26/06/20

People Tree – vastuullisen muodin pioneeri

5 50

KAUPALLINEN YHTEISTYÖ: PEOPLE TREE & SISUSTUS PATINA

Minulta kysellään paljon vinkkejä vastuullisiin vaateostoksiin ja usein vinkkailenkin kaikkia kivoja suomalaisbrändejä sekä kehotan kurkkaamaan esimerkiksi Ivalo.comin valikoimaa. Yksi kiinnostava merkki on myös brittiläinen People Tree, joka tunnetaan vastuullisen muodin pioneerina ja uranuurtajana. Reilun kaupan periaatteiden mukaan vaatteita valmistava People Tree on ollut olemassa jo vuodesta 1991 – paljon ennen kuin vastuullisuus oli vaatetuotannossa mikään suuri puheenaihe. Brändin ideana on alusta asti ollut tuottaa kaunista, laadukasta ja vastuullista muotia kukkarolle ystävälliseen hintaan. Ja People Treellä on myös hauska yhteys Suomeen: brändi tekee yhteistyötä Muumien kanssa ja mallistoon kuuluu myös Muumi-printtejä.

Yksi People Treen missioista on ympäristöystävällisten ja kestävien materiaalien sekä valmistuksen lisäksi ollut alusta asti ottaa tavoitteissaan huomioon myös sosiaalinen vastuu. Yritys haluaa toiminnallaan tukea paikallisia kumppaneita taloudellisen itsenäisyyden saavuttamisessa sekä heille mahdollisesti haitallisten valtarakenteiden haastamisessa. Jokainen työntekijä saa työstään reilua palkkaa, työolosuhteet ovat hyvät, toiminta on läpinäkyvää ja sukupuolten välistä tasa-arvoa edistävää sekä tietysti myös paikallista luontoa ja ympäristöä kunnioitetaan.

Materiaaleina vaatteissa on pääasiassa Reilun kaupan puuvillaa, luomupuuvillaa, ympäristöystävällistä Tenceliä, luontaisesti ympäristölle lempeää pellavaa, vastuullista villaa sekä Reilun kaupan denimiä. Vaatteiden valmistusprosesseissa hyödynnetään usein myös paikallista erityisosaamista ja perinteisiä valmistusmenetelmiä. Brändi myös avaa todella avoimesti omaa toimintafilosofiaansa ja tuotteiden valmistusprosesseja nettisivuillaan, joten suosittelen lämpimästi tutustumaan ihan rauhassa ja ajan kanssa, jos teema kiinnostaa.

People Treen nimi on ollut minulle entuudestaan tuttu, mutta vasta nyt yhteistyön myötä tulin tutustuneeksi brändiin tarkemmin. Yllätyin itse siitä, miten edullisia vaatteet ovat ottaen huomioon, miten vastuullisesti ja läpinäkyvästi ne valmistetaan – monilla on ihan suotta mielikuva, että vastuullinen muoti on liian arvokasta omalle kukkarolle.

People Treen vaatteita voi ostaa merkin oman verkkokaupan lisäksi myös useasta suomalaisesta verkkokaupasta. Yksi niistä on sympaattinen pieni verkkokauppa nimeltä Sisustus Patina, joka on erikoistunut nimenomaan eettisiin ja ekologisiin tuotteisiin. People Tree -malliston vaatteiden lisäksi nettiputiikki myy myös kalkkimaaleja ja vastuullisesti valmistettuja kodin tavaroita. Jos siis mietit, miten tukisit pientä kotimaista yrittäjää, niin tässä on yksi ihana suomalainen pikku-verkkokauppa, jonka valikoima kannattaa käydä kurkkaamassa.

Olen itse sovitellut People Treen farkkuja ja pellavavaatteita ja voin lämpimästi suositella. Farkkujen istuvuus oli ainakin omalle kropalleni ihan täydellinen noissa leveälahkeisissa housuissa. Olisi kiinnostavaa kuulla, onko merkki jollekulle teistä entuudestaan tuttu?

Photos: People Tree

Related posts

26/05/20

Onko vastuullinen muoti vain pienikokoisten etuoikeus?

20 56

Voiko vastuullisesti ja kiinnostavasti pukeutua myös pienellä budjetilla? Virittelin tästä aiheesta keskustelua toissa viikolla Instagramin puolella ja innostuinpa kirjoittamaan siitä blogipostauksenkin. Second hand -löytöjä koskevat IG storyni poikivat kuitenkin mielenkiintoista keskustelua myös aiheen vierestä, sillä sain paljon viestejä pluskokoisilta seuraajiltani, että kirpputorien valikoimasta löytyy vain todella harvoin vaatteita kokohaarukan suuremmasta laidasta. Koska kokemus tuntui olevan jossain määrin universaali, jäin ihmettelemään, mihin käytetyt isokokoiset vaatteet oikein päätyvät jos eivät kerran kirpputoreille myyntiin?

Keskustelun myötä alkoi paljastua, että ongelma on todellinen ja se ulottuu paljon second hand -löytöjä syvemmälle. Moni harmitteli, että pluskoon vaatteita on lähtökohtaisesti todella heikosti saatavilla ja senkin vaatimattoman valikoiman laatu jättää reilusti toivomisen varaa. Heräsi kysymys, onko pluskokoisille ylipäänsäkään tarjolla laadukasta ja vastuullisesti valmistettua vaatetta? Ja jos ei, niin miksi ihmeessä? Ryhdyin kaivelemaan asiaa perusteellisemmin ja jäin miettimään, onko tosiaan niin, että vastuullinen muoti on vain pienikokoisten etuoikeus?

