17/10/20

Aloittelijan sijoitussanasto

31

KAUPALLINEN YHTEISTYÖ: TAALERI & ASENNEMEDIA

Mitä tarkoittaa indeksirahasto? Entä mistä siinä korkoa korolle -ilmiössä oikein on kyse? Sijoittamiseen liittyvät termit saattavat aloittelevalle sijoittajalle tuntua melkoiselta heprealta. Se, ettei ymmärrä alan sanastoa, aiheuttaa helposti epävarmuuden tunnetta koko sijoittamiseen ryhtymisessä. Kynnys tutustua sijoitusoppaisiin saattaa olla melkoisen korkea, jos tuntuu, ettei edes ymmärrä, mistä niissä puhutaan. Myös erilaisten sijoituspalveluiden vertailu on vaikeaa, mikäli perussanasto on hakusessa.  Niinpä kokosin tähän postaukseen Taalerin asiantuntijan avustuksella sellaista perussanastoa, jonka ymmärryksestä voisi olla aloittelijallekin hyötyä. Ja vaikka kaikki ei jäisi kerralla päähän, niin termit on koottu tähän aakkosittain, joten niihin voi palata, mikäli tarvitsee myöhemmin tarkistaa. Sanaston lopussa käydään läpi myös muutamia yleisempiä asioita, joita termeihin ja sijoittamiseen liittyen on hyvä tietää ja huomioida.

Olen itse sijoitushommissa aivan noviisi ja päädyin aloittamaan sijoittamisen monen vuoden empimisen jälkeen vasta tänä syksynä. Yksi syistä, miksi asia roikkui to do -listalla vuosikaudet, oli nimenomaan se, etten tuntenut ymmärtäväni aiheesta tarpeeksi. Toisaalta sijoittamisen saloihin perehtyminen tuntui ajatuksen tasolla monimutkaiselta ja hankalalta, joten sekin jarrutteli etenemistä. Muutama kuukausi sitten otin viimein sen ratkaisevan askeleen. Lisää tästä voitte lukea aiemmin tekemästäni postauksesta, jossa selitetään auki aloittelevia sijoittajia askarruttavia kysymyksiä ja annetaan helppoja käytännön vinkkejä, miten sijoittamisessa pääsee alulle.

SIJOITUSSANASTOA ALOITTELIJALLE

Aktiivinen sijoittaminen

Sijoitusstrategia, joka perustuu sijoituskohteiden aktiiviseen valintaan ja pyrkimykseen saavuttaa jokin haluttu vaikutus, yleensä keskimääräistä parempi tuotto. Aktiivinen sijoittaja voi olla myös sellainen, joka valitsee salkkuunsa vain sijoituksia, joita itse pitää vastuullisina.

Allokaatio

Miten salkku jakautuu eri omaisuusluokkiin ja yksittäisiin sijoituskohteisiin omaisuusluokkien sisällä. Allokaatio voi tarkoittaa vaikka sitä, että 80% salkuista sijoitetaan osakkeisiin ja 20% korkoihin – tällöin puhutaan riskiallokaatiosta. Allokaatio voi tarkoittaa myös hienojakoisempaa jaottelua. Esimerkiksi sitä, kuinka suuri osa salkun osakkeista sijoitetaan Yhdysvaltojen osakemarkkinoilla toimiville yrityksille ja kuinka suuri osa Eurooppaan.

Arvo-osuustili tai säilytystili

Suomessa käytössä oleva sähköisten arvopapereiden säilytystili. Jos ostat osakkeen, säilytetään tieto tästä omistuksesta arvo-osuustilillä.

Bear market ja Bull market

Bear- ja Bull -markkinat viittaavat pitkittyneeseen aikaan, jona osakemarkkina nousevat (bull) tai laskevat (bear). Rajana on pidetty tyypillisesti 20 prosentin muutosta. Nousumarkkinan takana voi olla hyvä ympäristö talouskasvulle, joka johtaa siihen että yritysten liiketoiminta rullaa hyvin ja sitä myöden osakekurssit nousevat. Laskumarkkina voi puolestaan syntyä heikoista talousnäkymistä.

Dow Jones

Osakeindeksi, joka mittaa 30 suurimman Yhdysvaltain pörsseissä listattujen yritysten osakekurssia, jota käytetään yritysten kurssikehityksen seurantaan.

Due diligence

Erityisesti yrityskauppojen yhteydessä käytetty termi perinpohjaiselle selvitystyölle, joka tehdään ennen yrityskauppoja. Due diligence on pitkä prosessi, jossa yrityksen kuntoa ja tulevaisuuden näkymiä mitataan ja arvioidaan monesta eri näkökulmasta. Due diligenceksi voisi myös kutsua sitä kun perehdyt taloyhtiön papereihin ennen asuntokauppoja.

ESG-sijoittaminen

Kirjainyhdistelmä ESG tulee sanoista environment, social ja governance ja tarkoittaa vastuullista sijoittamista, jossa huomioidaan ympäristöön, sosiaalisiin ja hallinoillisiin asiohin liittyvät aspektit. Erilaisten yritysten vastuullisuutta voi arvoida esimerkiksi niiden vastuullisuusraporteista, joissa arvioidaan mm. luonnon monimuotoisuuden säilyttämiseen, energiatehokkuuteen, ihmisoikeuksiin ja henkilöstö politiikkaan, veron maksuun ja korruption ehkäisyyn liittyviä toimenpiteitä. Ei ole mitään lukua, jonka perusteella sitä voisi arvioida, mutta perehtymällä asiaan (esimerkiksi tämän blogipostauksen avulla) voi jo päästä pitkälle. Jos tarkempi asiaan syventyminen ei kiinnosta, vaihtoehtona on sijoittaa myös sijoituskohteisiin, jotka on koottu nimenomaan vastuullisuutta silmälläpitäen. Tällainen vaihtoehto on esimerkiksi Taalerin Impakti-salkku.

ETF-sijoittaminen

Exchange traded fund, lyhennettynä ETF, eli pörssinoteerattu rahasto, on sijoitusrahasto, jolla käydään kauppaa arvopaperipörssissä. ETF:t muistuttavat perinteisiä sijoitusrahastoja, mutta niitä voidaan ostaa osakkeiden tapaan kansainvälisistä pörsseistä. Useimmat ETF:t ovat ns. passiivisia ja niiden sijoituksissa jäljitellään mahdollisimman tarkasti valittua markkinaindeksiä. ETF:n kulut ovat tyypillisesti aktiivisesti hoidettuja rahastoja matalammat.

Hajautus

Tarkoittaa omaisuuden sijoittamista useaan sijoituskohteeseen vain yhden tai muutaman sijaan. Hajautus on sijoittamisen ainoa “ilmainen lounas”, sillä tutkimusten mukaan hajauttamalla riittävästi voi saavuttaa saman tuoton pienemmällä riskillä, kun tekee sijoituksia pitkällä aikavälillä.

Hallinnointipalkkio

Hallinnointipalkkio on ETF- ja rahastosijoittamisessa käytettävä yleinen palkkio, joka kattaa salkun hoidosta koituvat kulut. Hallinnointipalkkio lasketaan usein prosenttiosuutena salkun tai rahaston arvosta vuodessa. Sijoitustuotteissa voi olla myös muita kuluja, joita avataan esimerkiksi tässä Taalerin sivuilta löytyvässä blogipostauksessa. Artikkelissa valotetaan myös, mistä sijoittajana kannattaa maksaa.

Impakti-sijoittaminen

Kutsumme impakti-sijoittajamiseksi sellaista sijoittamista, jossa hyvän taloudellisen tuoton lisäksi edistetään aktiivisesti ratkaisuja maailmamme keskeisimpiin ongelmiin, kuten ilmastonmuutokseen, köyhyyteen ja eriarvoisuuteen liittyen. Onnistunut impakti-sijoitus on siis sellainen, joka saa aikaan jonkin positiivisen mitattavan hyödyn esimerkiksi yhteiskunnallisella tasolla, minkä lisäksi sijoittaja saa sijoitukselleen tuottoa. Impakti-sijoittaminen tunnetaan myös nimellä vaikuttavuussijoittaminen. Lisätietoa impakti-sijoittamisesta löydät esimerkiksi tästä postauksesta.

Indeksi

Sijoittamisessa indeksi tarkoittaa jonkin tietyn sijoitusjoukon arvonkehitystä. Esimerkiksi S&P 500 indeksi seuraa Yhdysvaltojen pörssiin listattujen 500 suurimman yrityksen osakkeiden arvonkehitystä. Indeksin arvonnousu voi johtua siitä, että näiden 500 yrityksen osakekurssit ovat keskimäärin nousseet. Jos yksi näistä 500 yhtiöstä menee konkurssiin, se ei vielä tarkoita että indeksin arvo laskisi, sillä muut 499 ovat samaan aikaan voineet menestyä. Tästä syystä indekseillä voi lisäksi seurata, miten jokin tietty talousalue (kuten Yhdysvallat) voi ja mitkä ovat sen tulevaisuudennäkymät.

Indeksirahasto

Rahasto, jonka sijoitusstrategia on ostaa sijoituksia jonkin indeksin mukaisesti. Indeksirahasto eroaa ETF:stä siten, että rahastoja myyvät eri toimijoiden (esimerkiksi pankkien) rahastoyhtiöt, kun taas ETF:iä voi ostaa pörssistä. Käytännössä on usein samantekevää, sijoittaako esimerkiksi S&P 500 indeksiä seuraavaan ETF:ään vai indeksirahastoon. Kannattaa kuitenkin kiinnittää huomiota eroihin kuluissa sekä ilmoitetussa sijoitusstrategiassa.

Johdannaiset

Johdannainen on rahoitusinstrumentti, joka arvo nimensä mukaan riippuu esimerkiksi jonkun muun arvopaperin hinnasta. Johdannainen voi olla esimerkiksi sellainen rahoitusinstrumentti joka seuraa yksittäisen osakkeen kehitystä 5x kertoimella: jos osakkeen hinta nousee 10%, nousisi johdannaisen hinta 50%. Toisaalta jos hinta laskisikin 10% niin johdannaisen arvo laskisi 50%. Tämä on esimerkki on yksinkertaisimmasta päästä ja johdannaisia käyttävän sijoittajan pitää olla hyvin perillä sijoituksen riskeistä, sillä muutosten todellisten vaikutusten arviointi omaan sijoitukseen hankaloituu. Vuosien 2007-2008 Subprime-finanssikriisi lähti esimerkiksi liikenteeseen johdannaisten laajamittaisesta väärinkäytöstä ja riskien huonosta arvioinnista. Tästä syystä johdannaismarkkinoita säännellään nykyisin paljon tiukemmin.

Joukkovelkakirja

Yhtiöt hakevat rahoitusta sijoitusmarkkinoilta kahdella tapaa: myymällä osakkeitaan listautumisanneissa pörssiin, sekä liikkeeseenlaskemalla joukkovelkakirjalainoja. Yhtiö saattaa esimerkiksi hakea 10 miljoonan euron lainan, jolla se rahoittaa jonkin investointinsa rahoituksen. Sijoittaja voi osallistua joukkovelkakirjalainaan ja lainata osan yrityksen tarvitsemista varoista saaden vastineeksi lainan ehdoissa olevan koron. Sijoitus yhtiön osakkeeseen on riskialttiimpi sijoitus kun yrityksen lainan rahoittaminen, sillä joukkovelkakirjasta saa vuodesta toiseen saman tasaisen tuoton, joka ei riipu yhtiön kehityksestä tai sijoittajien odotuksista sille, miten yhtiö kehittyy jatkossa. Jos yritys menee konkurssiin, maksetaan velat (eli esimerkiksi joukkovelkakirjoihin sijoittaneille) pois aina ennen kuin jäljelle jäävistä varoista jaetaan loput osakkeenomistajille.

Kasvu/tuotto rahastoissa

Samasta rahastosta myydään usein kahta eri sarjaa: kasvu- ja tuottosarjaa. Tuotto-sarja toimii siten, että rahasto myy sijoituksiaan sääntöjen mukaisesti ja maksaa ne sijoittajille tuotto-osuuksina. Tällöin sijoittaja saa tasaisin välein osingon kaltaista kassavirtaa sijoituksistaan, mutta toisaalta aina kun näin tehdään jää sijoittajalle maksettavaksi pääomatulovero, joka on tällä hetkellä noin 30% voitosta. Kasvu-sarja ei jaa voittoja ollenkaan, vaan mahdolliset voitot sijoitetaan uudelleen. Tällöin verotus ei realisoidu eikä sijoittaja menetä 30% veroihin. Tuottosarjat ovat yleisempiä esimerkiksi Yhdysvalloissa, missä osinkojen verotus ei ole yhtä kireää kuin Suomessa.

