästi kysyntää yrityksen osakkeille. Listatut yritykset ovat myös velvollisia toimittamaan tarkempia taloudellisia tietoja yrityksestään, koska sillä mitä yritys kertoo tai jättää kertomatta voi olla suora vaikutus sen osakkeen hintaan ja siten sijoittajien varoihin. Listaamaton yritys voi siinä mielessä toimia paljon vapaammin liiketoiminnassaan.

Markkinariski

Markkinariski on laaja termi, joka viittaa sellaiseen sijoitusmarkkinan riskiin, jota ei voi poistaa hajauttamalla. Esimerkiksi COVID19-pandemia sai aikaan laajamittaisen muutoksen, joka vaikutti kaikkiin sijoitusmarkkinoihin negatiivisesti. Hajauttamalla useampaan sijoitukseen ei olisi välttynyt arvonlaskulta. Markkinariski muodostuu useasta asiasta kuten korkoihin, raaka-aineiden hintoihin, valuuttoihin ja sijoittajien odotuksiin kohdistuvasta epävarmuudesta.

Merkintäpalkkio

Merkintäpalkkio on sijoitusrahasto-osuuksien merkinnästä maksettava palkkio. Merkintäpalkkioissa on isojakin eroja ja kunkin rahaston merkintäpalkkioiden tiedot löytyvät rahaston avaintietoesitteestä (KIID).

Morningstar

Morningstar Inc. on yhdysvaltalainen analyysitalo, joka tuottamaa Morningstar-tähtiluokitusta käytetään globaalisti kuvaamaan rahastojen tuottokehityksen menestysarviota. Mitä enemmän tähtiä rahasto saa, sitä paremmin se on menestynyt suhteessa muihin vastaaviin rahastoihin.

Obligaatio

Obligaatiot ovat pankin, valtion, kunnan tai yrityksen liikkeelle laskemia maksusitoomuksia tai arvopapereita. Obligaatioihin liittyy yleensä pieni riski, mutta siten myös niiden tuotto-odotus on matala.

Omavaraisuusaste

Omavaraisuusaste on tunnusluku, joka mittaa sitä kuinka suuri osa yrityksen varallisuudesta muodostuu omasta pääomasta (esimerkiksi käteinen ja kiinteistöt) suhteessa vieraaseen pääomaan eli lainaan. Korkea omavaraisuusaste viittaa siihen, että yrityksellä ei ole paljon lainaa. Omavaraisuusaste itsessään ei kerro yhtiöstä mitään, vaan tunnuslukua tulee tarkastella osana kokonaisuutta. Esimerkiksi jos yhtiöllä menisi niin huonosti, ettei kukaan myönnä sille lainaa, olisi omavaraisuusaste 100. Korkea omavaraisuusaste on tyypillisesti kuitenkin positiivinen asia.

Osake

Osakkeet ovat yhtiön liikkeelle laskemia arvopapereita, jotka oikeuttavat omistukseen yhtiössä. Jos yhtiö koostuu kahdesta osakkeesta ja omistat niistä toisen, omistat 50% koko yhtiöstä ja olet oikeutettu 50 prosenttiin sen voitoista. Tyypillisesti pörssiyhtiö koostuu miljoonista osakkeista, joiden määrä kerrottuna osakkeen hinnalla kertoo yhtiön markkina-arvon.

Osakeanti

Tunnetaan myös nimellä emissio ja tarkoittaa tilannetta, jossa yhtiö liikkeellelaskee uusia osakkeita tai luovuttaa hallussaan olevia omia osakkeitaan halukkaille ostajille. Osakeanti on yrityksen keino hankkia lisää pääomaa eli rahaa kassaan. Yhtiöt hakevat rahoitusta sijoitusmarkkinoilta perinteisesti kahdella tavalla: myymällä osakkeitaan listautumisanneissa pörssiin sekä liikkeeseenlaskemalla joukkovelkakirjalainoja.

Osakeindeksi

Osakeindeksi on indeksi, joka kuvaa tietyn osakejoukon arvonkehitystä. Esimerkki osakeindeksistä on Dow Jones tai S&P 500 indeksit, joista voit lukea lisää kohdissa Dow Jones ja Indeksi.

Osakesäästötili

Osakesäästötili on tili ja väline, jonka sisällä voit tehdä osakesijoituksia ja sijoittaa osinkoja verovapaasti. Tavallisesti, kun yhtiö johon olet sijoittanut maksaa sinulle osinkoja tai kun myyt yhden osakkeen voitollisesti ostaaksesi toista, tulee maksettavaksi pääomatulovero, joka laskee sijoitustesi arvoa. Osakesäästötilin sijoituksista pitää maksaa pääomatuloveroa vasta sitten, kun nostat rahaa tililtä. Osakesäästötilissä on erilaisia rajoituksia liittyen salkun enimmäiskokoon ja siihen, minkälaisia sijoituksia sen kautta voi tehdä – nämä ovat asioita jotka voivat muuttua ajan myötä jos lainsäädäntöön tulee muutoksia.

Osinko

Yrityksen voitosta osakkeenomistajille maksettava osuus. Osinko ei ole kiinteä, vaan vaihtelee vuodesta toiseen. Toisin kuin velkakirjan korkoa, osinkoa ei myöskään ole pakko maksaa. Lue lisää osingoista kohdassa Kasvuosake.

