22/02/17

Ystävän kotona: Mikon upea poikamiesboksi (osa 1)

14 94

Nyt kun nämä asuntoasiat ovat pinnalla ja mielen päällä, niin muistin, että arkistojeni kätköissä on lymyillyt jo pidemmän aikaa odottelemassa julkaisuaan yksi asuntopostaus ystävän kotoa. Olen tehnyt tyylikkäiden ystävieni kodeista sisustusjuttuja aiemminkin ja on aina ilo esitellä erilaisia sisustusideoita ja -tyylejä.

Idea kavereiden kotiesittelyistä kumpusi alun alkujaan siitä, että omassa kämpässä ei tuntunut olevan juuri mitään uutta näytettävää ja sisustusjuttuja on aina niin kovasti sieltä lukijoiden suunnalta toivottu. Ja koska minulla on niin hurjan tyylitietoisia ja kauniissa kodeissa asuvia ystäviä, tuumailin, että miksipä en ammentaisi teille sisustusinspiksiä muidenkin asunnoista.

Tämä kevät tulee olemaan todellista juhlaa sisustus- ja kotipostausten ystäville oman asuntoprojektini ansiosta, mutta ennen kuin päästään meikäläisen uuteen asuntoon sisälle asti, kurkistetaan ystäväni Mikon tolkuttoman upeaan kämppään.

Monesti näitä kotiesittelyitä tehdessä lukijoilta on tullut toiveita, josko asunnoista voisi saada nähtäville myös pohjapiirroksen, jotta kämpästä saisi paremman käsityksen. Niinpä kysäisin ystävältäni, olisiko hänellä asunnon pohjapiirrosta olemassa – ja olihan hänellä. Tällä kertaa mukana on siis myös pohjapiirros havainnollistamassa asunnon pohjaa ja rakennetta.

pohjapiirros-mikko

Asunnon taustalla on itse asiassa aika hauska tarina, sillä Mikko asui aiemmin samassa talossa alemmassa kerroksessa ja pienemmässä huoneistossa. Hän oli tehnyt tuttavuutta naapurissa asuvan vanhemman pariskunnan kanssa ja myöhemmin selvisi, että naapurit sattuivatkin olemaan hänen ystävänsä isovanhemmat. Mikko oli kiinnittänyt yläkerrassa kyläillessään huomiota huiman kauniiseen asuntoon ja kun hän myöhemmin kuuli ystävältään asunnon vapautuneen myyntiin, oli aika tarttua mahdollisuuteen.

Mikko remontoi asunnon sinne muuttaessaan, mutta asunnon pohja pysyi aikalailla ennallaan – vain kylpyhuonetta on hieman muokattu nykyaikaisemmaksi. Kaiken kaikkiaan vanha asunto on remontoitu kauniisti alkuperäistä tilaa kunnioittaen ja erityisen upeita ovat asunnon vanhat kakluunit, joita on peräti kaksin kappalein – toinen olohuoneessa ja toinen makuuhuoneessa.

Myönnän, että oli leuka loksahtaa auki tämän upeuden edessä, kun pääsin ensimmäistä kertaa piipahtamaan Mikon hulppeassa kämpässä, jossa huonekorkeus ja valo ovat vertaansa vailla. Tilaa myös riittää, sillä 1900-luvun alkuvuosina rakennetussa talossa sijaitseva asunto käsittää kolme huonetta, hallin ja keittiön ja on kaikkiaan 100 neliön suuruinen.

Koska huoneita piisaa, jaoin jutun kahteen osaan ja tässä ensimmäisessä esitellään olohuone ja ruokailuhuone. Toisessa osassa pääsevät sitten esittelyyn makuuhuone, keittiö ja halli. Pohjapiirroksesta asuntoa on muokattu sen verran, että “kirjastoksi” siinä nimetty tila on nykyään makuuhuone ja kamari puolestaan on nykyisin ruokailutilana.

Taidetta, urheilua ja musiikkia innokkaasti harrastavan Mikon harrastukset näkyvät kivalla tavalla myös kodissa. Sulassa sovussa elävät rinta rinnan dj-laitteet, kilpapyörä, vinyyli- ja cd-levyt, taideteokset ja kirjat. Ja kun tilaa on, niin ruokailutila toimittaa toisinaan dj-studion virkaa: musiikkiprojekti oli kuvaushetkellä levitelty luovasti pöydälle.

