9/04/20

Kotiarkea, sarjamaratoneja ja kesämekkoja

12 55

Mitä kuuluu? Tein pari päivää sitten aikani kuluksi ja siivoamista vältellessäni Instagramin puolelle kysely-storyn, missä ihmiset saivat kysellä minulta mitä vain. Joku kysyi vain, että “Mitä kuuluu?” Siitä tuli jotenkin kaikessa yksinkertaisuudessaan hyvä mieli. Niinpä ajattelin kysyä nyt samaa myös teiltä. Ja kertoilla tässä samalla vähän omia viimeaikaisia kuulumisiani, vaikka eipä tänne arkeen mitään niin kummallista tällä hetkellä kuulu, kun päivät kuluvat lähinnä kotona töitä tehdessä. Harmittaa vähän, että suunniteltu pääsiäisreissu Annen luo peruuntui, mutta se nyt on tämän kaiken keskellä maailman mitättömin murhe. Kylään ehtii onneksi myöhemminkin!

♥ Yksi parhaista jutuista kotitoimistolla työskentelyssä on se, että voi pukeutua ihan miten haluaa tai jättää vaikka kokonaan pukeutumatta. Yhtenä päivänä tein työpäivän silkkisessä aamutakissa ja sudin huuliin huulipunaa – ihan vain, koska siitä tuli hyvä mieli. Toisena päivänä laitoin päälle kesämekon ihan muuten vain, koska eipä tässä kesken työpäivän tarvitse uloskaan lähteä. Eilen kökötin läppärin äärellä koko päivän kulahtaneessa topissa ja rennoissa kirpparihousuissa. Olen jopa vähän innostunut katselemaan vaatekaappiani sillä silmällä, että tässä tilanteessa voisi hyvin pukea päälle joka päivä jotakin vähän hauskaa ja yllättävää piristykseksi itselle.

♥ Samalla, kun nautin pukeutumiseen liittyvistä vapauksista ja vaatteet tuntuvat arkisissa valinnoissa aika toissijaiselta asialta, olen huomannut suhtautuvani meikkaamiseen ihan toisin. Jostain syystä saan kaiken tämän kotoilunkin keskellä suurta iloa siitä, että meikkaan vähäsen. Se voi kuulostaa hassulta, mutta jotenkin saan siitä sellaisen ryhdikkäämmän ja paremman fiiliksen, vaikka kukaan ei näkisi minua tai en kuvaisi ainoatakaan somevideota koko päivänä. Toisaalta olen juuri niitä ihmisiä, jotka saattavat muutenkin meikata kotona vain omaksi ilokseen ihan muuten vain. Osa tuntuu kummastelevan ja vähän paheksuvankin tällaista – jotenkin ilmeisesti meikkaamattomuus olisi jotenkin luonnollisempi tapa olla. Olen itse asiassa sivunnut meikkaamiseen ja meikkaamattomuuteen liittyvää arvostelua ja sheimausta aiemminkin. Jos kiinnostaa lukea tuo juttu, niin se löytyy tämän linkin takaa. Minä olen sitä mieltä, että jokainen tehköön juuri niin kuin itsestä hyvältä tuntuu. Jos meikkaaminen nostattaa mielialaa myös kotitoimistolla, niin antaa mennä. Suosittelen erityisesti huulipunaa!

♥ Jos joku ehti eilen ihmetellä, missä viipyi viikoittainen Afterwork-jakso, niin tiedoksi täälläkin, että päätimme tosiaan nyt jäädä podcastin kanssa pienelle luovalle tauolle, kun studioäänitysten tekeminen ei juuri nyt ole mahdollista. Jos studio on yhä kuukauden päästä kiinni, todennäköisesti jatkamme siinä tapauksessa etä-äänitysten parissa. Sitä odotellessa on kuitenkin luvassa kaikkea mukavaa Instagramin puolella, joten kannattaa klikkailla Afterworkpodcast-tili seurantaan. Aiemmat AW-jaksot löydät puolestaan täältä.

