23/05/17

Uusia tuulia Kansallismuseossa (+ kisa)

13 10

Kaupallinen yhteistyö: Kansallismuseo

Olen kävellyt Helsingissä Kansallismuseon ohi varmasti tuhansia kertoja. Entisen kotini lähellä sijaitseva museo oli ennen usein päivittäisten reittieni varrella, mutta jostain syystä en silti koskaan tullut poikenneeksi sisään. Niinhän se tuppaa usein omassa kotikaupungissa vähän menemään. Turistina vieraassa kaupungissa sitä tulee käytyä vaikka missä, mutta monesti ne oman kotikaupungin nähtävyydet jäävät usein paitsioon. Olen toisinaan kauhistellut, että turistit tuntuvat joskus tietävän kotikaupunkini nähtävyyksistä enemmän kuin minä itse.

Sain nyt hyvän kimmokkeen lähteä tutustumaan Kansallismuseoon, kun yhteistyön tiimoilta pääsin tutustumaan uuteen kiinnostavaan projektiin, jossa Kansallismuseo on ollut mukana. Viisi suomalaissuunnittelijaa on nimittäin suunnitellut Kansallismuseolle oman pienen tuotemalliston, jossa on museosta ja historiasta inspiroituneita tuotteita, jotka ovat vähän kuin uudelleentulintoja historiallisista esineistä. Pääsin kurkkaamaan mallistoa viime viikolla paikan päälle ja oli tosi kiinnostavaa nähdä Kansallismuseo Collectionin lisäksi myös itse museo sisältä käsin. En ollut esimerkiksi ollenkaan tiennyt, että museossa on upea kattoikkuna, jonka ympärillä on Akseli Gallen-Kallelan maalaamia freskoja.

Suunnittelijoiden, Kansalismuseon, Helsinki New -hankkeen ja Juni Communication & Produtionin yhteistyönä syntynyt Kansallismuseo Collection on esillä museokaupan yhteydessä olevassa mahtavassa designtoimisto Koko3:n suunnittelemassa pop up -tilassa, joka on näyttely jo itsessään. Ja mikä parasta, museokaupassa pääsee vierailemaan ihan vain vaikka ohikulkiessaan ilman museon pääsymaksua. Hyvä tietää, jos siis kiinnostaa käydä poikkeamassa vaikka vain kurkistamassa mallistoa! Malliston oma näyttely “Inspiration is here” on esillä 12.5.-27.8.2017.

Mukana mallistoa suunnittelemassa on ollut viisi suomalaista suunnittelijaa: Johanna Gullichsen, Mari Isopahkala, Kristiina Nuutinen, Julia Männistö sekä Alisa Närväsen ja Elina Peltosen muodostama suunnittelijaduo ensæmble. Suunnittelijoiden käsissä museon esihistorialliset esineet ovat muuttuneet huivin printeiksi ja suomalais-ugrilaiset kansantraditiot muistikirjaksi. Perinteinen tuohikontti nähdään uudelleentulkintana korkista valmistettuna ja hopeasormuksessa komeilee timantin paikalla palanen poron turkkia.

Kansallismuseo halusi ilahduttaa teitä pienellä arvonnalla ja saan siis arpoa teille tuosta ihanasta mallistosta kolme tuotetta: Johanna Gullichsenin kauniin Ahti-kukkaron sekä kaksi ensæmblen muistikirjaa. Osallistu kisaan seuraavasti: kerro tämän jutun kommenteissa, oletko koskaan käynyt Kansallismuseossa ja mitä mietteitä tämä projekti sinussa herättää? Onko joku mukana olevista suunnittelijoista entuudestaan tuttu? Syttyikö inspiraatio lähteä kurkkaaman Kansallismuseota myös sisältä? Jätä kommenttisi 30.5.2017 mennessä ja muista liittää mukaan toimiva sähköpostiosoite. Ja oikeasti, käykää kurkkaamassa sitä näyttelyä – se on hieno. :)

Jos kiinnostaa lukea tuotteista ja suunnittelijoista niiden takana vähän enemmän, niin tästä alta löytyy vielä pieni tietopaketti. :)

