24/06/19

Viikon ajatus: rauhasta

32

Jos se maksaa sinulle mielenrauhasi,

hinta on liian kallis.

 

Photo: Jenni Rotonen / Pupulandia

Related posts

20/06/19

Lääkärin vastaanotolla: ehkäisy kuntoon!

8 40

KAUPALLINEN YHTEISTYÖ: MEHILÄINEN & ASENNEMEDIA

Näin kolmekymppisenä sitä usein ajattelee, että ehkäisyasiat ovat sellaista perustietoa, joka on opittu viimeistään jo teinivuosina. Siitä huolimatta havahduin jossain kohtaa siihen, että aikuisillakin ihmisillä on paljon ihan väärää tietoa eri ehkäisymenetelmistä. Ja että itselläkin on ollut vielä yhtä sun toista oppimista. Ei tee huonoa vähän kokeneemmallekaan kertailla faktoja näin kesän, lomamatkojen ja festaririentojen kynnyksellä.

Menneenä keväänä hedelmällisyys-teeman pyörteisiin sukeltaneena on tullut samalla keskusteltua monen kanssa myös ehkäisystä. Voivatko e-pillerit tai muut hormonaaliset ehkäisymenetelmät vaikuttaa hedelmällisyyteen? Mikä olisi mihinkin elämäntilanteeseen paras ehkäisymuoto? Ihmisten mielissä pyörii monenlaisia kysymyksiä, joten tuumailin, että ehkä tämä on sellainen aihe, jonka tiimoilta voisin kysellä näitä minulle esitettyjä mietteitä ihan asiantuntijalta. Niinpä painuin jälleen Mehiläisen gynekologin Mira Töylin vastaanotolle kysymyksineni ja kokosin vastauksia postauksen muotoon. Kannattaa muuten myös kurkata tuo viime syksynä tekemäni postaus gynekäynneistä.

*

Juttelimme lääkärin kanssa siitä, että ihan ensisijaisesti yleensä kannattaa miettiä, millainen ehkäisyn tarve itsellä on. Ollaanko etsimässä pidempiaikaista ratkaisua vai onko tarve enemmänkin tilapäinen tai lyhytaikainen? Onko rinnalla vakikumppani vai heilutellaanko peittoa useampien partnereiden kanssa? Yksi hyvä kysymys kysyä itseltään on myös, miten huonomuistinen tai hajamielinen mahtaa olla? Muistaako pillerin napata joka päivä oikeaan aikaan? Olisiko ajatus yllätysraskaudesta katastrofi vai asia, jonka ympärille elämä voisi tarvittaessa mukautua? Entä onko joitakin terveydellisiä rajoitteita, jotka sulkevat osan ehkäisymenetelmistä pois vaihtoehdoista?

Kävimme läpi joitakin yleisimpiä ehkäisymenetelmiä ja kokosin tähän kevyen infopaketin kustakin vaihtoehdosta. Suosittelen lämmöllä myös tsekkaamaan postauksen lopusta infoa eri ehkäisymenetelmien varmuudesta ja tehosta. Ehkäisy on valtavan henkilökohtainen ja yksilöllinen asia ja tässä jutussa lähestytään teemaa lääketieteen, tilastojen ja todennäköisyyksien kautta. Kaikki ehkäisymenetelmät eivät sovi kaikille ja siksi on hienoa, että vaihtoehtoja on saatavilla. Niistä jokainen voi valita omaan tilanteeseensa sopivimman. Toivottavasti tämä juttu tarjoaa selkeää faktaa omien mietteiden tueksi ja oikoo joitakin niitä harhakäsityksiä, joita moniin ehkäisymenetelmiin liittyy.

Tässä jutussa keskitytään ehkäisyyn nimenomaan naisen ja raskauden ehkäisyn näkökulmasta, mutta on hyvä muistaa, että etenkin uusien kumppaneiden kanssa on tärkeää suojautua myös sukupuolitaudeilta. Kondomi on ainoa sukupuolitaudeilta suojaava ehkäisykeino ja sukupuolitautitesteissä kannattaa käydä aina toisinaan.

Yhdistelmäehkäisy

E-pillerit

E-pillerit ovat useimmille hyvin tuttu ehkäisyvalmiste, mutta niihin liittyy paljon kaikenlaisia harhaluuloja ja huhupuheita. E-pillereillä tarkoitetaan yleensä yhdistelmäehkäisypillereitä, joiden ehkäisyteho perustuu keltarauhashormonin ja estrogeenin yhteisvaikutukseen, joka estää ovulaatiota tapahtumasta ja munasolun irtoamista sekä ohentaa kohdun limakalvoa, jolloin alkio ei pysty tarttumaan kohdunseinämään. Viime vuosina e-pillereiden ympärillä on käyty paljon keskustelua ja moni on huolissaan niiden sivuvaikutuksista, mutta usein niistä pääsee eroon vain merkkiä vaihtamalla.

Joskus sopivaa pillerimerkkiä saattaa joutua etsiskelemään kokeilujen kautta. E-pillereiden hormonipitoisuuksissa voi olla suuriakin eroja ja on hyvin yksilöllistä, mikä kenellekin sopii parhaiten. Hormonimäärien keskinäiset suhteet vaihtelevat eri valmisteissa ja tästä syystä myös eri merkkien välisissä sivuvaikutuksissa voi eri ihmisillä ilmetä suuriakin eroja. Oikeastaan siis vain kokeilemalla yleensä löytyy se itselle sopivin merkki.

*

Moni ehkä tietääkin, että osa e-pillereistä hoitaa ihoa ja joitakin valmisteita myös määrätään aknen hoitoon, sillä niiden runsas estrogeenipitoisuus auttaa yleensä iho-ongelmiin. Tämän tyyppisiä pillereitä kutsutaan anti-androgeenisiksi ja ne ovat Suomessa varsin laajalti suosittuja. Ihoa kuivattavan pillerimerkin sivuvaikutuksena saattavat kuitenkin joskus kuivua myös muut kehon limakalvot. Anti-androgeenisten valmisteiden on myös tutkittu aiheuttavan hiukan yleisemmin verisuonitukoksia, joten niitä ei suositella ihmisille, joilla on perinnöllistä alttiutta veritulpalle tai esimerkiksi migreeniä.