♥ Tein viime viikolla Instagramin puolella pienen yhteistyön paperikauppa Putingin kanssa ja sen tiimoilta päätin lähettää kasan postikortteja ja ilahduttaa läheisiäni. Rehellisesti sanottuna en edes muista, milloin olisin viimeksi kirjoittanut kirjeen. Postikortinkin olen tainnut edellisen kerran lähettää joskus muutama vuosi sitten. Nykyään postiluukusta ei tupsahtele kuin laskuja ja mainoksia, joten tämä on hauska tapa yllättää esimerkiksi isovanhemmat tai ystävä, jota ei nyt hetkeen pääse moikkaamaan kasvotusten. Ja onpa ollut hauskaa myös odotella ystävien reaktioita, kun yllätykset pikkuhiljaa kolahtelevat postiluukuista perille – iloa molemmissa päissä!

♥ En ole vieläkään ehtinyt ryhtyä mullanvaihtohommiin, vaikka olen suunnitellut sitä jo varmaan 1,5 kuukautta. Sen sijaan saatoin sortua tilaamaan itselleni muutaman viherkasvin lisää… Kukkarivistö on harventunut talvipimeällä muutaman yksilön verran, joten tuumin, että taas voi vähän hommata täydennystä. Tällä kertaa on tulossa ihan uusia tuttavuuksia kuten kolibrikukka ja pari maijaa. Jännittävää! Myös hyviä hoitovinkkejä saa laittaa jakoon. :)

♥ Tuntuu, että viikonpäivät ovat tämän kotiarjen keskellä ihan sekaisin. Yrittäjänä sitä on tottunut tekemään töitä monesti viikonloppuisinkin, joskin olen viime kuukausina yrittänyt rajata työaikaa selkeämmin. Mutta nyt tässä poikkeustilanteessa tuntuvat menevän arki- ja pyhäpäivät ihan sekaisin. Olen yrittänyt pitää normaaleista arkirutiineista kiinni tämän kaiken keskellä – se auttaa päätä pysymään kasassa. Silti tällä viikolla on tuntunut, että päivät valuvat vain jonnekin. Mielestäni eilen oli vasta maanantai ja päivät ovat kuluneet kaikkeen epämääräiseen säätämiseen ja sähköpostirumbaan ja yhtäkkiä huomasin, etten ole pariin päivään onnistunut julkaisemaan yhtäkään postausta. Kraah. No tässä olisi nyt sitten näitä sekalaisia horinoita!

♥ Saimme jokin aika sitten urakoitua  Mad Menin loppuun asti ja voin kertoa, että 7 vuoden tauko oli tehnyt tehtävänsä: puolet juonikuvioista oli ehtinyt matkan varrella vaipua unholaan. Niinpä katseluelämys oli melkein yhtä yllätyksellinen minulle kuin poikaystävällekin, joka näki sarjan ensimmäistä kertaa vasta nyt. Jos et ole vielä katsonut tai edellisestä kerrasta on jo vierähtänyt vuosia, suosittelen. Tämä on minusta yksi kaikkien aikojen parhaista sarjoista! Mad Men on tällä hetkellä katsottavissa sekä HBO Nordicilla että Netflixissä.

Olen alkanut katsella HBO:lta koukuttavaa Liar-sarjaa, jossa raiskatuksi tullut nainen yrittää saada tekijän vastuuseen ja joutuu ihan karmeiden käänteiden keskelle sotkun selvittelyssä. Toinen samaa aihetta sivuava tosi hyvä sarja on muuten Netflixin Unbelievable. Suosittelen! Lisäksi innostuimme poikakaverin kanssa yhdessä katsomaan ystävän suosituksesta Netflixin Ozark-sarjaa, jossa rahanpesu-bisneksissä ryvettynyt perheenisä karkaa perheensä kanssa pikkukylään ja luovii parhaansa mukaan yhä piinaavammaksi käyvän tilanteen keskellä. Aivan älyttömän koukuttava sarja, mutta varoitan, ettei kyllä sovellu ihan herkimmille!

♥ Näissä kuvissa päällä on se kesämekko ja -hattu, koska miksipä ei. Aloitin kesäsesongin jo täällä kotosalla. Se hyvä puoli on elämässä neljän seinän sisällä, että sääolot eivät paljon pukeutumista sanele.

