24/09/15

Jätskihommia

8 103 jaatelo3.jpg

Kaupallinen yhteistyö: Aino-jäätelö

Käsi ylös kaikki te, jotka tykkäätte jäätelöstä? Sain pari viikkoa sitten kokea jokaisen lapsen (ja varmaan aika monen aikuisenkin) unelman ja pääsin tutustumaan jäätelötehtaaseen! Pääsin nimittäin visiitille Turengin jäätelöhtehtaalle, missä valmistetaan valtava määrä suomalaisia, kotimaisesta maidosta ja kermasta tehtäviä jäätelöitä – niiden joukossa myös herkulliset Aino-jätskit, joiden tiimoilta reissuun pääsinkin. 

Mahdollisuus oli oikeasti aika erityinen, sillä jäätelötehtaalle ei äärimmäisen tarkan hygienian takia päästetäkään kovin usein ylimääräistä väkeä. Mekin jouduimme käymään läpi tarkat proseduurit ennen tehdastiloihin astumistamme: oli turvakengät, hiusverkot, suojapäähineet, hansikkaat, suojatakit ja tarkka järjestys, missä kaikki suoritettiin. Kävi selväksi, että Turengin jäätelötehtaalla todella huolehditaan sekä hygieniasta että turvallisuudesta erittäin säntillisellä tarkkuudella: sääntöjä muun muassa ovat, että portaita kävellessä tulee AINA pitää kaiteesta kiinni ja tehdasalueella ei saa koskaan juosta. Tuo kaidesääntö kannattaa muuten pitää mielessä ihan muuallakin – luin nimittäin jostain, että jos en ihan väärin muista, niin peräti 80-90% portaissa tapahtuvista onnettomuuksista vältettäisiin, jos ihmiset vain pitäisivät kaiteesta kävellessään kiinni.

jaatelo4.jpg

Mutta hitsi vie, että jätskitehtaalla oli tiukasta toimintakaavasta huolimatta jännää ja mielenkiintoista! Harmi, ettei itse tehtaassa saanut ottaa valokuvia – muuten olisin ikuistanut teille muun muassa sellaisen liikuttavan inhimilliseltä näyttävän laitteen, joka läpsäyttää “pikku-kätösillä” litran jäätelöpakettien pahviläpät kiinni. Voin muuten kuvitella, että itselleni tulisi jätskitehtaalla aika nopeasti jäätelö-överit, koska ilmassa leijuu joka puolella sellainen makeahko jäätelön tuoksu. Sinänsähän jäätelö ei oikein tuoksu miltään, mutta siellä tehtaalla silti tuoksuu. 

Oli mahtavaa päästä maistamaan aivan tuoretta, suoraan koneesta tullutta jäätelöä, koska se maistuu aivan erilaiselta kuin paketissa kököttänyt jätski. Kuvittele joku ihana jätskikioskista ostettu pehmis ja miltä se maistuu. Sitten kerro sen herkullisuus, samettisuus ja pehmeys kymmenellä, niin pääset ehkä jotakuinkin ajatuksissasi siihen, miltä maistuu suoraan tehtaasta tullut jäätelö. NAM! Pääsimme myös testailemaan samalla Ainon uutuusmakuja  Laktoositonta Aino Mansikkaa sekä Aino Suolainen Kinuski -jäätelöä. Tykkään itse erityisesti tuosta suolaisen ja makean yhdistelmästä.

jaatelo6.jpg

Tehdaskierroksen jälkeen pääsimme harjoittelemaan jäätelöpallon pyöritystä jäätelöakatemiaan, jonka rehtori Armi on kouluttanut jätskikioskien myyjiä Suomessa vuosikymmenten ajan. Olikohan se jopa 30 vuotta, minkä hän on jäätelöpallon pyöritystä jo ehtinyt opettaa – ja toki tehnyt valtavasti muutakin urallaan jäätelön parissa. Miettikää, että joku oikeasti tekee tuollaista työkseen! Miten mahtavaa. :D Mutta jos Armilla on mahtava työ, niin Aino-jäätelöllä on töissä myös sellainen ihminen, jonka tehtävänä on kehittää ja maistella uusia jäätelömakuja – miettikääpä sitä hommaa… Ammatti vaihtoon?