P/E-luku ja muut sijoittajalle tärkeät tunnusluvut

P/E-luku (price-to-earnings rate) on osakeanalyysissa yleisesti käytetty tunnusluku, joka mittaa yrityksen markkina-arvoa suhteessa sen osakekohtaiseen tulokseen. Osakkeen hinta perustuu siihen, mitä sijoittavat uskovat yrityksen arvon olevan, mikä puolestaan liittyy siihen, kuinka menestyksekäs yritys on ja kuinka hyvää tulosta se tekee. Erityisesti teknologia-alan yrityksissä odotukset yhtiön tulevalle kasvulle ovat erittäin suuret, minkä johdosta sijoittajat ovat valmiita maksamaan niistä kovan hinnan. Jos tämä yhdistyy siihen, että yritys ei vielä tee suurta tulosta, nousee P/E-kerroin korkeaksi, sillä sijoittajien maksama hinta (price) suhteessa tulokseen (earnings) on suuri. Intuitiivisesti ei kannata sijoittaa osakkeisiin, joiden hinta on liian korkea vaan suosia matalan P/E-luvun yrityksiä. Käytännössä tällöin jää helposti paitsi hyvistä sijoituksista, jotka lunastavat lupauksensa ja tuottavat sijoittajien odotusten mukaisesti. Osakeanalyysissä ei ole yhtä lukua, jota tulisi erityisesti seurata, vaan kannattaa aina katsoa isompaa kokonaisuutta.

Pörssi

Pörssi on julkinen kauppapaikka, jossa käydään kauppaa erilaisilla hyödykkeillä, erityisesti osakkeilla, mutta myös johdannaisilla, valuutoilla ja muilla rahoitusvälineillä. Ostaessasi esimerkiksi pörssilistatun osakkeen löydät pörssistä sijoittajia, jotka haluavat myydä osakkeitaan, ja hinnan, jolla he ovat omistuksestaan valmiita luopumaan. Osakkeen hinta määrittyy sen mukaan, mihin hintaan viimeisin kauppa kyseisellä osakkeella on käyty.

Rahasto

Rahasto on sijoitusinstrumentti, jonka ostaja saa osuuden sen varojen arvonkehityksestä. Rahasto kerää sijoittajilta varoja ja sijoittaa niitä markkinoille sijoitusstrategiansa mukaisesti. Kun rahaston sijoitusten arvo nousee, nousee myös rahaston omistajien sijoitusten arvo samassa suhteessa. Rahastot voivat olla fokusoituneita tiettyihin teemoihin tai aloihin, mutta niissä keskeistä on se, että niiden avulla ulkoistat sijoituskohteesi hallinnoinnin. Tällöin rahaston salkunhoitaja tekee sijoituspäätökset puolestasi liittyen hajautukseen ja osakevalintaan.

Rahoitusinstrumentit

Rahoitusinstrumentti on laaja käsite, joka pitää sisällään erilaiset tavat, joilla sijoittaja voi osallistua rahoitusmarkkinoihin. Rahoitusinstrumentteja ovat esimerkiksi osakkeet, joukkovelkakirjat ja rahastot eli omaisuuserät, joita ostamalla pääsee sijoittamaan.

Riski

Riski viittaa epävarmuuteen tulevasta tapahtumasta ja yleensä sitä ajatellaan negatiivisten muutosten kautta. Sijoittamisessa riskin sietäminen on hinta sille, että sijoitukselleen saa tuottoa. Mitä suurempi riski, sitä enemmän sijoittajan pitää vaatia sijoitukseltaan tuottoa.

Sijoitussuunnitelma

Sijoitussuunnitelma on yksilökohtainen suunnitelma, missä sijoittaja pohtii ensin mitä haluaa sijoituksillaan saavuttaa ja missä ajassa, sekä laatii raamit sille, miten tämä saavutetaan. Hyvä sijoitussuunnitelma toimii sääntökirjana sille, miten sijoittaja toimii eri tilanteissa, eli mitä pitää tehdä, jos sijoituksen arvo laskee. Hyvää sijoitussuunnitelmaa tärkeämpi asia on suunnitelmassa pysyminen, sillä suunnitelma tehdään juuri siksi, ettei asioilla tarvitse myöhemmin vaivata päätään. Aloita kysymällä itseltäsi, mitä haluat saavuttaa ja missä ajassa, ja arvioi sitten miten sinne pääset. Jos tarvitset apua sijoitussuunnitelman tekemiseen, voit laatia sellaisen ilmaiseksi esimerkiksi Taalerin Impakti-palvelussa, jossa ohjatusti pääsee vastaamaan omia tavoitteita, varallisuutta ja riskinsietokykyä kartoittaviin kysymyksiin – ja järjestelmä laatii vastausten perusteella yksilöllisen sijoitussuunnitelman (joka ei vielä sido mihinkään).

Shorttaaminen

Lyhyeksi myynnillä eli shorttaamisella tarkoitetaan tilannetta, jossa myydään arvopapereita, joita ei omisteta itse. Shorttaaja tavallaan siis lainaa tai vuokraa arvopaperit myyntihetkellä toiselta sijoittajalta tai välittäjältä. Shorttaaja odottaa arvopaperin kurssin laskua, jolloin hän voi ostaa arvopaperit takaisin halvemmalla ja netota voitollaan. Jos tällaisen arvopaperin kurssi nousee, shorttaaja häviää ja siis menettää rahaa. Shorttaajalla onkin siis iso riski menettää suuria summia, jos sijoitus kehittyykin positiivisesti vastoin shorttaajan odotuksia.

