2/02/18

Prinsessapaita ja mietteitä tyylin merkityksestä

1 33

Toisinaan vaatteen voima on ihan mieletön. Huonosti istuva ja ei-ihan-omalta-tuntuva asu voi pahimmillaan saada olon tuntumaan todella epävarmalta ja suorastaan rumalta. Jos taas yllä on lempiasu, jokin arkityylistä piristävästi poikkeava löytö tai tilanteeseen täydellisesti sopiva aarre, voi tyyli buustata itsetuntoa ja omaa mielialaa ihan huimalla tavalla. Ei ole siis ollenkaan yhdentekevää, mitä aamulla vetää ylleen, jos on huomannut vaatteiden ylipäänsä vaikuttavan omaan mielentilaan.

Olen itse opiskellut viestintää ja olen monet kerrat ihmetellyt, miksi vaatteita ja tyyliä monesti halveksutaan turhanpäiväisenä hömppänä ja pinnallisena kaakatuksena. Vaatteillahan on ihan valtava kulttuurinen merkitys ja ihmiset ovat koristautuneet erilaisin tavoin ihan historiansa alusta asti. Juuri viestinnällisestä näkökulmasta vaatteet ovat itse asiassa yksi tärkeimmistä ja näkyvimmistä keinoista viestiä jotain meistä itsestämme sanomatta sanaakaan.

Ihmiset haluavat kertoa pukeutumisellaan erilaisia asioita: joku tahtoo viestiä kapinahenkeä, toinen sulautua huomaamattomasti tapettiin, kolmas nauttii huomion herättämisestä ja neljäs arvostaa käytännöllisyyttä. Tietenkään pukeutumisesta ei voi tehdä mitään yksiselittäisiä johtopäätöksiä, mutta kaikki me valitsemme vaatteemme jollakin perusteella kaikkien tarjolla olevien vaihtoehtojen massasta. Jopa he, jotka kokevat vaatteet vain käytännöllisenä pakkona, tekevät vähintäänkin uusia vaatteita hankkiessaan jonkinlaisia tyylivalintoja. Joillekin meistä näillä valinnoilla on enemmän merkitystä kuin toisille.

Juttelin joskus ystäväni kanssa siitä, että vaikka moni väittää, ettei vaatteilla tai tyylillä ole heille mitään merkitystä, on aivan varmaa, että useat heistä eivät silti suostuisi pukemaan ylleen ihan mitä tahansa. Eli ei se tyyli sittenkään ole edes heille ihan niin yhdentekevä asia kuin he haluaisivat ajatella?

Minulle tyyli on nimenomaan keino ilmaista itseäni ja leikitellä omalla identiteetilläni. Se on kuin sanaton kieli, jolla voin kommunikoida ympäristön kanssa. Aina kaikista tyylikokeiluista ei tule lemppareita, mutta kun tyyliä on pyöritellyt ja pohdiskellut koko aikuisikänsä, on se oman pukeutumisidentiteetin syvin olemus tullut aika tutuksi. Se tarkoittaa käytännössä esimerkiksi sitä, että kun tunnen tyylini ja oman makuni, ei tule juurikaan tehtyä hutiostoksia.

Ostan uusia vaatteita nykyisin todella harvoin ja useimmiten, kun hankin jotain uutta, teen sen spontaanisti hetken mielijohteesta. Heräteostoksista usein varoitellaan, mutta sanoisin, että jos oikeasti tuntee oman tyylinsä, osaa suhtautua löytöihin yleensä melko realistisesti ja kriittisesti: silloin ei tule osteltua vaatteita haave-minälle tai seilailtua ihan päämäärättömästi laidasta laitaan tyyliasioissa. Sama koskee myös blogin kautta saatavia vaatteita. Jätän suosiolla sellaiset erikoisuudet muille löydettäviksi, joille en usko olevan itsellä pitkäaikaisempaa käyttöä.

Koen, että minulla on ollut oma minun näköiseni tyyli jo vuosia ja siksi vaatekaapissani ei juurikaan ole sellaisia sesonkihaihatuksia, joihin kyllästyisin trendien ailahdellessa. Olen toki kiinnostunut muodista ja seuraan myös trendejä, mutta kuten varmasti olette huomanneetkin, en todellakaan lähde mukaan jokaiseen trendivillitykseen. Perustyylini on aika klassinen ja selkeä, jota maustan sitten erikoisemmilla elementeillä ja muutamilla tarkkaan valikoiduilla trendijutuilla, joiden arvelen kestävän myös aikaa. Uskoisin, että kaikki tämä näkyy myös blogissani tietynlaisena johdonmukaisuutena: moni lukija onkin sanonut, että minulla on oma, tunnistettava tyyli, jossa on aina jotain tutulla tavalla “jennimäistä”, vaikka leikittelenkin erilaisilla nyansseilla ja kokeilen välillä uutta.

