17/04/18

Inspiraatiota kotiin: Marimekon sisustussyksy 2018

4 42

Joko on kevättä rinnassa myös sisustusrintamalla? Ehkä se on tämä lähestyvä oman kodin vuosipäivä, kun on alkanut tulla tunne, että olisi ihanaa saada tämä koti jossain vaiheessa vihdoin ja viimein valmiiksi. Päivät pitenevät, valo lisääntyy ja ikkunat kaipaavat kipeästi pesua… :D Ja ikkunanpesusta “haaveillessa” on tullut sellainen tarmonpuuska, että kunhan vain kiireiltäni ehdin, niin aion nyt vihdoin ja viimein saada laitettua nuo taulut seinille ja hommattua sen maton lattialle!

Yhtenä oivana inspiraationlähteenä näihin pesänrakennuspuuhiin toimii aina, kun pääsee näkemään muiden ihania koteja. Vaikka omani on tällaisenaankin aikamoisen mainio, niin välillä turhauttaa silti, että niin moni asia on vieläkin keskeneräinen. Sain viime viikolla vähän lisäbuustia laittaa tämä kämppä kuntoon, kun pääsin vierailemaan ihanassa Marimekko-kodissa.

Marimekolla on ollut jo vuosia tapana, että se rakentaa jonnekin helsinkiläisasuntoon Marimekko-kodin, joka on sisustettu tulevan kauden uutuustuotteilla. Ja yleensä nuo asunnot ovat toinen toisaan kauniimpia ja inspiroivampia, joten tietysti niistä on ihana jakaa kuvia ja niiden kautta ideoita myös teille. Viime viikolla pääsin kurkistamaan ennakkoon Marimekon ensi syksyn sisustusmallistoa ja pakkohan sieltä oli napata myös kuvia muistoksi. Nämä tuotteet tosiaan ovat kaupoissa vasta syksyllä, mutta inspiroituahan voi ihan vain yleisestä fiiliksestä ja kauniista asunnostakin.

Tämänkertainen Marimekko-koti oli kieltämättä aika mieletön. Kruununhaassa sijaitsevan asunnon ikkunoista avautui näkymä Helsingin kattojen yli ja kämppä suorastaan kylpi valossa. Unelma-asunto löytyi tilaisuutta varten Airbnb:stä. Aika mahtavaa päästä kurkistelemaan tuntemattomiin helsikiläiskoteihin tällä tavalla. Onpahan ainakin jotain, mistä haaveilla tulevien asuntojen suhteen. Kunhan ensin voittaisi lotossa…

PS. Vinkkaanpa samalla muuten, että Marimekolla on tästä päivästä sunnuntaihin asti eli 17.-22.4. meneillään ystävämyynti valikoiduissa Marimekko-myymälöissä ja -outleteissä sekä verkkokaupassa. Helsingissä ystikset ovat vain Herttoniemen myymälässä, mutta tapahtuman aikaan on siis mahdollisuus tehdä edullisia löytöjä sekä sisustus- että vaatepuolelta. :) Huomasin, että myynnissä on alehintaan muun muassa se minun mielettömän ihana kukkatakkini!

 

Photos: Jenni Rotonen / Pupulandia

Related posts

23/02/18

TEOS 2018: löydä suomalaisen taiteen kiinnostavat nimet yhdellä kertaa

8 51 teos 2018

Hohoi, te taiteen ystävät! Eilen starttasi Helsingin Kaapelitehtaalla yksi vuoden kiinnostavimmista näyttelyistä, kun TEOS 2018 avattiin yleisölle. Kävin viime vuonna tutustumassa Suomen taidegraafikoiden ja Suomen kuvanveistäjäliiton järjestämään myyntinäyttelyyn ja tykästyin todella paljon. Kaapelitehtaan Valssaamo ja Puristamo on ladattu täyteen sekä nousevien että jo nimeä niittäneiden graafikoiden sekä kuvanveistäjien töitä. Ja kaikki esillä olevat teokset ovat myös myynnissä, joten tämä on aivan loistava paikka taidehankintojen tekemiseen!