Armilla oli heti antaa selkeät opit, miten täydellinen jätskipallo syntyy. Itsehän olin kauhan varressa ihka ensimmäistä kertaa ikinä, joten jäätelökaukaloon kajoaminen hiukan jännitti. Armin ohjeilla kuitenkin onnistui! Ensinnäkin, kauhan tulee olla metallia ja jäätelön huoneenlämmössä hetken verran sulanutta. Metalli lämpenee käden otteessa, jolloin se luistaa jäätelön pinnalla sulavammin. Pakastinkylmä jäätelö puolestaan on aivan liian kylmää pallojen pyörittelyyn – sitä saa siis huoletta sulattaa jääkaapissa ainakin 10-15 minuuttia (riippuen toki hiukan siitä, miten kylmänä pakastin sitä pitää.

jaatelo9.jpg

Sitten vain käsi ja ranne suoraksi ja jämäkkä mutta rento ote kauhasta. Kauha kyljelleen jäätelöastian äärelle ja kevyesti rullaamaan. Olin suorastaan hämmentynyt, miten helposti homma sujui, kun tekniikka oli kunnossa. Armi vinkkasikin, että useimmiten homma menee pieleen nimenomaan väärän tekniikan takia. Oikealla tyylillä ranteenkaan ei pitäisi pallojen pyörittelystä kipeytyä. :)

Lopuksi saimme itse loihtia mieleisemme jäätelöannoksen erilaisia jätskimakuja testailemalla sekä lisukkeita ja kastikkeita lisäilemällä. Olen jäätelöasioissa vähän sellainen tylsän perinteinen, että pidän yleensä eniten marjaisista, suklaisista ja joistakin kinuskisista mauista ja tällä kertaa oli jotenkin marjaisa fiilis. Niinpä lähdin rakentamaan jäätelöannostani ihan klassisesta vaniljajäätelöstä, lisäsin sekaan oikeista vadelmista tehtyä marjakastiketta, tuoreita marjoja sekä vähän marenkia ja kuivattuja vadelman palasia. Herkkua tuli! Oli muuten eri raaka-aineita yhdistellessä hauska todeta, että kaikki maut eivät todellakaan sovi yhteen, vaikka on vaikea kuvitella, että noista ihanista lisukkeista kaikki ei sopisikaan kaiken kanssa.

Jos teille koskaan tarjoutuu tilaisuus päästä kyläilemään jätskitehtaalla niin suosittelen! Se oli huiman mielenkiintoista, mutta väitän, että jäätelö-överit tulevat kyllä aika nopeasti. Karkki- ja limutehtailla vierailleet taitavat tietää. :D

jaatelo1.jpg
jaatelo5.jpg
jaatelo8.jpg jaatelo2.jpg

Related posts

22/09/15

Viininmaistelua ja messuhulinoita

101 mikaviini6.jpg

Kaupallinen yhteistyö: Altia

Joku saattoi Snapchatin puolelta jo nähdäkin minun, Natan ja Vivven viimeviikkoiset seikkailut Vanhalla YO-talolla järjestetyillä Mikä Viini! -messuilla. Kuten olen aiemminkin todennut, en ole mikään viinihifistelijä enkä ehkä tästä syystä ole koskaan nähnyt itseäni sellaisena tyyppinä, joka välttämättä lähtisi tutustumaan viinimessuihin, mutta nyt on todettava, että viinimessut todella yllättivät positiivisesti tämän maistelijan. :) 

En ole aiemmin edes tajunnut, että tässä ihan Helsingin keskustassakin järjestetään tällainen tapahtuma ja pakko sanoa, että Vanhan ylioppilastalon tunnelma sopi mainiosti viininmaisteluun. Kovin hyvin kauniista miljööstä ei väentungoksessa saanut kuvia, sillä porukkaa todella oli eksynyt paikan päälle reilusti, mutta tässä tapauksessa runsas osanotto vain nostatti tunnelmaa. Tapahtumassa olivat hyvin edustettuna eri viinit: oli punaista, valkoista, roséta, samppanjaa, proseccoa, cavaa, you name it. 