Mitä teille muille kuuluu juuri nyt?

mekko // dress Nanso (2020)*

olkihattu // straw hat A+more / Stockmann (2017)*

* saatu blogin kautta / gifted

Related posts

30/04/19

Väri-inspiraatio vapuksi: liila

5 62

Hyvää vappua kaikki! Sanon tämän varmaan joka vuosi, mutta en ole mikään vappuihminen ja tänäänkin ajattelin tyynesti skipata kaikki vappuhulinat kokonaan ja touhuta tänään ihan muita juttuja. Vappu on siinä mielessä kiva juhla, että se tuo suomalaisissakin esiin sellaista iloista karnevaalitunnelmaa, mutta muut juhlikoot minunkin puolestani. Ajattelin silti, että tuodaan vapputunnelmaa blogin puolelle hiukan tällaisen pienen väripläjäyksen voimin – nimittäin tänään on väri-inspiraationa vuorossa liila.

Inhosin joskus muinoin liilaa oikein syvästi ja suustani on kuultu jopa sellaisia lausuntoja kuin että vaalea liila ei sovi värinä yhtään kenellekään ikinä – paitsi ehkä jollekin upealle tummaihoiselle kaunottarelle. Mutta sittemmin olen pyörtänyt puheeni moneen kertaan, ja onpa sitä liilaa nähty minunkin ylläni kaikista muinaisista julistuksista huolimatta, kuten esimerkiksi tuossa yllä näkyy. Vaaleaa violettia on vaatekaapissani varsin vähän (olipas hauska v-lause), mutta onnistuinpa siitä huolimatta kaivelemaan arkistoistani kokonaisen postauksen verran liilaa väri-inspiraatiota. Onko teillä muilla ollut jotakin inhokkivärejä, joiden suhteen olette aikojen saatossa muuttaneet mielenne?

Jos haluat kurkata myös aiemmin tekemäni väri-inspiraatiopostaukset, niin ne löytyvät näiden linkkien takaa: sininenminttuoranssikeltainenpunainenvihreä ja vaaleanpunainen vol. 1 ja vol. 2.

Related posts

14/04/19

Kotipuutarhassa: Uutta multaa ja ilmanpuhdistusta

10 54

KAUPALLINEN YHTEISTYÖ: PLANTAGEN & ASENNEMEDIA

Tuomiopäivän tarhuri täällä taas terve! Yrttiviljelmätkin on saatu pienen takapakin jälkeen hyvälle alulle ja into korvaa puuttuvat taidot, joten olikin jo aika käynnistellä uutta projektia täällä kotipuutarhalla. Päätin nimittäin, että nyt on aika vaihtaa viherkasveihini mullat! Vähän hävettää myöntää, mutta ryhdyin tähän hommaan siis tänä keväänä elämäni ensimmäistä kertaa… Muutama kasvi onkin jo näyttänyt siltä että kaipaisivat kipeästi suurempaan ruukkuun, joten tulipahan nyt hoidettua sekin sitten alta.

En tiedä, miksi minulla on ollut sellainen käsitys, että multien vaihtaminen olisi jotenkin kamalan iso ja työläs prosessi, mutta sitähän se ei kyllä ollenkaan edes ole. Jostain syystä on myös pelottanut, että saattaisivatko kasvini hermostua moisesta operaatiosta ja kuolla kupsahtaa sitten sen seurauksena – ei olisi täysin tavatonta tällainen täällä meikäläisen residenssissä. Mutta kaikki meni hyvin ja Plantagenin alle minuutin mittainen ohjevideo huojensi mieltä ja sai koko homman tuntumaan huomattavasti odotettua kevyemmältä, etenkin henkisesti.

Uudelleenistutusta varten tarvitset vain sopivan kokoiset istutusruukut sekä varsinaiset ruukut, ruukun pohjalle kevytsoraa sekä Plantagenin premium-multaa. Suosittelen muille ensikertalaisille tai muuten vain epävarmoille lämpimästi tuota simppeliä videota, sen avulla homma sujuu kuin tanssi! Tosin vinkiksi huikattakoon vielä, että jos istutusruukun pohjassa olevat reiät ovat kovin suuria, niin ruukkusora saattaa helposti humpsahtaa niiden läpi, joten pohjalle kannattaa laittaa jotakin synteettistä kangasta pieni riekale. Itse käytin ohutta tiskirättiä, josta vain leikkasin sopivan kokoiset palaset.

Mullanvaihto ja uudelleenistutus:

♥ Kastele kasvi, ennen kuin istutat sen uudelleen.