Tapahtuma on avoinna sunnuntaihin 4.3.2018 asti joka päivä, ma-pe klo 11-18 ja la-su klo 11-17, ja sinne on vapaa pääsy. Lauantaisin näyttelyssä järjestetään myös opastettuja kierroksia klo 12, mikäli kiinnostaa kuulla mukana olevista taiteilijoista ja teoksista enemmän. Teosten hintaluokka vaihtelee, mutta edullisimmillaan löytöjä voi tehdä noin 100 eurolla. Jos teet tilaisuudessa taidehankintoja, saat teokset halutessasi mukaasi vaikka samantien.

Jaakko Tornberg

Vierailin itse siis viime vuonna TEOS 2017 -näyttelyssä ja tein tuolloin aiheesta blogin puolellekin juttua. Viime vuonna näyttely keräsi kaikkiaan lähes 10 000 vierailijaa ja sadat teokset löysivät sen kautta uuden kodin. Jos kiinnostaa kurkistaa edellisvuoden tunnelmia sekä mietteitäni taiteen ostamisesta, niin tsekatkaahan tuo viimevuotinen postaus. Itse päädyin tuolloin ostamaan omaksikin muutaman teoksen, kun ihastuin ensi silmäyksellä Jaakko Tornbergin hauskoihin pieniin veistoksiin.

Tornberg on mukana näyttelyssä tänäkin vuonna vähintään yhtä hurmaavilla teoksilla. Myönnän, että olisin vakavasti saattanut harkita kokoelmani täydentämistä, elleivät kolme samanhenkistä kullanhohtoista veistosta olisi ehtineet tehdä jo kauppansa. Veikeät veistokset oli ostettu jo ennen näyttelyn virallisia avajaisia valtion kokoelmiin. Huomasinpa myös, että teosten hinta oli vuodessa liki kaksinkertaistunut. Taisin siis viime vuonna tehdä varsin hyvän taidehankinnan. :)

teos 2018

Pääsin tällä kertaa ihan sattumalta eilisellä visiitilläni jututtamaan itse taiteilijaakin, kun herra Tornberg osui ihan sattumalta paikalle samaan aikaan. Olisi tosi mielenkiintoista päästä tekemään hänestä jonkinlainen taiteilijahaastattelu – kiinnostaisiko teitä tällainen sisältö?

Minulla olisi ylipäänsäkin kiinnostusta tehdä enemmän taiteeseen liittyviä juttuja tänne blogin puolelle. Kuten olen monet kerrat aiemminkin todennut, olen kaukana asiantuntijasta enkä tiedä taiteesta juuri mitään. Siitä huolimatta olen kiinnostunut ja nautin taiteesta kovasti. Oletan, että suuri osa siellä ruudun toisella puolen blogiani seurailevista ihmisistä on kaltaisiani: taide kiinnostaa, mutta taiteentuntemus on aika olematonta eikä oikein edes tiedä, mistä asiaa lähtisi lähestymään. Olenkin ajatellut, että olisi kiinnostavaa tehdä juuri sellaisia helposti lähestyttäviä ja informatiivisia juttuja noviisin ja maallikon näkökulmasta – sellaisiahan me olemme näissä asioissa useimmat. Olisi kiva kuulla, kiinnostavatko teitä tällaiset teemat.

teos 2018

Tänäkin vuonna TEOS 2018 -näyttelyssä on esillä ihan valtava kirjo teoksia laidasta laitaan, mutta tällä kertaa näyttely on järjestetty hieman erilaiseen tyyliin: ripustus ja esillepano on tehty erilaisia mielialoja mukaillen. Suomalainen arkkitehti ja kuvanveistäjä Maija Kovari on luonut näyttelylle teeman taiteesta työkaluna erilaisten tuntemusten ja elämänkokemusten käsittelyyn. Niinpä teokset on asetettu esille sen mukaan, millaisia työkaluja ne voisivat olla erilaisiin tilanteisiin. Leikki- ja Ilo-osastoilta löytyy teoksia, jotka voisivat auttaa liialliseen vakavuuteen. Suru-osastolta puolestaan voi löytää lohtua murheiden keskelle ja Rauha-osastolta mielenrauhaa ja hiljentymistä stressin ja kiireen keskelle.

