15/06/18

Menovinkki kesäksi: Fiskars Summer House

1 18

Jos mietit, mihin täällä kotimaassa voisi kesäaikaan tehdä jonkun päiväretken tai parin mittaisen minireissun, niin minulla olisi antaa aika mainio ehdotus. 1600-luvulla perustetun rautaruukin ympärille muodostunut Fiskarsin kylä on pieni taiteen ja muotoilun keidas keskellä kauneinta suomalaista luonnonmaisemaa vain reilun tunnin ajomatkan päässä Helsingistä ja Turusta. Kerrassaan hurmaava paikka!

Tänä kesänä on yksi erityisen hyvä syy käydä piipahtamassa Fiskarsissa, sillä tänään avautui yleisölle Fiskars Summer House, jota varten yhdeksän kiinnostavaa suunnittelijaa on luonut yhteistyössä kotimaisten designyritysten kanssa “kesäkoteja” erilaisten taiteilijoiden inspiroimana. Pääsin eilen kurkistamaan näitä kesäisiä inspiraatiohuoneita Fiskarsiin jo hieman ennakkoon ennen näyttelyn virallisia avajaisia. Edellisestä visiitistä Fiskarsiin olikin ehtinyt vierähtää jo 7 vuotta!

Joanna Laajiston suunnittelema tila vanhan, valoisan viljamakasiinin sisällä toimii kauniisti ja on kiinnostavaa, miten erilaisia tunnelmia eri suunnittelijat ovat ilmavien puurakenteisten huoneiden sisään onnistuneet loihtimaan. Kuten oikeassakin kodissa jokaisella huoneella on funktionsa ja sisustuksellisesti tyylit vaihtelevat skandinaavisesta mininalismista rönsyilevään runsauteen ja herkän ja hillityn puuterisista värimaailmoista todelliseen, räiskyvään väri-ilotteluun.

Suunnittelijoista mukana ovat olleet Samu-Jussi KoskiMan YauTero KuitunenLinda BergrothSusanna VentoAalto+AaaltoUlla KoskinenAoi Yoshizawa sekä Susan Elo, jotka ovat suunnitelleet huoneita muun muassaTove Janssonin, Howard Smithin, Rauha Mäkilän, Vuokko Nurmesniemen, Ryuchi Sakamoton, Maire Gullichsenin ja Helene Schjerfbeckin innoittamina. Suomalaisten design-yritysten osalta huoneissa nähdään HakolaaIittalaaArtekiaAnnoaNikaria,FiskarsiaLapuan Kankureita ja Woodiota sekä Fiskarsin paikallisten käsityöläisten, taiteilijoiden ja suunnittelijoiden töitä. Luovin kanssa yhteistyönä toteutetun näyttelyn ideana onkin, että lähes kaikki huoneissa nähdyt kalusteet ja esineet ovat myös myytävänä tapahtuman yhteydessä.

Kaikissa huoneissa ovat hurmaavia ja olisi vaikea valita niistä yksi suosikki yli muiden. Pidin sekä Tero Kuitusen ja Man Yaun rohkeasta värinkäytöstä että Ulla Koskisen, Susanna Vennon ja monen muun rauhallisemmistakin värimaailmoista. Kaikki tilat toimivat tarkoituksessaan hienosti  ja valo siivilöityy tilaan uskomattoman kauniilla tavalla viljamakasiinin katonrajassa lymyävistä pienistä ikkunoista. On myönnettävä, että tuolla piipahdettuani kävi mielessä, pitäisikö maalata oma valkoinen lautalattiani turkoosiksi… Ehkä ei sentään, mutta näyttely antoi ilahduttavaa visuaalista inspiraatiota, joka pyörii mielessä varmasti vielä pitkän aikaa.

Jos siis kesäinen retki suomalaisen designin, luonnon ja historian äärelle kiinnostaa, niin kannattaa ehdottomasti käväistä Fiskarsissa. Näyttely on avoinna 15.6.-16.9.2018 päivittäin klo 11-18 ja sisäänpääsy kustantaa 8€ tai alennuslippuun oikeutetulle 5€. Vinkkaanpa samalla myös, että Fiskarsin kuuluisia Antiikkipäiviä vietetään tänä kesänä to-su 5.-8.7.2018, jos haluaa valita reissunsa ajankohdan niin, että saa kaksi kärpästä samalla iskulla!