Kirmukarmu-huivi

Mannisto

Kirmukarmu-huivin nimi on peräisin Vesilahdella sijaitsevasta muinaislöytöpaikasta, josta löytyneet kyyristelevää eläintä esittävät miekan kahvat ovat myös yksi huivin kuva-aiheista. Kirmukarmu oli myös myyttinen hämäläinen sotapäällikkö jonka kerrotaan eläneen 1200-luvulla. Muita huivin aiheita ovat erilaiset koruaiheet sekä Suomen tunnetuin kiviesine, hirvenpäänuija. “Kaikki valitut esineet edustavat aikansa muotokieltä, mielestäni suomalainen muotoilu oli jo tuolloin pelkistettyä ja omaleimaista” sanoo Männistö. Huivit on painettu silkkipainotekniikalla joka sopii hyvin esihistorialliseen tunnelmaan käsityömäisen ja uniikin painojäljen ansiosta.

Julia Männistö valmistui 2014 Lontoossa Central Saint Martins -yliopistossa maisteriksi. Pian valmistumisensa jälkeen hän perusti Mannisto-vaatemerkin. Nuoresta iästä huolimatta omaperäinen brändi on ollut kovassa nosteessa ja menestynyt monissa kansainvälisissä kilpailuissa.

Muistikirja

ensæmble

ensæmblen muistikirjassa kuljetaan aikamatka suomalais-venäläisen duon töistä suomalais- ugrilaisiin kansanmenoihin, kokoontumisiin, arjen ja juhlan toimiin. Kirja on kokoelma vanhoja historiallisia arkistokuvia ja ensæmblen omia kuvia. “Löysimme yllätykseksemme paljon samankaltaisia tilanteita, asioita ja paikkoja historiallisista kuvista kuin mitä omissa töissämme oli ollut.” kertoo suunnittelija Alisa Närvänen. Närvänen toivoo, että ihmiset käyttäisivät rohkeasti kirjaa ja täyttäisivät sen omilla muistiinpanoilla tai luonnoksillaan luoden siihen kolmannen ulottuvuuden.

ensæmble on tunnettu kokeellisuudestaan ja monialaisuudestaan muodin alalla ja sen toiminta on alusta alkaen sijoittunut taiteen ja muodin rajapinnalle. Työskentelyä on määrittänyt kiinnostus vaatteen ja pukeutumisen esittämisen tapoihin, joissa totuttujen ideaalien sijaan esitetään vaatteisiin liittyviä pohdintoja ja luodaan kehollisuudesta nousevia kokemuksia erityisesti performanssin keinoin.

Aarni-reppu

Katriina Nuutinen

Aarni-reppu on on moderni tulkinta suomalaisesta tuohikontista. Vaikka se on tehty korkista se on käytettävyydeltään ja ominaisuudeltaan samantyyppinen kuin tuohi, luonnostaan vettä ja likaa hylkivä sekä kevyt kantaa. Suunnittelija Katriina Nuutinen toivoo että reppu kulkisi arkikäytössä, vaikka  käsilaukun sijaan. Jokaisen Aarni-repun myynnistä menee pohjoiskarjalaisten nuorten mielenterveystyölle viisi euroa.

Katriina Nuutinen on sukupolvensa kiinnostavimpia suomalaisia suunnittelijoita. Lasimuotoilun lisäksi Nuutinen tunnetaan hyvin myös valaisimistaan. Joensuussa asuva, palkittu muotoilija on tähdännyt alusta alkaen kansainvälisyyteen. Nykyään hän tekee yhteistyötä mm. Ligne Rosetin ja Klongin kanssa. Vahva materiaalintaju yhdistää Katriina Nuutisesta tuotantoa. Hänen suunnittelemansa tuotteet ovat samanaikaisesti herkkiä ja voimakkaita.

Ahti-kukkaro

Johanna Gullichsen

Johanna Gullichsenin suunnitteleman kukkaron Nereus kuosi on tänä vuonna 20-vuotisjuhlavuottaan juhlivasta Normandie mallistosta. Metsänvihreä väri on valittu erityisesti Kansallismuseota varten ja nahka ja metallisomisteet tekevät siitä sopivan vaikka kesän juhliin. “Vetoketjussa on jotain samaa kuin saamelaisten koruissa, joista pidän kovasti.” Gullichsen kertoo.

