24/04/17

Viikon ajatus: rakastajista

23

Ota rakastaja,

joka katsoo sinua

kuin olisit ehkä taikaa. 

– Frida Kahlo –

Photo: Jenni Rotonen / Pupulandia

Related posts

18/04/17

Kiireisten arkihetkien kaveri

4 24 olvi4

Kaupallinen kampanja: Asennemedia & Olvi Health Lab

Jos ihan rehellisiä ollaan, niin arkeni on tällä hetkellä kutakuinkin yhtä kaoottista kuin tämä muuton alla tavarapaljoudesta räjähtänyt asuntoni. En ole koskaan ollut mikään maailman järjestelmällisin ihminen ja varsinkin kiireen keskellä arjen hallinta lipsuu vähän joka suuntaan.

Minulle ei ole ollenkaan tavatonta, että unohdan vauhdissa syödä tai varsinkin juoda. Jostain syystä minulle on erityisen vaikeaa muistaa nesteytys ja löysinkin itseni jossain vaiheessa tilanteesta, jolloin kärsin joka ilta kamalista päänsäryistä. Vasta kun mainitsin äidilleni asiasta, hän hoksasi kysyä, olinko juonut päivän aikana riittävästi. Olin paahtanut niin vauhdilla eteenpäin, että juominen unohtui päivän mittaan kokonaan. Noista hetkistä on tultu pitkälle, mutta vielä 9 vuotta myöhemminkin joudun jatkuvasti muistuttelemaan itseäni asiasta. Ja yhä tulee päiviä, jolloin tajuan illalla juoneeni koko päivän aikana vain yhden pienen vesilasillisen.

olvi6

Olen huomannut, että kaikkein paras kikka minulle edesauttaa juomista päivän aikana, on juoda pullosta. En tiedä miksi näin on, mutta minun on huomattavasti helpompi juoda suuria määriä, jos neste on pullossa. Lasista otan vain hörpyn eikä uppoa enempää. Pullosta puolikin litraa humahtaa alas hetkessä. Olen yrittänyt saada juomatottumuksia kuntoon jopa vedenjuonnista muistuttavalla kännykkäsovelluksella, mutta ensimmäisen viikon jälkeen siitäkään ei ollut mitään hyötyä. Paras tapa minulle on pitää vain vesipullo jatkuvasti käden ulottuvilla ja näköpiirissä.

Moni ajattelee, että syömistä ei ainakaan voi unohtaa, kun nälkä kurnii vatsanpohjassa, mutta voi kuulkaa, kyllä sekin onnistuu. Olen sellainen tyyppi, että uppoudun työntekoon usein niin täysipainoisesti, että siinä katoaa ympäriltä aika, paikka, nälkä, jano ja pissahätä. Saatan tuntea välillä jonkun pienen murahduksen mahanpohjassa, kun vatsa ilmoittelee ruoan tarpeestaan, mutta jos työntekoa ei malta juuri siinä hetkessä keskeyttää, havahdun usein vasta tunteja myöhemmin, että hups, se syöminen unohtuikin kokonaan.

olvi8

Kun nälän huomaamaton lykkääminen yhdistetään laiskan kotikokin ja huonon ruokakaupassa kävijän ominaisuuksiin, mietin välillä, miten saan yhtään mitään syödyksi. Moni turvautuu nälissään suklaapatukoihin ja muihin epäterveellisiin mutta nopeasti verensokeria nostaviin herkkuihin, mutta minä olen ryhtynyt pitämään huolen, että kaapeissa on aina kuivattuja hedelmiä, pähkinöitä ja puuroainekset – ne auttavat yleensä pahimpaan hätään, kun nälkä pääsee yllättämään.