♥ Valitse 1-2 kokoa suurempi ruukku vanhan tilalle. Liian suuri ruukku tai multamäärä ei välttämättä tee juurille hyvää, koska liian väljässä tilassa multa ei ehdi kuivua tarpeeksi. Valitse sopiva multa kasvin mukaan – apua löydät Plantagenin nettisivuilta tai myymälässä multataulukosta tai henkilökunnalta.

♥ Laita istutusruukun pohjalle synteettinen kangaspala estämään soran ja mullan karkaamista rei’istä. Sen jälkeen laita pohjalle parin sentin kerros ruukkusoraa sekä hieman multaa päälle.

♥ Ota kasvi vanhasta ruukusta pois ja poista osa vanhasta mullasta ja kuihtuneista juurista. Irroita juuria kevyesti ja varovaisesti hieman multapaakusta.

♥ Laita kasvi uuteen ruukkuun ja lisää sen ympärille multaa. Lopuksi kastele ja tarvittaessa lisää multaa vielä hiukan.

♥ Aseta istutusruukku sopivan kokoiseen päällysruukkuun. Ja voilà, se oli siinä!

Samalla reissulla, kun kävin hakemassa mullat ja ruukut uudelleenistutusta varten, nappasin matkaan myös pari uutta viherkasvia. Minua ovat jo pitkään kiinnostaneet ilmaa puhdistavat kasvit, joten tällä kertaa valikoin kotiin juuri niitä. Viherkasvi tosiaan on parhaimmillaan paitsi kodin kaunistaja, myös hiljainen ilmanpuhdistaja. Tietyillä kasveilla on ihan erityisen hyvä vaikutus ilmanlaatuun, joten jos nimenomaan tämä piirre kiinnostaa omissa viherkasvivalinnoissa, kannattaa suosia varsinkin näitä:

♥ viirivehka

♥ muratti

♥ kaarisulkasaniainen

♥ limoviikuna

♥ puistokultapalmu

♥ flamingonkukka

♥ anopinkieli

Omaan kotiin valikoitui tällä kertaa puistokultapalmu kahdessa eri koossa, pari erilaista anopinkieltä sekä viirivehka. En aiemmin tiennytkään, että anopinkieltä on olemassa niin montaa eri näköistä: valitsin itselleni tuollaisen puikkomaisen sekä litteämmillä lehdillä varustetun version. Viirivehkan kukista en niin suuremmin välitä, mutta tässä valitsemassani yksilössä ei kukkia olekaan. Lisäksi Plantagenin myyjä antoi vinkiksi, että jos  kasvi sattuisi kotioloissa tekemään kukkia, ne voi huoletta leikata pois, jos ei tykkää niistä eli meikäläisen viirivehka pysyköön vain vihreänä.

Mitenkäs te muut? Joko on kevään tullen mullat vaihdettu vai onko joukossa joku kaltaiseni arkaileva ensikertalainen? Entä löytyykö teiltä kotoa ilmaa puhdistavia kasveja?

Puistokultapalmu tunnetaan ilmaa puhdistavasta ominaisuudestaan. Minulla on kasvista sekä pikkuversio että tuollainen isompi yksilö.

Kumiviikuna ja lyyraviikuna saivat molemmat uudelleenistutuksen myötä uudet kauniit ruukut, tuoretta multaa ja enemmän elintilaa juurille.

Myös viirivehka puhdistaa tehokkaasti huoneilmaa.

Ilmaa puhdistavasta anopinkielestä on olemassa monta eri variaatiota kuten nämä kaksi, joissa lehdet ovat ihan eri muotoiset.

Photos: Jenni Rotonen

Related posts

21/03/19

Torstaituumailuja eli mietteitä viikon varrelta

14 60

Kukkuu! Tänään olisi taas luvassa sekalaista horinaa päänuppini perukoilta sekä asuinspiraatiota päivältä, jolloin kevätaurinko paistoi ihanasti.

♥ Haluan tähän heti alkuun kiittää kaikista niistä ihanista, koskettavista ja myötäelävistä viesteistä, joita kommenttiboksini tulvi muutama viikko sitten, kun kerroin erostani. Vaikka olin tässä vaiheessa jo ehtinyt sulatella asiaa jokusen tovin itsekseni ja koin olevani kohtalaisen vakaalla mielellä, en pystynyt lukemaan varmaan yhtäkään kommenttia ilman, että kyyneleet kihosivat silmiin.