mikaviini1.jpg
 

Tapahtuman idea on loistava: sisäänpääsy paikalle on ilmainen, mutta ostamalla euron arvoisia maistelulipukkeita pääsee testaamaan viinejä. Useimmat viinimaistiaiset (6 cl) kustantavat yhden lipukkeen, mutta myös arvokkaampiakin viinejä on tarjolla – niitä nautiskellakseen saa vain sitten pulittaa muutaman lipukkeen verran enemmän. Tarjolla oli tänä vuonna myös drinkkejä sekä glögiä. Oma suosikkini oli paperilla hyvin erikoiselta kuulostanut mutta mukissa mainiolta maistunut cocktail, jossa mansikkakuohuviini Fresitaa oli sekoitettu Blossa-glögiin. Tätä voisi testata kotonakin. :)

Suuntasimme ihan ensimmäiseksi samppanja- ja kuohuviiniosastolle yläkertaan. Pari päivää ennen Mikä Viini! -messuja olimme päässeet samalla porukalla drinkkikouluun tekemään cocktaileja mutta myös maistelemaan kuohuviinejä. Ja tuolloin tuli puheeksi, että samppanjan erottaa usein kuohuviinistä jo pelkän tuoksun perusteella – siinä nimittäin on sellainen hieman briossimainen vivahde eli sellainen voita ja hiivaleipää huokuva aromi. No nyt työnsin nenäni samppanjalasiin koemielessä ja tajusin heti, mistä tuossa briossituoksussa on kyse. Sen todellakin erottaa ja tunnistaa! Siinä missä kuohuviinin tuoksu on usein sellainen hedelmäinen ja raikas, samppanja tuoksuu tosiaankin aivan erilaiselta. Tuoksu oli kyllä nenään heti tuttu, mutta en ollut aiemmin tajunnut yhdistää sitä nimenomaan samppanjaan. Tämä siis vinkiksi myös muille, kun maistelette ja testailette kuohujuomia!

mikaviini5.jpg

Illan viinisuosikiksemme nousi ehdottomalla äänienemmistöllä Alkon tilausvalikoimaan kuuluva italialainen Ruffino Prosecco Extra Dry (hinta 13-14 euroa/pullo). Harmi, ettei kyseistä viiniä saa napattua ihan vain hyllystä matkaan. Mutta ehkä tätä voisi johonkin erityistilanteeseen jopa hankkiakin. 

Tilaisuudesta jäi kaiken kaikkiaan aivan mielettömän mukava fiilis ja mietin, että tuonne haluan ehdottomasti uudelleenkin. Oli myös hauskaa huomata, että aika moni innostui Snapchat-raportoinnin perusteella niin kovasti, että suuntasi itse esimerkkini innoittamana paikan päälle. :) Plussaa annan vielä tapahtumalle loistavasta sijainnista ja ihanasta kattoterassista, jossa oli todella tunnelmallista istuskella syyskuisena iltana. Ensi vuonna uusiksi siis!

PS. Valviran säädösten mukaisesti kommenttiboksi pysyy suljettuna näissä alkoholiin liittyvissä yhteistyöjutuissa.

mikaviini4.jpg

Tämä Fresitan ja Blossan sekoitus yllätti todella myönteisesti.

mikaviini3.jpg

Myös Cordoníun luomu-cava oli erittäin mainio valinta.

mikaviini7.jpg

Photos: Jenni Rotonen / Pupulandia

Related posts

17/09/15

Teehetki ja skonssileipurin debyytti

2 28 tee6.jpg

Kaupallinen yhteistyö: Twinings

Olipas ihanaa huomata viimeviikkoisen postauksen yhteydessä, että täällä blogissa pyörii aika paljon muitakin teen ystäviä. :) Tänään oli aika vihdoin ja viimein viettää niitä ihastuttavia teekutsuja, kun kutsuin ystäväni Peetan piiitkästä aikaa kylään. Ja leivoin skonsseja ensimmäistä kertaa ikinä. Leipomisprosessin huvittavia vaiheita voitte kurkistella halutessanne Snapchatin puolelta (jennipupulandia). Lopputulos oli pienestä säädöstä huolimatta silti hirmuisen herkullinen eli voin lämmöllä suositella viime postauksessa jaettua Nigella Lawsonin skonssireseptiä – edes minä en voinut sillä epäonnistua!