Mikon harrastusten taustalla on niin hauskoja ja hulluja tarinoita, että haluan kertoa myös hieman asunnon omistajasta, jonka elämän varrelle mahtuu monia värikkäitä käänteitä. Mikko nimittäin on vähän sellainen tyyppi, että hän uskaltaa heittäytyä. Ja kun hän johonkin ryhtyy, niin se tehdään sitten täysillä ja se välittyy kaikista hänen hulluista kertomuksistaan.

Mikon intohimo musiikkia kohtaan on saanut alkunsa jo nuorena poikana 90-luvun alkupuolella, kun hän asui perheineen Lontoossa. Synttärilahjaksi saaduista stereoista löytyi sattumalta piraattiradiokanava, joka soitti jungle-musiikkia, jota Mikko oli jo aiemmin fiilistellyt ohiajavan auton ikkunasta tietämättä genrestä enempää. Kuulemastaan inspiroituneena nuorukainen säästi rahaa ja osti lopulta Suomeen palattuaan omat dj-laitteet ja vinyylilevyjä. Onnistuipa hän päätymään myös äänettömäksi yhtiömieheksi kaverinsa perustamaan levykauppaan Hämeentiellä.

Vinyylilevyjä kertyi ja lopulta Mikko pääsi soittamaan ensimmäisen dj-keikkansa nyt jo edesmenneen We Got Beefin paikalla sitä ennen sijainneessa Jump Inn -nimisessä baarissa. Dj-harrastus sai näiltä ajoilta alkunsa ja Mikko soitteli aikanaan ahkerastikin levyjä Helsingin yökerhoissa sekä Bristolissa asuessaan siellä vuosina 1999-2003 ja teki myös omaa musiikkia siinä sivussa. Mainitsemisen arvoinen seikka on myös se, että Mikko on ollut Bassoradion yksi 15 alkuperäisestä dj:stä.

Pyöräilyharrastus puolestaan sai vauhtia 2000-luvun puolessa välissä, kun Mikko loukkasi jalkansa onnettomuudessa ja juokseminen ei sen jälkeen enää oikein luonnistunut. Isä heitti leikkisästi Mikolle haasteen: hän ostaisi pojalleen maantiepyörän, jos Mikko hankkisi pyöränsä Sveitsistä ja ajaisi sen sieltä takaisin Suomeen. Innostus ja ajatus omasta pyörästä syttyi, mutta isän esittämää haastetta muokattiin hiukan reitin osalta.

Sveitsin sijaan Mikko suuntasi Milanoon ja osti pyörän suoraan De Rosan perheyrityksen tehtaalta. Pyörän hankittuaan hän pyöräili Milanosta rantareittejä pitkin Barcelonaan, mikä vastasi pituudeltaan suunnilleen isän alun perin ehdottamaa Sveitsi-Suomi-välimatkaa. Siitä alkoi pyöräilyharrastus, joka vei Mikon lopulta koettamaan onneaan jopa SM-kisoihin 30-vuotiaiden sarjaan. Nykyään hän pyöräilee vähemmän, mutta harrastus on yhä voimissaan kesäisin. Ruokailuhuoneen nurkassa näkyvä nykyinen pyörä on peräisin Pariisista, perinteikkäästä Cycles Laurent -pyöräkaupasta.

Mikko on myös innokas taiteen harrastaja ja vierailee ahkerasti gallerioissa – etenkin sadepäiviä hän viettää mielellään itsekseen taiteen parissa. Vinkiksi muille taiteesta kiinnostuneille, että Mikon suosikkigallerioita ovat Helsingissä galleriat Forsblom, Anhava ja Heino sekä Helsinki Contemporary.

Taideharrastus näkyy myös kotona. Olohuoneen seinää koristaa Saija Koposen rauhallisen sävyinen työ, joka elää Mikon mukaan kiinnostavasti eri valaistuksissa. Hän bongasi taiteilijan aikanaan EMMAn mainoksesta, mutta näyttely oli ehtinyt juuri loppua. Hän oli kuitenkin pitänyt näkemästään niin, että hankki käsiinsä taiteilijan numeron ja meni käymään työhuoneella. Mikko sai kokeiltavakseen pari teosta kotiin ja päätyi lopulta ostamaan yhden omakseen.