Man Yaun suunnittelemassa loungessa nähdään Artekin huonekaluja sekä Howard Smithin ja Erna Aaltosen taidetta.

Samu-Jussi Kosken suunnitteleman verannan inspiraationa on ollut Tove Jansson.

Tero Kuitusen suunnittelemaan takkahuoneen innoittajana ovat toimineet Afrikan savannit, Rauha Mäkilän taide.

Linda Bergrothin kesäkeittiössä nähdään Fiskarsia ja tyyli on saanut innoituksensa suunnittelijan omalta esikuvalta Vuokko Nurmesniemeltä.

Susanna Vennon vehreän viherhuoneen inspiraatio sai alkunsa Maire Gullichsenin elämäntarinasta.

Aalto+Aallon ruokailutilassa nähdään Iittalaa ja suunnittelijakaksikon inspiraationa on toiminut Sasha Huber.

Innoituksena Ulla Koskisen suunnitteleman makuuhuoneen vahvaan mutta rauhalliseen tunnelmaan on ollut taiteilija Helene Schjerfbeck.

Woodion puisia pesualtaita nähdään Susan Elon suunnittelemassa kylpyhuoneessa, jonka inspiraatio on saanut alkunsa säveltäjä Ryuchi Sakamoton musiikista.

Aoi Yoshizawan loihtimassa Saunatuvassa nähdään Lapuan Kankureiden tekstiilejä.

Photos: Jenni Rotonen

Related posts

5/06/18

Menovinkki taiteen ystäville: vähän erilainen galleria

3 36

Taidegalleriat saattavat toisinaan olla vähän pelottavia ja vaikeasti lähestyttäviä tiloja, etenkin jos on taiteen harrastajana vasta utelias untuvikko. Monia ujostuttaa astua kliiniseen ja valkoisena hohtavaan näyttelytilaan, vaikka itse teokset kiinnostaisivat ja suunnitteilla olisi jokin taidehankinta jopa ihan omaan kotiinkin. Tyhjänä kaikuvan gallerian seinillä teoksia tuijotellessa voi myös olla vaikea hahmottaa, miltä taulu näyttäisi tavallisessa kotiympäristössä, veistoksesta nyt puhumattakaan…

Miten taidetta voisi tuoda helpommin yleisön ulottuvilla matalalla kynnyksellä ja kiinnostavassa, uudenlaisessa ympäristössä? Helsinkiläinen Antonia Hamberg keksi tilanteeseen luovan ratkaisun avaamalla oman kotinsa ovet yleisölle ja tekemällä töölöläiskaksiostaan tilapäisesti taidegallerian. Nyt siis vielä parin viikon ajan onkin Helsingissä mahdollisuus päästä tutkailemaan suomalaisten naistaiteilijoiden töitä poikkeuksellisessa ympäristössä Antonian kotona. Hetki-nimeä kantavassa näyttelyssä on esillä Eeva Peuran, Fanny Tavastilan ja Emma Helteen teoksia.

Piipahdin itse eilen katsastamassa näyttelyn ja sain todeta, että Antonian kaunis koti toimii näyttelytilana upeasti. Pieni kaupunkilaiskaksio on oikeastaan aika ihastuttava miljöö taidenäyttelylle: tunnelma on kotoisa ja lämmin, ympärillä näkyy oikea elämä huonekaluineen, pienine arkisine tavaroineen ja joka kodista löytyvine välttämättömyyksineen. Eilisellä visiitillä oli ilo huomata, että aika moni teos oli jo saanut rinnalleen pienen punaisen tarran – myyty!

Idea uudenlaisesta tavasta esittää taidetta ehti muhia taiteen ystäväksi tunnustautuvan Antonian ajatuksissa pidemmän tovin. Lopulta ajatus tuoda galleria omaan kotiin sai sysäyksen Antonian bongaamasta kotiputiikista New Yorkissa: New York Timesin jutussakin esitelty Michael Bargo pitää yksiössään design-puotia, jossa melkein kaikki on myytävänä. Pitkään päässä pyörineiden ideoiden, kotiputiikki-inspiraation sekä taiteilijaystävän kanssa käytyjen keskustelujen pohjalta kypsyi ajatus tuoda taidegalleria omaan olohuoneeseen. Kaikki mukaan kysytyt taiteilijatkin lähtivät innolla mukaan uudenlaiseen projektiin.