Tämänvuotisen esillepanon idea on hauska ja näyttelyssä on jälleen mukana todella kiinnostavia teoksia ja tekijöitä, mutta myönnän, että pidin itse viime vuotisen esillepanon ilmavuudesta enemmän. En tiedä johtuiko tunne teosten määrästä vai esillepanosta, mutta koen, että joko tilan olisi hyvä olla hiukan suurempi, teosmäärän hiukan pienempi tai esillepanon jotenkin toisenlainen, jotta teokset todella pääsisivät esille paremmin ja saisivat ansaitsemansa huomion. Kivaa silti, että uskalletaan kokeilla jotakin uutta ja innovatiivista myös ripustuksessa!

teos 2018

Suosittelen siis lämpimästi piipahtamaan, mikäli taide kiinnostaa. Vaikka juuri tällä hetkellä taidehankinnat eivät olisikaan omaan kotiin ajankohtaisia, näyttelyssä saa mielenkiintoisen läpileikkauksen suomalaiseen taiteeseen. Sieltä voi myös bongailla itselle muistiin kiinnostavia nimiä, joiden teokset miellyttävät omaa silmää. On sitten helpompi lähteä jostakin liikkeelle jatkossa, kun on mielessä jo muutama nimi, joista lähteä liikkeelle, kun taidehankinnat tulevat ajankohtaisiksi. Ja luonnollisesti tuolla näyttelyssä on kultakin taiteilijalta vain muutamia teoksia, joten kannattaa tutustua myös kiinnostavien tekijöiden nettisivuihin tai ottaa yhteyttä suoraan heihin, jos tyyli sytyttää, mutta juuri sitä omalta tuntuvaa teosta ei vielä ole löytynyt. Useimmilla taiteilijoilla on valtavat kokoelmat valmiita, myytäviä teoksia työhuoneillaan. :)

Vinkattakoon tässä yhteydessä myös, että toinen kiinnostava taidemyyntitapahtuma tänä keväänä on Taidemaalariliiton Teosvälitys 2018, jossa puolestaan on esillä ja myynnissä maalaustaidetta. Tapahtuma on vuoden suurin taidetapahtuma Suomessa ja siellä vierailee noin 20 000 ihmistä vuosittain. Tänä keväänä Teosvälitys järjestetään Kaapelitehtaalla 10.-18.3.2018 eli noin viikko TEOS 2018 -tapahtuman jälkeen.

PS. En merkinnyt muistiin ihan kaikkien kuvissa näkyvien teosten tekijöitä, mutta jos jokin teos /taiteilija erityisesti kiinnostaa, niin huikatkaa kommenttiboksin puolella ja voin yrittää selvitellä!

Translation: There is a super interesting exhibition going on in Helsinki until the March 4th. TEOS 2018 gives a thorough overlook to the art scene in Finland, presenting a wide collection of sculptures and graphic art by both upcoming new names and more established artists. And all the pieces in the exhibition are for sale. Go check out the event at Kaapelitehdas: it is open every day (mon-fri from 11am to 6pm and sat-sun from 11am to 5pm).

teos 2018

Etualalla näkyvä Veikko Nuutisen Vastapari -veistos on pronssia.

teos 2018

Teija Immosen Rakkaat-työssä on kaunis värimaailma.

teos 2018

Irma Laukkasen Valo ja aine -veistos oli jo ehtinyt tehdä kauppansa avajaisaamuna.

teos 2018

Sakari Kannoston hauskat vihreät ankat kantavat nimeä Kylpy.

teos 2018

Näyttelyssä on tänä vuonna esillä paljon sarjakuvahenkisiä teoksia. Kuvassa näkyy Petra Seelan työ “Courage is a love affair”.

teos 2018

Kiiluvasilmäinen kookas susi on aika pysäyttävä näky. Kyseessä on Riitta Kopran risuista, teräksestä, hampusta ja silikonista rakentama “Ja Jumala loi…” -teos, jonka silminä ovat heijastimet.