*

Second hand -löytöjen tekeminen on ihan kaiken kokoisille sellaista aarteenmetsästystä, että useimmiten kirpputorilta palaa kotiin tyhjin käsin. Kaikkein kauneimmat vaattet eivät välttämättä ole omaa kokoa tai muuten vain istu omalle kropalle ja niitä helmiä osuu kohdalle vain harvoin. Juteltuani somessa aiheesta useamman pluskokoisen kanssa, osoittautui kuitenkin, että isompaa kokoa käyttävälle second hand -ostosten tekeminen voi olla vieläkin haastavampaa. Yksi syy taustalla on yksinkertaisuudessaan se, että ihmiset ovat ennen vanhaan olleet nykyistä pienempiä ja hoikempia ja tästä syystä etenkin ne oikeasti vanhat vintage-vaatteet ovat usein hurjan pientä kokoa – tämän huomaa hoikkanakin ihmisenä. Mutta on siellä taustalla muutakin…

Tuntuu hämmentävältä, että tämän päivän maailmassa pluskokojen kysyntä kasvaa jatkuvasti, mutta siitä huolimatta uusissakin vaatteissa valikoima on kokohaarukan suuremmassa laidassa edelleenkin kovin suppea. Yhtälö tuntuu merkilliseltä: pluskokoiset kaipaavat ostoksilla vaihtoehtoja ja lisää valikoimaa, mutta samanaikaisesti olen kullut monen vaatemerkin lopettaneen pluskokojen valmistamisen kannattamattomana. Miten kuluttajat ja merkit saataisiin kohtaamaan?

On varsin tavallinen näky, että alennusmyyntien aikaan rekissä ovat jäljellä vain ne kaikkein suurimmat ja pienimmät koot. Alelöytöjen tekeminen on tietysti kuluttajan näkökulmasta kivaa, mutta yrityksen on ensisijaisesti mietittävä tietysti toimintansa kannattavuutta. Yksinkertaisesti ei vain ole taloudellisesti kannattavaa tehdä tuotteita, jotka päätyvät myymättöminä suoraan alennukseen. Mutta kun kysyntää suuremmille koille ilmiselvästi olisi, voi vain kysyä, mikä tässä menee pieleen? Miten tarjontaa saataisiin paremmin markkinoitua kohderyhmälle? Ja miten kokovalikoimasta voidaan viestiä käytännöllisesti mutta silti sensitiivisesti niin, että asiakkaat yhä löytävät etsimänsä? Toisaalta on myös aiheellista kysyä, ovatko nämä tarjolla olevat pluskokoiset vaatteet ylipäänsä sellaisia, jotka tyylillisesti kiinnostavat ja puhuttelevat kohderyhmää?

Moni aihetta kommentoineista kritisoi, että sopivan kokoisia vaatteita on tarjolla lähinnä halpamerkkien ja edullisempien ketjubrändien valikoimissa, joiden laatu ei häikäise erinomaisuudellaan. Ja jos vaate on lähtökohtaisesti jo huonolaatuinen, se harvoin kestää kovan käytön jälkeen enää toiselle kierrokselle myytäväksi, mikä osaltaan selittää second hand -valikoiman vähyyttä. Pluskokoisten vaatteiden materiaalina on usein joustavaa trikoota ja muita elastaanipitoisia materiaaleja, jotka eivät ole toistuvissa pesuissa ja ahkerassa käytössä erityisen kestäviä. Ja toisaalta jos sopivia vaatteita on alun alkaenkin vaikea löytää, on luonnollista, että ne muutamat suosikit joutuvat kovalle käytölle ja kulutukselle. Toisin sanoen: pluskokoiset vaatteet yksinkertaisesti käytetään loppuun ja tästä syystä niitä löytyy huonosti kirpputoreiltakaan.

*

Tuntuu kummalliselta, että yksi merkittävä kuluttajaryhmä tuntuu jääneen melkoiseen paitsioon vaatebisneksessä. Jos samaa viestiä tulee joka suunnalta, on puheissa pakko olla totuuden siemen. Joko pluskokoisten vaatteiden tarjonta on oikeasti heikko tai sitten sitä ei vain osata markkinoida kohderyhmälle – luulen, että ongelman ydin on yhdistelmä molempia. Monella kehopositiivisuuden ilosanomaakin viestivällä merkillä koot loppuvat 42-44 tuntumaan ja se jättää vielä aika suuren joukon ihmisiä kokotaulukon ulkopuolelle.

Ymmärrettävästi myös pluskokoiset haluavat muutakin päällepantavaa kuin trikoota, mutta valitettavasti ongelma on osin myös käytännöllinen: suuremmat koot tuovat mukanaan kaavoituksellisia haasteita. Lähtökohtaisestihan valmisvaate on kokoon katsomatta aina kompromissiratkaisu: pienikokoisemmatkin ihmiset ovat keskenään hyvin erimuotoisia ja valmisvaatteiden istuvuus on monesti vähän sinne päin. Räätälillä mittatilauksena saisi luonnollisesti juuri omalle keholle täydellisesti istuvia vaatteita, mutta koska valmisvaatteen pitäisi sopia mahdollisimman monenmuotoisille ihmisille kauniisti, suunnittelussa on tehtävä kompromisseja ja elastaani auttaa istuvuushaasteisiin. Toisaalta taas väljempi muoti on armollisempaa myös erilaisten kehojen ja istuvuuden näkökulmasta.