Tuotto-odotus

Tuotto-odotus tarkoittaa sellaista tuottoa, jonka sijoittaja voi realistisesti odottaa saavansa sijoitukselleen. Yksinkertaisin tapa selvittää tuotto-odotus on katsoa, miten vastaava sijoitus on menneisyydessä tuottanut ja olettaa, että näin on jatkossakin. Yksittäisen osakkeen tuotto-odotuksen määrittäminen on hyvin hankalaa, sillä yhtiöissä on suuriakin eroja. Jos arvioi laajemman kokonaisuuden tuotto-odotuksia, kuten osakemarkkinoiden tuotto-odotuksia, tulee arvioista sitä realistisempia, mitä pidemmälle historiaan katsoo. Parempi ja tarkempi selvitys tuotto-odotuksista löytyy esimerkiksi Taalerin blogista, joka kuvaa heidän tarjoamansa palvelun sijoitusfilosofiaa. Tuotto-odotus ei ole lupaus tuotosta vain vaan arvio siitä, millaista tuottoa sijoitukselle voisi realistisesti saada.

Volatiliteetti

Volatiliteetti mittaa sijoitussalkun tuoton heilahtelua; mitä suurempi volatiliteetti, sitä suurempi sijoituksen tulevaan tuottoon liittyvä epävarmuus. 10 000€ sijoitussalkun A arvo heilahtelee päivittäin 500€ ylös ja alas. Vuoden jälkeen salkun arvo on 10 500€. Sijoitussalkun B arvo heilahtelee päivittäin 25€. Vuoden jälkeen salkun arvo on sama 10 500€. Sijoitussalkku C:ssä on 10 000€ käteistä ja sen arvo vuoden päätteeksi on sama 10 000€. Sijoitussalkun B heilahtelu on huomattavasti maltillisempaa, kuin sijoitussalkun A. Tämä antaa perustan olettaa, että sijoitussalkun A tuottoihin kohdistuu suurempi epävarmuus, kuin sijoitussalkkuun B. Tämä tieto heijastuu sijoitussalkun A volatiliteetissa, joka on huomattavasti suurempi kuin sijoitussalkun B volatiliteetti. Sijoitussalkun C arvo ei ole heilahdellut suuntaan eikä toiseen vuoden aikana, joten sen volatiliteetti on 0%.

YLEISIÄ TERMEJÄ JA KYSYMYKSIÄ

Rahasto-sijoitus, osake-sijoitus vai korko-sijoitus?

Sijoitukset osakkeisiin ja korkoihin ovat suoria sijoituksia. Voit lukea näiden sijoitusinstrumenttien eri ominaisuuksista kohdissa Osake, Joukkovelkakirja ja Rahasto. Ei ole olemassa yhtä ja oikeaa sijoitusinstrumenttia: joku haluaa tehdä kaikki sijoituspäätöksensä itse, tällöin kannattaa sijoittaa osakkeisiin. Joku toinen haluaa vain sijoittaa ottamatta asioihin itse kantaa. Tällöin esimerkiksi Impakti-palvelu tai oikean sijoitusrahaston valinta tarjoaa hyvän vaihtoehdon, sillä näissä sijoituspäätöksistä vastaa ammattilainen.

Korkojen ja osakkeiden ero puolestaan liittyy pääasiassa vain riskiin. Jos sijoitushorisontti on lyhyt (eli aika, jonka päätteeksi haluat myydä sijoituksesi ja käyttää rahan muuhun tarkoitukseen), ei osakkeisiin kannata sijoittaa ainakaan kaikkia varoja, sillä osakkeiden hinnat voivat vaihdella enemmän lyhyessä ajassa. Toisaalta korkojen tuotto-odotus on osakkeita merkittävästi matalampi, joten osakkeisiin kannattaisi sijoittaa niin paljon kuin pystyy. Suositeltu minimisijoitusaika osakkeille on 10 vuotta, sillä tässä ajassa osakkeet ehtivät nousta isostakin kuopasta ja saavuttavat hyvän tuoton. Nyrkkisääntönä toimii tämä: mitä pidempi sijoitushorisonttisi on, sitä suurempi osuus sijoituksista kannattaisi sijoittaa osakkeisiin.

Toisaalta sijoittajien riskinsietokyvyssä on isojakin eroja ja koskaan ei kannata sijoittaa riskialttiimpaan kohteeseen kuin mikä tuntuu itsestä siedettävältä. Esimerkiksi Taalerin kautta voi laatia itse ohjatusti ilmaisen sijoitussuunnitelman vastaamalla muutamaan kysymykseen ja pääsee kartoittamaan, mikä yhdistelmä osakkeita ja korkoja voisi sopia omaan sijoitussalkkuun parhaiten.

Mikä on hallinnointikuluille suositeltu maksimi? Mitä pidetään kohtuullisina kuluina sijoittaessa rahastoihin/osakkeisiin?