Johanna Gullichsen on uudistanut kudottujen kankaiden maailman ja tuonut skandinaavisen tekstiiliperinteen tähän päivään. Gullichsenin kankaita myydään yli 20 maassa. Ne on suunniteltu pitkäaikaiseen käyttöön, ja valmistettu huolella parhaista materiaaleista.

Viima sormus

Mari Isopahkala

Mari Isopahkalan hopeasormuksessa on timantin paikalla kappale poron karvaa. “Halusin nostaa tämän uskomattoman hienon materiaalin arvostusta ja kunnioitusta. Poro on myyttinen olento joka kestää kovia sääolosuhteita ja mahdollisti saamelaisten asumisen ja elämisen Lapissa. Se on merkittävä osa suomalaista ja saamelaista kulttuuria” Isopahkala toteaa. Vaikka koipikarva on nahan kestävimpiä osia se jää usein ylijäämätuotteeksi porontaljojen jalostuksessa. Sormuksen hopeaosa valmistetaan sarjatuotantona, mutta jokainen turkinpala valitaan ja työstetään käsin tehden jokaisesta sormuksesta uniikin.

Mari Isopahkala on palkittu muotoilija, joka on viimeaikoina työskennellyt paljon lasin, puun ja valaisimien parissa. Isopahkalan tunnetuimmat työt kansainvälisesti ovat “Winter Pearl” ja “Suma” korumallistot Lapponialle sekä “Konkkaronkka” sarja Marimekolle.

Photos: Jenni Rotonen / Pupulandia

Related posts

16/05/17

Kuvamuistoja Madridista sekä muutama matkavinkki

2 27

Nyt olen vihdoin ehtinyt käydä Madridin reissukuvat läpi ja miten kivoja muistoja sieltä sitten tallentuikaan kameraan, vaikka murehdin alkuun, että tuliko matkan varrella nappailtua kuvia ollenkaan. Viikonloppu hujahti ohi yhdessä vilauksessa ja Madrid oli ihana sateisenakin.

Olin reissussa Yotuelin vieraana ja siitä kuulette huomenna lisää, mutta nyt ensin vähän muita matkakuulumisia reissun varrelta. Matkaseurana reissussa olivat Yotuelin poppoon lisäksi mahtavaa vlogia pitävä Sita Salminen (joka juuri julkaisikin tänään ensimmäisen reissuvideonsa) sekä apteekkialaa edustava Sofia. Loistoseurassa sain siis muutaman Madrid-päiväni viettää. Kovin kattavaa kokonaiskuvaa kaupungista ei ehtinyt tässä lyhyessä ajassa saada, mutta muutama kiva suositus tarttui silti matkaan. Tässä pari tärppiä Madridin matkaajalle oman pikareissuni pohjalta. :) Ja vielä yksi shoppailuvinkki sekä matkakuvafiilistely on tulossa tämän jälkeen erikseen.

Ravintola: Lamucca de Serrano

Ehdimme lyhyellä reissulla käydä illallisella parissa eri ravintolassa, joista toinen ei suosituksia ansaitse, mutta toiseen tykästyin kovasti. Calle Serranon varrella sijaitseva Lamucca de Serrano yllätti iloisesti: ruoka oli erinomaista, miljöö viehättävä, hintataso vähintäänkin kohtuullinen ja 5 hengen jälkiruokalautanen ehdottomasti suosittelemisen arvoinen. Menisin uudelleen!