Ketjuliikkeistä löytyy jonkin verran vaihtoehtoja myös pluskokoisille (saamissani kommenteissa esiin nostettiin esimerkiksi Lindex ja H&M, jotka tarjoavat kokovalikoimaa laajastikin), mutta moni kaipaa persoonallisempaa, laadukkaampaa ja vastuullisempaa päällepantavaa. Pienten ja vastuullisten merkkien vaatteet kiinnostavat kaiken kokoisia, mutta vaatebisnes on armotonta ja moni pikkubrändi kamppailee olemassaolostaan jo ns. keskiverto-kokotaulukonkin puitteissa. Niin valitettavaa kuin se onkin, ymmärrän hyvin, ettei moni firma jo tästäkään syystä uskalla lähteä kokeilemaan, vaan pitäytyy siksi turvallisen ja varmaa myyntiä tuovan kokohaarukan puitteissa.

Kyse ei ole kuitenkaan vain uskalluksesta tai viitseliäisyydestä, sillä kaavoituksellisesti valmisvaatteiden tekeminen on pluskokoisille keskimääräistä haastavampaa. Mitä suuremmista koista puhutaan, sitä suurempaa on myös hajonta vartaloiden malleissa ja muodoissa. Mittaerot ovat kokohaarukan yläpäässä suurempia ja kaavoituksellisesti vaatteen istuvuus riippuu siitä, onko kehossa volyymia ylä-, ala- vai keskiosassa vaiko tasaisesti kaikkialla. Tästä syystä on vaikeampaa kaavoittaa hyvin istuvaa ja räätälöityä valmisvaatetta, joka sopisi monenlaiselle pluskoon vartalolle. Silti näkisin, että tässä olisi mahtavaa bisnespotentiaalia, jos suunnittelijat lähtisivät rohkeasti kaavoittamaan mallistoa nimenomaan pluskokoisia silmällä pitäen – uskon, että asiakaskuntaa kyllä löytyisi!

Keskustelun myötä kommenteissa nousi esiin hyvä huomio, mitä itse voi tehdä tilanteen kehittämiseksi: aina kannattaa antaa palautetta ja esittää toiveita. Jos kysyntää on, niin monella merkillä on myös halua vastata siihen. Useampi pienikin suomalaismerkki on asiakaspalautteiden pohjalta laajentanut kokovalikoimaansa, joten jos suosikkimerkkisi kokoelmasta ei vielä löydy sinulle sopivaa kokoa, kannattaa ehdottomasti viestiä toive eteenpäin.

Pluskokoisten vaatteiden tilanne vertautuu aika hyvin meikkivoidevoidevalikoiman kehitykseen viime vuosina. Suomessa on ollut äärimmäisen huonosti saatavilla meikkivoiteita tummemmalle iholle. Muutokseen on herätty toivottoman hitaasti, vaikka lienee kaikille selvää, että tässä maailman ajassa suomalainen iho voi olla mitä tahansa maidonvaaleasta ebenpuun tummaan. Pikkuhiljaa tilanne on nyt onneksi alkanut muuttua. Ymmärrän silti, että jos vaalean eri sävyjä on tarjolla 15 ja tummia 3 (tai jopa 0), niin tuntuuhan se varmasti turhauttavalta heistä, jotka tarvitsisivat juuri sitä tummempaa sävyä. Hitaasti mutta varmasti tilanne on nyt muuttumassa – varmasti pitkälti juuri asiakkailta saadun palautteen ansiosta. Moni kokee samankaltaisia turhautuneisuuden tuntemuksia myös vaateostoksilla, mutta valoa on nähtävissä tunnelin päässä!

Useampikin pienempi suomalainen vaatemerkki on laittanut minulle IG-keskustelun myötä viestiä, että heillä on halua kehittää mallistoaan paremmin kaikenkokoisia palvelevaksi, mutta kaavoitustyö on hidasta. Kokohaarukan suuremmassa laidassa pienetkin mittamuutokset tekevät suuren eron istuvuuteen varsinkin, jos käytössä on joustamaton materiaali kuten silkki. Tästä syystä vaatteita halutaan suunnitteluvaiheessa sovittaa mahdollisimman monella erilaisella vartalotyypillä, jotta voidaan varmistaa, että vaatteen malli toimii parhaalla mahdollisella tavalla. Se puolestaan vie aikaa ja tuotteen päätymisessä suunnittelupöydältä myyntiin voi mennä pitkäkin tovi, mutta tuotekehitystä tehdään jatkuvasti. Osa pienistä merkeistä tarjoaa myös mahdollisuutta räätälöidä tuotteita yksilöllisesti asiakkaan mittojen mukaan. Aina kannattaa siis kysyä.

*

Toisaalta aina on mahdollista palata myös “juurille” ja entisaikaan, jolloin vaatteet räätälöitiin yksilöllisesti oman kehon mukaan – eikä se välttämättä näin pikamuodin aikakaudella ole ollenkaan hassumpi vaihtoehto. Kaikilla ei tietenkään ollut tuolloinkaan varaa ompelijan palveluihin, mutta ennen nykyisenkaltaista kulutuskulttuuria vaatteisiin panostettiin ja vaatehankinnat todella tehtiin pitkän tähtäimen käyttöä silmällä pitäen. Teettäminen ei siis välttämättä ole ollenkaan huono ajatus, jos on haasteita muuten löytää omalle kropalle sopivaa ja budjetti vain antaa myöten.

Sopivien vaatteiden löytäminen eivät välttämättä suinkaan ole vain pluskokoisten ongelma. Haasteita kohtaa ihan jokainen, jonka vartalon yksilölliseen muotoon valmisvaatteiden standardoidut yleistykset eivät sovi. Apu voi tällöin löytyä ompelijan pakeilta. Mittojen mukaan teetettyä vaatetta kannattaa ajatella sijoituksena: hinta ei välttämättä tunnukaan niin hurjalta, jos vaatetta ajattelee panostuksena seuraavan 10-15 vuoden käyttöön tai pidemmäksikin aikaa. Ja mikä parasta, mittojen mukaan räätälöity vaate istuu varmasti hyvin ja on laadukkaasti sekä vastuullisesti valmistettu – ja tuleepa samalla tuettua myös kotimaista pienyrittäjää. Ompelijalla on mahdollista muokata myös jo olemassaolevia vaatteita itselle istuvammiksi (tietyin rajoittein toki).