Mietin, mahtaisivatko ihmiset uskaltautua tuntemattoman kotiin taideretkelle, mutta tähän mennessä kolmisen viikkoa sunnuntaisin auki olleessa näyttelyssä on riittänyt mukavasti kävijöitä ja onpa se noteerattu jo useammassa nettiartikkelissakin. Kotigalleria on myös tuonut taiteen ympärille rennompaailmapiiriä ja keskustelua – perinteisissä galleriatiloissa tulee harvoin jutelleeksi kenenkään kanssa, mutta kotiympäristössä voi vaikka istahtaa hetkeksi sohvalle keskustelemaan näyttelyvieraiden, emännän tai itse taiteilijan kanssa. Erityisen ihanasti tähän tarjoutuu mahdollisuus itse asiassa tänään klo 18-20, kun Antonian kotona järjestetään taiteilijakeskustelu, johon toivotaan itse taiteilijoiden lisäksi osallistujia myös vierailijoista. Jos siis ei ole vielä illaksi ohjelmaa, niin mene ihmeessä piipahtamaan!

Antonian kanssa keskustellessa toistuu jatkuvasti ajatus siitä, että taide kuuluu kaikille. Tähän galleriaan astumista ei siis tarvitse pelätä tai jännittää. Koti on miljöönä taiteen esittelemiselle myös siinä mielessä kiinnostava, että tällaisessa ympäristössä teokset näkee osana sisustusta, arkista asuinympäristöä ja elämää. Kotinäyttely antaa ideoita ripustusta sekä veistosten sijoittelua ajatellen. Huomasinkin, että varsin moni veistoksista oli myös ehtinyt jo tehdä kauppansa – uskon, että juuri tällä havainnollisella ympäristöllä on ollut rohkaiseva vaikutus taideostoksia tehdessä. On helpompi kuvitella teos omaan kotiin, kun sen näkee kotoisassa ympäristössä tyhjän galleriatilan sijaan. Ja voipa Antonian kauniista kodista saada ammennettua omaan käyttöön muutaman sisustusideankin.

Hetki-näyttely on avoinna vielä parin viikon ajan ja alta löydät aukioloajoista tarkempaa tietoa. Kannattaa erityisesti huomioida tuo tämäniltainen taiteilijakeskustelu sekä ensi viikon torstaina järjestettävä sellokonsertti – saatanpa itse suunnata kurkkaamaan näyttelyä tuolloin vielä toisenkin kerran.

Hetki-näyttely on avoinna 17.6.2018 asti seuraavasti:

Ti 5.6. Klo 18-20 Taiteilijakeskustelu
Su 10.6. Klo 12-16
To 14.6. Klo 18-20 Selloduo Sofie Spanget Takkula & Heikki Takkula – konsertti sekä kakkua ja kuplivaa
Su 17.6. Klo 12-16

Osoite: Lemminkäisenkuja 4 b, soita alaovella summeria (Hamberg) päästäksesi sisään. Sopimuksen mukaan näyttely on avoinna myös muina aikoina.

Tiedustelut:
antonia.hamberg@me.com / 050 5227785

Photos: Jenni Rotonen / Pupulandia

Related posts

23/02/18

TEOS 2018: löydä suomalaisen taiteen kiinnostavat nimet yhdellä kertaa

7 50 teos 2018

Hohoi, te taiteen ystävät! Eilen starttasi Helsingin Kaapelitehtaalla yksi vuoden kiinnostavimmista näyttelyistä, kun TEOS 2018 avattiin yleisölle. Kävin viime vuonna tutustumassa Suomen taidegraafikoiden ja Suomen kuvanveistäjäliiton järjestämään myyntinäyttelyyn ja tykästyin todella paljon. Kaapelitehtaan Valssaamo ja Puristamo on ladattu täyteen sekä nousevien että jo nimeä niittäneiden graafikoiden sekä kuvanveistäjien töitä. Ja kaikki esillä olevat teokset ovat myös myynnissä, joten tämä on aivan loistava paikka taidehankintojen tekemiseen!