Hotelli: Totém Madrid

Salamancan kaupungionsassa sijaitseva hotelli Totém oli kerrassaan miellyttävä elämys – kerrassaan tyylikäs hotelli loistosijainnilla. Hotellissa kaikki toimi, palvelu oli ystävällistä ja tykkäsin siitä, että buffet-aamiaisen sijaan aamupalaan sai itse valita muutamien peruselementtien lisäksi listalta kaksi vaihtoehdoista, joihin kuului esimerkiksi ruhtinaallisen kokoinen avocado-toast, luonnonjogurttia marjoilla ja granolalla, hedelmäsalaatti, kananmunia oman maun mukaan valmistettuina sekä paljon muuta. Sain myös mielettömän vessaremppa-inspiraation tämän hotellin kylppärissä. :D

Museo: Reina Sofia

Madridin kansallinen taidemuseo Reina Sofia on ehdottomasti piipahtamisen arvoinen. Jo itse rakennus on itsessään hurjan kaunis ja siellä on ihastuttavan monipuolinen valikoima espanjalaista ja kansainvälistä taidetta Picassosta Dalíin ja muihin suuruuksiin. Mukana on niin valokuvaa, maalauksia, installaatioita kuin veistoksiakin sekä kaikkea niiden väliltä. Itse jaksoin kahlata läpi pari kerrosta ennen kuin iski uupumus. Jos haluaa koluta läpi koko museon, kannattaa varata retkeen monta tuntia aikaa. Pääsylippu kustantaa 20 euroa, mutta ilta-aikaan museoon pääsee klo 18 jälkeen ilmaiseksi. Tällöin kannattaa kuitenkin varautua tungokseen ja jonotukseen. Myöskään kaikki näyttelyt (esim. Picasso) eivät ole ilmaisaikaan avoinna. Itse maksoin kiltisti lippuni ja voin suositella jo siksi, että vältyin pahimmalta ryysikseltä ja jonottamiselta.

Ketjuliike-shoppailu: Oysho

Espanjan lahja alusvaateshoppailuun on Zaran ja Mangon kanssa samaan taloon kuuluva Oysho, jossa myydään alushepeneiden lisäksi myös uikkareita, sporttivaatteita ja kaikenlaisia yöhepeneitä, joita en tiennyt tarvitsevani, kunnes näin ne. Maailman suloisimmat pyjamat, yöpaidat ja aamutakit saivat harkitsemaan, josko minusta sittenkin olisi yöpaitaihmiseksi. Tsekkaa erityisesti Oyshon erinomaiset alustopit, joissa on ihana materiaali ja edullinen hinta.

Ruoka: paella

Espanjalaisen keittiön klassikko paella on ehdottomasti sellainen herkku, jota kannattaa Madridissa vieraillessaan maistaa. Olen aina ollut siinä luulossa, että en voi herkutellä tällä perinteisellä espanjalaisruoalla, koska Suomessa siihen on aina laitettu äyriäisiä, mutta kuulemma se oikein perinteinen paella ei sisällä mereneläviä vaan kasviksia, kanaa ja jänistä. Madridista kuitenkin tuntui saavan kaikenlaisia versioita vegestä perinteiseen, joten minäkin pääsin viimein maistelemaan. Ja herkkua oli!

Madrid vaikutti kyllä tosi kivalta kaupungilta ja ihmiset olivat hurjan ystävällisiä. Pitää päästä joskus uudelleen ihan ajan kanssa, että ehtii tutustua vähän paremmin. Barcelonassa on tullut käytyä monen monta kertaa, mutta Madrid on jäänyt vähemmälle huomiolle. Jos tulee vielä vinkkejä tulevia reissuja varten, niin saa ilman muuta huikkailla kommenttiboksin puolella omia hyviä suosituksia.

Photos: Jenni Rotonen / Pupulandia

Related posts

27/02/17

Ystävän kotona: Mikon upea poikamiesboksi (osa 2)

11 60

Esittelin viime viikolla ystäväni Mikon upeasta kämpästä olohuoneen ja ruokailutilan, ja nyt olisi vuorossa loppuosa tilavasta asunnosta. Tänään päästään siis kurkistamaan makuuhuoneeseen, keittiöön sekä eteishalliin. Liitin tähänkin juttuun mukaan asunnon pohjapiirroksen, niin huoneita on helpompi hahmottaa. Pohjapiirrokseen kirjastoksi merkitty tila toimii siis nykyään makuuhuoneena ja kammariksi merkitty ruokailutilana, mutta muuten huonejärjestys on pysynyt samana kuin pohjapiirrosta tehdessä.