Keltaisävyinen taulu ruokailuhuoneen seinällä puolestaan on Jarmo Mäkilän grafiikkaa ja maalaustekniikkaa yhdistelevä työ vuodelta 2007. Mikko bongasi teoksen Mäkilän näyttelyn avajaisista Esplanadilla ja päätyi kostean avajaisillan päätteeksi ostamaan taulun omakseen sinne tätä nykyistä kotia edeltävään yksiöön.

Ruokailutilan “baaripöydällä” nököttävä hullunkurinen kannu puolestaan on Mikon ex-tyttöystävän äidin matkamuisto jostakin maailmalta, ja Mikko pelasti sen, kun kitsch-henkinen aarre oli ollut vaarassa joutua roskiin. Sen ympärille rakentui hauska asetelma maatuskoineen.

Tarinoita tällä miehellä siis piisaa, ja lisää on luvassa, kunhan päästään asunnon muiden huoneiden kimppuun, mutta riittäköön tämä tällä erää. Eikö olekin inspiroiva koti ja tyyppi!

Kuka muu tunnustaa huokailevansa ihastuksesta nämä kuvat nähtyään? Käsi rohkeasti ylös vain! Mutta onpa ilo, että näin ihanassa asunnossa saa käydä ystävänä vierailemassa aina silloin tällöin. Myöhemmin on sitten luvassa vielä lisää kuvia  ja mahtavia tarinoita Mikon kauniista asunnosta. Suurkiitos vielä Mikolle, että sain tulla kameran kanssa kylään.

Photos: Jenni Rotonen / Pupulandia

Related posts

2/02/17

Ihmisyydestä

3 74 matkamuisto5

Tänä nimenomaisena hetkenä maailmassa tarvitaan inhimillisyyttä, ymmärrystä ja kykyä nähdä sitä, mikä meitä kaikkia yhdistää, ennemmin kuin erottaa. Monelta unohtuu maahanmuuttokeskustelussa ja pelon ilmapiirissä, että maiden väliset rajat ovat ihmisen keinotekoisesti piirtämiä. Eri kulttuurien, uskontojen ja kansallisuuksien välisissä kohtaamisissa tarvitaan toki avarakatseista ja joustavaa asennetta, mutta ensisijaisesti olemme aina kaikki silti ihmisiä, joita yhdistävät monenlaiset ihmisyyteen liittyvät universaalit kokemukset, tilanteet ja ajatukset. Hetkeen ei sitä ole kauniimmin ja osuvammin ilmaistu kuin tällä tanskalaisella mainosvideolla. Todella hieno mainos – toivon, että jokainen suomalainen katsoisi tämän.

Translation: The most beautiful ad I’ve seen in a long time. Watch it!

Related posts

26/01/17

Mikä ihmeen podcast?

12 34 Näyttökuva 2017-1-26 kello 17.35.13

Olen kuullut podcasteista intoiltavan jo vuosia, mutta itselleni tämä formaatti on jäänyt hiukan tuntemattomaksi. En ole oikeastaan seurannut yhtäkään, vaan kuunnellut vain satunnaisia nauhoitettuja pätkiä silloin tällöin netistä. Tiedän kuitenkin monia ihan todella intohimoisia podcast-harrastajia, joten ajattelin, että tämä voisi olla kiinnostava aihe. Etenkin kun pääsin juuri äskettäin myös itse mukaan erääseen podcastiin…

Viime syksyisen A2-yksinäisyysillan jälkeen minua pyydettiin mukaan vierailijaksi YLEn Huono Ystävä -podcastiin, jossa käsitellään erilaisia ystävyyteen liittyviä teemoja. Kunkin jakson lopussa kuullaan jonkun vierailijan kirjoittama ja ääneen lukema ystäväkirje ja nyt ilmestyneen tuoreimman jakson lopussa minä pääsin lukemaan oman kirjeeni yksinäiselle. Mikäli haluat käydä kuuntelemassa, niin koko Huono ystävä -sarja löytyy täältä ja tuo minun ystäväkirjeeni erikseen luettuna täältä.

tauko2

Otin hiljattain ensiaskeleeni podcastien maailmaan myös kuuntelijana, sillä bongasin ihanasta Musla-blogista mimmien Tuplakääk-podcastin, jossa ruoditaan asiaankuuluvalla vakavuudella julkkisjuoruja ja jaetaan “varmoja sisäpiiritietoja” vähän vaikka kenestä. Voin suositella – matalan kynnyksen pätkä aloittaa podcastaily! :D

Nyt kaikki podcast-harrastajat ja -tietäjät myös jakamaan omia vinkkejänne parhaista podcasteista ja suosikkiohjelmista Suomesta ja maailmalta, mutta varsinkin suomeksi puhutut podcast-maailman helmet kiinnostavat!

