10/10/17

Syksyn sävyjä maljakossa

28

Myönnän, että minulla on ollut täällä kotona vähän jopa sellainen tyhjä olo viime aikoina. Sellainen, että jotain puuttuu. Hetken pohdittuani keksin, mitä täältä puuttuu… Reissuun lähdön tohinassa ja sieltä palatessa ei ole tullut hankittua tuoreita kukkia! Niinpä päätin korjata asian eilen, kun pistäydyin Töölössä ja kävin samalla pitkästä aikaa luottokukkakaupassani Florannassa. (Psst, tiedoksi sinulle, joka kyselit olohuoneen ikkunalla olevasta lyyraviikunastani, että niitä näytti jälleen olevan myynnissä tuolla Töölössä!)

Jotenkin täältä Kalliosta ei vielä ole löytynyt sitä omaa ja mieluisaa kukkakauppaa, joten kukkia on tullut siitäkin syystä ostettua huomattavasti aiempaa vähemmän. Jos tiedätte Brahen kentän ja Karhupuiston liepeiltä erityisen ihania kukkapuoteja, niin saa vinkkailla! Töölöönkin tulee edelleen säännöllisesti asiaa, joten asioin mieluusti kukka-asioissa vanhoilla tutuilla kulmilla silloin, kun olen muutenkin siellä suunnalla.

Tällä kertaa kannoin kotiin kokonaisen kassillisen kukkia höyrähdettyäni ihanien syksyisten värien keskellä. Ja olihan minulla muutama uusi ruukkukin, joihin halusin kokeilla tuoreita kukkasia. Joskin nuo värikkäät ruukkuni näyttävät kauniilta ihan tyhjilläänkin. Voisin myös kuvitella, että maasta poimitut oksat, heinät tai ihan vain risutkin näyttäisivät kivoilta tuollaisessa näyttävämmässä vaasissa.

Vihreään ruukkuun sujautin hempeän liiloja vahakukkia ja viininpunaiseen puolestaan syvänpunaisia krysanteemeja, isotähtiputkia (astrantia) sekä palleroisia törmänkukan siemenkotia (scabiosa). En malttanut myöskään vastustaa syksyisen oransseissa sävyissä hehkuvia daalioita, jotka ovat itse asiassa kotimaisia lähikukkia Puotilan Puutarhalta Nurmijärveltä, missä ne kasvatetaan kasvihuoneiden sijaan ihan avomaalla. Nyt taidetaan tosin viedä ihan viimeisiä hetkiä, kun kotimaisia avomaan lähikukkia on saatavilla, kun alkavat nuo kelit olla niin viileitä jo.

Bonuksena ostin myös kauniinvärisen vanda-orkidean varren, joka on itse asiassa todella pitkäikäinen ilo maljakossa. Minulla on joskus aiemminkin ollut orkiean oksa maljakossa ja muistelen sen kestäneen hyvänä viikkoja, ellei peräti kuukauden tai ylikin. Tämä on siis varsinainen kestokukka, kunhan muistaa vaihtaa veden tuoreeksi aina muutaman päivän välein. Vinkiksi kokemattomammille leikkokukkaharrastajille, että myös neilikat ja terttuneilikat säilyvät maljakossa hyvänä tosi pitkään, jos niille vaihtaa säännöllisesti veden ja silloin tällöin leikkaa varsiin tuoreet imupinnat.

Vinkattakoon muuten teille muillekin kukkien ystäville, että bongasin kukkakaupan julisteesta tiedon, että ensi viikonloppuna 13.-15.10.2017 järjestetään Helsingin Ruoholahdessa (Itämerenkatu 21) orkideanäyttely (pe klo 18-21, la-su klo 10-18), jossa pääsee ihastelemaan upeita kukkia ihan paikan päällä. Suomen orkideayhdistyksen järjestämään tilaisuuteen on 10 euron pääsymaksu ja ohjelmasta voi lukea tarkemmin yhdistyksen sivuilta. Jos siis orkideat herättävät suuria intohimoja, niin kannattaa merkata tapahtuma kalenteriin.

Photos: Jenni Rotonen / Pupulandia

Related posts

30/05/17

Ruutuhelmoja ja kukkapuskia

2 47

Ai että, odotan pienellä kauhulla uhkaavalta näyttäneiden säätiedotusten käymistä toteen, sillä ajatukset ovat vieläkin kesäisen Barcelonan lämpöisissä tunnelmissa – ainakin kun käy läpi näitä viimeviikkoisen reissun kuvia. Meillä kävi mahtava tuuri säiden suhteen ja lämpötilat huitelivat koko matkan ajan +22-27 asteen tuntumassa ja aurinko paistoi kirkkaalta taivaalta.