Kasvuosake

Kun yritys tekee voittoa, kertyy tästä käteistä rahaa yrityksen tilille. Yritys voi tässä kohtaa päättää, sijoittaako se käteisen uusiin hankkeisiin, jotka mahdollistavat yhä isompaa kasvua jatkossa vai maksaako se ne ulos sijoittajille osinkona. Kasvuyritys on sellainen yritys, joka mieluummin pitää käteisen itsellään sijoittaakseen ne edelleen. Kasvuyrityksessä uskotaan, että toimimalla näin voidaan kasvattaa yrityksen arvoa entistä nopeammin, mikä on sijoittajien eduksi. Kasvuosake viittaa siis osakesijoitukseen, jonka kohteena on kasvuyritys. Osinko-osake puolestaan viittaa sijoitukseen sellaiseen yhtiöön, joka mieluummin maksaa kertyneet varat ulos sijoittajille sen sijaan, että investoisi voitot omaan liiketoimintaansa. Tunnettu esimerkki kasvuyhtiöstä on esimerkiksi Google (Alphabet) ja osinkoyhtiöstä Fortum.

Kokonaiskulusuhde

Kokonaiskulusuhde eli lyhenteenä TER (Total Expense Ratio) tarkoittaa kulujen osuutta rahaston varallisuudesta. TER pitää sisällään kaikki rahaston toiminnasta syntyneet kulut, joihin voi lukeutua hallinnointipalkkion lisäksi esimerkiksi rahaston kaupankäyntipalkkiot ja mahdolliset tuottosidonnaiset palkkiot.

Korkoa korolle

Korkoa korolle tarkoittaa sijoittamallesi rahalle saatavan koron tai tuoton kasvua. Jos 100€ sijoitus kasvaa 50% on sen arvo tämän pääteeksi 150€ ja tuottoa 50€. Kun taas tämä 150€ kasvaa edelleen 50%, onkin sijoituksen arvo 225€ ja tuottoa 75€. Mitä enemmän euroja sijoitat, sitä suurempi on euromääräinen muutos sijoituksen arvon kasvaessa. Kun salkun arvo kasvaa, sijoitusten arvonnousun kautta syntyy korkoa korolle -ilmiö, sillä kasvava osa salkun arvosta onkin saavutettu sijoitusten arvonnousulla, eikä omien säästöjen kautta.

Korkokatto tai korkoputki

Korkokatto on yleensä asuntolainoissa käytettävä asiakkaalle myytävä tuote, jossa tiettyä maksua vastaan sovitaan, ettei asuntolainan korko nouse yli sovitusta, vaikka yleiset korot markkinoilla nousisivatkin. Erilaiset korkokatot ja -putket ovat käytännössä vakuutuksia. Kun menee hyvin tai normaalisti, maksat turhaan, mutta kun menee huonommin, säästät rahaa.

Korkomarginaali

Esimerkiksi asuntolainoissa maksettava korko muodostuu yleensä viitekorosta (esimerkiksi EURIBOR-korosta) ja pankin katteesta eli korkomarginaalista. Jos viitekorko on vaikka 0,2% ja marginaali 0,7% on lainan kokonaiskorko 0,9%. Korkomarginaaleissa voi olla isojakin eroja pankkien välillä ja marginaali kannattaa aina kilpailuttaa, kun hakee asuntolainaa.

Korkorahasto

Korkorahasto sijoittaa joukkovelkakirjoihin, eli yritysten liikkeellelaskemiin lainoihin. Korkorahastot jaotellaan yleensä lyhyen ja pitkän koron rahastoihin, missä pidempi sijoitusaika tarjoaa yleensä korkeamman tuoton ja koron. Tämän lisäksi eroja on yleensä myös siinä minkä riskiprofiilin yrityksen lainoihin sijoitetaan – mitä vakaampi ja menestyvämpi yritys on, sitä pienempää korkoa siitä saa.

Likviditeetti

Likviditeetillä tarkoitetaan usein sitä, kuinka nopeasti sijoitus on muutettavissa rahaksi. Esimerkiksi ison pörssiyrityksen osake on tyypillisesti likvidimpi kuin vaikkapa asunto. Mitä enemmän kyseisellä instrumentilla käydään kauppaa, eli mitä enemmän osakkeelle löytyy ostajia ja myyjiä, sitä likvidimpi se normaalisti on.

Listaamattomat ja listatut yritykset

Tällä viitataan siihen, onko yritys listautunut pörssiin vai ei. Pörssiin listaumisen etuna on se, että yritys voi hankkia pitkäaikaista rahoitusta helposti ja matalammilla kustannuksilla kuin listautumaton yritys. Listautuminen pörssiin on yritykselle kallista, joten yleensä listautuminen tehdään vasta sitten, kun yritys uskoo, että listautumisanti onnistuu eli pörssistä löytyy riittävästi kysyntää yrityksen osakkeille. Listatut yritykset ovat myös velvollisia toimittamaan tarkempia taloudellisia tietoja yrityksestään, koska sillä mitä yritys kertoo tai jättää kertomatta voi olla suora vaikutus sen osakkeen hintaan ja siten sijoittajien varoihin. Listaamaton yritys voi siinä mielessä toimia paljon vapaammin liiketoiminnassaan.

Markkinariski

Markkinariski on laaja termi, joka viittaa sellaiseen sijoitusmarkkinan riskiin, jota ei voi poistaa hajauttamalla. Esimerkiksi COVID19-pandemia sai aikaan laajamittaisen muutoksen, joka vaikutti kaikkiin sijoitusmarkkinoihin negatiivisesti. Hajauttamalla useampaan sijoitukseen ei olisi välttynyt arvonlaskulta. Markkinariski muodostuu useasta asiasta kuten korkoihin, raaka-aineiden hintoihin, valuuttoihin ja sijoittajien odotuksiin kohdistuvasta epävarmuudesta.

Merkintäpalkkio

Merkintäpalkkio on sijoitusrahasto-osuuksien merkinnästä maksettava palkkio. Merkintäpalkkioissa on isojakin eroja ja kunkin rahaston merkintäpalkkioiden tiedot löytyvät rahaston avaintietoesitteestä (KIID).

Morningstar

Morningstar Inc. on yhdysvaltalainen analyysitalo, joka tuottamaa Morningstar-tähtiluokitusta käytetään globaalisti kuvaamaan rahastojen tuottokehityksen menestysarviota. Mitä enemmän tähtiä rahasto saa, sitä paremmin se on menestynyt suhteessa muihin vastaaviin rahastoihin.

Obligaatio

Obligaatiot ovat pankin, valtion, kunnan tai yrityksen liikkeelle laskemia maksusitoomuksia tai arvopapereita. Obligaatioihin liittyy yleensä pieni riski, mutta siten myös niiden tuotto-odotus on matala.

Omavaraisuusaste

Omavaraisuusaste on tunnusluku, joka mittaa sitä kuinka suuri osa yrityksen varallisuudesta muodostuu omasta pääomasta (esimerkiksi käteinen ja kiinteistöt) suhteessa vieraaseen pääomaan eli lainaan. Korkea omavaraisuusaste viittaa siihen, että yrityksellä ei ole paljon lainaa. Omavaraisuusaste itsessään ei kerro yhtiöstä mitään, vaan tunnuslukua tulee tarkastella osana kokonaisuutta. Esimerkiksi jos yhtiöllä menisi niin huonosti, ettei kukaan myönnä sille lainaa, olisi omavaraisuusaste 100. Korkea omavaraisuusaste on tyypillisesti kuitenkin positiivinen asia.

Osake

Osakkeet ovat yhtiön liikkeelle laskemia arvopapereita, jotka oikeuttavat omistukseen yhtiössä. Jos yhtiö koostuu kahdesta osakkeesta ja omistat niistä toisen, omistat 50% koko yhtiöstä ja olet oikeutettu 50 prosenttiin sen voitoista. Tyypillisesti pörssiyhtiö koostuu miljoonista osakkeista, joiden määrä kerrottuna osakkeen hinnalla kertoo yhtiön markkina-arvon.

Osakeanti

Tunnetaan myös nimellä emissio ja tarkoittaa tilannetta, jossa yhtiö liikkeellelaskee uusia osakkeita tai luovuttaa hallussaan olevia omia osakkeitaan halukkaille ostajille. Osakeanti on yrityksen keino hankkia lisää pääomaa eli rahaa kassaan. Yhtiöt hakevat rahoitusta sijoitusmarkkinoilta perinteisesti kahdella tavalla: myymällä osakkeitaan listautumisanneissa pörssiin sekä liikkeeseenlaskemalla joukkovelkakirjalainoja.

Osakeindeksi

Osakeindeksi on indeksi, joka kuvaa tietyn osakejoukon arvonkehitystä. Esimerkki osakeindeksistä on Dow Jones tai S&P 500 indeksit, joista voit lukea lisää kohdissa Dow Jones ja Indeksi.

Osakesäästötili

Osakesäästötili on tili ja väline, jonka sisällä voit tehdä osakesijoituksia ja sijoittaa osinkoja verovapaasti. Tavallisesti, kun yhtiö johon olet sijoittanut maksaa sinulle osinkoja tai kun myyt yhden osakkeen voitollisesti ostaaksesi toista, tulee maksettavaksi pääomatulovero, joka laskee sijoitustesi arvoa. Osakesäästötilin sijoituksista pitää maksaa pääomatuloveroa vasta sitten, kun nostat rahaa tililtä. Osakesäästötilissä on erilaisia rajoituksia liittyen salkun enimmäiskokoon ja siihen, minkälaisia sijoituksia sen kautta voi tehdä – nämä ovat asioita jotka voivat muuttua ajan myötä jos lainsäädäntöön tulee muutoksia.

Osinko

Yrityksen voitosta osakkeenomistajille maksettava osuus. Osinko ei ole kiinteä, vaan vaihtelee vuodesta toiseen. Toisin kuin velkakirjan korkoa, osinkoa ei myöskään ole pakko maksaa. Lue lisää osingoista kohdassa Kasvuosake.

P/E-luku ja muut sijoittajalle tärkeät tunnusluvut

P/E-luku (price-to-earnings rate) on osakeanalyysissa yleisesti käytetty tunnusluku, joka mittaa yrityksen markkina-arvoa suhteessa sen osakekohtaiseen tulokseen. Osakkeen hinta perustuu siihen, mitä sijoittavat uskovat yrityksen arvon olevan, mikä puolestaan liittyy siihen, kuinka menestyksekäs yritys on ja kuinka hyvää tulosta se tekee. Erityisesti teknologia-alan yrityksissä odotukset yhtiön tulevalle kasvulle ovat erittäin suuret, minkä johdosta sijoittajat ovat valmiita maksamaan niistä kovan hinnan. Jos tämä yhdistyy siihen, että yritys ei vielä tee suurta tulosta, nousee P/E-kerroin korkeaksi, sillä sijoittajien maksama hinta (price) suhteessa tulokseen (earnings) on suuri. Intuitiivisesti ei kannata sijoittaa osakkeisiin, joiden hinta on liian korkea vaan suosia matalan P/E-luvun yrityksiä. Käytännössä tällöin jää helposti paitsi hyvistä sijoituksista, jotka lunastavat lupauksensa ja tuottavat sijoittajien odotusten mukaisesti. Osakeanalyysissä ei ole yhtä lukua, jota tulisi erityisesti seurata, vaan kannattaa aina katsoa isompaa kokonaisuutta.

Pörssi

Pörssi on julkinen kauppapaikka, jossa käydään kauppaa erilaisilla hyödykkeillä, erityisesti osakkeilla, mutta myös johdannaisilla, valuutoilla ja muilla rahoitusvälineillä. Ostaessasi esimerkiksi pörssilistatun osakkeen löydät pörssistä sijoittajia, jotka haluavat myydä osakkeitaan, ja hinnan, jolla he ovat omistuksestaan valmiita luopumaan. Osakkeen hinta määrittyy sen mukaan, mihin hintaan viimeisin kauppa kyseisellä osakkeella on käyty.

Rahasto

Rahasto on sijoitusinstrumentti, jonka ostaja saa osuuden sen varojen arvonkehityksestä. Rahasto kerää sijoittajilta varoja ja sijoittaa niitä markkinoille sijoitusstrategiansa mukaisesti. Kun rahaston sijoitusten arvo nousee, nousee myös rahaston omistajien sijoitusten arvo samassa suhteessa. Rahastot voivat olla fokusoituneita tiettyihin teemoihin tai aloihin, mutta niissä keskeistä on se, että niiden avulla ulkoistat sijoituskohteesi hallinnoinnin. Tällöin rahaston salkunhoitaja tekee sijoituspäätökset puolestasi liittyen hajautukseen ja osakevalintaan.