Mikko kertoo pitävänsä asunnossaan eniten siitä, että se on monella tapaa funktionaalinen mutta myös kaunis. “Siellä on tilaa ja selkeyttä – ajatukset eivät jää liikaa kiinni sotkuun, ylimääräiseen tilpehööriin tai kalusteisiin”, hän kuvailee. Monilla Mikon omistamilla esineillä onkin hauskoja tarinoita, jotka muistuttavat menneistä kohtaamisista ja matkoista.

pohjapiirros-mikko

Mikko kertoo makuuhuoneen olevan hänelle kodin tärkein huone, joten sisustus valmistuikin aikanaan ensimmäisenä. Sävymaailmaltaan ja ilmapiiriltään rauhallisen makuuhuoneen kruunaa kaunis vanha kaakeliuuni. Olennaisinta Mikolle on makuuhuoneessa raukea ja lämmin tunnelma, mutta sisustukseen hän kaipaa myös hieman säröä: “Ettei ole sellaista pastellisävyistä selviötä koko tila.”

Muutoin varsin harmoninen makuuhuone saakin vähän ytyä Rauha Mäkilän oranssina hehkuvasta Coco-teoksesta. Mikko ja Rauha tuntevatkin toisensa noin 20 vuoden ajalta, joten Mikko on päässyt seuraamaan taiteilijan kehitystä läheltä. Hän etsiskeli Rauhan teoksista itselleen sopivaa pitkän aikaa ja lopulta Coco löytyi Helsinki Contemporaryn näyttelystä. Vahva maalaus tuo makuuhuoneeseen kaivattua kontrastia, mutta Mikko on pohdiskellut myös sen siirtämistä jonnekin toisaalle asunnossa.

Keittiön osalta Mikolle tärkeintä on toimivuus ja käytännöllisyys, sillä hän kokkaa mielellään itse kotona. Näitä asioita hän huomioi aikanaan remontoidessa: keittiössä on funktionaaliset tasot, jotka on helppo pitää puhtaana, hyvä uuni ja sekä kaasu- että induktioliesi.

Myös keittiöltä hän kaipaa mutkatonta ja välitöntä tunnelmaa, sillä siellä istuskellaan usein syömässä tai juomassa teetä tai viiniä kavereiden kesken pienemmällä porukalla. Intohimoisesti musiikkiin suhtautuvalla kotikokilla pitää myös keittiössä olla mahdollisuus kuunnella musiikkia, joten Tivoli Audion pikkuruinen radio on ahkerassa käytössä. Yleensä Mikon radiossa pauhaa Bassoradio tai bluetoothin kautta Spotify.

Mikon innostus designia kohtaan ei rajoitu vain muiden työnjäljen ihasteluun, vaan aikaansaavalla hepulla on myös ystävänsä kanssa oma designbrändi Pear & Coin, jonka kauniita puisia kalusteita näkyy luonnollisesti myös omassa kodissa. Laadukkaita designkalusteita valmistava merkki on Mikon ja hänen Lontoossa tapaamansa lapsuudenystävän Juhanin yhteisprojekti, jonka taustoista ja syntyhistoriasta olen itse asiassa kertoillut täällä blogin puolella jo aiemmin.

Lontoon Notting Hillissä koulukavereina tutustunut kaksikko nahisteli ensin aikansa ja lopulta heistä tuli parhaat kaverukset. Muutama vuosi sitten Mikko keksi lomalla Steve Jobsin elämäkertaa lukiessaan, että olisipa hauska tehdä puusepäksi valmistuneen Juhanin kanssa jotakin luovaa yhdessä. Ajatus alkoi leikkimielellä, mutta projektista muotoutui lopulta ihan oikea yritys ja tuote. Brändin nimi Pear & Coin muistuttaa nuoruusvuosien yhteisestä graffitiharrastuksesta – ja seiniin sutatuista ensimmäisistä tägeistä. Mikko vastaa yrityksessä kaupallisesta puolesta ja markkinoinnista, Juhani puolestaan huonekalujen suunnittelusta.

Olen muutamat kerrat tuumaillut Mikolle, että kun hän joskus haluaa laittaa asuntonsa myyntiin, niin vinkkaisi minulle asiasta. Rohkenen epäillä, mahtaisiko minulla koskaan oikeasti olla mahdollisuuksia moiseen unelmakämppään, mutta haaveillahan saa!