Androgeeniset e-pillerit puolestaan ovat tukosriskin osalta turvallisempi vaihtoehto, mutta ne puolestaan saattavat aiheuttaa kehossa testosteronin kaltaisia vaikutuksia kuten ihon rasvoittumista, lisääntynyttä karvankasvua tai hiustenlähtöä. Näitä valmisteita ei siis yleensä suositella, jos ihossa on jo valmiiksi aknea tai näppylöitä. On kiinnostavaa, että monissa Keski-Euroopan maissa sekä muissa Pohjoismaissa suositaan selkeästi useammin (erityisesti ilmaiseksi jaetussa ehkäisyssä) androgeenisia e-pillereitä, kun Suomessa selvästi yleisempiä ovat anti-androgeeniset. On olemassa myös neutraaleja valmisteita, joiden hormonipitoisuudet osuvat näiden kahden väliin.

*

Nykyisin lääkärit tutkivat hyvin tarkkaan, kenelle e-pillereitä määrätään eli sekä henkilökohtainen että suvun terveyshistoria pyritään tutkimaan varsin huolellisesti erilaisten riskitekijöiden kartoittamiseksi. Jos suvussa on esimerkiksi paljon sydän- ja verisuonitauteja, tukosriski saattaa olla suurempi. Muita tukosriskiä lisääviä tekijöitä e-pillereitä käytettäessä ovat ylipaino, tupakointi, migreeni (etenkin aurallinen) sekä ikä. Tästä syystä esimerkiksi aurallisesta migreenistä kärsiville ei suositella yhdistelmäehkäisyä lainkaan ja yli 35-vuotiaille on omia pillerimerkkejä, joissa iän mukanaan tuomat riskit on huomioitu.

E-pillereiden sivuvaikutuksista on myös keskusteltu viime vuosina paljon. Itselle sopimattomien e-pillereiden kanssa ei kannata jäädä kärvistelemään, vaan jutella lääkärin kanssa vaihtoehdoista. Itselle sopimaton pillerimerkki voi esimerkiksi aiheuttaa voimakkaita mielialanvaihteluita, mutta vastaavasti sopiva valmiste puolestaan saattaa tasoittaa selvästi PMS-oireilua. E-pillereiden ei-toivottuja sivuvaikutuksia voivat olla myös esimerkiksi haluttomuus (e-pillerit tasaavat kehon luonnollisen hormonitasapainon vaihteluita, jotka esimerkiksi ovulaation edellä saattavat lisätä halukkuutta) tai limakalvojen kuivuminen (joka puolestaan voi aiheuttaa yhdyntäkipuja). Toisaalta moni saa e-pillereistä avun epäsäännölliseen kuukautiskiertoon, voimakkaisiin kuukautiskipuihin tai todella runsaisiin kuukautisiin. Lisäksi e-pillerit ehkäisevät myös endometrioosia. Joillakin ongelmat ratkeavat pillerimerkkiä vaihtamalla, toisille hormonaalinen ehkäisy ei sovi lainkaan. On siis täysin mahdollista, että toisen unelmapillerit voivat olla toiselle kauhistus. Yleensä kolmen kuukauden kokeilujakso riittää kertomaan, sopiiko merkki itselle.

*

Jonkin verran kuulee myös ihmisten olevan huolissaan siitä, pääseekö e-pillereitä käyttäessä ylimääräisiä hormoneja kertymään kehoon. Tämä ei kuitenkaan pidä paikkaansa. E-pillereiden ehkäisyteho loppuu viimeiseen otettuun pilleriin, mikä tarkoittaa että ylimääräiset hormonit poistuvat kehosta ja sen jälkeen raskaaksi tuleminen on jälleen mahdollista. Joskus kuukautiskierto on ollut epäsäännöllinen ennen e-pillereiden aloittamista, on hyvin mahdollista, että se on sitä myös pillereiden lopettamisen jälkeen. Esimerkiksi monirakkulaiset munasarjat aiheuttavat kuukautisissa epäsäännöllisyyttä. Toisaalta myös vuotohäiriöt yleistyvät kolmekymppisillä, joten syy epäsäännöllisiin kuukautisiin pillereiden lopettamisen jälkeen voi myös olla ikä.

E-pillerit eivät myöskään vaikuta raskaaksi tulemiseen lopettamisen jälkeen, joskin joillakin aivolisäkkeen ja munasarjojen yhteistyö saattaa lähteä kankeasti käyntiin hormonaalisesta ehkäisystä luovuttua. On hyvä muistaa, että kaksikymppisen hedelmällisyys on hyvin eri tasolla kuin vaikkapa 35-vuotiaan, joten useimmiten haasteet raskaaksi tulemisessa pillereiden lopettamisen jälkeen liittyvät esimerkiksi ikään, eivät niinkään pillereihin.

Joillekin tulee pillereistä luovuttua myös iho-oireita ja tämä on tyypillistä erityisesti ihoa kuivattavien eli anti-androgeenisten pillereiden yhteydessä. Koska valmiste kuivattaa ihoa, iho joutuu tuottamaan pillereitä syödessä talia tehostetummin. Ja kun pillerit sitten jäävätkin pois, voi keholla mennä hetki sopeutua muutokseen ja talintuotanto saattaa villiintyä vähäksi aikaa.

Vaikka e-pillereiden ympärillä käydään paljon keskustelua, nykyisin käytössä olevan e-pillerit ovat kuitenkin hyvin siedettyjä ja turvallisia sekä niiden hormonipitoisuudet matalia. Lääkärit myös tutkivat potilaansa hyvin huolellisesti ennen e-pillereiden määräämistä, jotta kaikki mahdolliset riskitekijät voidaan varmistaa ja ottaa huomioon jo etukäteen.