Rahoitusinstrumentit

Rahoitusinstrumentti on laaja käsite, joka pitää sisällään erilaiset tavat, joilla sijoittaja voi osallistua rahoitusmarkkinoihin. Rahoitusinstrumentteja ovat esimerkiksi osakkeet, joukkovelkakirjat ja rahastot eli omaisuuserät, joita ostamalla pääsee sijoittamaan.

Riski

Riski viittaa epävarmuuteen tulevasta tapahtumasta ja yleensä sitä ajatellaan negatiivisten muutosten kautta. Sijoittamisessa riskin sietäminen on hinta sille, että sijoitukselleen saa tuottoa. Mitä suurempi riski, sitä enemmän sijoittajan pitää vaatia sijoitukseltaan tuottoa.

Sijoitussuunnitelma

Sijoitussuunnitelma on yksilökohtainen suunnitelma, missä sijoittaja pohtii ensin mitä haluaa sijoituksillaan saavuttaa ja missä ajassa, sekä laatii raamit sille, miten tämä saavutetaan. Hyvä sijoitussuunnitelma toimii sääntökirjana sille, miten sijoittaja toimii eri tilanteissa, eli mitä pitää tehdä, jos sijoituksen arvo laskee. Hyvää sijoitussuunnitelmaa tärkeämpi asia on suunnitelmassa pysyminen, sillä suunnitelma tehdään juuri siksi, ettei asioilla tarvitse myöhemmin vaivata päätään. Aloita kysymällä itseltäsi, mitä haluat saavuttaa ja missä ajassa, ja arvioi sitten miten sinne pääset. Jos tarvitset apua sijoitussuunnitelman tekemiseen, voit laatia sellaisen ilmaiseksi esimerkiksi Taalerin Impakti-palvelussa, jossa ohjatusti pääsee vastaamaan omia tavoitteita, varallisuutta ja riskinsietokykyä kartoittaviin kysymyksiin – ja järjestelmä laatii vastausten perusteella yksilöllisen sijoitussuunnitelman (joka ei vielä sido mihinkään).

Shorttaaminen

Lyhyeksi myynnillä eli shorttaamisella tarkoitetaan tilannetta, jossa myydään arvopapereita, joita ei omisteta itse. Shorttaaja tavallaan siis lainaa tai vuokraa arvopaperit myyntihetkellä toiselta sijoittajalta tai välittäjältä. Shorttaaja odottaa arvopaperin kurssin laskua, jolloin hän voi ostaa arvopaperit takaisin halvemmalla ja netota voitollaan. Jos tällaisen arvopaperin kurssi nousee, shorttaaja häviää ja siis menettää rahaa. Shorttaajalla onkin siis iso riski menettää suuria summia, jos sijoitus kehittyykin positiivisesti vastoin shorttaajan odotuksia.

Tuotto-odotus

Tuotto-odotus tarkoittaa sellaista tuottoa, jonka sijoittaja voi realistisesti odottaa saavansa sijoitukselleen. Yksinkertaisin tapa selvittää tuotto-odotus on katsoa, miten vastaava sijoitus on menneisyydessä tuottanut ja olettaa, että näin on jatkossakin. Yksittäisen osakkeen tuotto-odotuksen määrittäminen on hyvin hankalaa, sillä yhtiöissä on suuriakin eroja. Jos arvioi laajemman kokonaisuuden tuotto-odotuksia, kuten osakemarkkinoiden tuotto-odotuksia, tulee arvioista sitä realistisempia, mitä pidemmälle historiaan katsoo. Parempi ja tarkempi selvitys tuotto-odotuksista löytyy esimerkiksi Taalerin blogista, joka kuvaa heidän tarjoamansa palvelun sijoitusfilosofiaa. Tuotto-odotus ei ole lupaus tuotosta vain vaan arvio siitä, millaista tuottoa sijoitukselle voisi realistisesti saada.

Volatiliteetti

Volatiliteetti mittaa sijoitussalkun tuoton heilahtelua; mitä suurempi volatiliteetti, sitä suurempi sijoituksen tulevaan tuottoon liittyvä epävarmuus. 10 000€ sijoitussalkun A arvo heilahtelee päivittäin 500€ ylös ja alas. Vuoden jälkeen salkun arvo on 10 500€. Sijoitussalkun B arvo heilahtelee päivittäin 25€. Vuoden jälkeen salkun arvo on sama 10 500€. Sijoitussalkku C:ssä on 10 000€ käteistä ja sen arvo vuoden päätteeksi on sama 10 000€. Sijoitussalkun B heilahtelu on huomattavasti maltillisempaa, kuin sijoitussalkun A. Tämä antaa perustan olettaa, että sijoitussalkun A tuottoihin kohdistuu suurempi epävarmuus, kuin sijoitussalkkuun B. Tämä tieto heijastuu sijoitussalkun A volatiliteetissa, joka on huomattavasti suurempi kuin sijoitussalkun B volatiliteetti. Sijoitussalkun C arvo ei ole heilahdellut suuntaan eikä toiseen vuoden aikana, joten sen volatiliteetti on 0%.

YLEISIÄ TERMEJÄ JA KYSYMYKSIÄ

Rahasto-sijoitus, osake-sijoitus vai korko-sijoitus?

Sijoitukset osakkeisiin ja korkoihin ovat suoria sijoituksia. Voit lukea näiden sijoitusinstrumenttien eri ominaisuuksista kohdissa Osake, Joukkovelkakirja ja Rahasto. Ei ole olemassa yhtä ja oikeaa sijoitusinstrumenttia: joku haluaa tehdä kaikki sijoituspäätöksensä itse, tällöin kannattaa sijoittaa osakkeisiin. Joku toinen haluaa vain sijoittaa ottamatta asioihin itse kantaa. Tällöin esimerkiksi Impakti-palvelu tai oikean sijoitusrahaston valinta tarjoaa hyvän vaihtoehdon, sillä näissä sijoituspäätöksistä vastaa ammattilainen.

Korkojen ja osakkeiden ero puolestaan liittyy pääasiassa vain riskiin. Jos sijoitushorisontti on lyhyt (eli aika, jonka päätteeksi haluat myydä sijoituksesi ja käyttää rahan muuhun tarkoitukseen), ei osakkeisiin kannata sijoittaa ainakaan kaikkia varoja, sillä osakkeiden hinnat voivat vaihdella enemmän lyhyessä ajassa. Toisaalta korkojen tuotto-odotus on osakkeita merkittävästi matalampi, joten osakkeisiin kannattaisi sijoittaa niin paljon kuin pystyy. Suositeltu minimisijoitusaika osakkeille on 10 vuotta, sillä tässä ajassa osakkeet ehtivät nousta isostakin kuopasta ja saavuttavat hyvän tuoton. Nyrkkisääntönä toimii tämä: mitä pidempi sijoitushorisonttisi on, sitä suurempi osuus sijoituksista kannattaisi sijoittaa osakkeisiin.

Toisaalta sijoittajien riskinsietokyvyssä on isojakin eroja ja koskaan ei kannata sijoittaa riskialttiimpaan kohteeseen kuin mikä tuntuu itsestä siedettävältä. Esimerkiksi Taalerin kautta voi laatia itse ohjatusti ilmaisen sijoitussuunnitelman vastaamalla muutamaan kysymykseen ja pääsee kartoittamaan, mikä yhdistelmä osakkeita ja korkoja voisi sopia omaan sijoitussalkkuun parhaiten.

Mikä on hallinnointikuluille suositeltu maksimi? Mitä pidetään kohtuullisina kuluina sijoittaessa rahastoihin/osakkeisiin?

Hallinnointipalkkio, kuten minkä tahansa muunkin palvelun hinta, pitäisi olla järkevä suhteessa siihen, mitä sillä saat. Jos rahasto sijoittaa korkoihin, joiden tuotto-odotus on matala, tulisi palkkionkin olla matalampi, jotta liian suuri osa tuotosta ei menisi kuluihin. Samoin rahasto sijoittaa vain indeksin mukaisesti eikä tee aktiivisesti töitä saavuttaakseen indeksiä parempaa tuottoa, ja siksi palkkion pitäisi myöskin olla matala. Jos rahaston salkunhoitaja onnistuu vuosi vuodelta indeksiä paremmin ja saavuttaa merkittävän ylituoton, niin silloin on perusteltua maksaa vähän korkeampaa palkkiota. Lopulta, kumpi onkaan tärkeämpää: se, että maksoit 0,25% palkkiota ja sait 5% tuoton kulujen jälkeen, vai se että maksoit 1,5% palkkioita ja sait 8% tuoton kulujen jälkeen?

Toinen järkevä peruste maksaa kalliimpia palkkioita liittyy siihen, kuinka paljon tarjontaa kyseiseen sijoitustyyliin on. Esimerkiksi yhdysvaltalaisiin suuryrityksiin sijoittavia rahastoja on pilvin pimein, joten sellaisesta rahastosta ei kannata maksaa juuri mitään – SXR8 ETF tekee näin ja sen palkkio on 0,07% vuodessa. Se on todella vähän. Toisaalta jos vastaavia rahastoja ei ole olemassa tai jos et voi itse mitenkään tehdä samanlaisia sijoituksia, voi olla perusteltua maksaa tästä palkkio. Taalerin Impakti-rahasto on esimerkki rahastosta, joita ei ole suomalaisten piensijoittajien saatavilla tällä hetkellä ja osin tästä syystä sen hallinnointipalkkio on 1%.
Passiivisten indeksirahastojen ja ETF:ien kohdalla järkevä hallinnointipalkkio on yleensä alle 0,50%. Aktiivisten osakerahastojen hallinnointipalkkiot vaihtelevat keskimäärin 1-2% välillä.

Tunnusluvut, jotka lukevat yritysesitteissä ja mitä niistä tulisi päätellä?

Tähän ei ole olemassa yksiselitteistä ja helppoa vastausta, sillä tunnuslukuja on monia erilaisia, minkä lisäksi sama tunnusluku voi kahdessa eri yrityksessä tarkoittaa aivan eri asioita. Esimerkiksi osinkoprosentti (eli yrityksen maksamien osinkojen osuus suhteessa sen hintaan) saa vääristyneen määrän huomiota, koska tietyt piensijoittavat pitävät suurta osinkoprosenttia synonyyminä hyvälle yritykselle ja sijoitukselle. Käytännössä on yrityksiä jotka eivät maksa osinkoa lainkaan, joten niiden osinkoprosentti on nolla. Amazon on markkina-arvossa mitattuma maailman suurimpana yrityksenä tällainen ja se on tänäkin vuonna (1.1.2020 – 13.10.2020) tuottanut yli 80% COVID19-shokista huolimatta. Fortum sen sijaan tunnetaan vakaana osinkoja maksavana yrityksenä, ja se on osingot mukaan lukien tuottanut samassa ajassa -10%. Jos haluat tehdä osakevalintaa itse, ei valitettavasti ole oikotietä onneen vaan kannattaa suosiolla perehtyä yhtiöihin harkiten punnitsemalla useita eri tunnuslukuja suhteessa muihin saman toimialan yrityksiin.

*

Jos olet kiinnostunut aloittamaan sijoittamisen, mutta et oikein vielä tiedä, mistä lähtisit liikkeelle, kannattaa lukea aiemmin syksyllä tekemäni postaus, jossa käydään läpi sijoittamiseen liittyviä perusjuttuja ja neuvotaan, miten yksinkertaisimmillaan pääsee alkuun. Lisäksi suosittelen kuuntelemaan Afterwork-podcastimme tekemän sijoitusaiheisen jakson, jossa asiantuntija vastaa yleisiin sijoitusaiheisiin kysymyksiin.

Related posts

20/08/20

Miten päästä alkuun sijoittamisessa?

4 43

KAUPALLINEN YHTEISTYÖ: TAALERI & ASENNEMEDIA

Saakelin sijoittaminen… Asia on nakuttanut takaraivossa ja roikkunut TO DO -listallani jo pienen ikuisuuden. Olen vuosien varrella ostanut useammankin sijoitusoppaan, käynyt sijoittamiseen liittyvässä tilaisuudessakin sekä yrittänyt etsiä intoa ja aikaa perehtyä asiaan kunnolla. Ja hups vain, johonkin on taas humpsahtanut viisi vuotta aikaa. VIISI VUOTTA! Siinä ajassa olisin todennäköisesti ennättänyt jo sijoittaa sievoisen summan ja kenties saada sijoituksilleni mukavasti tuottoakin. Jos siis olisin saanut aikaiseksi.