Minkäslaisia mietteitä jätti tämä asunnon loppuosa? Minusta on mukavaa nähdä vähän maskuliinisempaa tyyliä sisustuksessa, vaikka ei tämä asunto silti miltään miesluolalta näytä. Tyylikäs, ajaton ja moneen makuun sopiva kokonaisuus mielestäni. Sana on vapaa kommenttiboksin puolella! Ja vielä kerran kiitos Mikolle, että sain esitellä kauniin kotisi.

Yksi Mikon suosikkiesineistä on Hella Hernbergin suunnittelema Snowball-kattovalaisin makuuhuoneessa. Häntä viehättää valaisimessa erityisesti mattapintainen tekstuuri. “Yksi parhaista hankinnoistani ovat kuitenkin olleet hyvät pimennysverhot: unen laatu parani kertaheitolla kymmenkertaisesti!”

Mikolla on kotonaan muutama Etelä-Afrikan matkalta mukana tuotu veistos. Mikko epäilee tulleensa hintojen puolesta “ryöstetyksi” näitä hankkiessaan, mutta tulipahan tukeneeksi paikallisen perheen omistamaa yritystä.

Keittiön ruokailupöydän tuolit ovat Mikon oman Pear & Coin -merkin mallikappaleita.

Eteiskäytävän lipaston päällä nököttävä epäsymmetrinen lautanen on myös löytö Etelä-Afrikasta. Paikallista käsityötä olevan astian mosaiikki on tehty emun munien sirpaleista.

Photos: Jenni Rotonen / Pupulandia

Related posts

23/02/17

TEOS 2017 – taidetta omaan kotiin?

5 36

En ole todellakaan mikään taiteentuntija, mutta nautin kovasti taiteesta niin museoissa ja näyttelyissä kuin omankin kotini seinillä. Aika moni lienee vähän samassa veneessä ja sen takia olen halunnut aina välillä kirjoitella tänne blogin puolelle myös taiteesta. Haluaisin nimittäin madaltaa ihmisten kynnystä paitsi astua gallerioihin ja museoihin, myös ostaa sitä omaan kotiin.

Joitakin vuosia sitten lanseerasin täällä blogin puolella ajatuksen, jota olin itsekseni toteuttanut jo muutaman vuoden ajan: ostan usein vuoden päätteeksi veronpalautuksilla jonkun taulun tai taideteoksen. Toki rahan voisi varmasti käyttää johonkin hyödyllisempäänkin, mutta liian helposti se vain kuluu puoliksi huomaamatta johonkin arkiseen. Mieluummin käytän tuon “ekstrasumman” johonkin erityiseen. Ja taiteesta, jos mistä, on iloa koko loppuiäksi ja varmaan vielä jälkipolvillekin.

Moni haikailee kotinsa seinälle kaunista teosta, muttei oikein tiedä, mistä lähtisi taidetta metsästämään. Itse olen sitä mieltä, että taiteen saralla oma fiilis ja maku on kaikkein tärkein mittari. Jos teos tulee omaan kotiin ja omaksi iloksi, ei ole niin merkitystä, onko taiteilija laajalti tunnettu tai arvostettu – tärkeämpää on, että se antaa itselle jotakin. Jos kuitenkin ammattilaisten tekemä taide kiinnostaa, niin kannattaa pitää silmällä taiteilijaliittojen myyntitapahtumia sekä tunnetuimpien taidegallerioiden näyttelyitä.

Jos galleriaan astuminen ujostuttaa, niin kannattaa muistaa, että galleriat käytännössä taidekauppoja. Galleriassa vieraileminen ei maksa mitään eikä sitä kannata turhaan jännittää. Näyttelyyn voi huoletta piipahtaa tutustumaan esillä olevaan taiteeseen eikä kukaan katso vinoon, vaikka et mitään ostaisikaan. Suurin osa kävijöistä tuskin ostaa.