Ehkäisyrengas

Ehkäisyrengas toimii oikeastaan yhdistelmäehkäisypillereiden tapaan eli se sisältää estrogeenia ja keltarauhashormonia – käytännössä se vastaa yhtä liuskaa e-pillereitä. Hormonit kuitenkin vapautuvat renkaan kautta kehoon tasaisemmin ja paikallisemmin kuin pillereissä. Ehkäisyrengas vaihdetaan vain kolmen viikon välein, joten se ei vaadi ihan yhtä paljon muistamista kuin pillereiden ottaminen. Sivuvaikutuksia renkaalla on usein hieman vähemmän kuin e-pillereillä, koska sen hormonipitoisuus on matala ja hormonit vaikuttavat paikallisemmin.

Ehkäisylaastari

Ihoon kiinnitettävä ehkäisylaastari toimii myös samalla periaatteella kuin yhdistelmäehkäisypillerit. Yksi laastari hoitaa yhden viikon pilleritarpeen.

Minipillerit

Minipillerit eroavat yhdistelmäehkäisypillereistä siten, että ne sisältävät vain keltarauhashormonia ja siinä missä perinteisten e-pillereiden kanssa syödään pillereitä kolme viikkoa ja pidetään viikon tauko, minipillerit otetaan joka päivä ilman taukoja. Monella kuukautiset jäävät kokonaan minipillereiden kanssa pois ja myös ihoon voi olla positiivisia vaikutuksia.

Minipillereitä suositellaan vaihtoehtona yhdistelmäehkäisypillereille yleensä silloin, jos naisella on korkea verenpaine, migreeniä tai suvussa on verisuonitukosten riskiä tai geenivirhettä.

Myös minipillereitä on muutamaa erilaista, ns. klassisia minipillereitä sekä desogestrel-pillereitä, jotka toimivat kehossa hiukan eri tavoin. Ehkäisyn näkökulmasta on hyvä olla tietoinen käyttämänsä valmisteen erityispiirteistä, sillä klassisten minipillereiden kanssa on hyvin tarkkaa, että pilleri otetaan joka päivä samaan aikaan – virhemarginaali ehkäisytehon osalta on vain noin 3 tuntia. Desogestrel-pillerit ovat unohdusten suhteen hiukan armollisempia ja niiden kanssa riittää, että pillerin muistaa ottaa 12 tunnin sisään siitä hetkestä, jolloin sen yleensä ottaa.

Kierukka

Kierukka usein mielletään lähinnä synnyttäneiden naisten ehkäisymenetelmäksi, mutta kierukkaa voi hyvin käyttää myös nainen, joka ei ole synnyttänyt. Kierukoita on olemassa kahta eri tyyppiä: kuparikierukka ja hormonikierukka. Etenkin pieni hormonikierukka pystytään laittamaan myös synnyttämättömälle naiselle, mutta myös normaali kuparikierukkakin voi sopia.

Kierukka soveltuu parhaiten pidemmän tähtäimen ehkäisyksi, sillä hieman kierukan koosta ja tyypistä riippuen se asennetaan 3-7 vuodeksi, joskin sen saa toki tarvittaessa pois jo aiemminkin. On myös kiinnostava tieto, että hormonikierukan ehkäisyteho on jopa parempi kuin ihon alle asennettavalla ehkäisykapselilla. Tiesittekö muuten, että hormonikierukka on suomalainen innovaatio ja tänäkin päivänä suurin osa maailmalla myytävistä hormonikierukoista valmistetaan Suomessa.

Kuparikierukka

Kuparikierukan teho perustuu siihen, että kun kohdussa on riittävä määrä vierasainetta eli tässä tapauksessa kuparia, se aiheuttaa ärsytysreaktion mikä estää alkion tarttumisen kohdun limakalvolle. Kuparikierukkaa käyttävällä oma hormonitoiminta toimii normaalisti eli munasolut kypsyvät ja irtoavat eikä kierukka vaikuta esimerkiksi kuukautiskierron pituuteen. Sivuvaikutuksena kuparikierukka saattaa aiheuttaa joillekin enemmän kuukautiskipuja ja lisätä vuotoa.

Hormonikierukka

Hormonikierukka toimii klassisten minipillereiden tapaan eli sen vapauttaa kehoon keltarauhashormonia. Munasarjat toimivat normaalisti, mutta kuukautisvuoto saattaa jäädä kokonaan pois kuten minipillereidenkin kanssa. Kierukka vaikuttaa kohdun limakalvoon paikallisesti tehden siitä ohuen sekä kohdunkaulakanavan limasta niin paksua, että munasolun hedelmöittyminen on liki mahdotonta. Jos haaveilee raskaudesta hormonikierukan käytön jälkeen, on hyvä varautua siihen, että vaikka heti kierukan poistamisen jälkeen voi tulla raskaaksi, kohdun limakalvon paksuuntuminen normaalitilaan voi viedä 2-3 kuukautiskierron verran.

*

Sivuvaikutuksena kierukan kanssa osalle tulee vuotohäiriöitä, mutta tiputteluvuoto 2-3 kuukauden ajan kierukan asentamisesta on kuitenkin normaalia. Mikäli tiputtelu ei kuitenkaan tasaannu ensimmäisten kuukausien aikana, saatetaan kierukka joutua poistamaan. Kierukan kanssa pätee sama neuvo kuin muidenkin ehkäisymenetelmien: kokeilemalla selviää parhaiten, sopiiko se itselle. Positiivisena sivuvaikutuksena monella kuukautiset niukkenevat hormonikierukkaa käyttäessä paljon tai lakkaavat jopa kokonaan.