Sanotaan, että kaikkein huonoin vaihtoehto on makuuttaa rahojaan siellä säästötilillä. Korot ovat niin matalalla, että inflaatio syö rahan arvoa vikkelämmin kuin se ehtii kasvaa korkoa. Siksi melkein hävettää myöntää, että juuri niin olen tehnyt enkä ole viidessä vuodessa päässyt sijoitushommissa hataria suunnitelmia pidemmälle. Mutta olen varma, etten ole ainoa, joka yhä junnaa paikoillaan.

Kaikesta edellä mainitusta johtuen olin ihan vilpittömän iloinen, suorastaan huojentunut, kun arvostettu kotimainen sijoitusyhtiö Taaleri Varainhoito ehdotti minulle yhteistyötä liittyen vastuulliseen impakti-sijoittamiseen. Koska yritys oli minulle entuudestaan tuntematon, googlailin huolella ennen asiassa etenemistä. Herätti luottamusta, että Taaleri on saanut useita positiivisia mainintoja lukuisissa erilaisissa vertailuissa ja asiakastyytyväisyyskyselyissä, ja uskalsin lähteä etenemään yhteistyön tiimoilta. Pidän erityisen kiinnostavana myös impakti-sijoittamista, joka on sijoitusmaailman uusimpia nousevia trendejä. Impakti-sijoittaminen vie vastuullisuuden vielä astetta pidemmälle verrattuna perinteiseen vastuulliseen sijoittamiseen. Ja mikä voisikaan olla parempi tapa sijoittaa kuin se, että sijoitustoiminnallaan aktiivisesti tekee maailmasta parempaa paikkaa tuotoista tinkimättä.

Mahtavaa tässä yhteistyössä on tietysti myös se, että tunsin pääseväni ehkä viimein kysymään asiantuntijoilta kaikki ne kysymykset, joihin en vielä ole saanut vastauksia. Ja ilokseni sain viimein sen lopullisen sysäyksen loikata asiassa sen konkreettisen askeleen eteenpäin. Halusin tarjota myös teille Pupulandian seuraajille mahdollisuuden kysyä asiantuntijalta, joten jutun lopussa on luvassa on vastauksia Instagramissa minulle lähetettyihin kiperiin kysymyksiin.

Tiedän, ettei ole kyse rakettitieteestä, mutta aloittelijan silmissä kynnys sijoittamisen saloihin sukeltamiselle voi tuntua korkealta. Kokemattomalle sijoittaminen näyttäytyy helposti työläänä sekä vähän ahdistavana ja pelottavanakin asiana, jonka haltuun ottaminen vaatisi valtavasti aikaa, perehtymistä ja tietenkin sitä rahaa. Ahdistus on ymmärrettävää, sillä sijoittaminen on niitä asioita, missä ei haluaisi mokata ja pahimmillaan nähdä säästöjensä haihtuvan savuna ilmaan. Kun kyselin Instagramissa syitä, miksi muut kaltaiseni jahkailijat eivät ole saaneet aikaiseksi, syyt kuulostivat tutuilta: aikaansaamattomuutta, perehtymättömyyttä, kiirettä ja ajan puutetta, pelkoa rahojen menettämisestä sekä epävarmuutta omasta rahatilanteesta.

Aika monelle raha-asioiden hoitaminen ja miettiminen tuntuu jo lähtökohtaisesti epämukavalta. Vaikka tiedostan, että pään työntäminen pensaaseen ei varsinaisesti auta asiaa, on tunnustettava, että raha-asiat ja numerot ovat aina tuntuneet myös itselleni epämiellyttäviltä. Siksi olen yrittäjänäkin ulkoistanut kaiken mahdollisen kirjanpitäjälle, jotta voin itse keskittyä luovaan tekemiseen ja kaikkeen siihen, missä juuri minä olen parhaimmillani. Numeroiden pyörittelyn jätän mieluummin niille, joita se kiinnostaa ja jotka ovat siinä omimmillaan. Vaikka on toki fiksua etenkin yrittäjänä ottaa selvää perusasioista, pidän järkevämpänä tarjota itselle vastenmielisen työn jollekulle, joka osaa paremmin ja tekee sen mielellään sekä todennäköisesti nopeammin ja tehokkaammin – sen sijaan, että itse tuhertaisin sen parissa tuskan hiki otsalla. Käytän mieluusti arvokkaan työaikani paremmin.

Viime vuosina sijoittamisesta käytävässä keskustelussa on korostunut valtavasti omatoimisuus ja itsenäisesti tehdyssä sijoittamisessa onkin etunsa: mitä enemmän tekee itse, sitä vähemmän joutuu tietenkin pulittamaan erilaisia palvelumaksuja. Sitten on kuitenkin tällaisia minun kaltaisiani kiireisiä (tai vain vastahakoisia) ihmisiä, joilla ei ole aikaa tai motivaatiota perehtyä asiaan ja tehdä kaikkea alusta lähtien itse. Jos minä kerran olen juuri se henkilö, joka maksaa ihan mieluusti jollekulle muulle korvauksen siitä, että tämä tekee itselleni epämieluisan työn minun puolestani, miksi ihmeessä en soveltaisi samaa myös sijoittamiseen? Kun sijoittamisen aloittaminen on roikkunut vuosikausia tekemättömänä, niin todennäköisesti olisi ollut fiksumpaa maksaa jollekulle asian hoitamisesta jo silloin vuosia sitten. Mutta parempi myöhään kuin ei milloinkaan.

Erilaisissa sijoituspalveluissa hinnoittelu voi vaihdella paljonkin ja tietenkin kannattaa selvitellä vaihtoehtoja ja etsiä se itselle sopivin, jotta ei tule maksaneeksi liikaa tai turhasta. Tässä jutussa käydään läpi joitakin sijoittamiseen liittyviä perusasioita ja esitellään yksi helppo vaihtoehto minun kaltaisilleni, jotka haluavat päästä mukaan sijoittamisen kelkkaan helposti, vaivattomasti ja kohtalaisen pienellä riskillä. Monella on myös käsitys, että ryhtyäkseen sijoittamaan, rahaa pitäisi olla säästössä tuhansia euroja, mutta todellisuudessa jo melko pienelläkin summalla pääsee alkuun.

Yksi tärkeä teema sijoittamiskeskustelussa on minulle itselleni myös vastuullisuus. Koska olen muutenkin kiinnostunut vastuullisuuteen liittyvistä kysymyksistä, ne luonnollisesti kiinnostavat minua myös sijoittamisessa. En tietenkään halua sijoittajana tukea yrityksiä, joiden toimintatavat vahingoittavat ilmastoa ja ympäristöä, joten sijoitusintoani on jarrutellut myös tietämättömyys siitä, miten voisin varmistaa, että sijoitukseni paitsi tuottavat voittoa, päätyvät myös vastuullisesti toimiville yrityksille. Vastuullisen sijoittamisen rinnalla on alettu puhua myös vastuullisuuden vielä himpun verran pidemmälle vievästä impakti-sijoittamisesta, ja tässä jutussa pureudutaan nimenomaan siihen.

Ryhdyin itse yhteistyön innoittamana impakti-sijoittajaksi ja uskomatonta mutta totta, se vuosien jahkailu päättyi siis vihdoin ja viimein. Läpinäkyvään ja turvalliseen sijoituspalveluun turvautuminen tuntui tässä vaiheessa minulle sopivimmalta vaihtoehdolta ja luottamustani Taalerin Impakti-palvelua kohtaan lisäsi nimenomaan se, että kulut on avattu niin läpinäkyvästi. Ei siis tarvitse pelätä mitään epämääräisiä yllätyksiä palvelumaksujen suhteen. Eikä tarvitse stressailla siitä, että pitäisi itse olla kyttäämässä pörssikursseja ja stressailla niistä. Sijoittamisen aloittaminen oli myös todella helppoa, koska Impakti-palvelun kautta sijoittamisen voi aloittaa  digitaalisesti vaikka saman tien. Palvelu kysyy sinulta kaiken olennaisen ja arvioi tulotasosi sekä riskinottohalukkuutesi perusteella, millainen sijoitus sopii sinulle parhaiten. Koko homma vei aikaa varmaan alle vartin ja nyt olen sijoittaja! Vastuullisuudesta kiinnostuneelle tuntuu myös tärkeältä tietää, mihin rahani menevät ja millaisia yrityksiä niillä tuetaan. Mutta siis aika jännittävää – tästä se nyt lähtee!

Alle olen koonnut kattavan infopaketin impakti-sijoittamisesta, Taalerin Impakti-palvelusta ja sijoittamisen aloittamisesta sijoituspalvelun kautta. Ja lisäksi mukana on Taalerin asiantuntijan vastauksia teiltä seuraajilta saamiini kysymyksiin. Suosittelen myös lämpimästi tutustumaan uudelle sijoittajalle tarkoitettuun oppaaseen, jossa käydään selkeästi läpi sijoittamiseen liittyviä perusasioita.

MITÄ ON IMPAKTI-SIJOITTAMINEN?

Vaikka vastuullinen sijoittaminen ja impakti-sijoittaminen pyrkivät molemmat vastuullisuuteen, impakti-sijoittaminen vie vastuullisuuden vielä astetta pidemmälle: impakti-sijoittaminen on vastuullista sijoittamista, jolla tavoitellaan taloudellisen tuoton lisäksi mitattavaa yhteiskunnallista tai ympäristöllistä hyötyä. Taalerin Impakti-salkussa yhdistyvät hiilidioksidipäästöjen vähentäminen ja tuottava ETF-sijoittaminen, ja impakti- eli vaikuttavuussijoittamisessa tavoitellaan taloudellisen tuoton lisäksi mitattavaa yhteiskunnallista tai ympäristöllistä hyötyä.

Miten impakti-sijoittaminen sitten eroaa vastuullisesta sijoittamisesta? Vastuullisessa sijoittamisessa karsitaan sijoitettavien yhtiöiden joukosta ongelmatapaukset, joiden toiminta vahingoittaa ympäristöä. Impakti-sijoittamisessa puolestaan sijoitetaan yhtiöihin, jotka aktiivisesti tarjoavat ratkaisuja maailmamme keskeisimpiin ongelmiin, kuten ilmastonmuutokseen, köyhyyteen tai eriarvoisuuteen liittyen. Impakti-sijoittaminen on siis konkreettinen sijoitus tulevaisuuteen ja se on noussut 10 vuoden aikana nollasta 500 miljardin dollarin bisnekseksi.

Monen silmissä sijoittaminen edustaa ahneutta ja kovia arvoja, ja ajatuksen tasollakin sellaiseen toimintaan osallistuminen tuntuu epämukavalta. Haluan kuitenkin tarjota toisenlaisen näkökulman: impakti-sijoittaminen on konkreettinen keino vaikuttaa maailman kehitykseen positiivisesti, sillä samalla, kun turvaat omaa taloudellista tilannettasi ja tulevaisuuttasi, autat omalla sijoituksellasi juuri sellaisia toimijoita ja hankkeita, jotka tarjoavat ratkaisuja tämän hetken keskeisimpiin ongelmiin ilmastokriisistä köyhyyteen ja eriarvoisuuteen. Taalerin uusi Impakti-sijoituspalvelu tuo impakti-sijoittamisen ihan kaikkien saataville siinä, missä se aiemmin on ollut vain hyvin marginaalisen ihmisjoukon ulottuvilla.

MIKÄ ON TAALERI? JA VOIKO SIJOITUSYHTIÖIHIN LUOTTAA?

Taaleri on vuonna 2007 perustettu kotimainen finanssiryhmä ja uusiutuvan energian hankkeiden kehittäjä, jonka osake on listattu Helsingin pörssiin. Suomen parhaaksi varainhoitajaksi Arvopaperi-lehdessä vuonna 2019 valittu Taaleri tarjoaa nykyään sijoituspalveluita myös digipalveluna sellaisille henkilöille, joiden varallisuus ei ole aivan vielä perinteiseen varainhoitoon riittävällä tasolla. Varainhoidolla tarkoitetaan siis sitä, että jos varallisuutta on kertynyt runsaasti, omaisuudesta huolehtiminen luovutetaan ulkopuolisen asiantuntijan käsiin, joka sitten huolehtii varojen fiksusta sijoittamisesta.