Minulla oli tuona samana päivänä juuri aamupäivästä yhdet meikkikuvaukset ja tajusin nopeasti, etten yksinkertaisesti voisi lukea kommentteja ennen kuin kuvaukset olisivat ohi, koska homma meni aivan vetistelyksi. Illalla sitten asetuin läppärin ääreen, luin kaikki kerralla ja vollotin kuin viimeistä päivää. Mutta se oli sellaista puhdistavaa itkua – olennainen osa prosessia. Lämmin kiitos kaikista kauniista sanoista ja lämmöstä. Se kaikki oikeasti toi paljon lohtua ja voimaa hetkellä, jolloin sitä todella kaipasin. Hurjasti halauksia myös kaikille muille, jotka kamppailevat sydänsurujen kanssa sekä erityisesti teille, joiden parisuhdetta koettelevat erilaiset mielenterveyteen liittyvät haasteet.

♥  Kerroin jokin aika sitten, kuinka tuomiopäivän tarhuri ryhtyi yrttien kasvatuspuuhiin ja olin iloinen ja ylpeä huomatessani, että yrttiruukuistani alkoi yllättävän nopeasti puskea jotakin vihreää esiin. Homma eteni mukavasti, kunnes viime viikolla olin useamman päivän poissa kotoa putkeen. Kastelin yrttini huolellisesti ennen lähtöä, mutta kun muutama päivä myöhemmin palasin kotiin, ne olivat kaikki ehtineet siinä välissä kupsahtaa. Goddamnit! No ei auta kuin aloittaa kasvatus alusta, mutta tuloksia saadaan nyt sitten odotella tovin verran pidempään…

Minulla on myös toinen, todellinen suru-uutinen täältä kodin viherkasvirintamalta. Nimittäin se ihana valtava kastanjasutipuuni on mennyttä! Puu on vain kasvanut ja kukoistanut kuin viimeistä päivää reilun 1,5 vuoden ajan, mutta tänä talvena sille kävi köpelösti. Sen sijaan, että olisin kastellut sitä liian vähän, taisin vahingossa kastella liikaa… Puu alkoi jossain vaiheessa pudottaa paljon lehtiä, joten tulkitsin, että pudonneet ruskeat lehdet tarkoittivat, että kasvi ei saa tarpeeksi vettä. Samaan aikaan uutta vihreää alkoi innokkaasti puskea matalammalta puun varresta, sieltä ihan sen tyvestä, joten tietysti halusin huolehtia, että riittävä vedensaanti oli turvattu.

Plantagen-visiitilläni jokin aika sitten kuitenkin kyselin asiantuntijoilta neuvoja ja sain sieltä vastaukseksi, että todennäköisesti ongelma olikin juuri liikakastelu, koska vaikka lehdet olivat ruskeita, ne eivät varsinaisesti tuntuneet kuivilta. Että pieleen meni! No sitten lopetin kaiken kastelun ja päätin antaa mullan kuivahtaa, mutta ennen sitä puu ehti pudottaa toisesta varrestaan KAIKKI vihreät ja toisessakin on jäljellä enää tuollainen surullinen, melkein kalju oksanraato. Apua. :D No, sentään sieltä tyvestä puskee uutta lehteä hyvällä tahdilla. Mutta kasvaakohan noihin puuvarsiin enää uusia oksia lainkaan? On kyllä niin säälittävän näköinen ilmestys! Anteeksi, puu-parka, parhaani yritin, mutta pieleen meni! No, nyt taas vähän viisaampana sitten jatketaan. Mutta minulle ei kyllä tosiaan ole mitään viherpeukaloiden geeniä suotu…

♥  Aikakauslehtien ahdingosta on kirjoiteltu jo iät ja ajat, ja vähän se myös näkyy hupenevien lehtihyllyjen valikoimassa, kun yhä useampi lehti on joutunut pistämään pillit pussiin. Olen itsekin huomannut, että digisisällöt vievät ajan aikakauslehtiä useammin nykyään. Nautin edelleen perinteisistä lehdistä ja kirjat luen mieluummin fyysisinä versioina kuin digimuodossa (tosin äänikirjoista tykkään myös), mutta huomaan että kiireisessä arjessa aikakauslehdille tuntuu olevan vaikea löytää aikaa. Se hetki, kun ehdin syventyä lukemaan aikakauslehteä, on jotenkin sellaista todellista arjen luksusta.