teos 2018

Sympaattien “Pieni hevonen” on Kirsi Tapperin käsialaa.

teos 2018

Messinkiset “Vaelluskengät” ovat Merja Pitkäsen kätten työtä.

teos 2018teos 2018

Merja Nykänen-Naukkarisen keraamista “Nam-nam”-työtä tekisi melkein mieli haukata.

teos 2018

Kaisu Koiviston Pentu-metalliveistokset kiinnittivät näyttelytilassa huomioni heti ensimmäiseksi.

teos 2018teos 2018teos 2018

Pieni pronssinen naisveistos on Alex Suomen ja kantaa nimeä “Alaston”.

teos 2018

Anniina Vainionpään “Syksy” erottui omaan silmään teosten joukossa.

teos 2018 teos 2018

Raimo Saarisen hassunkurinen pieni lintu on saanut nimen “Marokkon muovismaragdikutoja”.

teos 2018

Antti-Ville Reinikaisen teos kantaa nimeä “Leikkuu”.

teos 2018

Kirsi Kaunomäen sympaattinen “Moi”-teos tuo hymyn huulille.

teos 2018

Näyttelyn silmiinpistävimpiä teoksia ovat Anna Pekkalan pörröiset, katosta roikkuvat Aurinkohait sekä Laventelidelfiini.

 

Photos: Jenni Rotonen / Pupulandia

Related posts

28/01/18

Sisustussunnuntai: kurkistus kotitoimistoon

14 68

Vaikka muutosta tähän omaan kotiin on jo ehtinyt vierähtää kohta liki vuosi, vieläkin moni asia täällä kämpässä hakee paikkaansa ja on hieman keskeneräinen. Yksi keskeneräinen kohta täällä kotona on ollut kotitoimistoni, jota ei tästä syystä olekaan kuvissa kauheasti näkynyt. Nyt vihdoin ennen lomareissuani sain järjesteltyä tuota toimistonurkkausta sellaiseen jamaan, että sitä kehtaa vähitellen esitellä täällä blogissakin.

Hankin siis aikanaan pitkien pohdintojen ja monenlaisten vaihtoehtojen kartoituksen jälkeen kotitoimistoni tukikohdaksi design-klassikko String Systemin. Siinä yhdistyi monta asiaa, jotka sopivat pieneen kompaktiin kotiin sekä myöhemmin mahdollisesti muuttuviin asumisolosuhteisiin: kaunis, ilmava ja vain vähän tilaa vievä rakenne sekä muunneltavissa oleva kokonaisuus, johon voisi tarvittaessa hankkia myös lisäosia, jos tarpeet ja tila sattuisivat jossain toisessa asunnossa olemaan toisenlaiset. Ja nehän olivat toisenlaiset heti jo tässä seuraavassa asunnossa, joten ostin muuttaessani Stringiä pari pätkää lisää ja tein kompaktista kotitoimistosta vähän laajemman hyllykkökokonaisuuden.

Voi olla, että organisoin toimistoani ja hyllytilaa jossain vaiheessa vähän toisella tavalla. Luovuin muuton yhteydessä vanhasta kirjahyllystäni (johon tosin eivät mahtuneet edes puolet kirjoistani) koska se ei vain löytänyt muiden kalusteiden rinnalla täällä oikein paikkaansa. Hylly pääsi Vienalle lainaan ja hoitoon odottelemaan tulevaa, josko jossain toisessa tulevaisuuden kodissa olisi sille vielä paikka.

Samalla kun hankkiuduin kirjahyllystäni eroon, piti yrittää keksiä joku uusi paikka kirjakokoelmalleni. Osa kirjoista on löytänyt paikkansa alkovin vierellä sijaitsevasta, asunnon kiinteisiin rakenteisiin upotetusta hyllyköstä, keittokirjat ovat puolestaan nykyisin keittiön tikashyllykössä, osan olen sijoitellut rennosti vain kasoihin liinavaatekaapin päälle ja osa taas on värikoodattu String Systemin hyllyille. En kuitenkaan ole halunnut tukkia ilmavaa hyllyä täysin kirjoilla, joten pitää vielä vähän miettiä, minne ne loput sijoittelen, sillä nyt kirjoja on näiden edellä mainittujen paikkojen lisäksi epämääräisissä kasoissa vähän siellä ja täällä.