Yleensä varainhoitopalveluita hyödyntävät siis henkilöt, joille varallisuutta on kertynyt merkittävästi, ja tästä syystä Taaleri saattaakin nimenä olla useimmille vielä hiukan tuntematon – uskallan tehdä rohkean oletuksen, että meistä useimmat eivät ole miljonäärejä (heh). Taalerin uusi digitaalinen Impakti-palvelu tarjoaa kuitenkin sijoituspalveluita myös pienemmällä budjetilla sijoittamisesta kiinnostuneille. Taalerin nimi saattaa olla monelle uusi tuttavuus, mutta käytännössä omat arvopaperisi säilytetään luotettavasti vakavaraisissa rahoituslaitoksissa, kaikki sijoitukset tehdään sinun omalla nimelläsi ja pääset aina käsiksi tiliisi halutessasi.

Monen mielikuva sijoitusyhtiöistä on myös kallis, mutta Taalerin Impakti-palvelu on edullinen, läpinäkyvä ja kustannustehokas: hinta koostuu aina hallinnointipalkkiosta 0,45% ja tuotteiden kustannuksista (keskimäärin 0,18%-0,45%) eikä muita kuluja ole. Koska Taalerin tähtäimessä on luoda pitkäaikaisia asiakkuuksia ja pitkäjänteisiä sijoituksia, kustannukset on haluttu pitää matalina. Impakti-salkun kulut ovat hiukan tavallista ETF-salkkua korkeammat, mutta se selittyy juuri sillä, millaisiin yrityksiin impakti-sijoittamisessa panostetaan. Perinteisessä ETF-sijoittamisessa tuotteiden vastuullisuudesta ei puolestaan ole mitään varmuutta. Vähän kuin vaateostoksillakin: vastuullinen vaate maksaa enemmän kuin pikamuotiketjun halpatuote. Taalerilla on toistaiseksi vielä mahdollista sijoittaa myös perinteiseen ETF-salkkuun, mutta yrityksen tähtäimessä on siirtyä kokonaan impakti-sijoittamiseen. Erilaisten salkkujen kuluista ja eroista löytyy enemmän tietoa Taalerin Impakti-palvelun nettisivuilta.

Kokemattomia sijoittajia pelottavat sijoittamisessa usein yllättävät kulut, joita joskus saattaakin tulla vielä ilmoitetun kokonaiskustannuksen päälle. Osa sijoitusyhtiöistä piilottaa tällaiset lisäkulut taitavasti eikä niitä välttämättä saa selville penkomatta. Todellisten kulujen selvittely onkin yksi ärsyttävimpiä ja ahdistavimpia puolia sijoituspalveluita vertaillessa. Arvostan itse Taalerin toiminnassa nimenomaan läpinäkyvyyttä: Taalerin sijoitussalkussa ei ole merkintäpalkkioita, säilytyspalkkioita tai lunastuspalkkoita eikä kaupankäyntikuluja tai tuottosidonnaisia palkkoita. Ilmoitettu hinta on siis se, mitä oikeastikin maksat – ilman yllätyksiä. Taalerin Impakti-palvelu on helppo tapa aloittaa sijoittaminen, mutta sen kautta voi myös näppärästi hajauttaa, mikäli sinulla on jo sijoituksia myös muualla.

MITEN ALOITAN IMPAKTI-SIJOITTAMISEN? PALJONKO MINULLA PITÄÄ OLLA RAHAA, ETTÄ VOIN ALOITTAA SIJOITTAMISEN?

Yleisesti ottaen sijoittamisen voi aloittaa pienelläkin summalla. Jos saat edes 50€ laitettua sivuun kuukaudessa ilman, että taloutesi joutuu sen takia ahdinkoon, kannattaa aloittaa sijoittaminen. Taalerin Impakti-palvelun nettisivuilla avataan hyvin sitä, miten inflaatio “syö” tilillä makaavia rahoja ja miksi sijoittaminen on perinteistä säästötiliä järkevämpi ratkaisu.

Impakti-sijoittamisen voi aloittaa 1000€ alkusijoituksella ja alkuun pääsee muutamalla klikkauksella: mene vain Taalerin Impakti-palvelun sivuille,  valitse sivuilta “aloita sijoittaminen” ja vastaa kyselyyn – se ei vielä sido sinua mihinkään. Sijoittaminen alkaa vasta, kun teet minimissään 1000€ arvoisen alkusijoituksen. Impakti-salkkuun voi sijoittaa juuri itselleen sopivalla tavalla: alkusijoituksen voi jättää kasvamaan sellaisenaan tai sijoitustilille voi myös aloittaa kuukausisäästämisen niin, että siirtää kuukausittain (joko manuaalisesti tai pankin toimeksiannolla) tilille itse valitsemansa summan. Impakti-salkkuun sijoittaminen on kuitenkin hyvin joustavaa ja halutessaan sijoitustilille voi siirtää rahaa vapaasti silloin, kun itselle sopii eli mikään ei ole sitovaa ja toimia voi aina oman elämäntilanteen mukaan.

Kyselyn avulla Taalerilla luodaan siis asiakkaalle henkilökohtainen sijoitussuunnitelma oman rahatilanteen ja elämäntilanteen mukaan: kyselyn avulla kartoitetaan muun muassa varallisuutta, riskinottohalukkuutta sekä sitä, miten pitkällä tähtäimellä sijoittamiseen ollaan aikeissa sitoutua. Vastausten pohjalta rakennetaan asiakkaalle sopiva salkku ja sen jälkeen Taalerin asiantuntijat huolehtivat salkusta ja tekevät jatkuvasti tarvittavia korjausliikkeitä markkinoiden kehityksen sekä asiakkaan tavoitteiden mukaisesti. Ei siis tarvitse itse vahdata pörssikursseja ja markkinoiden heilahduksia, kun asiantuntijat hoitavat sen asiakkaan puolesta. Ja omien sijoitusten tietoihin pääsee aina helposti käsiksi, jos haluaa itse tutkia tarkemmin, mitä omassa salkussa tapahtuu. Täältä löydät lisää tietoa aloittelijoille sijoittamisen perusperiaatteista.

HALUAN ALOITTAA IMPAKTI-SIJOITTAMISEN TAALERIN KAUTTA – MITÄ TEEN?

Taalerin kautta impakti-sijoittamisen aloittaminen on todella helppoa: minulla itselläni koko prosessi vei noin 15 minuuttia. Taalerin Impakti-palvelun sivuilta löydät kohdan “Aloita sijoittaminen” ja kun klikkaat sitä, pääset kyselyyn, jolla kartoitetaan esimerkiksi rahatilannettasi ja riskinottohalukkuuttasi. Vastaustesi perusteella älykäs järjestelmä arvioi, millainen sijoitussalkku sinulle sopisi parhaiten ja sen jälkeen teet vain alkusijoituksen (1000€) ja PIM, olet sijoittaja.

MIKSI SIJOITTAMINEN KANNATTAA?

Olen kuullut monien sijoittamisen aloittaneiden katuvan ainoastaan sitä, etteivät aloittaneet aiemmin. Kuten jutun alussa totesin, olen itsekin harmitellut, että jahkaillessa meni viisi hyvää sijoitusvuotta “hukkaan”. Niinpä pyysin uteliaisuuttani Taalerin asiantuntijoita laskemaan, mitä olisi voinut saada aikaiseksi, jos sijoittamaan olisi saanut ryhdyttyä jo aiemmin. He vastasivat näin:

“Jos Jenni olisi aloittanut sijoittamisen viisi vuotta sitten 1000€ alkusijoituksella ja tehnyt kuukausittain 100€ lisäsijoituksen säästössä olisi 8522€. Jos kuukausittainen lisäsijoitus olisi ollut 500€/kuukausi, säästössä olisi nyt 37 000€ ja jos kuukausittainen lisäsijoitus olisi ollut vaikkapa 1000€, sijoitusten arvo olisi nyt 72 598 €. Viiden vuoden sijoitusjänteellä tuottoa ei vielä ehdi kertyä kauheasti (potti siis koostuu enemmänkin säästämästäsi rahasta), mutta sijoitushorisontin pidetessä esimerkiksi 20 vuoteen tuotot kasvavat korkoa korolle jo huomattavasti enemmän ja tuoton osuus on jo yli puolet koko potista (laskettuna 7% tuotolla). Sijoittamisessa pitkäjänteisyys on kuitenkin tärkeää ja onkin hyvä huomata, että jos on valmis sijoittamaan pidemmän aikaa säännöllisesti, niin 10 ja 20 vuoden päästä nyt aloittaessaan potti voi olla seuraavanlainen.

10 vuotta

100€ per kk 19 127 € 10 vuoden kohdalla

500€ per kk 87 767 € 10 vuoden kohdalla

1000€ per kk 173 567 € 10 vuoden kohdalla

20 vuotta

100€ per kk 54 786 € 20 vuoden kohdalla

500€ per kk 258 452 € 20 vuoden kohdalla

1000€ per kk 513 034 € 20 vuoden kohdalla”

Laskeskelin huvikseni, että jos säästäisin 1000€ joka kuukausi 20 vuoden ajan sijoittamatta sitä, tililläni olisi 20 vuoden päästä 241 000€ (jos mukaan lasketaan se 1000€ alkusijoitus). Sijoitettuna tuo sama summa olisi yli kaksinkertaistunut. Tämä laskelma ja arvio antaa hyvää osviittaa siitä, miksi sijoittaminen on tilillä makuuttamista järkevämpää, vaikka sijoittaisi kuukausittain paljon pienemmänkin summan kuin tuo 1000€.

VASTAUKSIA SEURAAJIEN KYSYMYKSIIN

Mistä sijoittamisessa pitäisi lähteä liikkeelle? Millaisiin riskeihin olisi hyvä varautua?

Sijoittaa voi joko itsenäisesti tai palveluiden kautta. Erona niissä on se, että itsenäisesti sijoittaessasi joudut itse seuraamaan kursseja ja tehdä yksittäisiä sijoitus- ja myyntipäätöksiä jatkuvasti, kun taas palveluissa palveluntarjoaja tekee kokemukseen ja ammattitaitoonsa pohjautuen päätökset puolestasi.

Monelle on hankalaa arvioida kuinka paljon tai vähän riskiä sietää. Palvelussamme vastaat erilaisiin kysymyksiin taloudellisesta tilanteestasi ja siitä miten toimisit erilaisissa tilanteissa, minkä perusteella riskinlaskenta-algoritmimme suosittelevat sinulle sopivaa riskitasoa ja salkkua. Varasi sijoitetaan hajautetusti sinulle sopivan riskitason sijoituksiin ja älykkäät algoritmimme varmistavat että salkkusi pysyy tasapainossa.

Pitkäjänteinen säästäminen ja sijoittaminen on todella tehokas tapa turvata tulevaisuutesi ja onkin kannattavaa aloittaa sijoittaminen heti kun taloudellinen tilanteesi sallii sen. On kuitenkin hyvä muistaa ettei sellaisia rahoja kannata sijoittaa, joita saattaa tarvita äkillisesti. Aika on sijoittamisessa tärkeä elementti, sillä sijoituksien arvo saattaa vaihdella lyhyessä ajassa merkittävänkin määrän sekä ylös että alas. Mitä pidemmän aikaa sijoitat, sitä enemmän pääset nauttimaan korkoa korolle – ilmiöstä ja sitä varmemmin salkkusi arvo kasvaa.

Mikä on järkevä vastine säästötilille, kun varoja pitäisi voida käyttää yllättäviin kuluihin?

On järkevää säästää ja pitää säästötilillä sellaista summaa, jolla pärjää jos jotain odottamatonta tapahtuu. Sellaisia rahoja, joita tarvitsee akuutisti elämiseen ei koskaan kannata sijoittaa, mutta jos säästötilillä on jo mukavasti bufferia kannattaa alkaa harkitsemaan rahojen laittamista töihin eli oman varallisuuden sijoittamista ja siten oman varallisuuden kasvattamista.

Impakti-salkussa 55-85% salkusta sijoitetaan hajautetusti vastuullisiin ETFiin, jotka ovat lunastettavissa heti. Eli jos haluat vaikkapa lunastaa 5000€ salkusta 1000€ yllättäviin kuluihin, saat rahat tilillesi viimeistään viikon sisällä. Loppuosa sijoitetaan Impakti-rahastoon, josta varoja voi lunastaa 3 kuukauden välein. Jos haluat lunastaa kaikki sijoituksesi saat ETFiin sijoitetun osan (55-85% riippuen riskitasostasi) viikon sisällä, ja loput viimeistään 3kk kuluttua.

Mikä on minimisumma, jolla voi aloittaa sijoittamisen? Mitä jos ei voi sijoittaa samaa summaa joka kuukausi?