Skonssien seurana tarjoilin kirsikka- ja viikunahilloa sekä tuorejuustoa, nam! Ja teen osalta testailimme Twiningsin minttuteetä sekä metsämarjoilla maustettua mustaa teetä. Tämä oli sellainen täydellinen ensimmäinen alkusyksyn teehetki, kun kaivoin ensimmäistä kertaa kesätauon jälkeen kynttilätkin kaapista tunnelmaa luomaan. Voitte olla varmoja, että tulen järkkäämään teekutsuja toistekin ja eiköhän tuo skonssireseptikin pääse käyttöön toistamiseen. Leipomisessa ei vierähtänyt kuin aivan lyhyt tovi ja luovallakin otteella skonsseista tuli todella onnistuneita. Vinkki: skonssimuotin virkaa ajoi erinomaisesti myös jauhoissa pyöräytetty kuohuviinilasi. ;)

tee10.jpg

Moni muuten viimeksi kyseli noista suloisista teekupeista, että mistä ne ovat peräisin. Olen itse asiassa saanut ne joskus aikaisemmin nimenomaan Twiningsilta, mutta ovat siis tanskalaista Miss Étoile -merkkiä, jonka nettisivuilla ei valitettavasti kyllä ole verkkokauppaa, mutta googlaamalla löytynee jälleenmyyjiä. Varoituksen sana kyllä heti alkuun, sillä Miss Étoilen valikoima on niin hurmaava, että voi koitua kukkarolle kohtaloksi.

Mutta sitten olisi vielä aika paljastaa viime kertaisen kisan voittaja, koska joku onnekas saa nimittäin omakseen ihanan paketin Twiningsin uutuuksia. Tällä kertaa arpaonni suosi seuraavaa kommentoijaa:

NannaKoo:

Syksy ja teekutsut!

Kiitos kaikille osallistuneille ja ihania alkusyksyn teehetkiä!

tee4.jpgtee5.jpgtee7.jpgtee1.jpg

Photos: Jenni Rotonen / Pupulandia

Related posts

16/09/15

Drinkkikoulussa ja kuohuviiniopissa

1 23 altia15.jpg

Kaupallinen yhteistyö: Altia

Tällä viikolla jetlagin piinaama maanantaipäivä alkoi astetta lempeämmissä merkeissä, sillä pääsin viikon alkajaisiksi osallistumaan Altian järjestämään kuohuviini- ja drinkkikouluun. Kolmen kopla minä, Vivian ja Nata pääsimme Altian koulutusbaariin kokeilemaan kuohuviinipohjaisten cocktailien tekemistä Altian oman drinkkigurun Mikaelin opastamana.

Olen joskus täällä blogin puolella tainnut asiasta kertoakin, mutta olen aivan surkea viinituntija. En oikeastaan tiedä viineistä yhtikäs mitään, vaikka itse juoma maistuukin. Olikin siis aika mielenkiintoinen oppituokio päästä kuulemaan tarkemmin eri kuohuviinityyppien eroista ja esimerkiksi siitä, mitä eroa on cavalla ja proseccolla. Oikeastaan eri kuohuviinityyppien erot piilevät valmistusprosesseissa, joiden toisessa ääripäässä ovat jälkikäteen hiilihapotetut viinit (ne ihan kaikkein halvimmat kuohujuomat, yyh) ja toisessa ääripäässä taas hirmuisen monimutkaisen prosessin läpikäyvä samppanja.

altia1.jpg

Tiesittekö muuten, että cavan valmistusprosessi on samppanjan kanssa liki identtinen, mutta samppanjaksi saa kutsua vain Champagnen alueella Ranskassa tällä tietyllä menetelmällä valmistettua kuohujuomaa. Cava kuulemma sopii kuohuviinipohjaisten drinkkien tekoon kuitenkin samppanjaa paremmin, sillä sen maku on hitusen miedompi ja hedelmäisempi kuin voin ja briossin vivahteita huokuva samppanja. Sainkin tehtäväkseni nuuhkia ensi kerralla samppanjalasia, sillä ilmeisesti juuri tuo briossimainen aromi on parhaita keinoja tunnistaa, milloin lasissa on samppanjaa ja milloin cavaa, jos asia ei ole ennen hörppäystä tiedossa.