Hallinnointipalkkio, kuten minkä tahansa muunkin palvelun hinta, pitäisi olla järkevä suhteessa siihen, mitä sillä saat. Jos rahasto sijoittaa korkoihin, joiden tuotto-odotus on matala, tulisi palkkionkin olla matalampi, jotta liian suuri osa tuotosta ei menisi kuluihin. Samoin rahasto sijoittaa vain indeksin mukaisesti eikä tee aktiivisesti töitä saavuttaakseen indeksiä parempaa tuottoa, ja siksi palkkion pitäisi myöskin olla matala. Jos rahaston salkunhoitaja onnistuu vuosi vuodelta indeksiä paremmin ja saavuttaa merkittävän ylituoton, niin silloin on perusteltua maksaa vähän korkeampaa palkkiota. Lopulta, kumpi onkaan tärkeämpää: se, että maksoit 0,25% palkkiota ja sait 5% tuoton kulujen jälkeen, vai se että maksoit 1,5% palkkioita ja sait 8% tuoton kulujen jälkeen?

Toinen järkevä peruste maksaa kalliimpia palkkioita liittyy siihen, kuinka paljon tarjontaa kyseiseen sijoitustyyliin on. Esimerkiksi yhdysvaltalaisiin suuryrityksiin sijoittavia rahastoja on pilvin pimein, joten sellaisesta rahastosta ei kannata maksaa juuri mitään – SXR8 ETF tekee näin ja sen palkkio on 0,07% vuodessa. Se on todella vähän. Toisaalta jos vastaavia rahastoja ei ole olemassa tai jos et voi itse mitenkään tehdä samanlaisia sijoituksia, voi olla perusteltua maksaa tästä palkkio. Taalerin Impakti-rahasto on esimerkki rahastosta, joita ei ole suomalaisten piensijoittajien saatavilla tällä hetkellä ja osin tästä syystä sen hallinnointipalkkio on 1%.
Passiivisten indeksirahastojen ja ETF:ien kohdalla järkevä hallinnointipalkkio on yleensä alle 0,50%. Aktiivisten osakerahastojen hallinnointipalkkiot vaihtelevat keskimäärin 1-2% välillä.

Tunnusluvut, jotka lukevat yritysesitteissä ja mitä niistä tulisi päätellä?

Tähän ei ole olemassa yksiselitteistä ja helppoa vastausta, sillä tunnuslukuja on monia erilaisia, minkä lisäksi sama tunnusluku voi kahdessa eri yrityksessä tarkoittaa aivan eri asioita. Esimerkiksi osinkoprosentti (eli yrityksen maksamien osinkojen osuus suhteessa sen hintaan) saa vääristyneen määrän huomiota, koska tietyt piensijoittavat pitävät suurta osinkoprosenttia synonyyminä hyvälle yritykselle ja sijoitukselle. Käytännössä on yrityksiä jotka eivät maksa osinkoa lainkaan, joten niiden osinkoprosentti on nolla. Amazon on markkina-arvossa mitattuma maailman suurimpana yrityksenä tällainen ja se on tänäkin vuonna (1.1.2020 – 13.10.2020) tuottanut yli 80% COVID19-shokista huolimatta. Fortum sen sijaan tunnetaan vakaana osinkoja maksavana yrityksenä, ja se on osingot mukaan lukien tuottanut samassa ajassa -10%. Jos haluat tehdä osakevalintaa itse, ei valitettavasti ole oikotietä onneen vaan kannattaa suosiolla perehtyä yhtiöihin harkiten punnitsemalla useita eri tunnuslukuja suhteessa muihin saman toimialan yrityksiin.

*

Jos olet kiinnostunut aloittamaan sijoittamisen, mutta et oikein vielä tiedä, mistä lähtisit liikkeelle, kannattaa lukea aiemmin syksyllä tekemäni postaus, jossa käydään läpi sijoittamiseen liittyviä perusjuttuja ja neuvotaan, miten yksinkertaisimmillaan pääsee alkuun. Lisäksi suosittelen kuuntelemaan Afterwork-podcastimme tekemän sijoitusaiheisen jakson, jossa asiantuntija vastaa yleisiin sijoitusaiheisiin kysymyksiin.

Related posts

30/09/20

Afterwork-podcast: Sijoittaminen – tietoisku aloittelijalle

19

Sijoittaminen kiinnostaa, muttet tiedä, mistä lähteä liikkeelle? Voiko huonolla sijoituksella menettää kaikki rahansa? Entä mistä voi olla varma, että ei tule sijoituksillaan tukeneeksi kyseenalaisia bisneksiä? Tänään Afterworkin äärellä sukelletaan sijoittamisen saloihin, pohdiskellaan sijoitusmaailman koukeroita matalalla kynnyksellä ja vastaillaan kuulijoiden kysymyksiin asiantuntijavieraan kanssa. Jakso on toteutettu kaupallisessa yhteistyössä Taalerin kanssa. Kannattaa kurkata myös aiemmin tekemäni blogipostaus aiheesta.

Ja hei, Afterwork-podcastilla on oma Instagram-tili, joten tule ystäväksemme myös siellä! Löydät profiilimme nimellä @afterworkpodcast.

Aiemmin julkaistut AW-jaksot löydät tämän linkin takaa. Pääset myös kuuntelemaan podcastiamme esimerkiksi SpotifyniTunesinAcastin sekä muiden podcast-sovellusten kautta. :)

Photo: Lilli Salminen

Related posts

29/09/20

Kotimainen Erisan+ – herkkää ihoa hellivää luonnonkosmetiikkaa

3 32

KAUPALLINEN YHTEISTYÖ: ERISAN+

Herkkä iho voi olla sopivaa kosmetiikkaa etsiskellessä hankala juttu ja pahimmillaan itselle sopimattoman tuotteen kokeilulla voi olla pitkäaikaisia seurauksia ihottuman tai allergisen reaktion muodossa. Kokemusta on. Olen oppinut kantapään kautta kokeilemaan uusia tuotteita varoen ja luottamaan nimenomaan herkälle iholle suunniteltuihin ihonhoitotuotteisiin. Atooppisen kuiva, epäpuhtauksista kärsivä, reaktiivinen ja herkkä iho ei ole helpoin yhdistelmä kosmetiikkaostoksilla, mutta kun löydän omalle oikuttelevalle hipiälleni sopivan tuotteen, uskallan yleensä suositella sitä melko varauksetta muillekin herkkäihoisille.