Tapahtuma on avoinna sunnuntaihin 4.3.2018 asti joka päivä, ma-pe klo 11-18 ja la-su klo 11-17, ja sinne on vapaa pääsy. Lauantaisin näyttelyssä järjestetään myös opastettuja kierroksia klo 12, mikäli kiinnostaa kuulla mukana olevista taiteilijoista ja teoksista enemmän. Teosten hintaluokka vaihtelee, mutta edullisimmillaan löytöjä voi tehdä noin 100 eurolla. Jos teet tilaisuudessa taidehankintoja, saat teokset halutessasi mukaasi vaikka samantien.

Jaakko Tornberg

Vierailin itse siis viime vuonna TEOS 2017 -näyttelyssä ja tein tuolloin aiheesta blogin puolellekin juttua. Viime vuonna näyttely keräsi kaikkiaan lähes 10 000 vierailijaa ja sadat teokset löysivät sen kautta uuden kodin. Jos kiinnostaa kurkistaa edellisvuoden tunnelmia sekä mietteitäni taiteen ostamisesta, niin tsekatkaahan tuo viimevuotinen postaus. Itse päädyin tuolloin ostamaan omaksikin muutaman teoksen, kun ihastuin ensi silmäyksellä Jaakko Tornbergin hauskoihin pieniin veistoksiin.

Tornberg on mukana näyttelyssä tänäkin vuonna vähintään yhtä hurmaavilla teoksilla. Myönnän, että olisin vakavasti saattanut harkita kokoelmani täydentämistä, elleivät kolme samanhenkistä kullanhohtoista veistosta olisi ehtineet tehdä jo kauppansa. Veikeät veistokset oli ostettu jo ennen näyttelyn virallisia avajaisia valtion kokoelmiin. Huomasinpa myös, että teosten hinta oli vuodessa liki kaksinkertaistunut. Taisin siis viime vuonna tehdä varsin hyvän taidehankinnan. :)

teos 2018

Pääsin tällä kertaa ihan sattumalta eilisellä visiitilläni jututtamaan itse taiteilijaakin, kun herra Tornberg osui ihan sattumalta paikalle samaan aikaan. Olisi tosi mielenkiintoista päästä tekemään hänestä jonkinlainen taiteilijahaastattelu – kiinnostaisiko teitä tällainen sisältö?

Minulla olisi ylipäänsäkin kiinnostusta tehdä enemmän taiteeseen liittyviä juttuja tänne blogin puolelle. Kuten olen monet kerrat aiemminkin todennut, olen kaukana asiantuntijasta enkä tiedä taiteesta juuri mitään. Siitä huolimatta olen kiinnostunut ja nautin taiteesta kovasti. Oletan, että suuri osa siellä ruudun toisella puolen blogiani seurailevista ihmisistä on kaltaisiani: taide kiinnostaa, mutta taiteentuntemus on aika olematonta eikä oikein edes tiedä, mistä asiaa lähtisi lähestymään. Olenkin ajatellut, että olisi kiinnostavaa tehdä juuri sellaisia helposti lähestyttäviä ja informatiivisia juttuja noviisin ja maallikon näkökulmasta – sellaisiahan me olemme näissä asioissa useimmat. Olisi kiva kuulla, kiinnostavatko teitä tällaiset teemat.

teos 2018

Tänäkin vuonna TEOS 2018 -näyttelyssä on esillä ihan valtava kirjo teoksia laidasta laitaan, mutta tällä kertaa näyttely on järjestetty hieman erilaiseen tyyliin: ripustus ja esillepano on tehty erilaisia mielialoja mukaillen. Suomalainen arkkitehti ja kuvanveistäjä Maija Kovari on luonut näyttelylle teeman taiteesta työkaluna erilaisten tuntemusten ja elämänkokemusten käsittelyyn. Niinpä teokset on asetettu esille sen mukaan, millaisia työkaluja ne voisivat olla erilaisiin tilanteisiin. Leikki- ja Ilo-osastoilta löytyy teoksia, jotka voisivat auttaa liialliseen vakavuuteen. Suru-osastolta puolestaan voi löytää lohtua murheiden keskelle ja Rauha-osastolta mielenrauhaa ja hiljentymistä stressin ja kiireen keskelle.