Eräs ompelija vinkkasi myös, että ensimmäisen vaatteen teettäminen on aina hiukan kalliimpaa, kun kehon mittojen pohjalta laaditaan yksilölliset peruskaavat. Mutta kun ne on tehty, niin seuraavalla kerralla prosessi sujuukin jo nopeammin ja helpommin, kun ei tarvitse aloittaa ihan nollasta. Ja tietenkin jos kädentaitoja löytyy, voi aina kokeilla tehdä myös itse. Sain vinkin, että esimerkiksi Burda ja kotimainen Ottobre Design kaavoittavat myös isoja kokoja ja uusia lehtiä kaavoineen ilmestyy useamman kerran vuodessa.

Valmisvaatteiden osalta kannattaa sovittelemalla erilaisia merkkejä vähän tutkailla, minkä brändin vaatteet sopivat omalle kropalle parhaiten. Olen nimittäin itse huomannut, että usein samalla merkillä on samantyyppinen “siluetti” – toiset tekevät suorempaa ja toiset kurvikkaampaa. Pitää vain löytää ne brändit, joiden mitoitus osuu yhteen oman kehon kanssa – tämä vinkki toimii ihan kaikenkokoisille.

Valmisvaatteiden kohdalla ei myöskään kannata liiaksi jumiutua kokomerkintöihin. Eräs vaatemyyjä muistutteli, että valmiskokoja ei ole tehty spesifisti kenellekään, vaan ne ovat tosiaan enemmänkin suuntaa antavia yleistyksiä, joista ei kannata ottaa stressiä. Moni häpeilee turhaan jonkun tietyn koon ostamista, vaikka kokomerkinnät saavat vaihdella saman merkinkin sisällä valtavan paljon. Ei siis kannata määritellä itseään liiaksi sen vaatekoon perusteella. Minunkin vaatekaapissani on sopivia vaatteita neljässä eri koossa, joten sen kokolapun perusteella ei oikeastaan voi päätellä lopulta ihmisen koosta tai muodosta paljoakaan.

*

Ja niitä second hand -löytöjä kaipaaville annan vinkin, että Helsingin Kallioon avattiin juuri viime viikolla More than second hand -niminen putiikki (Helsinginkatu 16), joka myy second hand -muotia kokohaarukassa 42-56. Kannattaa kurkata myös Zadaa-sovelluksen ja Emmy.fi-verkkokaupan valikoima. Tosin Zadaalle annan sellaista kehityspalautetta, että sovelluksen kokohaarukkaa voisi laajentaa suuremmaksi, sillä tällaisenaan se jättää paljon potentiaalisia asiakkaita ja käyttäjiä käyttöliittymän ulkopuolelle. Myös perinteisillä kirpputoreilla kannattaa vierailla silloin tällöin, sillä vaikka pluskokojen valikoima on kenties pienempi, myös isoja kokoja on silti tarjolla ja ikinä ei tiedä, milloin se todellinen aarre osuu kohdalle.

Näin lopuksi vastauksena otsikon kysymykseen: ei, vastuullinen muoti ei ole vain pienikokoisten etuoikeus eikä sen missään nimessä pitäisi olla, mutta eettisten ja ekologisten periaatteiden mukaan pukeutuminen on kyllä pienikokoiselle huomattavasti helpompaa. Koska tämä teema herätti ihan valtavasti keskustelua Instagramin puolella ja moni on harmitellut haastavaa tilannetta, päätin, että koostan  tänne blogin puolelle listaa kivoista, kotimaisista ja vastuullisista merkeistä, jotka tekevät vaatteita laajalla kokoskaalalla isompiinkin pluskokoihin asti. Tällainen koonti on siis lähiviikkoina tulossa jakoon! Jos tulee mieleen joku oma lemppari tai mahdollisesti tuntemattomampi helmi, joka voisi sopia tällaiselle listalle, niin vinkkaa ihmeessä kommenttiboksin puolella. Muutenkin sana on vapaa! Millaisia mietteitä heräsi?

Photos: Camilla Bloom

Related posts

17/05/20

Varaslähtö kesään: tyyli-inspiraatiota Nansolta (+ kisa)

297 57

KAUPALLINEN YHTEISTYÖ: NANSO

Mitä ihmettä tapahtui sille ihanalle ja lämpimälle kevätsäälle, josta vielä saimme nauttia viikko sitten? Olin jo henkisesti loikannut onnellisena kevääseen, kun tämän viikon vesi-, räntä- ja lumikuurot palauttivat takaisin maan pinnalle. Voi olla, että menee siis vielä tovi, ennen kuin pääsee paljain säärin kirmaamaan kaduille kesämekoissa, mutta onneksi vähän kesäisempiä lämpötiloja on luvassa taas viikon päästä, jos ennusteisiin on uskominen..

Toisaalta olen tänä poikkeuksellisena keväänä ottanut kaiken ilon irti kotielämän parhaista puolista: kesämekkoon voi pukeutua vaikka maaliskuussa, kun sen tekee sisätiloissa. Niinpä olen piristänyt kotitoimiston arkea ja viettänyt kesämekkosesonkia oikeastaan jo pari kuukautta. Voin suositella – jos näin pienellä asialla voi ilahduttaa itseään yksitoikkoisen arjen keskellä, kannattaa se hyödyntää.