Luonnonkosmetiikka on ollut valtavassa hypessä jo vuosia, ja vauhti tuntuu vain kiihtyvän. Pidän ehdottomasti positiivisena asiana, että pyrimme kosmetiikassa luonnollisempaan ja siinä samalla ympäristöystävällisempään suuntaan, mutta välillä kaiken sen hehkutuksen keskellä saattaa unohtua, että myös luonnonkosmetiikka voi ärsyttää ihoa, allergisoida tai olla muulla tavalla omalle iholle sopimatonta. Ihomme ovat ominaisuuksineen, ongelmineen ja herkkyyksineen niin kovin yksilöllisiä, että itselle sopivin purnukka löytyy yleensä vain kokeilemalla. Olen itse löytänyt luonnonkosmetiikan parista niin suosikkituotteitani kuin niitä ihoni pahimpia painajaisia. Ja muille herkän ihon kanssa kamppaileville sanoisinkin, että myös luonnonkosmetiikan kohdalla kannattaa suosia herkälle iholle suositeltuja tuotteita – niistä ainakin omalla oikukkaalla hipiälläni on vain hyviä kokemuksia.

Kotimainen Erisan on monelle tuttu ja rakastettu tuotemerkki. Herkälle iholle suunnatuista tuotteistaan tunnettu brändi on nyt lanseerannut oman Erisan+ luonnonkosmetiikkasarjansa, joka on suunniteltu nimenomaan herkän ihon tarpeisiin. Uudet Erisan+ tuotteet sisältävät prebiootteja, jotka tasapainottavat ja rauhoittavat ihoa sekä suojaavat ihoa ja tukevat hyvien bakteerien toimintaa iholla. Erisan+ sarjan tuotteilla on FI-Natura luonnonkosmetiikan sertifikaatti, Allergiatunnus (jonka myöntää Allergia-, Iho- ja Astmaliitto) sekä Avainlippu-tunnus, sillä tuotteet valmistetaan Suomessa. Lisäksi kaikki tuotteet ovat hajusteettomia ja vegaanisia, ja niiden raaka-aineet on valittu niin, että ne sopivat herkimmällekin iholle.

Välillä törmää kommentteihin, joissa iho-ongelmat leimataan lähinnä turhamaisuudeksi, mutta ajattelen itse, että usein sekä syyt että seuraukset ulottuvat pintaa syvemmälle. On tärkeää muistaa, että iho on ihmisen suurin elin, jonka yksi tärkeimmistä tehtävistä on suojata meitä ulkoisilta ärsykkeiltä. Niinpä hyvinvoiva iho on todellisuudessa paljon enemmän kuin vain turhamaista pintaa. Omat iho-ongelmani ovat hyvin pitkälti geneettisiä, mutta vaikka olisikin syntynyt onnellisten tähtien alla ihon näkökulmasta, kenen tahansa iho saattaa herkistyä esimerkiksi hormonaalisten muutosten, stressin tai vääränlaisten ihonhoitorutiinien seurauksena. Myös vuodenaikojen ja lämpötilojen vaihtelut aiheuttavat iholle erityisesti täällä Suomessa ylimääräistä stressiä. Ihon vastustuskykyä voi kuitenkin tukea myös kosmetiikan avulla.

Ihon optimaalinen vastustuskyky on riippuvainen ihon pinnalla elävistä mikrobeista, jotka muodostavat jokaisen iholle omanlaisensa mikrobiomin. Erisan+ tuotteet on suunniteltu tukemaan ja tasapainottamaan ihon omaa luontaista mikrobiomia niin, että tuotteiden sisältämät prebiootit auttavat ihoa voimaan hyvin ja palauttamaan elinvoimansa. Prebiootit tekevät erityisen hyvää nimenomaan herkälle iholle, koska ne vahvistavat ihon omaa suojaa tukemalla hyödyllisten bakteerien toimintaa iholla sekä tasapainottavat ihon omia toimintoja. Erisan+ tuotteissa prebioottisina ainesosina käytetään chlorella-uutetta, inuliinia ja alfa-glukaani olikosakkaridia. Niiden lisäksi herkkää ihoa tukevia ainesosia ovat esimerkiksi ihoa pehmentävä suomalainen kauraöljy, tulehdusta ja punoitusta vähentävä ratamouute, kosteuttava karhunvatukkauute sekä antioksidanttipitoinen fermentoitu riisivesi.

Olen nyt itse saanut kesästä asti testailla Erisan+ luonnonkosmetiikkasarjaa ja herkkä hipiäni hyväksyi uudet tuotteet osaksi kauneusrutiiniani heti. Tuotesarjaan kuuluu viisi tuotetta kasvojen iholle: puhdistusgeeli, kasvosuihke, seerumi, päivävoide ja yövoide. Niiden avulla on helppo loihtia ihoa hellivä hoitorituaali, jossa tuotteet tukevat toinen toisiaan.