Tämänvuotisen esillepanon idea on hauska ja näyttelyssä on jälleen mukana todella kiinnostavia teoksia ja tekijöitä, mutta myönnän, että pidin itse viime vuotisen esillepanon ilmavuudesta enemmän. En tiedä johtuiko tunne teosten määrästä vai esillepanosta, mutta koen, että joko tilan olisi hyvä olla hiukan suurempi, teosmäärän hiukan pienempi tai esillepanon jotenkin toisenlainen, jotta teokset todella pääsisivät esille paremmin ja saisivat ansaitsemansa huomion. Kivaa silti, että uskalletaan kokeilla jotakin uutta ja innovatiivista myös ripustuksessa!

teos 2018

Suosittelen siis lämpimästi piipahtamaan, mikäli taide kiinnostaa. Vaikka juuri tällä hetkellä taidehankinnat eivät olisikaan omaan kotiin ajankohtaisia, näyttelyssä saa mielenkiintoisen läpileikkauksen suomalaiseen taiteeseen. Sieltä voi myös bongailla itselle muistiin kiinnostavia nimiä, joiden teokset miellyttävät omaa silmää. On sitten helpompi lähteä jostakin liikkeelle jatkossa, kun on mielessä jo muutama nimi, joista lähteä liikkeelle, kun taidehankinnat tulevat ajankohtaisiksi. Ja luonnollisesti tuolla näyttelyssä on kultakin taiteilijalta vain muutamia teoksia, joten kannattaa tutustua myös kiinnostavien tekijöiden nettisivuihin tai ottaa yhteyttä suoraan heihin, jos tyyli sytyttää, mutta juuri sitä omalta tuntuvaa teosta ei vielä ole löytynyt. Useimmilla taiteilijoilla on valtavat kokoelmat valmiita, myytäviä teoksia työhuoneillaan. :)

Vinkattakoon tässä yhteydessä myös, että toinen kiinnostava taidemyyntitapahtuma tänä keväänä on Taidemaalariliiton Teosvälitys 2018, jossa puolestaan on esillä ja myynnissä maalaustaidetta. Tapahtuma on vuoden suurin taidetapahtuma Suomessa ja siellä vierailee noin 20 000 ihmistä vuosittain. Tänä keväänä Teosvälitys järjestetään Kaapelitehtaalla 10.-18.3.2018 eli noin viikko TEOS 2018 -tapahtuman jälkeen.

PS. En merkinnyt muistiin ihan kaikkien kuvissa näkyvien teosten tekijöitä, mutta jos jokin teos /taiteilija erityisesti kiinnostaa, niin huikatkaa kommenttiboksin puolella ja voin yrittää selvitellä!

Translation: There is a super interesting exhibition going on in Helsinki until the March 4th. TEOS 2018 gives a thorough overlook to the art scene in Finland, presenting a wide collection of sculptures and graphic art by both upcoming new names and more established artists. And all the pieces in the exhibition are for sale. Go check out the event at Kaapelitehdas: it is open every day (mon-fri from 11am to 6pm and sat-sun from 11am to 5pm).

teos 2018

Etualalla näkyvä Veikko Nuutisen Vastapari -veistos on pronssia.

teos 2018

Teija Immosen Rakkaat-työssä on kaunis värimaailma.

teos 2018

Irma Laukkasen Valo ja aine -veistos oli jo ehtinyt tehdä kauppansa avajaisaamuna.

teos 2018

Sakari Kannoston hauskat vihreät ankat kantavat nimeä Kylpy.

teos 2018

Näyttelyssä on tänä vuonna esillä paljon sarjakuvahenkisiä teoksia. Kuvassa näkyy Petra Seelan työ “Courage is a love affair”.

teos 2018

Kiiluvasilmäinen kookas susi on aika pysäyttävä näky. Kyseessä on Riitta Kopran risuista, teräksestä, hampusta ja silikonista rakentama “Ja Jumala loi…” -teos, jonka silminä ovat heijastimet.