Vaikka niitä kunnollisia kesämekkokelejä joutuu ehkä vielä hetken odottelemaan, tänään olisi luvassa kesäistä inspiraatiota kotimaiselta Nansolta. Valitsin stailattavaksi Nanson kevätkokoelmasta omia suosikkejani, jotka tällä kertaa olivat kaikki ajattoman mustavalkoisia, mutta ei huolta, Nanson mallistosta löytyy tuttuun tapaan myös värejä niiden ystäville. Tämän kevään mallistossa on runsaasti tuollaisia ihanan minimalistisia ja ajattomia klassikoita, jollaisia voisin hyvin kuvitella käyttäväni vaikka vielä 20 vuoden päästäkin. Materiaaleissa mukana on muun muassa ihanan vilpoisaa ja laadukasta pellavaa sekä kauniisti laskeutuvaa viskoosia. Merkkasin mukaan tällä kertaa myös, mitä kokoja minulla näistä vaatteista on, sillä moni näitä minulta verkkokauppaostoksilla omaa kokoa arvioidessaan. Olen itse 165-senttinen ja käytän vähän vaihtelevasti kokoja 34-38 riippuen vaatteen mitoituksesta ja siitä, haluanko sen olevan istuva vai väljempi. Nansolla on muuten aika hyvä koko-opas kunkin vaatteen yhteydessä, joten siitäkin saa toivon mukaan apuja oman koon arvioimiseen.

Kaikki Nanson tuotteet ovat myös nyt tällä hetkellä 30% alennuksessa, joten jos vaatekaapissa on kesäksi vielä tarvetta laadukkaille luottovaatteille, kannattaa tarjous ilman muuta hyödyntää. Kurkkaa myös postauksen lopusta kilpailu, jossa jaossa on 100 euron lahjakortti Nansolle!

Pellavainen Sarastus-mekko

Kaunis ja minimalistinen Sarastus-pellavamekko on mielestäni yksi kauneimmista vaatteista Nanson kevätkokoelmassa. Minusta on aina kiinnostavaa, kun vaatteen design on sellainen, että voisin nähdä sen yhtä hyvin niin 18-vuotiaan tyttösen kuin 80-vuotiaan mummelinkin yllä. Tätä on sellainen aidosti ajaton design! Tällaisten mustien ja yksinkertaisten mekkojen parhaita puolia on niiden monikäyttöisyys: rento Sarastus-mekko on sellainen vaate, että sen voisi eri tavoin asustamalla pukea myös juhlaan. Kokonaisuuteen tarvitsee vain lisätä jokin kaunis koru ja korkokengät. Toisaalta mekkoa voisi hyvin myös “downgreidata” vielä tästäkin lookista pukemalla sen kanssa esimerkiksi tennarit. Ja mikä parasta, väljä mekko on myös todella mukava päällä ja sinä on bonuksena vielä taskutkin

Harmiksenne joudun kertomaan, että moni muukin on ihastunut kauniiseen Sarastus-mekkoon ja se on valitettavasti verkkokaupasta myyty jo loppuun, mitä yhtään ihmettele. Iloisen uutisena vinkkaan kuitenkin, että samaa mallia on saatavilla myös lyhyempänä versiona. Lyhyestä mekosta on olemassa mustan lisäksi myös kellanoranssi värivaihtoehto. Mekko on väljää mitoitusta – minulla on näissä kuvissa ylläni koko S. Tsekkaa lyhyempi Sarastus-mekko Nanson verkkokaupasta!

Suloinen PELLAVA-mekko

Jos jonkun vaatteen kuva kuuluisi olla sanakirjassa sanan “kesä” yhteydessä, niin se olisi tämä. Herkkä ja kepeä Pellava-mekko on kuin sukellus jonnekin lapsuuden kesiin ja kukkakedoille. Paljaat varpaat ja kukkaseppele tai nahkatakki ja maiharit – kumpi vain tyyli sopisi tämän mekon pariksi yhtä hyvin. Tällä kertaa yhdistin mekon lemppari-olkihattuuni, puin jalkaan vintage-avokkaat ja nappasin kainaloon ison olkikassin, johon mahtuvat hyvin myös viltti ja piknik-eväät.

Kauniisti laskostettu ja väljän mallinen mekko on 100% pellavaa ja sitä on saatavilla myös oliivinvihreänä. Minulla on mekosta koko 36. Pellava on muuten aivan ihana materiaali: se on paitsi ekologinen (ja esimerkiksi todella paljon puuvillaa lempeämpi ympäristölle), myös käyttöominaisuuksiltaan: se on miellyttävän ilmava ja vilpoisa, imee kosteutta mutta kuivuu nopeasti ja hylkii likaa. Lisäksi pellavakuitu on vahva ja kestävä materiaali, joka oikeastaan vain paranee ja pehmenee vanhetessaan käyttökertojen myötä.

 

Veikeä Sivellin-haalari

Mustavalkoinen Sivellin-haalari on ehdottomasti suosikkivaatteitani tämän kevään Nanso-kokoelmasta. Tanja Vallan suunnittelema Sivellin-printti on juuri sellainen sopivan pelkistetty, että varsinkin mustavalkoisena se saattaisi puhutella myös sellaista ihmistä, joka normaalisti kaihtaa printtikuoseja. Tanja Valta on muuten myös Nanson uutta Kampin myymälää kaunistavien upeiden Ikebana-asetelmien takana – ehkä tässäkin kuosissa voi nähdä jotakin sellaista japanilaistyylisen yksinkertaista tunnelmaa.