Puhdistusgeeli puhdistaa ihon kuivattamatta sitä ja poistaa meikin – joskin itse suosittelen vielä viimeistelemään puhdistuksen vanulapulla, jotta iho on varmasti puhdas. Sen jälkeen suihkaisen iholle prebioottista kasvosuihketta, joka kosteuttaa ja rauhoittaa herkkää ihoa sekä valmistelee sen vastaanottavaiseksi varsinaisia hoitotuotteita varten. Suihke kannattaa painella iholle, niin se imeytyy nopeammin, mutta suihkeella voi myös päivän mittaan virkistää kasvoja.

Erisan+ prebioottinen seerumi rauhoittaa, kosteuttaa ja tasapainottaa ihoa, ja sen sisältämä ratamouute vähentää iholla tulehdusta ja punoitusta. Itse olen käyttänyt seerumia lähinnä öisin Erisan+ yövoiteen alla. Yövoiteen sisältämät prebioottiset aineosat tasapainottavat ihon mikrobiomia. Fermentoitu riisivesi rauhoittaa ihoa ja sillä on myös on antioksidanttisia, kollageenisynteesiä aktivoivia sekä kosteuttavia ominaisuuksia. Karhunvatukkauute puolestaan kosteuttaa ihoa sekä supistaa ihohuokosia.

Päiväkäytössä olen käyttänyt sarjan päivävoidetta, jonka prebioottiset ainesosat tasapainottavat ja kosteuttavat ihoa sekä vähentävät öljyisyyttä. Lisäksi päivävoide sisältää rauhoittavaa kauraöljyä sekä punoitusta vähentävää ratamouutetta. Kesällä päivävoide on riittänyt mainiosti kosteuttamaan kuivempaakin ihoa, mutta nyt päivien viiletessä ja ilmankosteuden vähetessä olen vaihtanut käyttämään myös päivisin Erisan+ yövoidetta, joka soveltuu tarvittaessa kuivalle iholle myös päiväkäyttöön.

Olen tosi iloinen, että tarjolla on yhä enemmän nimenomaan herkän ihon tarpeisiin suunniteltua luonnonkosmetiikkaa, ja Erisan+ tuotesarja saa tietenkin plussaa kotimaisuudestaan sekä siitä, että tuotteet valmistetaan täällä Suomessa. Onko teille Erisan tuttu tuotemerkki? Entä millainen suhde teillä muilla on luonnonkosmetiikkaan? Pääsevätkö uudet Erisan+ tuotteet kokeiluun?

PS. Kiinnostuneille tiedoksi, että tuotteiden hinnat vaihtelevat 9,50-20€ välillä ja niitä myydään Stockmann-tavarataloissa ja verkkokaupassa, K-Citymarketeissa, suurimmissa Prismoissa sekä Tokmanneilla.

Photos: Jenni Rotonen / Pupulandia

Related posts

13/09/20

Älä jätä mua roikkuu

29

KAUPALLINEN YHTEISTYÖ: KEKÄLE & ASENNEMEDIA

“Älä pliis jätä mua roikkuu.” Seuraajani lähetti minulle kuvan, jossa ensimmäisenä näkyi tämä lause. Intuitiivinen ajatukseni oli, että kuva liittyi jotenkin aiemmin tällä viikolla julkaisemaamme podcast-jaksoon sinkkuudesta… Sitten luin lisää ja tajusin, että kyseessä olikin vaateliike Kekäleen mainos. Olin päivää aiemmin puhunut IG-storyssani Kekäleen syksyn Pidetyimmät vaatteet -kampanjasta, jonka teemana on kannustaa ihmisiä käyttämään siellä kaapissa jo olevia vaatteitaan sekä ostamaan kaupasta uutena vain sellaisia, joista tulee niitä luotettuja lempivaatteita. Nauratti, sillä mainoslause oli niin nerokas.

Uskon, että melkein kaikilla meillä on vaatekaapissamme vähintään yksi vaate, jota emme ole koskaan käyttäneet. Ja kenties useampi, joiden edellisestä käyttökerrasta on vierähtänyt aivan liian kauan. Olen joskus puhunut siitä, että löytöjen tekeminen on kaikkein parasta omalla vaatekaapilla. Tietenkin kannattaa kierrättää eteenpäin sellaiset vaatteet, joista tietää varmasti, ettei niille enää löydy käyttöä itselle, mutta välillä tuntuu, että ihmiset luopuvat liian helposti. On hyvä muistaa, että kaikkein ekologisin ja vastuullisin vaate on se, jonka jo omistamme. Siksi hankin paitsi uutta harkiten, myös luovun vanhasta harkiten. Yritän myös aina miettiä, miten kukin uusi tulokas (uutena tai käytettynä hankittu) istuu jo olemassaoleviin vaatteisiini.

Jos Kekäle ei vielä nimenä ole tuttu, niin kyseessä on siis suomalainen vaateketju, joka toimii verkkokaupan lisäksi 11 paikkakunnalla Suomessa – uusin tulokas on Helsingin Tripla-kauppakeskuksessa sijaitseva upea myymälä. Kekäle on perheyritys jo kolmannessa sukupolvessa ja sen historia kantaa yli 60 vuoden taakse. Ketju myy laadukkaita vaatteita arkeen ja juhlaan niin naisille, miehille kuin lapsillekin ja yli sadan kotimaisen ja ulkomaisen merkin valikoimaan kuuluu paljon tuttuja brändejä kuten Marimekko, Andiata, Max Mara, Katri Niskanen, Makia, Samsøe & Samsøe, Part Two, Tommy Hilfiger sekä monia muita. Helsingin uuden liikkeen lisäksi Kekäleellä on myymälät Vantaalla (Jumbo), Joensusssa, Oulussa, Jyväskylässä, Lahdessa (Trio), Lappeenrannassa, Mikkelissä, Kiteellä, Raisiossa (Mylly) ja Tampereella (Koskikeskus).