Suomen sääoloissa on aina vähän epävarmaa, pääseekö kesäkolttujaan ulkoiluttamaan lainkaan ja tästä syystä kirmailinkin kesäisiä katuja onneasta soikeana lyhyissä röyhelöhelmoissani ja sandaaleissani. Otin ilon irti jo ennakkoon siltä varalta, että täällä Helsingissä noita hellekelejä saataisiin vielä odotella.

Moni kiinnitti Liisan tekemällä videolla huomiota ihaniin liiloihin sandaaleihini, eikä ihme, sillä ne ovatkin aivan superhienot! Sandaalit ovat Maryam Nassir Zadeh -nimisen suunnittelijan mallistoa ja sain ne helsinkiläisten putiikkien aatelistoon kuuluvasta Minimal Nordicista, joka on erikoistunut tyylikkään minimalistisiin kenkiin. Putiikista on ollut blogissa juttua aiemminkin ja paritkin lempikenkäni ovat juuri sieltä peräisin. Meillä on pieni yhteistyöprojekti tuloillaan lähiaikoina, mutta tässä siis jo innokkaimille tiedoksi sandaalien merkki ja myyntipaikka. :)

Pastelliset sandaalit tuntuvat sopivan yhteen oikeastaan minkä tahansa vaatteen kanssa ja useampaankin otteeseen matkan varrella tuli puettua ne tämän röyhelöisen ruutumekon kaveriksi. Mekosta tuli reissulemppari enkä oikein malttaisi odottaa, että siinä tarkenee myös Suomen leveysasteilla.

Olen muuten monesti miettinyt, miten iso pieni juttu olisikaan, jos tyylikkäässä hotellihuoneessa olisi aina asukkaiden iloksi tuoreita kukkia. Ihmettelen, ettei useampi vähän fiinimpi hotelli tee tällaista. Yövyimme Barcelonassa mitä hurmaavimmassa hotellissa (josta siitäkin vielä tarkemmin tulossa vinkkiä myöhemmin), mutta huone olisi ollut vieläkin ihanampi, jos siellä olisi ollut pieni kimppu meitä ilahduttamassa.

Akuutti kukkatarve taisi herätä, kun piipahdimme kukkia ja vaatteita myyvässä putiikissa, jonka edustalla oli toinen toistaan kauniimpia kimppuja suomalaisittain aivan järjettömän edulliseen hintaan. Niinpä ostimme matkaan yhden kimpun, ihan vain huvin vuoksi. Myyjä tunnisti meidät ensivisiitistämme parin päivän takaa ja oli jotenkin niin mielissään paluustamme sekä mukavasta juttutuokiostamme, että antoi meille vielä toisen kimpun kaupan päälle. Niinpä sitten kiikutimme kukkapuskiamme kainalossa ympäri Barcelonaa ja veimme lopulta hotellihuoneeseen omat kukat mukanamme. Käy se niinkin. :D

mekko // dress Zara

sandaalit // sandals Maryam Nassir Zadeh (Minimal Nordic Shop)*

hattu // hat H&M

aurinkolasit // sunglasses Lindex

* saatu blogin kautta / gifted

Photos: Liisa Kivi

Related posts

7/04/17

Hajamielisen kukkienkastelijan pelastus

7 76

Tapan viherkasveja sellaista tahtia, että jos kasvienrääkkäys olisi tuomittava rikos, istuisin varmaan pitkää kakkua vankilassa. Luojan kiitos se ei ainakaan vielä ole. Olen kukkienhoitajana vähän sellainen suurpiirteinen ja hajamielinen tyyppi, joka välillä unohtaa kastella tyystin ja välillä hukuttaa kukkaparkansa liialliseen huomioon ja kasteluveteen. Yritys hyvä, mutta hävettää näyttää, minkä näköiseksi esimerkiksi tuo vielä hetki sitten vehreänä kukoistanut lyyraviikunani on tämän tuomiopäivän puutarhurin hoteissa näivettynyt. Lehtiä on enää muutama hassu ja nekin vähän onnettoman näköisiä. Oi voi.

