Related posts

Related posts

20/05/15

Mistä juteltaisiin?

14 28 kirsikankukat1.jpg

Saan aika ajoin kommenttiboksiin postaustoiveita ihmissuhteisiin, ystävyyteen, parisuhteeseen, aikuisuuteen tai ihan vain elämään ja ihmisyyteen liittyen. Itse asiassa kirjoitan todella mielelläni näistä aiheista, joskin henkilökohtaisemmalle tasolle ulottuvat teemat pakottavat aina miettimään, miten paljon olen valmis tuhansien ihmisten kanssa jakamaan. Joitakin kipeämpiä aiheita käsitellessä pitää myös puntaroida sanojaan niin, ettei loukkaa sellaisia, jotka saattavat tunnistaa itsensä teksteistäni. Itseä kun on blogi-formaatissa vaikea täysin ulkoistaa käsiteltävien aiheiden ulkopuolelle, jos haluaa päästä teemaan kiinni yhtään pintaa syvemmälle.

Ne muutamat kerrat, kun olen uskaltautunut kirjoittamaan vaikeistakin asioista kuten sydänsuruista, yksinäisyydestä tai ystävyyden päättymisestä, ovat poikineet hurjan paljon kiitoksia ja palautetta. Mielelläni siis nostaisin näitä aiheita blogissa esille enemmänkin, ainakin silloin, kun tuntuu että teema koskettaa jollain tasolla myös minua itseäni. 

Muutamia tällaisia juttutoiveita onkin tällä hetkellä hautumassa takaraivossa, mutta kuulisin mielelläni teiltä, mistä henkilökohtaisemmasta aiheesta te haluaisitte lukea? Mistä aiheesta sinä kaipaisit ajatuksia, keskustelua ja uusia näkökulmia? Tällä hetkellä mietintämyssyssä on lukijan toiveesta itsenäisyyttä ja yksin asumista käsittelevä juttu, mutta olisi mukavaa kuulla myös muilta, mitkä olisivat kiinnostavia aiheita. Eli nyt on mahdollisuus toivoa ja heittää vaikka jo alustavia omia pohdintoja ilmoille kommenttiboksissa. :) En lupaa, että tartun kaikkiin aiheisiin, mutta jos vastaan tulee teemoja, joista saan irti enemmänkin, niin osa varmasti pääsee toteutukseen asti.

Photo: Vesa Silver

Related posts

19/05/15

Mikä ärsyttää juuri nyt?

34 19 puut1.jpg

Yksi parin viime viikon hittipostauksia Lilyssä on ollut toimituksen Juulian ärsytystilitys, joka innoitti muitakin jakamaan ärsytyksen aiheitaan. Juulialla oli hyvä huumorin pilke silmäkulmassaan ja itseironinen ote juttua kirjoittaessaan ja oli myös hauskaa myös lukea kommentoijien hermoja raastavista asioista – paikoin samaistuakin. On tosiaankin joskus vapauttavaa antaa tulla oikein koko laidallinen ja täräyttää kaikki raivo pihalle, ainakin noin turvallisesti aiheelle omistetun blogipostauksen kommenttiboksissa eikä kenellekään viattomalle sivulliselle päin näköä.

Kaikkia ärsyttää joskus ja se on täysin normaalia, mutta minun on myönnettävä, etten silti ihan tunnista tuon ärsytysjutun ja sen yhteydessä käydyn kommenttikeskustelun ajatusmaailmasta itseäni. Luin hämmennyksen vallassa ihmisten loputtoman moninaisista patoumista ja ihmettelin kommentteja, joissa ihan pienetkin asiat tuntuivat herättävän joissakuissa suorastaan väkivaltaisia haluja. Kaikella rakkaudella ihmiset, kai te ymmärrätte, että elämä on niin paljon mukavampaa ja helpompaa, kun annatte noiden juttujen vain olla? :D

Yritin jutun innoittamana miettiä, mikä minua itseäni jurppii oikein kunnolla. Lopulta tuntui vaikealta keksiä niin monia ärsytyksen aiheita kerralla, että päädyin kirjaamaan niitä vihkoon ylös. Olen nyt kasannut säälittävää ärsytyslistaani reilun viikon ajan ja saanut kasaan kokonaiset 9 kohtaa, joista niistäkin neljä oli ärsytystä omista töppäilyistäni ja yksi kohta oli vahingossa tullut kahteen kertaan. Melkein säälittävää suorastaan! Eli oikeastaan keksin noin viikossa kaikkiaan neljä mainitsemisen arvoista ärsytystä, jotka eivät liittyneet omaan mokailuuni. Ja ei, en elä missään ruusujen tuoksuisessa pumpulissa, vaikka niin voisi listani perusteella ehkä luulla. En vain taida olla kovin helposti ärsyyntyvää ihmistyyppiä.