Hihaton haalari on kauniisti laskeutuvaa viskoosia ja toimii etenkin kesällä kivasti tällä tavalla yksinäänkin. Vaatteen ilmettä voi kuitenkin helposti muuttaa ja käyttösesonkia pidentää pukemalla alle esimerkiksi t-paidan tai ohuen poolon. Minulla on haalarista koko 36. Samaa kaunista Sivellin-printtiä nähdään Nanson kevätmallistossa myös sievässä paidassa ja rennoissa housuissa, jotka yhdessä pukemassa saa myös haalarimaisen vaikutelman, jos sattuu tykkäämään enemmän hihallisesta vaihtoehdosta.

 

Rento PELLAVA-paitis

Kun Nanso viime keväänä esitteli ihanan rennon Pellava-kauluspaitansa, esitin toiveen, josko paidasta voisi saada myös pidemmän version. Ja tänä keväänä toiveisiini vastattiin, sillä nyt Pellava-paitaa on saatavilla myös pidempänä mallina. Pidempi malli toimii niin mekkona kuin paitanakin – ja on aivan ihanan vilpoisa rantavaate vetäistä vain bikinien päälle tai tarvittaessa harteille suojaksi auringolta. Toisaalta paitamekkoa voi hyvin käyttää myös skarpimpana vaatteena myös esimerkiksi työtyylissä vaikkapa herrainkenkien kanssa ylös asti napitettuna. Toisaalta mekko voisi näyttää kivalta myös farkkujen tai vaikkapa Lykky-housujen parina joko napitettuna tai vyötärölle lyhyemmäksi solmittuna 80-90-lukujen tyyliin.

Tällä kertaa puin Pellava-paitiksen Sivellin-haalarin päälle. Yllätyin, että juuri tämä leikkisä look oli miespuolisen kuvausassistenttini ehdoton suosikki näistä kaikista jutun tyyleistä. Tämän paitiksen kuvasin koossa 38, sillä tykkään siitä, että pellavavaatteet saavatkin olla tällaisia vähän väljiä – tosin mielestäni mekko ei näytä tässäkään koossa mitenkään erityisen “oversizelta” eli ehkä jopa neuvoisin ottamaan tästä vaatteesta yhtä kokoa suuremman kuin normaalisti, mikäli pidät rennommasta istuvuudesta.

 

Helinä-housut ja Luoto-toppi

Iskin silmäni pellavaiseen Luoto-toppiin jo viime vuonna, kun se ilmestyi Nanson kokoelmaan, mutta valitsin tuolloin kuvattavaksi topin sijaan saman sarjan punaisen mekon. Nyt kokeilin ylleni myös toppia. En hoksannut kuvata paitaa takaa, mutta selkäpuolella on hauskana yksityiskohtana kaunis napitus. Kauniissa topissa on miellyttävän tuntuinen ohut puuvillavuori, joten se näyttää päällä ryhdikkäältä ja sopii hyvin monenlaiseen käyttötarkoitukseen vapaa-ajalta töihin tai juhlaankin.

Yhdistin tällä kertaa topin kevään uusiin Helinä-housuihin, joiden pilkkukuosi on itse asiassa vilahtanut ylläni jo mekon muodossa. Printtiä ei ehkä heti tunnistaisi samaksi, sillä housujen kangas on kauniisti on pliseerattu. Tiheästi vekitetty pinta on paitsi kivan näköinen, myös käytössä armollinen, sillä se ei käytännössä rypisty lainkaan. Nämä housut ovat siis mahtava vaate esimerkiksi mukana matkoilla. Pidän myös tuosta culottes-pituudesta, joka jättää nilkat paljaiksi. Sulloin tässä lookissa pellavatopin housujen sisään, mutta asu toimisi ihan yhtä kivasti myös niin, että paidan jättäisi housujen päälle. Luoto-topista minulla on koko 38 ja housut puolestaan ovat kokoa 34.

Olisi hauska kuulla, mikä näistä tyyleistä on sinun suosikkisi? Sain Nansolta jaettavaksi yhdelle onnekkaalle 100€ lahjakortin, joten osallistu kisaan kertomalla tämän jutun kommenteissa, mikä on suosikki-lookisi postauksen tyyleistä, ja minkä Nanson vaatteen mieluiten hankkisit, jos arpaonni osuisi kohdalle! Jätä vastauksesi 22.5.2020 mennessä ja muista liittää mukaan toimiva sähköpostiosoite, niin olet mukana kisassa. Ilmoitan voitosta henkilökohtaisesti kisan päätyttyä sähköpostitse.

Ja hei, mikäli haluat tuplata voittomahdollisuutesi, käy osallistumassa myös Instagramin puolella – siellä on jaossa toinen 100€ lahjakortti Nansolle.

Photos: Pupulandia

Related posts

15/05/20

Tyylikästä ja vastuullista pienellä budjetilla?

8 61

“Olisipa enemmän rahaa, niin voisin pukeutua vastuullisemmin ja tyylikkäämmin.” Kuulen tällaisia ajatuksia usein, kun puhun tyylistä tai vastuullisista valinnoista vaateostoksilla. Vastuullisesti valmistettu vaate maksaa aina vähän enemmän, sillä laadukkaat materiaalit ovat kalliimpia, ja jotta jokainen tekijä prosessin eri vaiheessa saisi työstään reilun korvauksen, vaatteen hinta ei voi olla poljettu pohjalukemiin. Siitä huolimatta vastuullisesti ja kauniisti voi pukeutua myös pienelläkin budjetilla.