Mutta kuulkaahan… Nyt on löytynyt tilanteeseen pelastus ja ratkaisu, tai niin ainakin toivon. Olen joskus nähnyt sellaisia hauskan näköisiä lasisia kastelupalloja kukkaruukkuihin tuikattuina – ideana on se, että pallo vapauttaa kasville kuvusta aina sopivasti tarpeen mukaan vettä, jolloin multa pysyy sopivan kosteana eikä kukkanen pääse kuivumaan tai lillumaan liiallisessa vedessä. No nyt bongasin viime viikonloppuna Raumalta (tästä lisää myöhemmin!) Mantin maailma -nimisestä sympaattisesta sekatavarapuodista näitä lasisia kastelupalloja.

Kun pallot tulivat puheeksi, itse Manti oikein innostui. Hänen poikansa (joka mitä ilmeisimmin on puutarhurina samaa tasoa kuin meikäläinen) oli onnistunut elvyttämään oman varjoviikunansa jo liki varman kuoleman partaalta tällaisen lasisen palleron avulla. Viimeistään tuon tarinan (ja sen tueksi esiteltyjen kännykkäkuvien) perusteella totesin, että kastelupallo on saatava.

Riskialtteimmat tapaukset kukkakokoelmassani ovat olleet nuo kaksi asunnon valoisimpaan paikkaan nyt hätäpäissään sijoiteltua raukkaa, jotka ovat molemmat vuoron perään pudotelleet lehtiään huolestuttavalla aktiivisuudella. Varjoviikunani on jo pahimmasta kadosta elpynyt, mutta lyyraviikunasta olen ollut huolissani. Vaan enpä enää! Nyt ovat lasiset pallot pitämässä huolta kukkieni nesteytyksestä ja olen toiveikas, että voin viimein jättää tuomiopäivän puutarhurin tittelin historiaan.

Noista kastelupalloista vielä sen verran, että niitä toki saa varmasti monestakin paikasta mutta olin erityisen ilahtunut, että nämä omani ovat suomalaista käsityötä. Ne ovat turkulaisen lasinpuhaltamo Harri Aaltosen käsialaa. Yksi pallo kastelee siis kukkia yhdestä kahteen viikkoa – riippuen hieman pallon ja ruukun koosta. Mikään ei toki estä tuikkaamasta samaan ruukkuun useampaakin palloa.

Nämä kastelupallot ovat siis mainio apu sekä matkan ajaksi sekä tällaisille hajamielisille ja onnettomille kotipuutarhureille kuin minä. Katsotaan elpyisikö tuo lyyraviikunakin tuosta vielä…

Photos: Jenni Rotonen / Pupulandia

Related posts

6/03/17

Keltainen ilopilkku ja onnea maljakossa

44

Onnenpensas – onkohan sympaattisempaa nimeä kukalle olemassakaan. Olen joskus aiemminkin tainnut ostaa näitä onnenpensaan iloisia oksia ikkunalaudalle väriä tuomaan, mutta viime viikolla oli taas sellainen olo, ettei pieni määrä ekstra-onnea olisi pahitteeksi.

Se on kumma, miten paljon mielialaa yksi keltainen kukkakimppu voi nostattaa – etenkin jos päivä sattuu olemaan harmaa. Voin suositella! Onnenpensaan kukintasesonki jatkuu ilmeisesti jonnekin pääsiäiseen asti eli näitä ehtii hyvin vielä hakea kotiin, jos tykästyitte.

Olen välillä miettinyt, miten hassua se on, millaisia lempivärejä ja inhokkeja eri ihmisillä on kukkien suhteen. Tykkään itse valtavasti esimerkiksi pioneista, leinikeistä, tulppaaneista, neilikoista ja vahakukista, mutta esimerkiksi krysanteemeja tai ruusuja eksyy omaan maljakkoon vain harvoin. Väreistä lemppareita puolestaan ovat valkoinen, keltainen, vaaleanpunainen ja muut pastelliset sävyt – sen sijaan voimakkaista punaisista ja violeteista en yleensä niinkään innostu.

PS. Siitä kirsikkapuusta kiinnostuneille tiedoksi, että se on tällä hetkellä ihan mielettömässä kukkaloistossa – paras vaihe taitaa itse asiassa olla jo takanapäin. Mutta vanhempani lupasivat adoptoida kukkakaverin takapihalleen sitten, kun sen kukinta on ohi. :)

Photos: Jenni Rotonen / Pupulandia

Related posts