Huvittavaa kyllä, iloisia ja hyvän tuulen asioita onnistuisin keksimään varmaan pelkästään tästä yhdestä päivästä helposti 10. Tässä sitä nähdään kuinka ihmiset ovat erilaisia, mutta uskallan silti väittää, että ärsyyntyminen tai ärsyyntymättömyys on varmaan 50% silti omasta asenteesta kiinni. En yritä sanoa, etteikö olisi oikeus ärsyyntyä ja etteikö se olisi inhimillistä – tekee kaikille hyvää päästellä joskus höyryjä pihalle ja turhissa ärsytyksissä ei ole mitään pahaa, varsinkaan jos osaa itse nauraa itselleen. Uskon vain, että maailma olisi aika paljon mukavampi paikka, jos porukka hymyilisi enemmän, jättäisi turhan narinan ja nurinan sikseen, pitäisi tarpeettomat negatiiviset mölyt mahassaan ja laskisi vaikka rauhassa kymmeneen silmien pyörittelyn ja kärsimättömän puhinan sijaan. 

puut2.jpg

Saan aina toisinaan lukea kommenteissa tai nettikeskusteluissa olevani teennäinen ja tekopirteä – monista näyttää tuntuvan aivan absurdilta se ajatus, että joku voisi aidosti vain olla tosi hyväntuulinen tyyppi, joten sen tulkitaan olevan sitten esittämistä. Ehkä tuo ärsytyslistani kertoo kuitenkin minusta ihmisenä aika paljon. Näen ennemmin asioissa ja ihmisissä hyvää kuin pahaa ja väitän, että se tekee elämästä monin verroin mukavampaa. Valittaminen ja negatiivisuus levittää ihan turhaan huonoja energioita ympärille samalla tavoin kuin hymykin tarttuu. Siksi minä valitsen mieluummin hymyn. Ja sekös se vasta paatuneimpia ärsyyntyjiä tympiikin kahta kauheammin. :D

Ette varmasti tule tässä blogissa siis näkemään jatkossakaan ärsytyslistoja, vaan ennemmin juuri niitä hyvän tuulen mietteitä, mutta tämän yhden kerran laitettakoon jakoon se säälittävä ärsytyskokoelmani, jossa on kokonaiset 8 kohtaa. Että olkaapa hyvät!

Onpa ärsyttävää, kun…

  • joku kävelee edessä etanavauhtia, eikä mistään puolelta pääse kätevästi ohi
  • sade yllättää juuri silloin, kun on jalassa jotkut uudet valkoiset tennarit tai mokkanahkaiset kengät
  • unohdan viidennettä kertaa (!) ottaa mukaan kaverilleni monta viikkoa sitten reissusta hankkimani tuliaiset
  • ihmiset tunkevat ratikkaan sisään ennen kuin poistujat ovat päässeet ulos
  • kotitaloni hissi on (TAAS) rikki eikä kukaan muu koko talosta ikinä vaivaudu soittamaan huoltopalveluun kuin minä! Kamoon naapurihuoneistossa asuu taloyhtiön hallituksen puheenjohtaja eikä edes hän ole viitsinyt ilmoittaa asiasta eteenpäin kertaakaan. Kerran hissi oli rikkinäisenä monta päivää, kun huomasin asian juuri ollessani lähdössä muutamaksi päiväksi pois kotoa. Parin päivän päästä palatessani se oli edelleen hajalla ja soitin huoltoyhtiöön, mistä sanottiin, ettei kukaan ole ilmoittanut asiasta ennen minua. Mikä ihmisiä vaivaa? :D Minua asia tietysti häiritsee ehkä suurinta osaa asukkaista enemmän, koska asun 6. kerroksessa. Mutta silti, se puhelu on ilmainen ja vie aikaa ehkä kaksi minuuttia!
  • en ole saanut siivottua ja imuroitua ikuisuuteen ja mielenrauha kärsii
  • sukkalaatikossa on vain parittomia sukkia – oikeasti, mihin ne oikein katoavat???
  • unohdan racketball-mailan kotiin (kun viimein muistan ne kaverin tuliaiset eli unohdusten määrä on näemmä vakio, haha) ja joudun vuokraamaan hallilta lainamailan hajamielisyyteni takia

Siinä siis tämä kunnioitettava listani. Varokaa vain, takuulla laitan tässä taas jonakin päivänä blogiin niitä ärsyttävyyteen asti positiivisia hyvän mielen listojani – niitä, kun syntyisi vaikka joka päivä. Eli vastauksena otsikon kysymykseen: eipä juuri mikään! :D

Photos: Jenni Rotonen / Pupulandia

Related posts