Monelle tyylikkyys merkitsee yhtä kuin kalliita merkkejä ja olenkin usein kuullut samaa niin sisustuksen kuin pukeutumisenkin saralla, että “onhan se helppoa olla tyylikäs, jos on varaa ostaa kallista designia”. Mielestäni on kuitenkin harhaluulo, että pukeutuakseen tai sisustaakseen tyylikkäästi, täytyy käyttää merkkivaatteita, ostella design-kalusteita ja olla valmis käyttämään kaikkeen tähän paljon rahaa. Haluan haastaa tätä ajatusta. Varsinkin second hand -löytöjä voi tehdä todella edullisesti – ja käytettynä ostaminen on aina uutta parempi vaihtoehto luonnonvarojen näkökulmasta. Henkilökohtaisesti olen myös sitä mieltä, että usein kerroksellinen tyyli, jossa on mukana sekä uutta että vanhaa, on paljon kiinnostavampi ja persoonallisempi kuin suoraan katalogista kopioitu ja uutuuttaan kiiltävä.

Rahalla ei todellakaan voi saa tyyliä – sen tiedämme varmasti kaikki. Ja jos mietin oman ystäväpiirini kiinnostavimpia ja tyylikkäimpiä pukeutujia tai sisustajia, he ovat harvoin niitä, joilla on käytössään kaikkein muhkein budjetti. Itse asiassa uskaltaisin väittää jopa päinvastoin. Moni tyylikkäimmistä ystävistäni on itse asiassa juuri siesta vähävaraisimmasta päästä: opiskelijoita, luovan alan ammattilaisia ja taiteilijoita. Heitä kuitenkin yhdistää se, että heillä on luovuutta, hyvä tyylitaju sekä kykyä ja malttia metsästää loistavia second hand -löytöjä ja taitoa tunnistaa kirpputorien loputtomasta massasta ne parhaat palat.

Juttelin tästä aiheesta Instagram-storyn puolella pari päivää sitten ja ajatukseni herättivät todella vilkasta keskustelua. Storyn ensisijainen tarkoitus oli kannustaa huomaamaan, että myös pienellä budjetilla voi pukeutua kauniisti ja vastuullisesti, jos vain on valmis käyttämään siihen hieman aikaa ja vaivaa. Vastuulliset valinnat ovat vaateostoksilla harvoin niitä kaikkein helpoimpia, nopeimpia tai näppärimpiä – oli kyse sitten uudesta tai vanhasta vaatteesta. Vastuullinen vaate saattaa uutena maksaa enemmän, materiaaleihin täytyy ehkä tutustua hiukan ja joskus kivakin vaate jää hyllyyn, kun merkin toimintaa ryhtyy tutkimaan tarkemmin. Vastuulliset vaatteet kuitenkin tehdään paremmin ja paremmista materiaaleista, joten maksamaansa hintaa vastaan saa yleensä myös kestävämpää ja parempaa laatua. Upeimpien second hand -löytöjen tekeminen puolestaan vaatii sinnikkyyttä ja kärsivällisyyttä, mutta on parhaimmillaan todella palkitsevaa.

Pikkurahalla voi löytää aarteita, mutta se tarkoittaa, että kirppareita pitää jaksaa koluta uutterasti ja sietää lukuisia “turhiakin” käyntejä, sillä todennäköisesti suurimmalla osalla käynneistä vetää vesiperän. Joskus niiden täydellisten vintagefarkkujen löytyminen voi viedä vuosia (kuten minulla), mutta kirpputorilla ostosten tekemiseen pitääkin suhtautua vähän eri tavalla kuin tavallisissa kaupoissa asioimiseen. Se on kuin aarrejahtia – ja aina toisinaan ristiretki palkitaan, kun kohdalle osuu todellinen helmi.

Kirpputorishoppailu vaatii siis ensisijaisesti kärsivällisyyttä, aikaa, toistoja ja viitseliäisyyttä. Suurimmalta osalta kirpputorivisiiteistäni palaan tyhjin käsin. Tykkään itse tehdä löytöjä ensisijaisesti ihan niissä oikeissa myymälöissä, mutta aarteita voi tänä päivänä etsiä helposti myös erilaisten kirppissovellusten kautta, Facebookin kierrätysryhmistä sekä lukemattomista second hand -verkkokaupoista. Ymmärrän, että kaikilla ei ole aikaa, mahdollisuutta tai kärsivällisyyttä etsiä neulaa heinäsuovasta kirpputoreilla, mutta väitän, että myös pienellä budjetilla on mahdollista pukeutua kauniisti, kiinnostavasti ja vastuullisesti, jos vain on valmis näkemään sen eteen hitusen vaivaa.

Ja jos tuntuu, että et ikinä löydä kirpputoreilta mitään tai et tiedä, mistä löytyisivät ne parhaat putiikit, kannattaa kurkata aiemmin tekemäni opas second hand -shoppailuun.

Kirpputorien lisäksi laadukkaita ja vastuullisia vaatelöytöjä voi tehdä edullisesti myös uutena. Olen ostanut itse monet merkkivaatteistani alennusmyynneistä, outleteistä tai sample salesta. Tuen mielelläni kotimaisia laadukkaita brändejä ihan täydelläkin hinnalla, mutta alennukset ja muut mahdollisuudet tehdä löytöjä vähän halvemmalla kannattaa tietenkin myös hyödyntää.

Ilman muuta aina on poikkeustilanteita. Joskus rahat ovat niin tiukilla, että edullisimmatkin kirppariostokset ovat liikaa budjetille. Jos paino ei pysy koko ajan tasaisena ja vaatekoko vaihtelee, voi kestävien vaateostosten tekeminen olla haastavaa. Haluaako vaatteisiin panostaa, jos ei voi olla varma, että ne sopivat vielä myöhemminkin? Myös se voi olla vaateostoksilla ongelmallista, jos on kooltaan tai muodoiltaan vaatteiden standardimitoituksen ulkopuolella. Tällöin niin kirpparilöytöjen tekeminen kuin ihan uusienkin kauniisti istuvien vaatteiden löytäminen voi olla vaikeaa – tästä aiheesta olen itse asiassa tekemässä vielä ihan oman erillisen postauksensa.