Ehkäisykapseli

Ihon alle asennettava ehkäisykapseli toimii samalla logiikalla kuin minipillerit eli se sisältää keltarauhashormonia. Näin ollen myös sivuvaikutukset ovat samantyyppiset kuin minipillerillä, eli kuukautiset voivat niukentua, jäädä kokonaan pois tai olla epäsäännölliset.

Käsivarren sisäpintaan asennettava kapseli sopii pidemmän tähtäimen ehkäisyksi, sillä sen ehkäisyteho kestää 3-5 vuotta. Kapseli asennetaan ja poistetaan paikallispuudutuksessa.

Kondomi

Kondomi on varmaan ehkäisyvälineistä kaikille tutuin ja se on myös ainoa, joka ehkäisee raskauden lisäksi myös sukupuolitaudeilta. Kondomin käyttö on useimmille tuttu juttu, mutta suosittelen kurkkaamaan postauksen lopusta kiinnostavia tilastoja eri ehkäisymenetelmien varmuudesta.

Varmat päivät / ehkäisysovellus / ehkäisytietokone

Luonnollisempaa ehkäisymenetelmää etsiskellessä moni on viime vuosina innostunut esimerkiksi Natural Cycles -menetelmästä, joka perustuu käytännössä ajatukseen ns. varmoista päivistä. Sovellus toimii kuukautiskiertoa laskemalla ja kehon lämpötilaa mittaamalla. Haasteena tämän tyyppisissä menetelmissä kuitenkin on, että systeemi toimii varmuudella vain, jos on naisen kierto on aina 100% säännöllinen – ja harvoin se on. Lääkäreiden vastaanotoilta on kuulunut kaikuja, että vahinkoraskauksien määrä on merkittävästi lisääntynyt sen myötä, mitä useampi luottaa sovelluksiin tai varmoihin päiviin. Tämä kikka voi siis toimia erinomaisesti, jos kierto on hyvin säännöllinen, mutta koska keho voi toimia arvaamattomasti, tätä menetelmää kannattaa käyttää vain, jos raskaaksi tulemisen mahdollisuus ei ole ajatuksissa kauhea katastrofi.

Jos mietitään puhtaasti faktoja, siittiöt elävät elimistössä hedelmöittymiskykyisinä 2-5 päivää, mutta parhaat siittiöt voivat sinnitellä elossa jopa yli viikon. Tämä tarkoittaa sitä, että kierron laskemiseen perustuva ehkäisy saattaa pettää, jos kierrossa on pienikin heitto ja siittiö elääkin normaalia pidempään. Pelkästään yhdenkin päivän muutos kuukautiskierrossa voi olla ratkaiseva ja hyvin harvalla kierto on joka kuukausi täydellisen säännöllinen. Jos kuukautiskierto jää lyhyeksi, niin ovulaatio voi tapahtua jo kierron 9. tai 10. päivänä, joten jos siittiö sattuukin olemaan oikein elinvoimainen, edes heti kuukautisten jälkeen ei välttämättä ole ”turvallista” harrastaa suojaamatonta seksiä.

Kehon lämpötilan mittaamiseen perustuvassa ehkäisyssä on myös riskinsä, sillä ollakseen varma menetelmä, mittaamisen pitäisi tapahtua hyvin tunnollisesti ajallaan ja elämäntapojen pitäisi olla hyvin säännölliset. Esimerkiksi epäsäännöllinen vuorokausirytmi, alkoholinkäyttö tai muut inhimilliset asiat saattavat vaikuttaa kehon lämpötilaan, jolloin mittaustulos ei enää olekaan niin varma indikaattori ovulaatiolle.

Haasteena tämän tyyppisissä ehkäisymenetelmissä on se, että vaikka ne voisivat teoriassa olla hyvinkin tehokkaita ja toimivia, ihminen tai ihmiskeho toimivat harvoin niin systemaattisesti, tunnollisesti ja säännöllisesti, että tämäntyyppiseen metodiin voisi kovin varmasti luottaa. Kannattaa kurkata postauksen lopusta todennäköisyyksiä raskaaksi tulemisesta näillä menetelmillä.

Keskeytetty yhdyntä

Moni käyttää ehkäisymenetelmän keskeytettyä yhdyntää, mutta siihen sisältyy aina raskaaksi tulemisen riski. Joillakin menetelmä voi toimia hyvinkin, mutta aika moni ei tajua, miten epävarma ehkäisykeino se on. Siittiöitä saattaa vapautua jo ennen varsinaista siemensyöksyä, joten otollisella hetkellä raskaaksi voi tulla, vaikka varsinainen siemensyöksy ei osuisikaan emättimeen sisälle. Teoriassa tämäkin voi toimia hyvänä ehkäisykeinona, mutta käytännössä on varsin yksilöllistä, miten oma keho toimii.

Miten varmoja eri ehkäisymetelmät ovat?

Pääsin lääkärin vastaanotolla käsiksi myös hyvin mielenkiintoisiin tilastoihin, sillä tutkiskelimme yhdessä Pearlen indeksiä, joka kertoo siis raskauden laskennallisen todennäköisyyden eri ehkäisymenetelmiä käytettäessä. Huomionarvoista kuitenkin on, että nämä luvut on usein laskettu niin sanotun optimaalisen käyttäjän mukaan eli sen mukaan, että ihminen toimisi aivan täydellisen virheettömästi. Duodecimin nettisivuilla on olemassa taulukko, jossa vertaillaan Pearlen indeksiä optimaalisen käyttäjän sekä tyyppikäyttäjän välillä. Tyyppikäyttäjä on siis tällainen normaali inhimillinen ihminen, joka joskus sählää, unohtaa ottaa e-pillerinsä ajallaan tai muuten vain toimii vähän sinne päin ohjeiden mukaan. Voisi siis sanoa, että taulukko tarjoaa sellaisen aika otollisen expectations vs. reality -vertailun.