Yksi kaluste sai muuton jälkeen uuden ilmeen uudella päällisellä. Tein keväällä yhteistyötä syyrialaisnaisia työllistävän Ragamufin kanssa, joka luo työpaikkoja pakolaisnaisille ja teettää heillä tekstiiliteollisuuden ylijäämämateriaaleista hauskoja tuoliryijyjä, joilla voi uudistaa vanhan tuolin ilmeen. Ihastuin ideaan alun alkaen bongattuani sen Helsinki Design Weekin verkkolehdestä ja päädyimme lopulta tekemään projektin kanssa pientä yhteistyötäkin. Kiitokseksi yhteistyöstä sain valita itselleni yhden tuoliryijyn, jonka sain viimein kotiin tuossa joulun alla kun yhteisörahoituksen avulla käynnistetyn projektin tuotanto oli saatu pyöräytettyä käyntiin.

Sittemmin Ragamuf-nimellä startannut projekti on saanut uuden RAGMATE-nimen ja aikoo laajentaa toimintaansa useammilla sisustustuotteilla. Luvassa on siis jatkossa tuoliryijyjen lisäksi myös peitteitä, tyynynpäällisiä sekä seinäryijyjä. Vinkiksi mainittakoon, että Ragamuf myy nyt varastoaan varsinaisen verkkokaupan lanseerauksen edellä tyhjäksi, joten jos käsin tehty tuoliryijy kiinnostaa, niin nyt sellaisen voi ostaa 50% alennuksella ja ilman postikuluja. Itse projektista voitte lukea lisää aiemmin tekemästäni postauksesta.

Yleisesti ottaen oli aika ihanaa huomata, että omat kalusteet istuivat tänne uuteen kotiin todella mutkattomasti, eikä tarvinnut hankkia paljoa uutta. Pidän jotenkin siitä ajatuksesta, että vanhat rakkaat kalusteet on huolella valittu ja kulkevat mukana asunnosta toiseen. Opiskeluaikaiset sekalaiset kokoelmat olivat vähän eri juttu, mutta siinä vaiheessa, kun ei ole eletty enää sukulaisten kalustelahjoitusten varassa, niin olen halunnut oikeasti miettiä, millaisista jutuista voisin pitää vielä 10 tai 20 vuodenkin päästä. Ja löytyypä täältä kotoa vielä muutama niitä opiskeluaikaisiakin huonekaluja.

Oma kotini on aikamoinen cocktail uutta ja vanhaa, halpaa ja arvokkaampaa, designia ja kirppariaarteita, perintökalleuksia ja edullisia halpislöytöjä, itse tehtyä ja valmiina ostettua. Tykkään itse juuri siitä, että kokonaisuus ei ole liian harkittu tai viimeistelty ja useimmiten muilta saamani palaute kodistani onkin, että täällä on ihanan kodikasta. Niin kauniilta kuin sisustuslehtien minimalistiset kodit saattavatkin näyttää, itse en usko, että pystyisin asumaan sellaisessa tai pitämään kämppää viime kädessä niin vähäeleisenä. Joten minulle sopii tällainen rönsyilevämpi tyyli paremmin, vaikka tietenkään edes minä en ole immuuni kivoille sisustustrendeille.

Vieläkin täällä kotona on tekemistä ja olen jotenkin hyväksynyt sen, että tämä sisustuksen rakentaminen on nimenomaan prosessi, jolle saa ja pitää antaa aikaa. En halua hätiköidä minkään hankinnan kanssa, vaan katsella rauhassa, kunnes löytyy se täydellinen yksilö. Tästä syystä esimerkiksi olohuoneessa ei vieläkään ole mattoa. Myös taulut odottavat edelleen ripustustaan, vaikka ripustussuunnitelmakin on jo tehty. Mutta mikäpä kiire tässä olisi… :)

Mitäs tykkäätte tuosta hauskasta tuoliryijystä? Entä miltä näyttää noin muuten tämä uusi kotitoimisto?