Voit halutessasi siirtää Impakti-palveluun myös pienemmän summan, mutta Impakti-palveluun siirtämäsi rahat sijoitetaan vasta, kun 1000€  alkusijoituksen raja täyttyy. Voit siis aloittaa impakti-sijoittamisen 1000€ alkusijoituksella. Et sitoudu mihinkään. Toki kuukausisijoittaminen on viisas tapa, sillä siten saat jopa pienillä summilla vuodessa säästettyä ja sijoitettua kivan summan. Kuukausisijoituksen teet itse verkkopankissasi ja se on yhtä helppoa kuin alkusijoituksen tekeminen. Et siis ole missään vaiheessa sitoutunut siirtämään rahaa palveluumme, vaan voit tehdä päätökset lisäsijoituksista joustavasti tilanteesi mukaan.

Millainen riski on menettää kaikki sijoittamansa rahat?

Sijoittamiseen liittyy aina riski, mutta palvelumme hajauttaa rahasi tuhansiin eri sijoituksiin, joten todennäköisyys menettää kaikki on äärimmäisen pieni.

Kannattaako sijoittaa, jos on kalliita korollisia käyttölainoja vai maksaa ne ensin pois?

Maksa ehdottomasti kalliskorkoinen laina pois. Ennen sijoittamisen aloittamista kannattaa myös säästää riittävä bufferi säästötilille yllättäviä menoja varten.

Vaikuttavatko sijoitukset esimerkiksi opinto- tai asumistukeen?

Sijoituksilla tehty voitto tulkitaan samanlaiseksi tuloksi, kuin muukin ansiotulo. Jos siis esimerkiksi ostat 1000 eurolla ETFn, jonka arvo nousee ja myyt sen 1200 eurolla lasketaan tämä 200 euron myyntivoitto tuloksi siinä missä 200 euron ansiotulokin. Samoin jos ostat 1000 eurolla osakkeen, joka maksaa 5 % osinkoa laskettaisiin tämä 50 euron osinko tuloksi. Jos et myy sijoituksia tai jos salkkusi ei ole kovin iso (vähintään 10.000€) on äärimmäisen epätodennäköistä että sijoituksien voitosta voisi muodosta ongelma opinto- tai asumistukien kannalta.

Impakti-palvelussa varasi sijoitetaan ETFiin, joista osa maksaa osinkoja (voitto-osuuksia). Salkkuasi pidetään tasapainossa automaattisesti mikä tarkoittaa että sijoituksia myydään tarvittaessa ja niillä varoilla ostetaan uusia salkkuusi paremmin sopivia sijoituksia. Tällöin salkuun voi realisoitua vähän myyntivoittoja. Kuitenkin alle 5 000 euron salkussa summa on tyypillisesti muutamia kymmeniä euroja vuodessa, joten vaikutus asumis- ja opintotukiin on hyvin pieni, mutta silti asia, joka kannattaa huomioida.

Kannattaako opintolainan sijoittaminen?

Opintolainan käyttäminen sijoituksiin on käytännössä velalla sijoittamista, jota sijoituspiireissä kutsutaan vivuttamiseksi. Hyötynä on se että pääset sijoittamaan varoja joita sinulla ei ole: jos sijoituksen arvo kasvaa enemmän kuin mitä lainasta pitää maksaa korkoja, niin se on taloudellisesti kannattavaa. Riskinä on se että laina pitää maksaa takaisin korkojen kera vaikka sijoituksen arvo olisikin laskenut. Lainaa ei kannata ainakaan ottaa jos ajattelee että ainoa tapa maksaa se takaisin on sijoituksista saadulla tuotolla.

Opintolainojen laina-aika on todella pitkä ja korko hyvin matala mikä tekee siitä sijoittajan silmissä houkuttelevan vaihtoehdon, mutta se on silti riskialttiimpaa kuin tilillä olevien säästöjen sijoittaminen. Sijoituksia ei ole yleensä järkevää myydä äkillisten menojen maksamiseen ja paras tapa onnistua onkin jättää ne kasvamaan. Ei siis välttämättä kannata sijoittaa opintolainaa, jos aikoo kuitenkin myydä niitä sijoituksia äkillisten menojen kattamiseksi.

Puhtaasti numeroiden valossa opintolainan sijoittaminen on aina järkevämpää kuin sen kuluttaminen esimerkiksi lomamatkoihin, mutta se mikä on omasta mielestä järkevää kokonaisuutena jää kunkin itse päätettäväksi. Ensisijaisesti opintolaina on tarkoitettu muuhun tarkoitukseen kuin sijoittamiseen, mutta sen sijoittaminen ei ole kiellettyä. Kannattaa kuitenkin itse pohtia, onko opintolainan sijoittaminen oman talouden kannalta järkevää.

Hankalinta ymmärtää ovat kulut. Millaisia kuluja Impakti-salkussa on?

Impakti-salkun kulut perustuvat hallinnointipalkkioon, joka on kaikille sama 0,45 % ja tuotteiden kustannuksiin, jotka ovat impakti-salkussa keskimäärin 0,45 %. Mitään muita kuluja ei ole. Palvelussamme ei ole piilokuluja kuten merkintäpalkkioita, säilytyspalkkioita tai lunastuspalkkoita eikä kaupankäyntikuluja tai tuottosidonnaisia palkkoita.

Impakti-salkun hoitokulut minimissään tai maksimissaan per vuosi?

Impaktisalkussa ei ole muita kuluja kuin sijoitussummaan perustuva hallinnointipalkkio 0,45 % ja
tuotteiden kustannukset, jotka ovat keskimäärin 0,45 %. Eli esimerkiksi 1000 euron sijoituksen kulut ovat 9 € vuodessa. Tilin avaaminen ei maksa mitään eikä myöskään sulkeminen. Maksat vain sijoittamiesi varojen hoidosta.

Millainen tuotto-odotus Impakti-salkussa on?

Impakti-sijoittamalla et joudu tinkimään tuotosta. Impakti-salkussa on sama tuotto-odotus kuin muissa vastaavan riskitason sijoituksissa. Edellytämme, että sijoitusten tuotto-odotuksen täytyy olla vähintään riskiin suhteutettu markkinatuotto.

Haluamasi riskitaso vaikuttaa tuotto-odotukseen, mutta sijoituksille on mahdotonta ennustaa kokonaistuottoa. Esimerkiksi kuukausisijoittamalla Impakti-salkkuun 300€ seuraavan 20 vuoden ajan, voit riskitasolla 7 saada kasattua 139 106 € arvoisen salkun, kun tuotto-odotus on 6%. Erilaisten sijoitussummien tuotto-odotusta 20 vuoden päähän voi haarukoida Taalerin Impakti-palvelun sivuilla ja kyselyn avulla laskemme tarkemman arvion sijoitusten tuotto-odotukselle omaan tilanteesesi perustuen.

Vaikuttaako sijoitettava summa sijoitusstrategiaan ja miten?

Ei vaikuta. Jo 1 000 € alkusijoituksella pääsee mukaan ja täysi hajautushyöty saavutetaan kun olet sijoittanut 5 000 €.

Millaiset olisivat hyviä sijoitusvaihtoehtoja, jos ei halua sitoutua sijoitukseen liian pitkäksi aikaa?

Jos sijoitushorisontti on lyhyt kannattaa suosia sijoituskohteita, joiden arvo ei heilu paljoa ja jotka voi muuttaa rahaksi joka päivä. Mitä pidempään suunnittelee sijoittavansa sitä suurempaa riskiä voi ottaa. Tuotto ja riski kulkevat käsi kädessä. Mitä suurempi riski, sitä suurempi mahdollinen tuotto. Impakti-palvelu tarjoaa mahdollisuuden päästä mukaan kiinnostaviin maailmaa muuttaviin hankkeisiin ilman vuosien sitoutumista. Impakti-salkussa 55-85 % salkusta sijoitetaan hajautetusti vastuullisiin ETFiin, jotka ovat lunastettavissa heti eli lunastaessasi sijoituksesi saat suurimman osan rahoista noin viikon sisällä ja loput viimeistään 3 kuukauden kuluttua.

Miten voi yleisesti ottaen tunnistaa vastuullisen ETF:n?

Vastuullisuuden määritelmä on hyvin laaja ja se saattaa tarkoittaa eri sijoittajille eri asioita. Vertailtavuuden ja tehokkuuden lisäämiseksi instituutiot, pankit ja varainhoitajat ostavat sijoituspäätösten tueksi vastuullisuus- eli ESG-analyyseja, joista käytetään myös termejä ESG-score tai -arvosana. Näitä analyysejä tuottavat analyysiyritykset eli reittaajat. Analyysiyritykset läpikäyvät esimerkiksi yritysten raportteja, dataa ja yrityksiä koskevaa uutisointia. Näiden numeeristen ja laadullisten tietojen pohjalta ne tuottavat yrityksille ESG-analyysin, joiden pohjalta yrityksen vastuullisuutta voi yrittää arvioida.

ETF:t ovat rahastoja, joita voi ostaa ja myydä pörssissä samalla tavalla kuin osakkeita. Niihin valitaan tyypillisesti yrityksiä eri maantieteellisiltä alueilta (kuten Eurooppa tai Yhdysvallat) ja niiden eri sektoreilta, jotta ETF:n ostava sijoittaja saa mahdollisimman laajan hajautuksen. Esimerkiksi Yhdysvalloissa informaatioteknologia on suurin sektori, joten Yhdysvaltalaisissa ETF:issä suurin osa rahoista sijoitetaan tähän sektoriin kuuluviin yrityksiin (kuten Appleen tai Microsoftiin).

Kun vastuulliseen ETF:n valitaan sijoituksia eri sektoreilta (esim. teknologia- tai teollisuussektorilta), kyseisen sektorin yritykset laitetaan vastuullisuusarvosanojensa mukaan järjestykseen ja näistä valitaan parhaat. Tiettyihin sektoreihin, kuten aseisiin, tupakkaan tai uhkapeleihin ei sijoiteta ollenkaan.

Osa sektoreista on lähtökohtaisesti vastuullisempia kuin toiset: esimerkiksi huonon vastuullisuusluokituksen teknologiayritys saattaa silti olla jonkin mielestä vastuullisempi kuin korkeamman arvosanan saanut energiasektorin yritys. Nopeasti ajateltuna voisi kuulostaa hyvältä idealta poissulkea kaikki sijoitukset energiasektoriin, sillä tällä hetkellä niiden liiketoiminta perustuu laajalti fossiilisiin polttoaineisiin. Sijoittamalla energiasektorin vastuullisimpiin yrityksiin tuet toisaalta vastuullisempaa liiketoimintaa, mikä kannustaa muitakin energiasektorin yrityksiä toimimaan vastuullisemmin. Näin ollen lopputuloksena voi olla kokonaisuutena vastuullisempi energiasektori, eikä energiasektori ehkä olekaan tulevaisuudessa synonyymi vastuuttomuudelle.

Vastuullisessa sijoittamisessa on siis monia harmaan sävyjä, mutta vuosi vuodelta tilanne paranee ja suunta on selvästi oikea. Impakti-sijoituksissa sen sijaan keskitytään positiivisen yhteiskunnallisen tai ympäristöllisen vaikutuksen tekemiseen. Kun valitsemme sijoituksia Impakti-rahastoomme ei riitä että yritys on oman sektorinsa vastuullisin, vaan tämän sijaan yrityksen pitää tuottaa rahallisen tuoton lisäksi myös jotain positiivista mitattavissa olevaa yhteiskunnallista hyötyä. Esimerkiksi sijoittamalla hankkeisiin, jotka rakentavat tuulivoimaa sijoituksesi vievät meitä kohti maailmaa jossa yhä suurempi osa kulutetusta energiasta tuotetaan uusiutuvalla energialla, mikä puolestaan vähentää tulevia päästöjä.

Voinko saada yhtä hyvää tuottoa vastuullisten sijoituskohteiden kautta kuin muuten?

Voit. Vastuullinen sijoittaminen ei ole hyväntekeväisyyttä eli tuotoista ei tingitä tai joutuisi korkeamman riskin pelossa menettämään yöunet. Joidenkin tutkimusten mukaan vastuulliset sijoitukset saattavat jopa tavallisia sijoituksia paremmin. Vastuulliset toimintatavat vähentävät riskejä yritysten toiminnassa, vaikuttavat suoraan yrityksen arvoon ja siten osakekurssiin. Kun yhtiö huomioi toiminnassaan esimerkiksi ympäristö- ja ihmisoikeusasiat, ei sijoittajan tarvitse huolehtia mahdollisista maineriskeistä ja niiden vaikutuksista tuottoon.