Suurin osa Suomessa käytössä olevista ehkäisyvalmisteista ja -menetelmistä on ehkäisyteholtaan varsin tehokkaita. Käytännössä monen ehkäisymenetelmän kohdalla ehkäisyteho on kuitenkin huomattavasti heikompi tällaisella inhimillisellä käyttäjällä kuin mitä ne yleiset prosenttiluvut antavat ymmärtää. Esimerkkinä mainittakoon, että optimaalisella käytöllä vain 2/100 tulee raskaaksi kondomia käyttäessä. Todellisempi luku on kutenkin 15/100, joka kertoo sen sähläävän inhimillisen käyttäjän lukemat. Todellisuudessa kondomi voi mennä rikki, olla huonosti paikoillaan tai sitten se ei edes ole päällä ihan alusta asti.

Moni on alkanut viime vuosina suosia niin sanottuja luonnollisia ehkäisymenetelmiä, jotka perustuvat kuukautiskierron laskemiseen ja esimerkiksi kehon lämpötilaan, mutta vaikka ne teoreettisesti toimisivatkin hyvin, käytännössä raskauden riski on niihin luottaessa varsin suuri. Kehon lämpötilaa tarkkailemalla (mihin myös osa ehkäisytietokoneista ja sovelluksista luottaa) ihannekäyttäjän luku on 0,4/100, mutta realistisen tyyppikäyttäjän luku 24/100. Tämä perustuu juuri siihen, että kliinisissä tutkimusolosuhteissa voidaan päästä todella hyviin tuloksiin, mutta elämässä olosuhteet eivät ole yhtä säännölliset. Myös ”varmoihin päiviin” ja keskeytettyyn yhdyntään luottavilla ne todellisuutta vastaavat luvut ovat 25/100 ja 27/100. Käytännössä siis neljäsosa näihin ehkäisykeinoihin turvautuvista tulee raskaaksi. Tämä kannattaa pitää mielessä omaa ehkäisymenetelmää valitessa.

Näiden lukujen lisäksi Pearlen taulukosta voi toki tutkailla myös sitä, mitkä ehkäisymenetelmät oikeasti ovat varmimpia. Esimerkiksi hormonikierukkaa käyttävissä vain 0,1-0,2 sadasta (eli puhutaan promilleista prosenttien sijaan) tulee raskaaksi, kun naisen sterilisaatiossa sama luku on 0,5 eli jopa sterilisaatio pettää todennäköisemmin kuin kierukka. Aika kiinnostavaa! Samalta sivulta löytyy myös muuta mielenkiintoista faktatietoa ehkäisystä ja esimerkiksi eri ehkäisymenetelmien sivuvaikutuksista.

*

Ihan kaikkia ehkäisymenetelmiä olisi ollut mahdotonta mahduttaa juttuun mukaan, mutta tässä on nyt mukana joitakin yleisimpiä. Etenkin hormonaalinen ehkäisy on puhuttanut viime vuosina paljon, mutta itse luotan näissä asioissa ensisijaisesti tutkimustietoon ja suosittelen suhtautumaan mutuiluun sekä villinä velloviin nettikeskusteluihin sopivalla tavalla kriittisesti. Jos oma ehkäisy herättää kysymyksiä tai mielessä on esimerkiksi ehkäisymenetelmän vaihto, kannattaa olla yhteydessä lääkäriin. Mehiläisen asiantuntijat auttavat näissä asioissa mielellään ja asiantuntemuksella.

Herättikö postaus mietteitä? Entä tuliko tekstissä jotakin ihan uutta asiaa?

LISÄÄ LUETTAVAA:

Biologisen kellon tikitystä: tiukkaa faktaa hedelmällisyydestä

Dear Eki, milloin olisi hyvä mennä gynekologille?

Pirullisen yleinen naistenvaiva: endometrioosi

 

Related posts

17/06/19

Viikon ajatus: sydämestä

20

Joinakin päivinä sydämessäsi

ei ole musiikkia.

Laula silti.

 

– Emory Austin –

 

 

Photo: Jenni Rotonen / Pupulandia

Related posts

13/06/19

Kohun keskellä

31 108

En tiedä, kuinka moni teistä ehti kuulla viime viikolla sen podcast-jakson, joka sittemmin poistettiin, mutta veikkaan, että kovin moni ei silti ole onnistunut välttymään kohujakson ympärillä vellovalta keskustelulta. Jos joku on onnistunut missaamaan koko homman, niin Metti & Hanna -podcastissa oli viime viikolla jakso, jossa mukana oli miesvieras. Juha-nimellä esiintynyt vieras vastaili juontajien sekä heidän kuulijoidensa esittämiin kysymyksiin miehen näkökulmasta.

Idea oli hauska, mutta lopputulos osoittautuikin joksikin ihan muuksi, kun myöhemmin keskustelupalstoilla sovinisti-Juhaksikin kutsuttu miekkonen puhui naisista hyvin pinnallisesti ja tuntui arvottavan vastakkaista sukupuolta lähinnä ulkoisten avujen perusteella. Somessa nousi myrsky paitsi Juhan mielipiteistä, myös siitä, etteivät Metti ja Hanna millään tavoin keskustelun aikana haastaneet tai kyseenalaistaneet vieraansa näkemyksiä. Sen sijaan miestä kuvailtiin hauskaksi ja sanavalmiiksi, ja hänen kieltämättä aika sovinistisille ajatuksilleen naureskeltiin mukana.

*

Pahin kohu on jo laantunut, mutta olen miettinyt viikon päivät, haluanko edes työntää lusikkaani tähän soppaan. Muutaman päivän ajan somessa ei muusta puhuttukaan ja ryöpytys asian ympärillä sai melkoiset mittasuhteet. Tietenkin tapaus herätti myös minussa paljon ajatuksia – etenkin, kun ehdin kuunnella tuon kohutun jakson ennen kuin se poistettiin. Olen saanut viikon varrella muutaman viestin, joissa minun on toivottu ottavan asiaan kantaa ja sivuttiinpa aihetta myös eilen linkkaamassani Juuso Pekkisen podcastissa, jonka jaksossa vierailin viime viikonloppuna.