Tiedän, että toimintatapani ei missään nimessä ole parhaasta päästä ja terveyden nimissä kaikkein parasta olisi säännöllinen tankkaus sekä ruoan että juoman kannalta. Kuitenkin niin kauan, kun arkirytmini on näin epäsäännöllinen, eikä yrittäjällä kukaan ole vahtimassa, pidänkö lakisääteisiä ruoka- ja kahvitaukoja, epäilen suuresti, mahtavatko tapani muuttua mihinkään ilman täydellistä elämäntapamuutosta tai uran vaihtoa.

olvi10

Join aiemmin päivän mittaan paljon mehuja siitä syystä, että mehu tuntui nesteenä menevän vettä paremmin alas, mutta sittemmin olen oikeastaan luopunut mehuista kotioloissa melkein kokonaan. Saatan joskus hemmotella itseäni vitamiini- tai makuvesillä, jos tuntuu, että tekee mieli jotain muuta kuin kraanavettä mutta silti limua terveellisempää. En silti oikein tykkää siitä, että monissa makuvesissä on lisättyä sokeria tai keinotekoisia makeutusaineita.

Pääsin yhteistyön tiimoilta maistelemaan uutta hiilihapotonta Olvi Health Lab chia-siemenjuomaa, jossa ei ole lisättyä sokeria – ja yllätyin iloisesti. Makunsa juoma saa granaattiomenasta ja valkoisesta teestä, ja vaikka granaattiomenan oma sokeri tietysti tuo juomaan hieman makeutta, juoma ei ole lainkaan liian makea. Se ei siis ole varsinaisesti makuvesi muttei mehukaan, vaan jotain siltä väliltä ja oikeasti aika hyvää. Ja ison plussan annan siitä, että pieni 0,33l muovipullo on muodostaan ja ulkonäöstään huolimatta ihan tavallinen kierrätettävä panttipullo.

olvi12

Chia-siemenet juoman seassa tuovat siihen hauskaa tekstuuria ja tekevät siitä yllättävän ruokaisan – tämä on juuri sellainen näpsäkkä välipalajuoma, jollaisia olen huitaissut kurkusta alas jo useamman niissä tilanteissa, kun työprojektin kuumotellessa niskassa olen lykännyt syömistä vähän vielä eteenpäin. Tai kun ennen tai jälkeen squash-pelin tarvitsen pientä nopeaa buustia ennen varsinaista ateriaa.

Health Lab -juoma on todellisuudessakin vähän täyttävämpää tavaraa, sillä chia-siemenet sisältävät paljon proteiinia ja kuitua, minkä lisäksi niissä on hyviä Omega-3-rasvahappoja. Jos hyytelömäiset chia-siemenet taas eivät koostumuksensa puolesta tunnu mielestäsi mukavalta suussa, tämä juoma ei ehkä ole sinua varten – minusta tuo koostumus on kuitenkin miellyttävä ja huomattavasti kivempi suutuntumaltaan kuin esimerkiksi joissakin juomissa lymyilevät aloe vera -palaset. Tosin tiedän, että niistäkin monet tykkäävät.

Tunnustaako kukaan olevansa yhtä holtiton syömistensä ja juomistensa kanssa kuin minä? Millaisia keinoja olette itse keksineet tilanteen helpottamiseksi?

olvi2olvi7olvi14olvi13olvi11 olvi1

Photos: Arttu Mustonen & Jenni Rotonen

 

Related posts

17/04/17

Viikon ajatus: melkein-tunteista

40

Melkein-tunteista

.

Joskus 

tulet kaipaamaan ihmistä,

joka oli sinulle “melkein”.

.

Ja tuntemaan surua,

koska tuolle tunteelle

ei ole nimeä.

.

Tunnet sen vain tavalla,

joka väsyttää sinut

luita ja ytimiä myöten.

.

– Nikita Gill –

Photo: Jenni Rotonen / Pupulandia

Related posts

14/04/17

Muuttostressi

8 62 pohjapiirros-uusi-koti1

Olen joskus lukenut jostain, että muutto on ihmiselle kutakuinkin yhtä stressaava kokemus kuin avioero. Yhtään avioeroa kokemattakin uskallan samaistua väitteeseen. Kun asuntotarjoukseni hyväksyttiin noin 2 kuukautta sitten, tuntui kuin muuttoon olisi ikuisuus. Ajattelin tuolloin, että onpa hyvä, kun muuttoon on kunnolla aikaa valmistautua. Ja paskanmarjat! Kiire siinä tulee aina – ainakin sellaiselle taivaanrannan maalarille kuin minä.

