19/07/19

Rakkaudesta jazziin

28

Jos johonkin en kertakaikkiaan kyllästy, niin Mammal Handsin melodiseen jazziin. Enkä tiedä, miten olin onnistunut sivuuttamaan bändin Transfixed-biisin, vaikka olen kuunnellut Shadow Work -albumia varsin ahkeraan. Tämä on niitä kappaleita, jotka eivät ehkä sykähdytä ensisoinnuista lähtien, mutta tempaa mukaansa, kun malttaa kuunnella vähän alkua pidemmälle. Hätähousuille tiedoksi, että siellä kolmen minuutin kohdalla pärähtää, mutta  melkein 8 minuutin mittainen kappale tuntuu silti joka kuuntelulla olevan ohi aivan liian nopeasti.

Tätä bändiä haluaisin todella paljon päästä kuulemaan livenä! He ovat esiintymässä Tukholmassa ensi lokakuussa, pitäisiköhän mennä sinne keikalle…

Mutta siis, jos jazz sytyttää (ja vaikka ei sytyttäisikään), niin kokeile ja ihastu! Monella on ihan kummallisia ennakkoluuloja jazzia kohtaan, mutta siihenkin genreen mahtuu niin monenlaista. Siksi haluan rohkaista kokeilemaan, mutta varoitan: Mammal Handsiin on helppo rakastua. :)


Related posts

14/07/19

Kesäillan haaveita

24

Mieleen tulvahti pieni nostalgiaryöppy, kun näin Spotifyssa todella pitkästä aikaa tutun nimen. Muistan kuunnelleeni Blue Statesia joskus ehkä 15 vuotta sitten Jyväskylässä opiskeluaikoina, mutta sittemmin artisti on päässyt vaipumaan unholaan aktiivisesta muististani. Jo parikymmentä vuotta sitten debyyttialbuminsa julkaissut Blue States tekee yhä aktiivisesti musiikkia ja kolmisen vuotta sitten ilmestyneellä Restless Spheres -levyllä julkaistu Alight Here -biisi hurmasi minut jo ensikuulemalla täysin. Harmi, että kyseistä kappaletta ei löydy Youtubesta, mutta Soundcloudin ja Spotifyn kautta pystyy kuuntelemaan. :) Ihana biisi, jonka tahtiin kelpaa kesäillassa unelmoida.


Related posts

7/07/19

Sunnuntaitunnelmia levylautasella

1 31

Alkukesä on taas ollut tälle musafiilistelijälle erityisen antoisaa aikaa, sillä olen löytänyt soittolistoilleni kaikenlaisia helmiä ja uusia mahtavia lemppareita. Monet biiseistä eivät välttämättä ole ihan tuoreita julkaisuja, mutta joskus etsivä löytää vasta vähän viiveellä. Tämä Christian Löfflerin versio Max Cooperin biisistä on ehdottomasti yksi näistä helmistä. Vuonna 2017 ilmestyneellä Emergence Remixed -levyllä julkaistu biisi ei ehkä sykähdytä heti ensisoinnuillaan, mutta kun päästään kappaleen puoliväliin, niin se on jo vienyt täysin mennessään. Suosittelen!

Siinä missä Christian Löffler muuten tuntuu muuttavan kullaksi kaiken, mihin koskee, Max Cooper on itse asiassa jäänyt minulle vähän tuntemattomammaksi nimeksi. Se on oikeastaan vähän yllättävää, koska tyyppi on listannut inspiraatioikseen muun muassa Sigur Rósin, Boards of Canadan ja Nils Frahmin, jotka kaikki kuuluvat omien suosikkieni joukkoon. Lisäksi tyyppi on aika tuottelias remixien tehtailija ja versioinut muun muassa Rival Consolesia, Nils Frahmia ja muita tuttuja nimiä. Mutta siis loistobiisi, jolle kannattaa antaa hetki aikaa, sillä 7,5 minuutin mittainen biisi pääsee vauhtiin kunnolla vasta puolivälin tuntumassa.


Related posts

7/06/19

I think so

2 26

Laimeaa viikkoa on seurannut huomattavasti kivempi viikko, mutta hellesäässä mieli on seikkaillut ihan muissa maailmoissa kuin työasioissa. Niinpä päätin, että olkoon tämä viikko vähän rennompi, kun siihen oli omien aikataulujen ja hommien puolesta mahdollisuus. Näin ollen olen viettänyt viikkoa etusijalla reaalimaailmassa ja somen ulkopuolella – on tehnyt hyvää! Eilen pääsin jo hetkeksi ihan lomatunnelmaan, kun pysyttelin kokonaan poissa kännykän ja tietokoneen ääreltä ja suuntasin kirjan kanssa puistoon lekottelemaan.

Tänään ohjelmassa on Sideways ja odotan aivan erityisesti Rival Consolesin keikkaa. Olen virittäytynyt tunnelmaan kuuntelemalla viime vuoden puolella ilmestynyttä Persona-levyä, joka on aivan fantastinen! Erityisesti I think so -biisi iskee jonnekin syvälle. Ehkä nähdään tänään illalla Sidewaysissa… :)


Related posts