On ilmiselvää, että Juhan näkemykset olivat naisen (tai ihan vain kenen tahansa fiksun ihmisen) näkökulmasta tosi törppöjä. Ne edustivat paljolti sitä, mikä maailmassa on pielessä: Juhan mielestä naisen tehtävä on lähinnä näyttää nätiltä eikä muulla pääomalla ole juuri arvoa, jos naama ja kroppa eivät ole kunnossa. Henkilökohtaisesti minua puistatti jo ensimmäisten minuuttien aikana, kun pistin jakson pyörimään. Tuntui kummalliselta, etteivät Metti ja Hanna vaikuttaneet näkevän mitään kritisoitavaa vieraansa kommenteissa, kun omat niskakarvani nousivat välittömästi pystyyn ja itselleni ainoa luonnollinen reaktio olisi ollut voimallisesti haastaa miehen näkemyksiä. Ymmärrän täysin, miksi jakson sisältö herätti ihmisissä niin suurta ärtymystä ja tuohtumusta. Keskustelupalstojen vihaamiselle omistetussa myrkkytynnyrissä lietsottua someraivoa en sen sijaan ymmärrä. (Kiitos Antti Granlundille tuosta osuvasta termistä!)

Koko hommassa meni monta asiaa pieleen… Jakson runko oli suunniteltu huonosti ja podcastin pitäjille entuudestaan tuntematonta miesvierasta ei selvästikään ollut ollenkaan haastateltu etukäteen, eivätkä Hanna ja Metti ehkä osanneet edes odottaa ihan tällaisia vastauksia. Joskus yllättävässä tilanteessa sitä vain jäätyy. Joskus sitä on vierasta ihmistä kohtaan tarpeettomankin kohtelias, vaikka ei olisikaan tämän kanssa asioista samaa mieltä. On myös oikeastaan aika pelottavaa, miten sitä voi joskus vain olla niin tottunut sovinistisiin asenteisiin, että niille tulee ikään kuin sokeaksi eikä edes tajua esitettyjen mielipiteiden ahdasmielisyyttä ja sopimattomuutta. Kun ympäristö riittävästi toitottaa jotakin läpi elämän, siitä tulee helposti normaalia eikä jotain, mihin edes tajuaisi puuttua.

Tietenkin mimmien olisi pitänyt ymmärtää reagoida sovinistisiin kommentteihin jotenkin jo itse keskustelutilanteessa. Ja kun tässä epäonnistuttiin, heidän olisi pitänyt ymmärtää reagoida niihin viimeistään siinä vaiheessa, kun jakso julkaistiin. Jostain syystä näin ei kuitenkaan tapahtunut ja ainoaksi vaihtoehdoksi jäi reagoida asiaan vasta, kun somemyrsky oli jo lähtenyt kierroksille. Se ei ole koskaan ihanteellinen tilanne ja oikein kunnon someraivoon itsensä lietsoneille kritisoijille ei usein riitä mikään. Osa palautteesta on varmasti ollut asiallista, mutta aika suuri osa ei niinkään. Nettiraivon kuohahtaessa palaute menee herkästi henkilökohtaisuuksiin ja hyökkäävästi asiaa lähestyvän kanssa on vaikea käydä keskustelua. Alkuun reagointi jakson aiheuttamaan mylläkkään ei mennyt ihan nappiin, mutta lopputulos kuitenkin oli, että jakso poistettiin ja mimmit vaikuttivat olevan asiasta ihan vilpittömästi todella pahoillaan. Ja mitäpä muutakaan sitä siinä tilanteessa enää voisi tehdä kuin pahoitella, kun virhe on jo tapahtunut.

*

Monenlaisia somekanavia tehneenä ja omaa podcastiakin jo lähes pari vuotta pyörittäneenä tiedän, että formaattina podcast on hyvin erilainen esimerkiksi blogiin verrattuna. Blogissa omaa ilmaisua, sanavalintoja ja reaktioita on aikaa miettiä ja hioa. Ja siitä huolimatta väärinkäsitykset ja -tulkinnat ovat arkipäivää. Vaikka kuinka yrittäisi kieli keskellä suuta muotoilla asiansa huolellisesti, joku ymmärtää aina väärin (joko tahattomasti tai tahallaan).

Keskustelumuotoisessa podcastissa kyse on aina live-tilanteesta, vaikka jakso olisikin äänitetty etukäteen. On huomattavasti vaikeampi osata keskustelun tuoksinassa ja studiotilanteessa miettiä kaikkia mahdollisia näkökulmia tai osata aina reagoida kaikkeen reaaliajassa haluamallaan tavalla. On myös syytä muistaa, että harva podcastin vetäjä on ammattitoimittaja tai -esiintyjä ja useimpia suosittuja lifestyle-podcasteja pitävät ihan tavalliset ihmiset, jotka eivät välttämättä ole kovin kokeneita esiintyjiä tai puhujia. Ja voin lyödä vaikka vetoa että me kaikki tiedämme ne hetket, kun se napakka vastakommentti pulpahtaa mieleen vasta illalla omassa sängyssä peiton alla, eikä tietenkään siinä hetkessä ja tilanteessa, kun keskustelukumppani on siinä nenän edessä.

Podcast-jaksosta olisi voinut syntyä hyvinkin mielenkiintoinen, jos Metti ja Hanna olisivat tajunneet haastaa vieraansa näkemyksiä. Sellaisenaan keskustelu jäi sovinistiseksi puheenvuoroksi, jolle juontajat tuntuivat vähän ujoina hymistelivän ja hihittelivän vierestä. Myös kysymykset ja niiden muotoilu kummastutti. Fiksuilla aikuisilla naisilla olisi varmasti voinut olla kiinnostavampaa ja hedelmällisempääkin keskusteltavaa vieraansa kanssa kuin nuo varsin ulkonäkökeskeiset, jo valmiiksi melko asennelatautuneet ja aika pinnallisetkin kysymykset. Toisaalta ongelmallista oli myös se, että kysymyksenasettelun kautta syntyi tunne, että Juha oli keskustelussa edustamassa koko miessukupuolta, vaikka lopulta kyseessä oli kuitenkin vain yhden yksittäisen miehen mielipide.