Mutta palataan vielä niihin kaapissa käyttämättöminä roikkuviin vaatteisiin… Kun Kekäle kysyi asiakkailtaan, mihin he ovat tyytymättömiä vaatekaapissaan, yleisin vastaus oli: vaatteisiin, joita he eivät pidä. Toisin sanoen heräteostoksiin, hutihankintoihin ja sinänsä hyvinkin mieluisiin yksittäisiin vaatteisiin, joille ei koskaan tunnu löytyvän sopivaa kaveria. Liian moni vaate päätyy kaappiemme perälle pimeään roikkumaan houkuttelevan alennusprosentin tai hetken huuman seurauksena. Vaatteiden ostamisessa kaapin koristeeksi ei ole mitään järkeä sen enempää rahan kuin ekologisuudenkaan näkökulmasta.

Olen joskus miettinyt, miksi joku vaate jää käyttämättömäksi, vaikka sen on kuitenkin päätynyt hankkimaan. Uskon, että yksi isoimmista syistä on juuri se, että periaatteessa kivaa vaatetta ei jostain syystä osata yhdistää muihin kaapista löytyviin vaatteisiin. Joskus myös olemme vaateostoksilla hetken huumassa hetkellisesti rohkeampia pukeutujia kuin olemmekaan sitten arkiaamuna vaatevalintoja tehdessä. Yllättävän usein esimerkiksi näyttävämpiin vaatteisiin liittyy ujostelua tai häpeää: monia jännittää pukeutua rakastamaansa vaatteeseen muiden ihmisten nähden. Joskus ostamme vaatteita “haave-minälle” eli jollekulle, joka toivoisimme olevamme, vaikka todellisuus onkin jotain muuta. Tällöin on hyvä kysyä itseltään, voisiko oikeasti löytää itsestään tuon haaveittensa pukeutujan vai tuntuuko tutussa ja turvallisessa pysyttely kuitenkin lopulta paremmalta.

Joskus jokin vaate jää kaappiin lymyilemään siksi, ettei sille tunnu löytävän sopivaa käyttötarkoitusta. Olen itse tietoisesti pyrkinyt rikkomaan esimerkiksi ajatusta erillisistä juhlavaatteista, sillä tuntuu hassulta säilyttää niitä kauniita mekkoja käyttämättömänä vain yksittäisten juhlahetkien tähden. Usein juhlavastakin vaatteesta voi loihtia arkisemman yhdistelemällä sen toisin. Pue juhlavan hameen seuraksi korkokenkien sijaan tennarit ja juhlatopin sijaan vaikkapa t-paita – ja yhtäkkiä sama vaate onkin muuntautunut arkeen. Syyllistyn itse usein ajattelemaan, ettei arjessa sovi pukeutua “liian hienosti”, mutta tuo ajatus on ihan hölmö. Jos kaunis mekko tuottaa iloa, niin totta ihmeessä siihen on lupa pukeutua arjessakin, jos siltä tuntuu. Hilloamme usein niitä kaapin ihanimpia aarteita ihan turhaan ja säästelemme joitakin erityisiä tilanteita varten, mutta ihan mikä tahansa tilanne voi olla riittävän erityinen, jos itse vain päätät niin.

Joskus tietysti kyse on ihan rehellisestä hutiostoksesta. Olen itse omannut, että usein vaatekaappiin unohtuvat juuri sellaiset “ihan kivat” vaatteet, jotka eivät herätä minussa suuria tunteita. Tästä syystä haluan erityisesti painottaa, että vaateostoksilla kannattaa kulkea kassan kautta vain, jos oikeasti tuntee rakastuvansa. Tietenkään sydän ei välttämättä pamppaile ihastuksesta sukkaostoksilla, mutta mielestäni on hyvä lähtökohta uutta vaatetta hankkiessa, että sen täytyy herättää jokin tunne – mielellään sellainen, ettei malttaisi odottaa, että vaatteen pääsee pukemaan päälleen!

Jotta yksikään vaate ei jäisi käyttämättömänä kaappiin muhimaan, Kekäle on keksinyt pulmaan ihan fantastisen ratkaisun: Lempivaatevalmentajan, jonka avulla vaateketju haluaa auttaa asiakkaitaan löytämään vaateita, joista pitää niin paljon, että niitä myös pitää – yhä uudelleen ja uudelleen. Mutta parasta (ja mielestäni suorastaan vallankumouksellista) konseptissa on se, että Kekäle päätti viedä idean astetta pidemmälle. Kuka tahansa voi varata Kekäleen myymälästä ilmaiseksi ajan Lempivaatevalmentajalle eikä se sido asiakasta yhtään mihinkään. Valmennukseen ei liity ostopakkoa ja halutessaan mukaan voi ottaa vaikka sieltä omasta vaatekaapista sellaisen vaatteen, joka on jäänyt vuosikausiksi käyttämättömänä roikkumaan. Lempivaatevalmentajan kanssa voidaan sitten yhdessä miettiä, miten vaatetta voisi yhdistellä ja miten sen voisi löytää osaksi omaa toimivaa vaatekaappia.