Tässä jutussa esitetyt vinkit ja ajatukset onkin tarkoitettu sellaiseksi yleiseksi rohkaisuksi ja kannustukseksi, että pienelläkin budjetilla voi pukeutua kivasti, jos jaksaa sinnikkäästi etsiskellä niitä helmiä kirpputoreilta. Jos tunnistat alun ajatuksista itsesi, toivon, että tämän postauksen mietteet inspiroivat näkemään asioita vähän uudelta kantilta.

Parin päivän takaiseen keskusteluun Instagramin puolella osallistui myös tutkija, joka tutkii pukeutumista ja kuluttamista kulttuurisesta näkökulmasta. Hän kertoi, että haastateltavien puheissa toistuu usein ajatus “jos olisi rahaa, kuluttaisin vastuullisemmin”. Vastuullisemmista valinnoista haaveilevat tuntuvat automaattisesti ajattelevan, että heidän silmissään vastuullisesti ja tyylikkäästi pukeutuva käyttää todennäköisesti pukeutumiseensa paljon aikaa ja rahaa, vaikka näin ei olisikaan. Tutkija totesi, että siksi onkin tärkeää avata näitä pukeutumiseen liittyviä prosesseja eli tehdä näkyväksi erilaisia tapoja etsiä, ostaa ja käyttää – esimerkiksi juuri tällaisia postauksia rustailemalla. Hän esitti ajatuksen, että juuri näiden prosessien avaaminen voisi olla yksi keino estää sitä, että eettisistä ja ekologisista vaatteista ei tulisi vain pienen joukon etuoikeus. Todella kiinnostavaa!

Keskustelu herätti valtavasti ajatuksia aiheista, joita haluaisin myös käsitellä täällä blogissa vielä ihan omissa erillisissä postauksissaan. Yksi niistä on: mitä tehdä, jos sitä tyylitajua ei vain kertakaikkiaan ole tai oma tyyli ei ole vielä löytynyt? Kävin myös todella kiinnostavia keskusteluita pluskokoisten haasteista löytää sopivia, laadukkaita ja vastuullisesti valmistettuja vaatteita  – oli kyse sitten uusista tai käytetyistä vaatteista. Tästä aiheesta on tulossa siis vielä oma postauksensa. Joku kaipaili myös postausta toimivasta kapselivaatekaapista, joten laitan sellaisenkin työn alle ja mietintämyssyyn. Lisää näistä teemoista on siis tulossa. Mutta kurkkaa sitä odotellessa nämä aiemmat postaukseni, joissa sivutaan samoja teemoja.

Opas second hand-, kirpputori- ja vintage-ostoksille

Arjen pieniä ekotekoja: 26 ideaa ja vinkkiä vaatekaapilla

Miksi oman tyyli-identiteetin löytäminen on kaikkein paras ekoteko?

Miksi tyylillä on merkitystä?

Löytöjä omasta vaatekaapista

Lempeyttä lempivaatteille – pieni vaatteiden huolto-opas

Luonnonmukaista puhtautta kodille ja vaatteille

Ja vielä muutama sananen tästä kuvissa näkyvästä asusta… Tässä lookissa näkyvät takki ja farkut ovat niitä sellaisia harvinaisia vintage-aarteita, joita osuu kohdalle aina joskus. Kotimainen takki lienee peräisin jostain 70-luvulta ja vintage-Levikset löytyivät vuosien etsiskelyn jälkeen toissa kesänä pariisilaisesta second hand -ketjusta. Ja kyllä muuten kannatti odotella ja etsiskellä niitä täydellisiä farkkuja, sillä nämä istuvat kuin hanska. Moni on kysellyt farkkujen mallista ja se on Levi’s 610.

Kannattaa muuten huomioida, että vintage-vaatteissa kokomerkinnät saattavat poiketa nykymitoituksista kovastikin ja uusienkin vaatteiden mitoituksissa on ihan valtavasti eroja eri merkkien välillä, joten ei kannata liian orjallisesti tuijotella kokolappuja. Nykymitoituksella farkkukokoni on yleensä vyötäröltä 26 tai 27, mutta näissä farkuissa koko puolestaan on 30/31 (vyötärö/pituus) – ja tosiaan istuvat kuin hanska. Aina kannattaa siis sovittaa!

Takista maksoin kirpputorilla 3€ ja farkuista 30€. Nanson Boxi t-paidan olen saanut blogin kautta pari vuotta sitten, mutta sen hinta normaalihintaisena on 45€ (joskin se näyttää sattumalta olevan nyt tätä postausta kirjoittaessani tarjouksessa 31,49€ ja kokoja löytyy XS-XXXL). Moni saattaa yllättyä, että asuni kallein vaate on juuri t-paita. Vinkkaan kuitenkin, että juuri laadukas ja jämäkästä puuvillasta (tai muusta luonnonkuidusta) valmistettu t-paita on juuri se vaate, johon kannattaa sijoittaa. Halvat ja huonolaatuiset t-paidat on yleensä viimeistään vuodessa käytetty loppuun, mutta laadukas paita palvelee vuodesta toiseen ja maksaa itsensä matkan varrella todennäköisesti takaisin. Muutaman halpispaidan hinnalla ostaa helposti jo sen yhden laadukkaamman. Nanson lisäksi erinomaisia t-paitoja tekee kotimainen Arela.

Photos: Annika Ollila

Related posts