Mitkä sektorit ovat vastuullisessa sijoittamisessa suositeltuja? Miten vastuullisuutta arvioidaan?

Puhutaan suosimisesta ja poissulusta. Poissulussa käännetään selkä pahiksille ja suosimisessa valitaan hyvisten puoli. Vastuullisen sijoittamisen strategia voi olla myös best-in-class -tyylinen tapa, jossa valitaan toimialoilta parhaan ESG-analyysin saaneet yhtiöt salkkuun ja samalla taataan salkulle hyvää hajautusta. Tiettyihin sektoreihin, kuten aseisiin, tupakkaan tai uhkapeleihin ei sijoiteta ollenkaan.

Vastuullisen sijoittamisen parissa törmää väistämättä akronyymeihin ESG ja SRI. Lyhenne ESG tulee englannin kielen sanoista environmental, social ja governance. SRI tarkoittaa socially responsible investing. ESG ja SRI yhdessä instrumentissa saattaa tarkoittaa eri asiaa kuin toisessa rahoitusvälineessä. Tämä taas johtuu siitä, että vastuullisuus on moniulotteinen asia ja jokainen tekee määritelmän käytännössä itse. Jos sijoitusinstrumentti on niin kutsutusti vastuullinen, tiettyjä oletuksia tämä herättää: ympäristöstä kannetaan vastuu eli yritys esimerkiksi huolehtii ettei saastuta ympäristöä, työntekijöiden oikeuksia ja hyvinvoinnista kunnioitetaan ja yritykset huolehtivat hallinnostaan eli esimerkiksi maksavat veronsa.

Vertailtavuuden ja tehokkuuden lisäämiseksi instituutiot, pankit ja varainhoitajat ostavat sijoituspäätösten apuvälineeksi vastuullisuus- eli ESG-analyyseja, joista käytetään myös termejä ESG-score tai -arvosana. Näitä amalyysejä tuottavat analyysiyritykset eli reittaajat. Analyysiyritykset läpikäyvät esimerkiksi yritysten raportteja, dataa ja yrityksiä koskevaa uutisointia. Näiden numeeristen ja laadullisten tietojen pohjalta ne tuottavat yrityksille ESG-analyysin, jonka perusteella yrityksen vastuullisuutta voi arvioida.

Jos sijoittaa yleisrahastoon, saattaako vahingossa tukea esimerkiksi aseteollisuutta?

Impakti-salkussa käytämme vain vastuullisuuskriteerit täyttäviä tuotteita. Jos ostat globaalia indeksirahastoa, voi salkussasi olla vaikka mitä esim. aseteollisuuden tai tupakkateollisuuden tuotteita.

Voiko indeksi- ja etf-rahastojen menestyminen johtua siitä, että suuruuden ekonomia jyrää eli teet rahaa, koska olet suuri?

Ei. Jos on hyvin suuri, ei voi tehdä spesifejä sijoitusvalintoja. Rahastot menestyvät siksi, että ne ovat hyvin hajautettuja. Tämä on todella monitahoinen kysymys, johon lyhyesti vastaaminen on mahdotonta, mutta siis yleisesti ottaen ei.

Mikä kaikki lasketaan sijoittamiseksi?

Sijoittamista on hyvin monenlaista. Sijoittaa voi esimerkiksi asuntoihin, metsään tai rahoitusinstrumentteihin tai oikeastaan mihin tahansa asiaan, jonka arvon sijoituskohteen ostaja uskoo nousevan ajan kuluessa. Keskeistä on, että sijoituksen kohde ostetaan, sitä pidetään hallussa ja jossain vaiheessa myydään, kun tilanne on sille suotuisa. Sijoittamisessa tavoitellaan tuottoa eli sijoituksen arvon nousua, josta sijoituskohteen omistaja sitten hyötyy myydessään sen.

*

Toivottavasti tämä postaus antoi teille muille vielä sijoittamisasioissa epävarmoille vastauksia ja rohkeutta siirtyä suunnitelmista toteutukseen! Olisi kiinnostavaa kuulla mietteitänne aiheesta. Jäikö postauksen jälkeen vielä kysymyksiä? Millaisista sijoittamiseen liittyvistä asioista haluaisitte lukea tulevaisuudessa?

Photos: Jenni Rotonen & Ona Rihu

Related posts

6/01/18

Haaveissa oman asunnon ostaminen?

20 101

Vuosi sitten suunnilleen juuri tänä päivänä minä keksin, että voisin ostaa kämpän. Sitä aiemmin en ollut asialle ihan kamalasti uhrannut ajatusta. Asustelin mukavasti kivassa vuokra-asunnossa hyvällä sijainnilla ja olin elämääni oikein tyytyväinen. Erään käymäni keskustelun myötä ajatuksiin jäi kuitenkin kytemään idea ihan omasta kodista…

Minulla oli takanani ensimmäinen oikeasti hyvä bisnesvuosi, mikä käytännössä tarkoitti sitä, että olin tienannut merkittävästi enemmän kuin kulutan ja pohdiskelin, mitä noilla viivan alle jäävillä rahoilla kannattaisi tehdä. Totuushan on, että kaikkein huonoin sijoitus on makuuttaa niitä vain tilillä, koska inflaatio syö koko ajan rahan arvoa ja tavallisilla tileillä vuosikorko on melkoisen huono.

Olin pohdiskellut kaikenlaisia sijoitusjuttuja, mutta se maailma tuntui aloittelijalle hieman monimutkaiselta, enkä ollut saanut edettyä asiassa suuntaan taikka toiseen. Juttelin juuri näitä aikoja viime vuonna raha-asioista ystäväni kanssa, joka tokaisi, että olisikohan nyt aika ostaa se asunto ja muistutti, että sekin on nimenomaan sijoitus. Kaikenlaisia osakekauppoja ja rahastoja pähkäillessäni oli päässyt unohtumaan, että totta tosiaan, asuntohan tässä elämäntilanteessa olisi ehkä se järkevin ja luontevin sijoituskohde. Tuntui kuin lamppu olisi syttynyt pääni päällä ja päätin siltä seisomalta, että juuri nyt on minun aikani ostaa ihan oma asunto.

Nyt tuntuu ystäväpiirissäni käynnistyneen se vaihe, että asunnon ostaminen on ajankohtainen asia todella monelle ja olen jutellut kämppäasioista yhden jos toisenkin kanssa. Viimeksi tänään aamulla kävin supermielenkiintoisen keskustelun aiheesta erään kaverin kanssa, joka oli juuri päättänyt ryhtyä etsimään omaa kämppää. Tästä syystä tuumailin, että voisi olla kiinnostavaa kertoa omasta asunnon ostoprosessistani vuosi sitten ja jakaa myös omia vinkkejäni teille, jotka olette vasta pohdiskelemassa asuntoasioita. Tässä siis vähän tarinaa oman kämppäprojektini taustalta, mutta suunnitteilla on vielä varsinainen vinkkipostauskin. :)

*

Rehellisesti sanottuna mietin pitkään, ostaisinko omaa asuntoa ollenkaan. Ajatus henkisestä (ja vähän fyysisestäkin) sitoutumisesta yhteen asuntoon ja asuntolainaan tuntui pelottavalta ja rajoittavalta. Enhän tiennyt ollenkaan, tulisinko välttämättä edes jäämään Suomeen tai mihin suuntaan tämä elämä muutenkaan seuraavaksi heittäisi. Ja totta puhuen en tiedä vieläkään, mutta silti asunnon omistaminen ei kauhistuta enää.

Yksi iso syy pitkälle harkinnalleni oli myös se, että olin tottunut vuokralla asuessani tietynlaiseen elintasoon. Pystyin asumaan tuloillani aika mukavasti ja pihistelemättä kivan kokoisessa vuokrakämpässä hyvällä paikalla lähellä kaikkea. Aiemmalla tulotasollani oman asunnon ostaminen olisi todennäköisesti väistämättä tarkoittanut muuttoa jonnekin huomattavasti kauemmas keskustasta ja pienempään asuntoon. Totesin, etten olisi ollut siinä vaiheessa elämääni valmis tuollaisiin kompromisseihin vain asunnon omistamisen ilosta, ja niin asia jäi yhä hautumaan ajatuksiini.

Yhden askeleen mahdollisia tulevaisuuden asuntokauppoja kohti olin kuitenkin jo ehtinyt ottaa, sillä entinen poikaystäväni oli painostanut minua avaamaan asuntosäästötilin. Hän oli suorastaan järkyttynyt, että olin kolmekymppinen, eikä minulla ollut ASP-tiliä. Minä taas olin järkyttynyt, että kuulin tällöin koko ASP-tilistä ensimmäistä kertaa ja mietin, että miksei kukaan ollut kertonut tällaisesta mahdollisuudesta jo aikaisemmin? Ennen kaikkea olin kiitollinen, että fiksu poikakaveri pisti pyörät pyörimään. Saattoipa hänellä olla vähän omakin lehmä ojassa, kun haaveissa oli ehkä jonakin päivänä yhteinen koti. :D

Avasin asuntosäästötilin samantien ja tuolloin teinkin sen aika kreivin aikaan, sillä aiemmin asuntosäästötilin avaamiselle yläikäraja oli 30 vuotta ja olin juuri täyttänyt 30. Sittemmin ikärajaa nostettin 39 vuoteen, joten nykyään asuntosäästäminen on ASP-tilin puitteissa paljon joustavampaa. Asunnon ostaminen ei vielä tiliä avatessani ollut minulla lähiaikojen suunnitelmissa, mutta ASP-tilille pitääkin säästää vähintään kahden vuoden ajan, jotta saa hyödynnettyä kaikki asuntosäästötilin erinomaiset edut.

Miksi kannattaa avata ASP-tili?

Miksi se asuntosäästötili sitten kannattaa olla olemassa? Sillä saa säästöilleen paitsi huomattavasti tavallista tiliä korkeampaa korkoa (joka on vieläpä verovapaata), myös lainalleen valtiontakauksen. Ja se on aikamoisen hyvä etu se! ASP-tilin voi avata kuka tahansa 15-39-vuotias, joka ei ole vielä koskaan aiemmin omistanut asuntoa eli se on siis tarkoitettu ensiasunnon ostajille. Tiliin on oikeutettu myös sellainen henkilö, joka on aiemmin omistanut alle 50% asunnosta. Lisää ASP-tilistä ja muista sen eduista ja ehdoista voi lukea esim. Wikipediasta, jossa on kerrottu asiasta yleisemmällä tasolla, mutta luonnollisesti myös eri pankkien sivuilta löytyy asiasta lisäinfoa.

Suosittelen painokkaasti asuntosäästötilin avaamista, vaikka asunnon ostaminen ei olisikaan ihan lähitulevaisuuden suunnitelmissa, sillä siinä hetkessä, kun asia tulee joskus ajankohtaiseksi, on ihan mieletön etu, jos takataskussa on jo valmiina asuntolainalle valtiontakaus sekä tilillä talletettuna asunnon käsiraha.

Itseäni lähinnä harmitti, etten ollut avannut tiliä jo aiemmin, koska minimitalletus kuukausittain ASP-tilille on vain 50 euroa ja olisin varmasti pystynyt pienemmistäkin tuloista säästämään tuon summan tai enemmänkin kuukausittain jo aikaisemminkin elämässäni. Samalla olisin voinut kerryttää käsirahaa sekä sen korkoa huomattavasti kauemmin ja suuremmaksi. Maksimissaan ASP-tilille voi siirtää kuukausittain 1000 euroa, joten ideana on juuri tuollainen tasainen ja säännöllinen säästäminen oman kulloisenkin budjetin puitteissa. Rahat saa myös tililtä myöhemmin ulos halutessaan, vaikka päättäisikin olla ostamatta asuntoa – tällöin ei vain saa tilistä koituvia ekstrahyötyjä, joten varsinaisesti mitään haittaa asuntosäästötilistä ei käytännössä voi olla. Jos sinulla siis on kuukausittain laittaa sivuun edes se 50 euroa, niin suosittelen painokkaasti avaamaan ASP-tilin tulevaa ajatellen.

Suunnitelmista toteutukseen

Olin itse tämän asuntoprojektin vuosi sitten keksiessäni todella kiitollinen, että minulla oli olemassa se ASP-tili, jolle oli noin 3,5 vuoden aikana ehtinyt kertyä säästöjä jo sievoinen summa. Käytännössä olin jo vuosien varrella säästänyt lähes kokonaan asunnon käsirahan eli 10% myyntihinnasta ja minulla oli ASP-tilin kautta takaus lainalle jo olemassa. Tämä helpotti suunnitelmista toteutukseen siirtymistä huomattavasti eikä tarvinnut esimerkiksi vaivata vanhempia laina-asioissa pyytämällä heitä takaajiksi.