Olenkin monesti sanonut, että paras pukeutumisvinkkini on tutustua oikeasti itseensä ja löytää oma tyylinsä ja tarvittaessa pyytää vaikka asiaan ulkopuolista apua ystävältä tai pukeutumisneuvojalta, sillä arkiaamut, vaateostoksilla käyminen ja stressaavammatkin pukeutumistilanteet helpottuvat valtavasti, kun omasta tyylistä, kropasta ja vaatekaapista on jokin selkeä näkemys. Kun perushommat ovat kunnossa, on myös helpompi välillä tietoisesti poiketa tutuista kaavoista,  leikitellä omalla tyylillä ja tehdä onnistuneita kokeiluja tyylin parissa.

Tämä röyhelöinen pusero on yksi kokeiluistani, jotka eivät ehkä ensisilmäyksellä ole sitä ominta itseä, mutta päälle puettuna tuntuu silti niin täydellisen sopivalta juuri minulle. Tässä puserossa fiilis on kuin prinsessalla tai Marie Antoinettella, ja se ei voi olla huono tunne. Varsinkaan harmaana maanantaipäivänä, jolloin nämä kuvat napattiin. Jalassa ovat yhdet lempifarkuistani sekä lempikengistäni – niistä kummatkin tuntuvat sopivan tyyliin kuin tyyliin. Ja prinsessapusero on täydellinen vaate niihin päiviin, kun arkeen kaipaa ripauksen ylellisyyttä. :)

Translation: Let me present you the shirt that would probably make anyone feel like a princess! Well, at least it makes me feel like one – and what could be a better feeling on a rainy Monday, like the day when these photos were taken. 

paita // shirt Les Coyotes de Paris (Gaudete)*

farkut // jeans COS

nilkkurit // boots A Pair (Minimal Nordic)

* saatu blogin kautta / gifted

Photos: Johanna Piispa

Related posts

1/02/18

Kevätinspiraatio: Samuji SS18

6 35

Tuumasin, että tänään, kun ikkunan toisella puolen myllää talven komein lumimyrsky, voisi olla juuri sopiva hetki haaveilla vähän keväästä… :D Eksyin nimittäin selailemaan Samujin tulevaa kevätkokoelmaa ja juuri nyt tuntuu oikein sopivalta päiväunelmoida kesätuulessa hulmuavista hameenhelmoista, paljaista sääristä, sandaalivarpaista ja keveistä kesävaatteista. Juuri tältä voisin haaveilla näyttäväni tulevana keväänä ja kesänä, kunhan tästä myräkästä päästään…

Translation: Some spring inspiration from Samuji SS18 collection. 

Photos: Samuji SS18

Related posts

16/01/18

Varaslähtö kevääseen ja inspiraatiota pakkaseen

3 34

Kaupallinen yhteistyö: Stockmann

(*sisältää mainoslinkkejä)

Sillä välin, kun minä paistattelen täällä Afrikan paahteessa, olen ymmärtänyt, että eteläiseenkin Suomeen on viimein saapunut talvi. Ensi viikolla pääsen itsekin takaisin pakkaskeleihin, mutta ehdin napata muutamat talvisemmat kuvat vielä ennen reissuun lähtöäkin. Tässä siis vähän talvisäähänkin sopivampaa tyyli-inspiraatiota täältä helteen keskeltä!

En tiedä onko teissä samaa vikaa, mutta huomaan itse, että talviseen aikaan tulee usein pukeuduttua paljon synkeämpiin ja tummempiin väreihin kuin automaattisesti, vaikka loogisesti voisi juuri ajatella, että sen pimeyden ja harmauden keskellä nimenomaan kaipaisi värejä. Siitä huolimatta huomaan verhoutuvani mustaan, harmaaseen, tummansiniseen, petrooliin ja tummaan vihreään. Auringon pilkistellessä pitkän talven jälkeen heräilee taas halu pukea ylle jotakin värikästä. En taida olla taipumuksineni yksin, sillä tosi usein tämä sama väriteema näkyy myös vaatemerkkien sesongeissa: syys- ja talvimallistot ovat täynnä tummia ja murrettuja sävyjä, kun kevät- ja kesämallistot hehkuvat kirkkaissa väreissä ja pastelleissa.