teos 2018

Sympaattien “Pieni hevonen” on Kirsi Tapperin käsialaa.

teos 2018

Messinkiset “Vaelluskengät” ovat Merja Pitkäsen kätten työtä.

teos 2018teos 2018

Merja Nykänen-Naukkarisen keraamista “Nam-nam”-työtä tekisi melkein mieli haukata.

teos 2018

Kaisu Koiviston Pentu-metalliveistokset kiinnittivät näyttelytilassa huomioni heti ensimmäiseksi.

teos 2018teos 2018teos 2018

Pieni pronssinen naisveistos on Alex Suomen ja kantaa nimeä “Alaston”.

teos 2018

Anniina Vainionpään “Syksy” erottui omaan silmään teosten joukossa.

teos 2018 teos 2018

Raimo Saarisen hassunkurinen pieni lintu on saanut nimen “Marokkon muovismaragdikutoja”.

teos 2018

Antti-Ville Reinikaisen teos kantaa nimeä “Leikkuu”.

teos 2018

Kirsi Kaunomäen sympaattinen “Moi”-teos tuo hymyn huulille.

teos 2018

Näyttelyn silmiinpistävimpiä teoksia ovat Anna Pekkalan pörröiset, katosta roikkuvat Aurinkohait sekä Laventelidelfiini.

 

Photos: Jenni Rotonen / Pupulandia

Related posts

21/01/18

Sisustussunnuntai: taidehankintoja ja uudet kämppikset

5 76

Vihjaisin viime vuonna alkukeväästä, että jotain saattoi tarttua Suomen taidegraafikoiden ja Suomen kuvanveistäjäliiton TEOS2017-näyttelystä matkaan… Piipahdin näyttelyssä avoimin mielin ja tuumasin, että jos siellä tulisi jotakin kiinnostavaa vastaan, saattaisin olla kiinnostunut tekemään tänne uuteen kotiin jonkin taidehankinnan.

Ja niinhän siinä sitten kävi, että jo heti ovella silmäni nauliutuivat erääseen kaksikkoon, jota oli pakko päästä tutkiskelemaan lähempää. Tähän mennessä taidehankintani ovat olleet maalauksia, grafiikkaa ja taidejulisteita, mutta tällä kertaa loikkasin taiderintamalla ihan uudelle osa-alueelle, sillä ihastukseni kohteena olivat kaksi pientä veistosta.

Jaakko Tornbergin veikeä kullanhohtoinen kaksikko koostuu siis kahdesta itsenäisestä teoksesta “Hymypoika” ja “Hymiö”, mutta minusta näitä kahta ei missään nimessä saanut erottaa toisistaan, joten päädyin ostamaan molemmat. Krääsästä ja kaikenlaisesta romusta rakennetut hahmot saivat välittömästi suupielet vetäytymään korviin. Tuntui hyvältä idealta, että kotona olisi sellaista taidetta, joka hymyilyttäisi joka kerta sitä katsellessa. Puhumattakaan siitä, että nämä kaverukset ovat niin täynnä kaikenlaisia hullunkurisia pieniä yksityiskohtia, että joka kerta niitä tutkaillessa tuntuu löytyvän jotakin uutta.

Olen vitsaillut, että tyypit ovat kämppiksiäni täällä omassa uudessa kodissani. Ihanan hiljaisia ja hyväntuulisia kavereita – ei valittamista! Tosin ensimmäisen puoli vuotta he viettivät huolellisesti vaahtomuoveihin ja kuplamuoviin paketoituina, mutta tuossa loppusyksystä viimein otin heidät kääreistään esille. Herrojen paikka seinällä on vielä ollut mietinnässä, mutta suunnitteluvaiheessa he ovat saaneet nyt nököttää tuossa String systemini lehtihyllyllä.

Minulla on sellainen vahva tunne, että näiden kahden pitäisi päästä jotenkin sinne sen neonpilven alle patsastelemaan. Mitäs tuumitte? Rehellisesti sanottuna en ole vieläkään saanut kaikkia taulujani seinille, mutta pikkuhiljaa tämä tässä hahmottuu. :D

Photos: Jenni Rotonen / Pupulandia

Related posts