Kaverini kanssa vuosi sitten käymäni keskustelun innoittamana aloin nähdä asunnon ostamisen enemmän nimenomaan sijoituksena kuin tunneasiana (vaikka ovathan asuntokaupat, ja varsinkin ne ensimmäiset, monelle silti viime kädessä aika tunnepohjainen asia – niin myös minulle). Ajatus omistusasunnosta ei enää tuntunut pallolta jalassa tai rajoittavalta sitoumukselta, vaan hyvältä sijoituskohteelta sekä mainiolta tukikohdalta omalle elämälle. Eihän siinä kämpässä pakko olisi loppuelämää kököttää: asunnon voi aina myydä tai vuokrata. Ja nyt kun minulla oli niitä säästöjä (osittain kiitos ASP-tilin) ja tulotasoni oli huomattavasti entistä parempi, en myöskään enää kokenut, että joutuisin budjettini puitteissa tekemään valtavia kompromisseja asunnon koon tai sijainnin suhteen.

Kun raha-asiat olivat kunnossa tuntui ihan realistiselta ryhtyä katselemaan asuntoja sillä silmällä. Luotin aluksi ihan vain eri pankkien sivuilta löytyviin lainalaskureihin apurina sen arvioimisessa, että minkä hintaiseen asuntoon minulla voisi olla mahdollisuuksia saada lainaa ja ryhdyin sen pohjalta selailemaan ilmoituksia.

Kun asuntokärpänen sitten puraisi, se puraisi kunnolla. Tutkiskelin ilmoituksia aamuin, illoin ja pitkin päivää väsymättä. Aluksi selailu oli myös ihan vain markkinoiden kartoitusta sekä koko asuntokauppabisneksen opettelua. En tiennyt hommaan ryhtyessäni mitään neliöhinnoista, vastikkeista, yhtiölainoista tai tulevien remonttien merkityksestä asuntokauppojen näkökulmasta – paitsi sen, että tuloillaan olevaa putkiremonttia en halunnut riesakseni. Jutun juuresta pääsi kuitenkin tosi nopeasti jyvälle ja käsitteet sekä luvut tulivat tutuiksi.

Olin avoin niin remppakohteille kuin muuttovalmiillekin asunnoille, mutta koska ihan lähipiiristä ei löydy remppa-apua ja isomman remontin syövereihin sukeltaminen tuntui vähän pelottavalta, katselin ensisijaisesti sellaisia asuntoja, missä selviäisi korkeintaan melko pienellä kunnostuksella ja pintaremontilla. Sijoitusmielessä remonttikohteet ovat toki herkullisia, mutta jotenkin juuri tässä kohtaa minua houkutti hieman helpompi ja suoraviivaisempi asuntoprojekti.

Oikeastaan konkreettisimmin prosessia pyöräytti eteenpäin se, kun tuli vastaan ensimmäinen oikeasti todella kiinnostava asunto. Ihastuin kämppään ilmoituksen perusteella niin kovasti, että soitettuani välittäjälle ja sovittuani näytöstä, kilautin välittömästi pankkiin ja ryhdyin neuvottelemaan lainasta. Lainaneuvottelut etenivät hyvin ja sain niiden myötä varmuuden siitä, minkäsuuruisen lainan voisin saada ja se auttoi asunnon etsinnässä eteenpäin. Se minut lainaneuvotteluihin innoittanut kämppä ei sitten livenä vain tuntunut omalta, vaikka ihana olikin, ja oli myös sijaintiinsa nähden reilusti ylihintainen, joten jätin asian edelleen hautumaan ja jatkoin etsiskelyä. Oli kuitenkin todella hyvä, että nyt minulla oli myönteinen lainapäätös jo valmiina, mikäli sopiva asunto sattuisi löytymään.

Miten oma asunto löytyi?

Kun pääsin vauhtiin asunnon metsästyksessä, huomasin käyväni kärsimättömäksi. Tiesin, että usein sopivan asunnon löytämisessä voi mennä kuukausia, joskus jopa vuosia, mutta minulla oli malttamaton olo päästä muuttamaan. Siitä syystä olin myös hakuprosessissa hyvin aktiivinen. Tilasin Oikotieltä ja Etuovesta hakuvahtien ilmoitukset sähköpostiini, jotta saisin heti tiedon uusista kiinnostavista asunnoista ja soittelin välittäjille usein jo muutama minuutti ilmoituksen julkaisun jälkeen. Ja se osoittautui todella hyväksi taktiikaksi, sillä sain useista asunnoista ensimmäisiä yksityisnäyttöjä ja pääsin katsomaan niitä jo ennen muita kiinnostuneita.

Jos jotain olen Helsingin asuntomarkkinoista oppinut niin sen, että halutuimmat ja kiinnostavimmat kämpät menevät kaupaksi todella nopeasti. Parhaimmillaan asunto saattaa olla myyty jo pari tuntia ilmoituksen jättämisestä ja harva erityisen kiinnostava sekä hinta-laatu-suhteeltaan hyvä asunto pysyy myynnissä edes yleiseen näyttöön asti. Siksi tositarkoituksella liikenteessä olevan asunnonostajan kannattaa olla ripeä liikkeissään. On tosi iso etu, jos jo näyttöön mennessä on lainapäätös olemassa ja tarjota myyjälle käsiraha vaikka jo samana päivänä, sillä joskus se on niinkin pienistä asioista kiinni, kenelle kämppä lopulta myydään. Moni myyjä arvostaa nopeutta ja helppoutta asuntokaupoissa, etenkin jos kaupoilla on kiire vaikkapa siksi, että myyjä on jo ostanut uuden asunnon ja hän tarvitsee vanhasta asunnostaan rahan uuden kämpän käsirahaa varten. On siis hyvä, jos kaikki pankki- ja takausasiat ovat jo selkeitä siinä vaiheessa, kun menee katsomaan kiinnostavaa asuntoa.

*

Oma kotini löytyi lopulta aika lyhyen etsiskelyn jälkeen. Ehdin metsästää asuntoa noin kuukauden päivät ja laukkasin näytöissä kiitettävällä aktiivisuudella. Joustava työ mahdollisti sen, että pääsin katsomaan kämppiä myös päiväsaikaan ja se oli minulle kämppäkisassa suuri etu. Sillä kilpailulta se nimenomaan usein tuntui. Ehdin tätä omaa asuntoani ennen tehdä yhden tarjouksen toisesta kämpästä, mutta en saanut sitä ja olin aivan rikki, kun unelma-asunto meni sivu suun. Hetken surkuttelun jälkeen oli vain hypättävä takaisin ratsun selkään ja jatkettava metsästystä.

Sain lopulta tämän omankin asuntoni osittain ihan vain nopeuteni ansiosta: olin ensimmäinen välittäjälle soittanut ja sain tästä syystä ensimmäisen näytön. Asuntoani ehdittiin tuon päivän aikana näyttää neljälle ihmiselle ja siitä tehtiin näiden näyttöjen pohjalta jo kaksi tarjousta. Asunto meni kaupaksi samana iltana yhden korotuskierroksen jälkeen ja välittäjä perui seuraaville päiville sovitut näytöt. Ja seuraavalla viikolla allekirjoitettiin jo kauppakirjat.

Yksi suuri apuni tässä asunnon metsästysprosessissa oli yksi parhaista ystävistäni, joka on asuntokaupojen suhteen varsin kokenut sekä hyvin fiksu, pedantti ja raha-asioissa tarkka ihminen. Hän osasi aina skannata asuntoilmoitukset kriittisellä silmällä läpi sekä tuli useampaankin asuntonäyttöön seurakseni piinaten asunnonvälittäjiä tiukoilla ja yksityiskohtaisilla kysymyksillään, jotka eivät olisi kokemattomalle asunnonostajalle tulleet mieleenkään. Myös omat vanhempani olivat kokeneina asuntokauppojen tekijöinä hyvä tuki ja turva: tuntui aina jotenkin turvallisemmalta ja varmemmalta, kun perusfaktat oli tsekannut useampi asuntokaupoista ymmärtävä ihminen.

Minulla oli aika selkeä ajatus siitä, millaisen asunnon haluaisin, mutta katselin kämppiä aika avoimin mielin ja tsekkailin myös sellaisia koteja, jotka eivät ihan suoraan välttämättä osuneet hakuehtoihini. Jossakin asunnossa sijainti saattoi olla hiukan sivussa haarukastani, joku kämppä taas oli neliöiltään hiukan etsimääni pienempi ja joku puolestaan yksiö, vaikka hakusessa oli nimenomaan kaksio (tai jopa kolmio). Ja loppujen lopuksi löin kaupat lukkoon asunnosta, joka oli kokohaarukkani alarajoilla sekä pohjaratkaisultaan yksiö, vaikka en missään tapauksessa ollut halunnut yksiötä. Näin se oma mieli yllättää!

Olin henkisesti jo täysin valmistautunut tekemään tarjouksen eräästä toisesta asunnosta, jolla oli kokoa yhden huoneen ja 16 neliön verran enemmän. Päätin kuitenkin tulla kurkkaamaan vielä tämän kämpän, kun se näytti ilmoituksen kuvissa niin viehättävältä ja valoisalta – ja koska onnistuin saamaan tästäkin ensinäytön. Vaikka asunto ei ihan vastannut hakuehtojani, heti tänne astuessani tunsin tulleeni kotiin.

Viime kädessä nämä asuntobisnekset ovat monelle omaa kotia etsivälle vähän henkimaailman hommia. Jos asunnon löytymisellä ei ole akuutti hätä ja kämppää on ostamassa ensisijaisesti omaksi kodiksi eikä vain sijoitusasunnoksi, niin sillä omalla intuitiolla ja hyvällä fiiliksellä on faktojen rinnalla yllättävän suuri merkitys. Pienemmässä mittakaavassa näitä samoja tuntemuksia käydään läpi vuokra-asuntoakin etsiskellessä: joku asunto vain tuntuu omalta siinä, missä toinen vain ei. Ja tähän omaan kotiin muutettuani olen päivittäin todennut päätökseni oikeaksi: olen täällä todella onnellinen. Voin edelleen katsella asuntoilmoituksia tuntematta harmistusta ihanalta näyttävien kämppien kohdalla tai pohtimatta, tuliko sittenkin hätiköityä, koska tuntuu, että juuri tämä koti oli juuri minulle niin nappivalinta.

*

Olen ajatellut, että kokoaisin sellaisen pienen ja yksinkertaisen oppaan sekä vinkkikokoelman ensiasunnon ostajalle. Kiinnostaisiko teitä sellainen? Ja tuleeko mieleen joitakin erityisiä kysymyksiä juuri siihen liittyen, mihin kaipaisitte vastauksia? Myös tämän jutun kommenteissa voi jakaa, jos mieleen tulee joitakin erityishyviä vinkkejä, jotka teidän meilestänne kannattaisi sisällyttää postaukseen. :) Kuinka monella teistä on asunnon ostaminen ajankohtaisena mielessä nyt tai lähitulevaisuudessa?

Jos haluatte lukea aiempia postauksiani asunnon ostamiseen liittyen, tein niille nyt ihan oman kategorian. Jos puolestaan sisustus– ja kotijutut kiinnostavat, niin inspiraatiota löytyy niin omasta kodistani kuin ystävienikin kauniista asunnoista, kun klikkaatte tuota Koti-kategoriaa, jota voi selata niin thumbnail-kuvina kuin postausnäkymässäkin. :)

Photos: Jenni Rotonen / Pupulandia

 

Related posts

28/01/15

Puoli seitsemän feat. Pupulandia

14 47 ps1.png

Minua pyydettiin viime syksynä mukaan YLE:n Puoli Seitsemän -ohjelmaan haastateltavaksi siitä, millaisista aineksista koostuu hyvä blogi. Mitä tarvitaan, että blogilla voi menestyä tai että bloggaamisesta pystyy tekemään itselleen työn? Päästin ohjelman tyypit kylään kotiini ja viimesyksyisen visiitin pohjalta syntyi 4 minuutin tiivis haastattelupätkä, jossa kertoilen mietteistäni bloggaamiseen liittyen ja jaan hyviä vinkkejä bloggaamisesta sekä oman bloginsa kehittämisestä kiinnostuneille. :) Videon voi katsoa kokonaisuudessaan Puoli Seitsemän -ohjelman sivuilla

Translation: I got interviewed by a program called Puoli Seitsemän, but sorry folks, the video is in Finnish. :) If you want to watch it anyways, you can find it here.

ps2.png

Related posts