Nyt on juuri se hetki, kun kevätmallistot alkavat alennusmyyntien jäljiltä rantautua kauppoihin j tarjolla on myös talveen sopivia vaatteita ja asusteita vähän raikkaammissa väreissä, joten päätin haastaa itseäni pukemaan tavallisten talvivärien sijaan jotakin värikkäämpää. Stockmannin oman asustemalliston A+moren alkukevään kokoelma on jo saapunut myymälöihin ja se on täynnä ihania värejä, joten uhmasin perinteistä talvityyliäni ja poimin mallistosta ne värikkäimmät löytämäni asusteet.

Joskus teinivuosina käytin talvella aina kirkkaanpunaista baskeria. Se oli ylivoimainen suosikkihattuni kaikista talvipäähineistä, mutta sittemmin baskereita ei jostain syystä ole juuri tullut käytettyä. Nyt tartuin täysvillaisiin baskereihin, koska niitä oli tarjolla lukemattomissa väreissä. Valitsin joukosta muutaman suosikkini ja stailasin ne reippaasti värejä yhdistellen. Vaikka olen joskus julistanut, että tuo vaaleanlila ei sovi kenellekään koskaan missään (ja syönyt sanani sittemmin), se näyttää omassakin päässäni tällaisia tyypillisiä suomalaisia värejä vasten itse asiassa aika kivalta – etenkin oranssiin yhdistettynä. :)

Näissä malliston asusteissa on tuttuun tapaan ihania materiaaleja: villaa, silkkiä ja pehmeää viskoosia. On ollut ilo seurata A+more-malliston kehitystä sivusta ja huomata, kuinka sen suunnittelussa ja valmistuksessa oikeasti panostetaan laatuun, kestäviin materiaaleihin ja vastuullisuuteen. Jos nämä teemat kiinnostavat, suosittelen todella lämpimästi lukemaan erittäin mielenkiintoisen haastattelun, jonka pääsin syksyllä tekemään malliston suunnittelijasta. Se avaa kiinnostavalla tavalla filosofiaa, arvoja sekä kaupallisia realiteetteja suomalaisbrändin taustalla.

Mitäs tuumitte baskerityylistä? Pitäisikö uskaltautua ottamaan nuoruuden lempihattu uudelleen arkikäyttöön? Tämän stailausprojektin tiimoilta tuli ainakin itselle into pukea lilaa ja oranssia yhdessä. Ja vaikka tuollainen heleä sininen ei olekaan ollut lempisävyjäni, niin sekin näyttäisi näihin suomalaisiin väreihin sopivan hämmästyttävän hyvin. :) Mikä väriyhdistelmistä on teidän suosikkinne minun päälläni?

sininen villabaskeri A+more (Stockmann)

punainen villahuivi A+more (Stockmann)

siniset villahansikkaat A+more (Stockmann)

valkoinen kukkaro A+more (Stockmann)

oranssinpunainen villabaskeri A+more (Stockmann)

värikäs viskoosihuivi A+more (Stockmann)

lila villabaskeri A+more (Stockmann)

oranssi silkkihuivi A+more (Stockmann)

lilat villahansikkaat A+more (Stockmann)

Photos: Annika Ollila

Related posts

9/01/18

Matkalle Afrikkaan: määränpäänä Gambia

8 45

“Tiiätkö mitä Jenni… Lähde mun kanssa Gambiaan!” Tällainen viesti tupsahti puhelimeeni lokakuun lopulla ystävältä täysin puskista. Vastasin ihastuneen näköisellä emojilla sekä tarkentavalla kysymyksellä: “Milloin?” Ystäväni ehdotti tammikuuta ja kerroin olevani kiinnostunut. Pari päivää myöhemmin olimme jo ostaneet lennot. Ja nyt tuo päivä, kun lähdemme matkaan, koittaa viimein ylihuomenna.

Miksi kaikista maailman paikoista juuri Gambia? Siihen onkin ihan erityinen syy, sillä ystäväni on puoliksi gambialaista syntyperää. Hän on käynyt maassa muutaman kerran aiemminkin, mutta edellisesä visiitistä on jo vuosia. Keskellä harmainta lokakuuta hän oli selvitellyt Gambian lentolippujen hintoja ja päättänyt, että haluaisi palata sinne uudelleen. Ja keksi minun ilokseni pyytää meikäläistä mukaan seikkailuun.

Olemme ystäväni kanssa tienneet toisemme pitkään, mutta tutustuimme kunnolla oikeastaan vasta viime kesänä ja siksi olin vähän yllättynyt, kun hän pyysi matkalle mukaansa juuri minua. Meistä tuli tutustumisemme jälkeen varsin nopeasti hyvin läheisiä, mutta kysäisin silti häneltä, mikä sai pyytämään reissuseuraksi kaikista ystävistä nimenomaan minua. Ystäväni naurahti, että “No sinä vaikutat juuri siltä, että voisit olla hauskaa matkaseuraa. Ja olet sellainen sopivan seikkailuhenkinen!” No siinä hän oli oikeassa. Minusta löytyy tosiaan sellainen spontaani seikkailija, eikä tällekään reissulle tarvinnut houkutella mukaan kuin noiden kahden lyhyen tekstiviestin verran.