On luonnollisesti podcastin vetäjien vastuulla päättää, millainen näkökulma ja sävy keskusteluun lähtökohtaisesti valitaan ja sen jälkeen editoida sisältöä sekä ohjata keskustelua valittuun suuntaan. Nyt tuntui, että jakson suunnittelu oli yksinkertaisesti jäänyt puolitiehen ja oli täysin unohdettu miettiä sellaisia perustavanlaatuisia asioita kuin millaisia arvoja podcastilla halutaan välittää, kenelle podcastia tehdään ja millaisella äänellä kuulijoita halutaan puhutella. Vaikka vaikuttaja-sanaa kovasti parjataankin, tuhansia ja kymmeniä tuhansia ihmisiä tavoittavalla ihmisellä on vaikutusvaltaa, halusimme myöntää sen tai emme. Ja vallan vastaparina tulee aina vastuu.

Jokaisen somessa työtään tekevän olisi hyvä miettiä, millaisia arvoja haluaa tuottamallaan sisällöllä tukea ja edistää, ja millaisille mielipiteille ja näkemyksille haluaa omissa kanavissaan suoda palstatilaa. Ja siitä syystä oli minusta ihan fiksua, että kohua herättänyt jakso poistettiin, jotta yksikään nuori nainen ei erehdy luulemaan Juhan mielipiteiden edustavan koko miessukupuolen näkemyksiä eikä tällaisille sovinistisille ajatuksille tule annettua yhtään enempää sijaa julkisessa keskustelussa.

*

Toisaalta on hyvä kysyä, onko sekään mielekästä, että vaiennamme kaikki mielipiteet, jotka eivät miellytä meitä itseämme. Totuus taitaa kuitenkin olla, että valitettavasti varsin moni mies ajattelee Juhan tavoin. Siksi tekee itse kullekin aika ajoin ihan hyvää herätellä itseään siihen todellisuuteen, jossa elämme. Tietenkin soisin, että moiset sovinistiset möläytykset ja mietteet jäisivät jo historiaan raikkaampien, tasa-arvoisempien ja humaanimpien ajatusten tieltä, mutta siinä pisteessä ei kuitenkaan ikävä kyllä vielä olla. Toisaalta olisi myös tekopyhää väittää, etteivätkö naisetkin sortuisi sukupuolittuneisiin stereotypioihin ja esineellistämiseen, mutta valtarakenteiden näkökulmasta naisvihamieliset tai sovinistiset asenteet lienevät silti suurempi ongelma.

Somemaailman yhteydessä on puhuttu paljon kuplautumisesta ja siitä, kuinka algoritmit ja omankaltaistemme pariin hakeutuminen vääristää helposti maailmankuvaamme suodattaessaan uutisvirroista pois kaikki “väärät mielipiteet”. Se, että suljemme niiltä silmämme, ei kuitenkaan poista niiden olemassaoloa. Olisi rakentavampaa käydä vuoropuhelua ja yrittää ymmärtää, miksi vastapuoli ajattelee niin kuin ajattelee. Ehkä maltillisella keskustelulla voitaisiin jopa vaikuttaa keskustelukumppanin näkemyksiin. Itse uskon, että asiallinen argumentointi ja omien ajatusten rauhallinen perustelu on aina hedelmällisempi lähtökohta keskustelulle ja oman viestin maaliin saamiselle kuin omien ajatusten aggressiivinen tyrkyttäminen sekä henkilökohtaisuuksiin hyökkääminen.

Myönnän, että sivustakatsojana vähän hirvitti, millaisen ryöpytyksen keskelle Hanna ja Metti jakson ilmestyttyä joutuivat. Kiehuvan someraivon keskellä ole helppoa luovia. Olen aiemminkin miettinyt hiukan huolissani sitä, kuinka ankaraa suhtautuminen virheisiin on somen aikakaudella – toisin sanoen niitä ei sallita. Ja usein vilpittömätkin anteeksipyynnöt kaikuvat kuuroille korville siinä kohtaa, kun viha ja tuohtumus on päästetty ihon alle. Harva pystyy kuvittelemaan, miltä tuntuu joutua tuollaisen myrskyn keskelle, ellei ole sitä itse henkilökohtaisesti kokenut.

Matkan varrella unohtuu usein täysin, mitä raivoa herättäneen kommentin lausuja on ehkä kömpelösti muotoillulla viestillään tarkoittanut. Usein tekstiä luetaan tai ääniraitaa kuunnellaan jo niin voimakkaasti värittyneiden lasien läpi, että oma tulkinta nousee niitä konkreettisia sanoja suurempaan arvoon. Pahimmillaan omat tulkinnat tehdään tutustumatta edes alkuperäiseen tekstiin tai podcastiin ja perustetaan oma näkemys asiasta otsikoille tai muiden jo voimakkaasti asenteellisille tulkinnoille. Olen itsekin muutaman kerran joutunut tuon myllyn keskelle, kun blogijuttua on jaettu keskustelupalstoilla ja harva blogiin kommentoimaan asti päätynyt on lopulta edes lukenut alkuperäistä postausta. Aivan varmasti omat tekstini olisivat voineet olla paremmin muotoiltuja, mutta aika usein ne merkitykset ja sävyt, joita ihmiset ovat lukevinaan rivien välistä, ovat täysin heidän oman mielikuvituksensa tuotetta eikä niillä ole paljoakaan tekemistä sen kanssa, mitä olen kirjoittanut, saati sitten tarkoittanut. Ja loputtomien disclaimereiden viljely sekä rautalangasta vääntäminen tekee tekstistä yksinkertaisesti tylsää, liian varovaista ja puuduttavaa.