Kun laajensin String Systemiäni, otin mukaan myös pari vetolaatikostoa, joihin on näppärää jemmata kaikenlaista irtotavaraa ja papereita. Toiselle puolelle hyllykköä olen kätkenyt näppäriin vetolaatikoihin sukat ja alushousut.

Vanha metronomi hyllyn päällä on perintöä isoäidiltäni. Soitin nuorena viulua ja pianonsoiton opettajan työskennellyt isoäitini lahjoitti puisen metronomin minulle harjoittelua helpottamaan.

Kullanhohtoinen kynäteline on tehty vanhojen sälekaihtimien säleistä.

Minulla on ollut tapana organisoida kirjahyllyni värijärjestykseen. :D

Puinen mallinukke on kulkenut matkassani jo yli 10 vuotta Brysselistä monen mutkan kautta nykyiseen kotiin. Sen kaveriksi löytynyt puinen käsi on puolestaan tanskalaisen Hayn.

Sain tämän suloisen potrettipiirroksen uudelta ystävältä viime kesänä lahjaksi.

Photos: Jenni Rotonen / Pupulandia

Related posts

21/01/18

Sisustussunnuntai: taidehankintoja ja uudet kämppikset

5 78

Vihjaisin viime vuonna alkukeväästä, että jotain saattoi tarttua Suomen taidegraafikoiden ja Suomen kuvanveistäjäliiton TEOS2017-näyttelystä matkaan… Piipahdin näyttelyssä avoimin mielin ja tuumasin, että jos siellä tulisi jotakin kiinnostavaa vastaan, saattaisin olla kiinnostunut tekemään tänne uuteen kotiin jonkin taidehankinnan.

Ja niinhän siinä sitten kävi, että jo heti ovella silmäni nauliutuivat erääseen kaksikkoon, jota oli pakko päästä tutkiskelemaan lähempää. Tähän mennessä taidehankintani ovat olleet maalauksia, grafiikkaa ja taidejulisteita, mutta tällä kertaa loikkasin taiderintamalla ihan uudelle osa-alueelle, sillä ihastukseni kohteena olivat kaksi pientä veistosta.

Jaakko Tornbergin veikeä kullanhohtoinen kaksikko koostuu siis kahdesta itsenäisestä teoksesta “Hymypoika” ja “Hymiö”, mutta minusta näitä kahta ei missään nimessä saanut erottaa toisistaan, joten päädyin ostamaan molemmat. Krääsästä ja kaikenlaisesta romusta rakennetut hahmot saivat välittömästi suupielet vetäytymään korviin. Tuntui hyvältä idealta, että kotona olisi sellaista taidetta, joka hymyilyttäisi joka kerta sitä katsellessa. Puhumattakaan siitä, että nämä kaverukset ovat niin täynnä kaikenlaisia hullunkurisia pieniä yksityiskohtia, että joka kerta niitä tutkaillessa tuntuu löytyvän jotakin uutta.

Olen vitsaillut, että tyypit ovat kämppiksiäni täällä omassa uudessa kodissani. Ihanan hiljaisia ja hyväntuulisia kavereita – ei valittamista! Tosin ensimmäisen puoli vuotta he viettivät huolellisesti vaahtomuoveihin ja kuplamuoviin paketoituina, mutta tuossa loppusyksystä viimein otin heidät kääreistään esille. Herrojen paikka seinällä on vielä ollut mietinnässä, mutta suunnitteluvaiheessa he ovat saaneet nyt nököttää tuossa String systemini lehtihyllyllä.

Minulla on sellainen vahva tunne, että näiden kahden pitäisi päästä jotenkin sinne sen neonpilven alle patsastelemaan. Mitäs tuumitte? Rehellisesti sanottuna en ole vieläkään saanut kaikkia taulujani seinille, mutta pikkuhiljaa tämä tässä hahmottuu. :D

Photos: Jenni Rotonen / Pupulandia

Related posts