Olo oli cocktailkoulussa vähintäänkin yksinkertainen, sillä tuntui, että Nata ja Vivve tiesivät juomista ja drinkkien sekoittelusta hurjan paljon jo etukäteen. Ihmettelin aikani, olenko tosiaan jotenkin poikkeuksellisen pihalla näissä jutuissa, kunnes paljastui, että kumpainenkin on aikanaan työskennellyt baaritiskin takana alan hommissa. No johan alkoi selkiytyä, miksi mimmien drinkkitietämys oli aivan eri levelillä eikä minunkaan tarvinnut enää hävetä osaamattomuuttani. 

altia7.jpg

Alkuun käytiin tosiaan vähän läpi perustietämystä kuohuviineistä ja sen jälkeen kouluttaja-Mikael teki meille esimerkkinä muutaman erilaisen cocktailin Cordoniu-cavaan sekä mansikkaiseen Fresitaan. Monilla on muuten kamalia ennakkoluuloja tuon Fresitan suhteen, mutta itse juomaa useamman kerran maistelleena ja Mikaelin opissa siitä vielä lisää kuulleena haluan kertoa, että se on oikeasti aika hyvää. Moni pelkää sitä mansikkaista aromia, mutta koska Fresitassa on käytetty vain ihan oikeaa mansikkaa eikä mitään esanssilitkuja, maku on hyvin luonnollinen. Eikä muuten ollenkaan niin makea kuin moni kuvittelee. Esimerkiksi Nata sai kumota ennakkoluulonsa lähtökuoppiinsa maistettuaan Fresitaa tilaisuudessa ensimmäistä kertaa – ja oli heti valmis santsaamaan yllättyneenä kirpakan raikkaasta mausta.

Mikaelin näyttämien esimerkkidrinkkien jälkeen pääsimme kokeilemaan ihan omien cocktailien sekoittelua. Käytössämme oli koko Altian koulutusbaarin tarjonta sekä runsas valikoima tuoreita hedelmiä, marjoja ja yrttejä, joten siitä sitten vain runsaudenpulan keskellä miettimään, mitä omaan juomaansa haluaisi sekoittaa. Oma lempijuomani yleensä drinkkipuolella on mojito, joten mietin, että kuohuviiniosastollakin voisi kokeilla jotakin raikkaan minttuista. Niinpä lähdin liikkeelle mintusta sekä De Kuyperin kurkkulikööristä. Sain Mikaelilta asiantuntevaa ohjausta ja hyviä vinkkejä vierestä samalla, kun itse keskityin hommaan kieli keskellä suuta.

altia2.jpg

Mikaelilla on tässä käsissään aito ja alkuperäinen baarimikon opas, jossa neuvotaan cocktailien saloihin.

altia8.jpg

Tässä yksi maistelemistamme esimerkkidrinkeistä, nam!

altia5.jpg

Tässä puristetaan sitruunankuoresta drinkin joukkoon aromaattisia öljyjä.

altia6.jpg

Saimme vinkin, että tällainen kunnon sitruspuristin on drinkintekohommissa ihan must. Monessa eri koossa saatavia laadukkaita puristimia saa kuulemma ainakin Stockmannilta sekä keittiövälineputiikeista. Vinkki: appelsiinille tarkoitetulla puristimella saat puristettua myös pienemmät sitrushedelmät kuten limet ja sitruunat, mutta esimerkiksi limepuristimeen et saa mahtumaan appelsiinia mitenkään. ;) Jos siis haluat panostaa vain yhteen, hanki suuri. Tämä on muuten oiva apuväline myös muuhunkin ruoanlaittoon, sillä puristimella saa sitrushedelmästä irti ihan kaikkeen nesteen. 

altia10.jpg

Oman drinkin teko alkoi Mikaelin oppien mukaisesti mintunlehtien “säikäyttämisestä” eli minttua käytettäessä kannattaa ihan alkuun irroittaa nippu lehtiä varresta ja läimäyttää niitä muutaman kerran kädellä. Tämän jälkeen nippua voi läpsiä muutaman kerran kämmentä vasten, mikä auttaa aromeja irtoamaan lehdistä paremmin. Vinkki: kauppojen yrttiruukuissa myytävä minttu on todella miedon makuista, joten jos haluat oikeasti maistuvaa minttua, kannattaa ostaa irtona rasiaan pakattuja tuoreita mintun oksia, jollaisia myydään paremmin varustelluissa ruokakaupoissa.