Gallerioitakin on toki hyvin monenlaisia ja monentasoisia. Osa gallerioista on varsin valikoivia siinä, keiden töitä esittelevät ja tällöin myös niissä esillä oleva taide on yleensä taidemaailmassa korkealle arvostettua. Pienempiin gallerioihin voi puolestaan vaikkapa maksusta saada esille teoksiaan ihan harrastelijakin.

Erinomaisen hyviä paikkoja taide-scouttaamiselle ovat tosiaan erilaiset taiteilijaliittojen myyntinäyttelyt. Esimerkiksi Taidemaalariliitto järjestää vuosittain Kaapelitehtaalla suuren myyntinäyttelyn, jossa on myynnissä valtava kirjo suomalaisten taidemaalareiden töitä. Seuraavan kerran myyntinäyttely järjestetään 11.-19.3.2017.

Hiukan vähemmän tunnettu, mutta vähintään yhtä kiinnostava näyttely on taidegrafiikan ja veistosten myyntitapahtuma TEOS 2017, jota järjestävät Suomen taidegraafikot ja Suomen kuvanveistäjäliitto. Näyttely avautui tänään Kaapelitehtaan Valssaamoon ja Puristamoon ja pääsin itse kurkistamaan sitä jo hiukan ennakkoon ennen ovien aukeamista yleisölle. Ja näkemäni perusteella voin todellakin suositella!

Tapahtuma kokoaa siis yhteen satoja teoksia ja on varsin kiinnostava katsaus ajankohtaiseen suomalaiseen nykytaiteeseen. Osallistuvien taiteilijoiden joukossa on niin alansa konkareita ja tunnustettuja huipputekijöitä kuin nuoria nousevia tähtiäkin. Kaapelitehdas on näyttelytilana upea ja esillä on mahtava kirjo erilaisia teoksia ihan laidasta laitaan.

Koko näyttelyn idea on siis esitellä teoksia sekä myydä niitä eli jos haaveissa on hankkia taidetta omaan kotiin, niin tämä on erinomainen paikka käydä katsastamassa, millaista tarjontaa taidekentällä on juuri nyt. Hintahaarukka vaihtelee taidegrafiikan osalta noin 100 eurosta tuhansiin euroihin ja veistosten osalta hinnat alkavat noin 300 eurosta. Myynnissä on siis monenlaiseen budjettiin sopivaa taidetta. Ostamansa teoksen saa viedä vaikka heti mukanaan ja maksun voi hoitaa joko kertaostoksena kortilla tai korottomalla osamaksulla.

TEOS 2017 -näyttely on avoinna 23.2.-5.3.2017 ma-pe klo 11-19 ja la-su klo 11-17. Mikäli todella on ostoaikeissa, niin kannattaa suunnata paikalle melko pian. Kun ovet avautuivat tänään yleisölle, oven takana oli väkeä jo jonossa. Ihanaa huomata, että taide kiinnostaa näin kovasti. Ja sisäänpääsyhän tänne tapahtumaan ei maksa mitään eli rohkeasti käymään vain!

PS. Tiedoksi muuten, että Suomen Taidegraafikoilla on myös verkkokauppa, jonka valikoimassa on yli 1300 teosta noin 130 taiteilijalta. Kävin tutkailemassa verkkokauppaa ja se on aika näppärä, sillä teoksia voi etsiä varsin monin eri hakukriteerein kuten hinnan, värin tai tekniikan perusteella.

PPS. Saatoin ostaa erään kuvissa näkyvän teoksen omakseni kotiin… Arvaako joku, mikä oli valintani? ;)

Auli Korhosen kaunis Silver Galactic Ocean -veistos on valmistettu lasista ja graniitista.

Jaakko Tornbergin veikeä kaksikko Kultapoika ja Hymiö tuo hymyn huulille.

Pekka Paikkarin häkellyttävä keramiikkatyö Voittoisa Austin oli jo vanha tuttu, sillä näin sen marraskuussa Iittalan ja Arabian upouudessa muotoilukeskuksessa. Pääsin tuolloin jututtamaan taiteilijaa ja hän kertoi tuolloin auton olevan replika lapsuutensa oikeasta leikkiautosta.

Kalle Mustosen hauska 5* Idol -veistos on päällystetty lehtikullalla.

Photos: Jenni Rotonen / Pupulandia

Related posts