Osan asioista sain kyllä hoidettua hyvissä ajoin. Tilasin uuden sängyn, jonka toimituksessa tiesin kestävän jonkin aikaa ja järjestin itselleni sopivaksi ajankohdaksi muuttofirman. Mutta kaikki se muu… No, jotenkin tämä aika pääsi sitten tässä kuitenkin hujahtamaan aika vauhdilla työkiireiden ja kaiken muun elämän ohessa.

Alkushokin jälkeen olen ollut tästä kaikesta aika rauhallisin mielin, mutta vähitellen muuttostressi on hiipinyt nakertamaan takaraivoa kuin varkain. Olen kuvitellut homman olevan ihan hallinnassa, kunnes aloin viime viikolla heräillä aina pari tuntia ennen herätyskellon soittoa. Melkein huvittaa, että olen kuin oppikirjaesimerkki stressaantuneen ihmisen univaikeuksista, joista juuri viime viikonloppuna kirjoitin sen kattavan infopaketin. Edes tieto ei suojaa stressaajaa.

*

Vaikka tässä on vielä hyvin aikaa pakata ja järjestää, niin minä kyllä myönnän vihaavani muuttoja koko sydämeni pohjasta. On jotenkin hurjan vaikea arvioida, miten paljon mihinkin kuluu aikaa ja vaikka kuinka suunnittelen joka muuton yhteydessä käyväni etukäteen tavaroita läpi ja karsivani niitä reilusti, aina tulee niin kiire, että lopulta tuo homma jää yleensä vasta purkuvaiheen riesaksi.

Tavaraa täällä kämpässä on varmaan kolmen asunnon edestä… Varastotilaa ei ole ja pienen ikuisuden kerääntyneet kirpparikasat pyörivät nurkissa. Mutta kaikki se myyntiin laittaminenkin vie niin paljon aikaa, että siihen ei vain vielä ole ollut mahdollisuutta, saati energiaa, joten voipa olla, että osan kärrään vain kierrätyslaatikkoon ja loput sitten setvin kesän aikana, kun on rauhallisempaa.

Tällä kertaa on kyllä joitakin kalusteita, joista on pakko päästä eroon, kuten tämä futon-sänky, joka ei yksinkertaisesti mahdu sinne uuden kodin alkoviin sekä muutama muu pieni kaluste, kuten tämä makuuhuoneen peilipöytä, eteisen pieni vintage-pöytä ja jotakin muuta pientä. Jos muuten jokin näistä kalusteista kiinnostaa, niin huikkailkaa!

*

Heräsin tänä aamuna taas säpsähtäen siihen, kun huomasin miettiväni sähkösopimuksia, nettiliittymiä ja muuttoilmoituksia. Jotenkin niitä asioita tupsahtelee koko ajan vain mieleen lisää ja tavaran määrä tuntuu loputtomalta. Parissa viime muutossa auttoi se, että edellisistä muutoista ei ollut niin pitkä aika, jolloin omaisuutta oli näpsäkästi karsiutunut edellisissä muutoissa. On suorastaan hämmästyttävää, miten neljässä vuodessa ehtiikään hillota kaappien perukoille yhtä sun toista.

Stressierkki yrittää nyt tässä vain löytää siis jotain zen-mielentilaa ja rauhoittua. Varoitan kuitenkin jo etukäteen, että mikäli meininki on täällä blogin puolella on tulevina viikkoina poissaoleva, niin antakaa anteeksi. Käyn läpi tätä avioeroa täällä… Onneksi lopussa seisoo kiitos ja palkkio – kyllä se ikioma koti on kaiken tämän säätämisen arvoista.

Related posts