altia12.jpg

Seuraavaksi joukkoon sekoiteltiin tuorepuristettu limemehu sekä tiraus sokerilientä.

altia13.jpg

Ja sen jälkeen oli kurkkuliköörin aika.

altia14.jpg

Kun mintunlehtien päälle oli kaadettu limemehu, sokeriliemi sekä kurkkulikööri, pyöräytin vielä tuollaisella “nuijalla” mintunlehtiä kevyesti, jotta niistä irtoaisi enemmän makua. Vinkki: kun teet drinkkiä, jossa on seassa tuoretta minttua, hiero mintunlehtiä kevyesti jollain tylpällä keittiövälineella tai lusikalla. Älä kuitenkaan survo ja rusenna lehtiä lasin pohjalle, sillä se antaa mintulle kitkerän sävyn. Lisäksi se toki rumentaa juoman ulkonäköä sekä saa rusentuneet lehdet liiskaantumaan pilliin ja tukkimaan sen.

altia18.jpg

Sen jälkeen lasi täytettiin jääpaloilla ja kaadettiin sekaan cava. Vinkki: kuohuviini kannattaa kaataa jäiden sekaan hyvin hitaasti ja varovaisesti, sillä jää saa sen kuohumaan entistäkin villimmin. 

altia19.jpg

Lopuksi sekoiteltiin ainekset keskenään nostelemalla kevyesti lusikalla pohjalle jääneet aromit pintaan. Vinkki: juomaa ei välttämättä tarvitse hämmentää, vaan koska maut ovat yleensä pohjalla, riittää että nostellaan juomaa lusikalla pohjalta pinnalle ja se sekoittuu vähän kuin itsestään. 

altia20.jpg

Siinä onnellinen ja ylpeä ensikertalainen drinkkinsä kanssa. :D Ja eikun maistelemaan. Superhyvää tuli!

altia22.jpg

Jos meikäläisen kurkkuinen kuohuviinicocktail kiinnostaa, niin tässä alla tarkempia ohjeita teille, jotka haluatte kokeilla ihan itse. Oli kyllä todella maukasta! :) Tarkemmat sekoitteluohjeet löytyvätkin tuosta yltä kuvateksteistä, mutta tässä vielä cocktailini ainesosat ja niiden määrät.

Jennin kurkkuinen kuohuviinicocktail

tuoretta minttua

1,5 cl tuorepuristettua limemehua

1,5 cl sokerilientä

2 cl kurkkulikööriä

kuohuviiniä

runsaasti jäitä

Olipa kivaa päästä kuulemaan cocktailien sekoittelun saloista ja kokeilemaan ihan oman drinkin tekemistä, sillä olen ollut drinkintekohommissa varmaan lähestulkoon yhtä pihalla kuin viiniasioissakin. Nyt on aivan eri fiilis lähteä kotonakin kokeilemaan ja miksailemaan, kun on edes jonkinlaista pohjatietämystä alla. 

Myös surkea viinituntemukseni saa toivon mukaan tänään hiukan buustia, sillä tänään ja huomenna 16.-17.9.2015 järjestetään Helsingissä Vanhalla YO-talolla Mikä viini! -tapahtuma, jossa pääsee ammattilaisten opastuksella tutustumaan viinien saloihin. Tilaisuus on yleisölle avoinna molempina päivinä klo 16-20. Tapahtumaan on ilmainen sisäänpääsy ja maistelulipukkeet kustantavat euron kappale. Jos siis myös joku teistä haluaa päästä kohentamaan viinitietouttaan ja maistelemaan hyviä viinejä asiantuntijoiden kanssa, niin nyt siihen olisi mainio tilaisuus. Lisätietoa tapahtumasta voi kurkata Viinimaan nettisivuilta. Mutta eipä hätää, jos jostain syystä et pääsisi paikalle, vaikka viinitiedon kartuttaminen kiinnostaisikin, sillä meikäläisen koontia viininmaistelusta saatte kuulla sitten vielä loppuviikosta!

PS. Tuttuun tapaan alkoholiin liittyvästä yhteistyöpostauksesta on kytketty lainsäädännön mukaisesti kommentointi pois eli älkäähän ihmetelkö!

altia24.jpg

Related posts