*

Osa bloggaajista ja uutissivustoista on viime vuosina kaikenlaisen öyhötyksen ja häiriköinnin takia sulkenut kommenttiosionsa kokonaan. Joskus sekin voi olla toimiva kikka. Toisaalta se voi myös tarkoittaa, että keskustelu vain siirtyy muille areenoille, jolloin sitä on vieläkin vaikeampi hallita. Ja toisaalta, esimerkiksi minulle vuorovaikutus on ollut yksi bloggaamisen parhaita asioita, joten tuntuisi kummalliselta siirtyä tarkoituksellisesti yksinpuheluun. Onneksi oma kommenttiboksi on pääosin pysynyt asialinjalla, mutta kyllähän sitä nykyään aina saa vähän olla varuillaan ja peloissaan siitä, milloin joku oma harmittomaksi tarkoitettu juttu saakin liikkeelle raivoisan myrskyn. Toisinaan tilanteita osaa ennakoida, mutta aika usein kohut syntyvät asioista, joita ei itse olisi hoksannut sisältöä tuottaessaan edes tulla ajatelleeksi.

Olen törmännyt viimeisen vuoden aikana pohdintoihin siitä, pitäisikö esimerkiksi uutisten kommenttiosiota muokata niin, että artikkelia voisi kommentoida vasta, kun on osannut vastata oikein kolmeen sitä koskevaan kysymykseen. Tällä vältyttäisiin siltä, että ihmiset syöksyvät meuhkaamaan kommenttiboksiin vain otsikon luettuaan ja itse asiaan täysin perehtymättä. Ehkä samaa voisi soveltaa blogeissakin.

Jos palataan vielä viime viikon kohuun, niin Juha pysytteli omaksi onnekseen podcast-keskustelussa anonyymina ja säästyi siten pahimmalta myllytykseltä, vaikka hetkeksi varmaan pääsikin keskustelupalstojen vihatuimman miehen asemaan. Vaikka sovinismi on hanurista ja Hanna ja Metti tekivät virhearvion julkaistessaan tällaista sisältöä, heihin kohdistunut raivo tuntuu silti aika ylimitoitetulta. Tuntuu myös erikoiselta, että Marmai veti kohuun mukaan podcastin pitäjien yhteistyökumppanit, kun tähän jaksoon ei kuitenkaan liittynyt minkäänlaista yhteistyötä. Tosin kysymys somevaikuttajan ja mainostajan arvomaailmojen yhteentörmäyksistä on kyllä sinänsä mielenkiintoinen.

Jakso ei enää ole kuunneltavissa ja hyvä niin. Podcastin pitäjät ovat pyytäneet anteeksi ja minusta meidän tulee vilpitön anteeksipyyntö myös hyväksyä. Nyt on aika jatkaa eteenpäin. Jos jotain hyvää tästä nettikeskustelun nopeasta rytmistä pitää löytää, niin tämäntyyppisten myrskyjen pahin huippu laantuu yleensä aika äkkiä. Reilun viikon takainen kohu tuntuu jo vanhalta jutulta siitäkin huolimatta, että internetin muisti on ikuinen.

Tsemppiä mimmit! Tuollaisen hullunmyllyn keskelle joutuminen on kamalaa ja hetken aikaa varmaan tekisi mieli vajota maan alle ja pysyä siellä. Mutta muistakaa, että ei se maailma tähän kaadu ja kaikki me teemme virheitä joskus. Tästä jatketaan eteenpäin taas vähän viisaampina.

Suosittelen jokaista miettimään mielessään, millaista keskusteluilmapiiriä me itse haluamme omalta osaltamme edistää: inhimillistä, hyväksyvää sekä oppimiseen kannustavaa vai ankaraa, tuomitsevaa ja osoittelevaa? Miten toivoisit sinua kohdeltavan, jos kohun keskelle jonakin päivänä joutuisitkin sinä itse tai joku läheisesi? Sillä jos jokin on varmaa, niin se, että virheitä tosiaan sattuu kaikille.

*

Lainaan tähän loppuun itseäni noin kuukausi sitten julkaisemastani blogitekstistä ja suosittelen lukemaan myös nuo aiemmat tätäkin teemaa sivuavat blogijuttuni:

Nettimaailmassa moni ajatus tiivistyy mustavalkoisen oikeaksi tai vääräksi, vaikka väliin mahtuisi loputtomasti harmaan sävyjä. Keskusteluilmapiiri on hyvin tuomitseva vääriä mielipiteitä mutta myös inhimillisiä erehdyksiä ja virheitä sekä tietämättömyyttä kohtaan. Ihmettelen vähän sitä “nettikansan raivoa”, koska erehdykset, virheet ja mokailu kuuluvat ihmiseloon. Haluaisin nähdä sen ihmisen, joka ei koskaan ole töpännyt. Harva mielipide, moka tai möläytys sentään on niin anteeksiantamaton, että siitä ansaitsisi osakseen ihan sellaista raivoa ja ristiinnaulitsemista kuin tänä päivänä usein on vastassa.

Monenlaisia keskusteluita sivusta seuranneena ja niiden pyöritykseen itsekin eksyneenä olen joskus miettinyt, että monelta tuntuu unohtuvan yksi olennainen juttu: elämä on yhtä oppimista eikä meistä kukaan voi tietää kaikesta kaikkea. Tiedonjanoiselle maailma ei koskaan tule valmiiksi. Siksi haluaisin peräänkuuluttaa vähän lempeyttä ja armoa kaikkeen netissä käytävään keskusteluun. Joku tietää kaiken kvanttifysiikasta, toinen feminismistä ja kolmas pikkuisen monesta asiasta. Meillä on monenlaisia kiinnostuksia, vahvuuksia ja osaamista – se on rikkautta ja mahtavaa kyllä, voimme oppia toisiltamme eikä se matka pääty kuin vasta kuolinvuoteella.

Photos & garments: KM by Lange

Related posts