Nyt on sitten liuta rokotteita piikitetty käsivarteen ja malarialääkitys matkassa, ja ylihuomenna olisi tarkoitus lentää ensin Lontooseen ja sieltä seuraavana päivänä Gambian pääkaupunkiin Banjuliin. Yövymme sekä mennen että palatessa yhden yön Lontoossa, sillä lennot lähtevät Lontoosta niin aikaisin aamulla ja palaavat sinne niin myöhään illalla, että Helsingistä ei pääse sinne riittävän aikaisin tai Lontoosta riittävän myöhään enää Helsinkiin. Mutta maksimoimme reissupäivien hyödyt ja varasimme lentomme niin, että ehdimme viettää kokonaisen päivän Lontoossa kumpaankin suuntaan mennessä.

Jos jollekulle ei Gambia nimenä soita suoraan kelloja, niin se on siis Afrikan mantereen pienin valtio, joka sijaitsee jännästi keskellä Senegalia. Käytännössä maa on sellainen alle 50 km kapea kaistale rannikolta sisämaahan, jonka sekä pohjoinen että eteläinen rajanaapuri on Senegal. Rehellisesti sanottuna jouduin sen ensimmäisen viestittelyn jälkeen itsekin googlaamaan tarkistaakseni, että missäspäin Afrikkaa tämä matkakohteemme sijaitseekaan. Luonnollisesti ennen tämän selvityksen tekemistä olin jo ehtinyt suostua mukaan. Perus.

Gambia on viime aikoina ollut kovassa nosteessa matkailukohteena ja viimeksi tuossa loppuvuodesta se pääsi ihan otsikoihinkin, sillä ilmeisesti monet keski-iän ylittäneet naiset ovat innostuneet matkaamaan sinne nuoren rakastajan tai aviomiehen toivossa. Meillä ei nyt kuitenkaan ole mitään romanssisuunnitelmia tai avioaikeita reissumme varalle. :D

Odotan ihan superinnoissani tätä reissua! Olen käynyt aiemmin vain Pohjois-Afrikassa, Marokossa ja Egyptissä, mutta on tosi kiehtovaa päästä vähän syvemmälle Afrikkaan. Ystäväni tunteekin Banjulia aiempien reissujensa pohjalta jonkin verran ja mukanamme on toki hänen perheensä ja sukunsa kautta myös paikallisoppaita, joten matkasta tulee varmasti tosi mielenkiintoinen. Jos kuitenkin siellä teillä lukijoilla on heittää kehiin ihan lyömättömiä Gambia-vinkkejä, niin antakaahan tulla! :) Mieluusti saa myös jakaa hyviä ideoita, mitä tehdä Lontoossa, kun aikaa on vain yksi päivä!

Ajattelin tämän matkani ajan yrittää ihan puhtaasti lomailla, ainakin pääpiirteittäin. Blogissa loma ei sinänsä näy, koska olen valmistellut juttuja reissuni ajaksi ja saatanpa päivittää jotain matkakuulumisia tuoreeltaan myös matkan aikanakin, jos siltä tuntuu. En kuitenkaan aio esimerkiksi vastailla kauheasti kommentteihin reissuni aikana, koska ensisijaisena tarkoituksena on kuitenkin ottaa vähän vapaata ja voida unohtaa työvelvollisuudet hetkeksi. Kommentteja saa silti mieluusti jättää ja niitä ilolla lueskelen, kuten aina! :) Instagram päivittynee reissusta huolimatta eli jos Gambian tunnelmat kiinnostavat tuoreeltaan, niin kannattaa seurailla IG-tiliäni.

PS. Nämä ihanat kesäiset lomakuvat ovat viime kesältä Portosta. En tajua, miten se on mahdollista, mutta olin unohtanut kokonaisen valtavan kansiollisen käsittelemättömiä kuvia tietokoneen syövereihin ja löysin ne vasta tuossa viime viikonloppuna. Eli näitä on varmaan luvassa tässä lähiaikoina enemmänkin. :D Kuvat ovat Vinicius Souzan kamerasta ja kannattaa klikkailla herra Instagramissa seurattavien listalle, sillä tili on täynnä toinen toistaan upeampia reissu- ja tunnelmakuvia.

Photos: Vinicius Souza / Tribeguys.co

Related posts