Lempivaatevalmentajan pakeilta voi saada lempeää apua ihan kaikenlaisiin pukeutumiseen liittyviin pulmiin oli kyse sitten juhla-asun löytämisestä, koko vaatekaapin uusimisesta, oman tyylin löytämisestä tai täydellisen housuparin metsästyksestä. Asiantuntija auttaa halutessasi myös löytämään parhaat puolesi ja neuvoo, millaiset mallit sekä leikkaukset sopivat parhaiten juuri sinulle.

Kekäleellä myös uskotaan, että Lempivaatevalmentajan avustuksella syttyneet vaateihastukset syvenevät rakkaudeksi eikä hutiostoksia tule tehtyä. Kun varaat ajan Kekäleen Lempivaatevalmentajalle ja (mikäli) päädyt ostamaan valmennuksen yhteydessä jotakin, saat ostoksellesi kahden viikon Pidän Sinua -takuun: jos et kahden viikon kokeilun jälkeen ole rakastunut valmentajan kanssa yhdessä löydettyyn vaatteeseen, saat palauttaa sen ja saat rahasi takaisin. On kuitenkin hyvä pitää mielessä se kaikkein tärkein nyrkkisääntö: jos olet epävarma, älä osta ollenkaan.

Voin omakohtaisesta kokemuksesta sanoa, että joskus ulkopuolisen näkemyksestä voi olla iloa sellaisellekin pukeutujalle, jolla oma tyyli on jo hallussa. Kävin itse uteliaisuudesta pukeutumisneuvojalla vuosia sitten, vaikka en varsinaisesti neuvontaa kokenutkaan tarvitsevani ja tulokset olivat yllättävät: koen, että yhteinen hetkemme todella muutti tyyliäni monella tapaa ja saamani neuvot ovat kantaneet tähän päivään asti. Ihmisillä on usein kummallisen pinttyneitä käsityksiä ja ihan turhia epävarmuuksia omasta kehostaan ja sellaisia on ollut myös minulla. Pukeutumisneuvoja sai näkemään oman vartalon parhaat puolet ihan uusin silmin ja objektiivisen ulkopuolisen asiantuntijan rohkaisevat sanat saivat minut korostamaan vartaloni naisellisia puolia paljon vapautuneemmin.

Toisaalta olen myös itse joskus ollut vaatekaupassa auttamassa stailaamaan asiakkaita ja saanut konkreettisesti nähdä sen, miten kriittisesti moni suhtautuu itseensä ja omaan vartaloonsa. Tai joskus ajatus omasta tyylistä tai esimerkiksi itselle sopivista väreistä voi kääntyä päälaelleen, kun uskaltaa vain toisen innostamana kokeilla jotakin ihan uutta.

Mieleeni on jäänyt kerta, kun kaunis nuori nainen tuli etsimään ideoita työpukeutumiseen, mutta ilmoitti heti, ettei voisi omasta mielestään paksujen reisiensä takia käyttää alaspäin kapenevia herrainhousuja. Kuuntelin näkemyksiä hämmentyneenä, sillä mielestäni kuvaus ei vastannut näkemääni lainkaan. Päätin haastaa hänet kokeilemaan juuri niitä vaatteita, joita hän ei olisi varmasti ikinä tullut kokeilleeksi. Lopulta hän marssi myymälästä uudet herrainhousut ostoskassissa ja tunsin onnistuneeni ennen kaikkea siinä, että ehkä sain hänet näkemään oman vartalonsa uudesta näkökulmasta. Kannustan siis rohkeasti kokeilemaan vaikka ihan uteliaisuudesta, millaisia ideoita Lempivaatevalmentajalla voisi juuri sinulle olla! Pääset varaamaan ajan Lempivaatevalmentajalle sekä löydät lisätietoa Pidän sinua -takuusta Kekäleen nettisivuilta.

Tutkin Kekäleen valikoimaa ja valitsin sieltä yhden potentiaalisen lempivaatteen esiteltäväksi teille. Max Mara Weekendin kaunis ja ajaton villakangastakki on valmistettu Italiassa ja 100% villaa. Stailasin takin ympärille kolme erilaista lookia oman vaatekaappini luottolemppareiden kanssa. Mikä näistä kolmesta tyylistä on teidän suosikkinne?

Lisäksi haluaisin tähän loppuun heittää teille haasteen, jonka esitin jo aiemmin tällä viikolla Instagraminkin puolella. Yksikään kaapeissamme olevista vaatteista ei takuulla haluaisi, että jätämme ne sinne roikkumaan, joten haastan teistä jokaisen: pue ensi viikon aikana yllesi joku sellainen vaate kaapistasi, jota et ole koskaan ennen käyttänyt tai jonka edellisestä käyttökerrasta on ehtinyt vierähtää aivan liian kauan. Ja jos tuntuu, että haaste ei onnistu, surffaa Kekäleen nettisivuille, varaa itsellesi aika Lempivaatevalmentajalle ja marssi putiikkiin tuon päänvaivaa tuottavan vaatteen kanssa. Muutenkin kiinnostaisi tietää, millaisiin pukeutumispulmiin te kaipaisitte apua Lempivaatevalmentajalta?

Photos: Jenni Rotonen / Pupulandia

Related posts