Kuvitus: Taika Mannila / Huono Ystävä

Related posts

13/01/17

Suomalaista naisvoimaa: Marimekko, Meeri Koutaniemi & Paula Vesala

104 meeri-paula-marimekko

Olen viime aikoina tuntenut suurta ylpeyttä suomalaisista naisista. Bongasin eilen ihan mahtavan Naisjohtajat-nettisivuston, jossa nostetaan esiin menestyneitä suomalaisia naisia ja heidän tarinoitaan. Aivan uskomattoman inspiroivia henkilökuvia ja onpa joukkoon päässyt muutama tuttukin. Ne lasikatot on tehty rikottaviksi!

Sain erityisen mahdollisuuden päästä paljastamaan teille jotakin Marimekon tulevista tuulista hiukan ennen muita, ja Suomi-muodin lippulaivan uutiset liittyvät myös suomalaisiin supernaisiin. Brändi nimittäin yhdistää tänä keväänä voimansa kahden vahvan suomalaisnaisen kanssa. Yhteistyön myötä esiin nostetaan kaksi oman alansa rautaista ammattilaista: valokuvaaja Meeri Koutaniemi sekä kulttuurin alan monilahjakkuus Paula Vesala. Kaksikko on päässyt luomaan yhteistyöprojektin kautta oman näkemyksensä rohkeasta Marimekko-naisesta, kun Koutaniemi tarkastelee linssinsä läpi Vesalaa.

*

Virallisesti projekti julkaistaan Marimekon omissa kanavissa maanantaina ja koko kevään ja kesän mallisto on teemaan sopien omistettu rohkeasti omia polkujaan kulkeville naisille. Ja sehän istuu Marimekon filosofiaan mainiosti, sillä Armi Ratian perustama, Kirsti Paakkasen myöhemmin luotsaama ja nyt Tiina Alahuhta-Kaskon johtama brändi on luottanut suomalaisiin voimanaisiin koko historiansa ajan.  Ehkä sitä ei aina muista tulla ajatelleeksi, mutta Suomi on tulvillaan aika hienoja menestystarinoita nimenomaan naisnäkökulmasta. Miettikääpä esimerkiksi sitä, että Suomi on aikanaan ollut ensimmäinen maa koko Euroopassa ja kolmas maa koko maailmassa, joka on antanut naisille äänioikeuden.

Nauttikaa elämästä. Meillä on maailman mittakaavassa tasa-arvoisimmat lähtökohdat elämään täällä Suomessa ja sen pitäisi näkyä myös meidän elämänlaadussa ja toimimisen vapaudessa. Näillä lähtökohdilla on varaa suunnata katseensa myös pois meistä itsestämme ja tehdä tekoja, joilla on positiivinen kaiku maailmalla. Kannustan kyseenalaistamaan mukavuusalueemme ja toimimaan tarpeen ja hädän edessä, jota miljoonat naiset ja lapset kokevat tällä hetkellä. Rauha ja vapaus, jotka meille ovat itsestäänselvyyksiä, ovat utopiaa muualla maailmassa. – Meeri Koutaniemi

*

Näissä Meeri Koutaniemen ja Paula Vesalan ensimmäisissä Marimekko-kuvissa nousee valokeilaan Annika Rimalan vuonna 1968 suunnittelema ikoninen tasaraita-kuosi. Tiesittekö muuten, että Rimala suunnitteli kuosin unisex-aikakauden symboliksi, tasa-arvon raidaksi kaikille ikään ja sukupuoleen katsomatta? Ja sellainenhan siitä toden totta tuli.

Kannustan meitä pitämään yhtä ja näkemään toisissamme hyviä ideoita, ainutlaatuisia suomalaisia luonteenpiirteitä, lahjakkuutta, taitoa ja uskallusta. Uskon, että aina kannattaa katsoa vähän kauemmaksi kuin huomiseen päivään, kannattaa kuvitella uusia maailmoja, ja epäonnistumista ei pidä pelätä. Uudistajien jäljissä muut tulevat oppien ja maailma muuttuu siinä ohessa. – Paula Vesala

Photo: Meeri Koutaniemi & Paula Vesala for Marimekko

Related posts