Useimmiten luen itse lehtiä matkatessani paikasta toiseen (esimerkiksi lentokone tai juna) tai odotellessani tapaamista jossakin, missä lehtiä on tarjolla. Siitä huolimatta tilaan yhä kotiin paria lehteä. Kuukausittain postiluukusta tupsahtavat Image sekä Trendi, mutta olen viime aikoina havahtunut siihen, että tosi monta numeroa on jäänyt kokonaan lukematta. Aion aktivoitua, mutta olisi kiinnostavaa kuulla, että tilaatteko te yhä kotiin aikakauslehtiä tai osteletteko niitä irtonumeroina? Missä tilanteissa luette niitä? Ja onko kellään samaa ongelmaa, että aikakauslehdille ei vain tunnu löytyvän enää arjesta sitä sopivaa rakoa, kun ehtisi paneutua?

♥  Uskon, että kaikki yksinasuvat pystyvät samaistumaan, mutta hitto vie lakanoiden pyykkääminen yksinään on ärsyttävää. Niitä on niin vaikea saada järkevästi ripustettua kuivumaan, että olen ovelana tyttönä alkanut tehdä niin, että pesen lakanapyykin aina, kun tiedän, että joku kaveri on tulossa kyläilemään. Tällöin voin sitten hyödyntää apukädet viikkaamisessa ja ripustuksessa. Suosittelen!

♥ Vinkkasin pari viikkoa sitten, että olen mukana Iltalehden järjestämässä mentorointiprojektissa, johon voi hakea mukaan vielä tämän viikon ajan! Luvassa on siis rento lounashetki toukokuussa allekirjoittaneen seurassa ja mukaan voi hakea yksin tai kaverin kanssa, jos tuntuu, että tekisi mieli sparrailla jonkun kanssa esimerkiksi oman uran tai työelämän käännekohdassa omia mietteitä ja tulevaisuuden suunnitelmia. Ja päivän aikana IL on järjestänyt muutakin ura-asioihin liittyvää ohjelmaa, joten uskon, että tulossa on tosi antoisa ja mielenkiintoinen juttu!

On itse asiassa aika hauskaa, että olen joskus muutama vuosi sitten käynyt viettämässä tällaisen kahvitteluhetken erään blogin nuoren lukijan kanssa ihan muuten vain, kun hän kaipasi sisarellista tukea ja kokeneemman neuvoa opiskelumietteissään lukion loppusuoralla. En tosiaan ole mikään uravalmentaja, mutta aika hyvällä draivilla tämä oma elämä on ainakin työasioissa rullannut tähän pisteeseen, joten ainakin minulta voi tulla hakemaan rohkaisua, jos isot päätökset mietityttävät. :) Eli nyt on vielä loppuviikko aikaa laittaa hakemus eteenpäin! Odotan jo innolla, kenet tai ketkä teistä pääsen kohtaamaan!

♥ Kohta pitäisi taas mennä kampaajalle ja pohdiskelen tällä hetkellä, että mitä tehdä hiuksille seuraavaksi. Onko ideoita? Erityisesti väriä mietin! Tykkään valtavasti tästä ginger-tukasta, mutta kesää kohden houkuttaisi hiukan palata taas blondiin…

♥ Nyt sinkkuunnuttuani olen huomannut, etten taida olla kovinkaan hyvä flirttailemaan. Vaikka en ole persoonana kovin ujo, ujostelen toisinaan tuntemattoman suoraa katsetta ihan naurettavan paljon. Olin jokin aika sitten menossa äitini kanssa leffateatteriin, kun satuin vilkaisemaan sivulle ja kivannäköinen mies katsoi rohkeasti silmiin ja hymyili. Mitä teen minä? Sillä samalla sekunnilla käänsin kuin salamana katseeni toisaalle, enkä vahingossakaan suonut hepulle hymynhäivähdystä. Mitä hittoa? Miksi tuntemattomalle ihmiselle hymyileminen noin niin kuin flirttimielessä tai suoran katseen kohtaaminen tuntuu niin hitsin vaikealta, vaikka toinen olisi kaikin puolin miellyttävän oloinen. Ehkä tässä tapauksessa syynä oli tilanteen yllättävyys ja se, etten oikein ehtinyt ajatella asiaa, joten paniikkireaktiona oli sitten työntää pää pensaaseen. Tunnistaako joku muu tällaista urpoilua itsessään?

♥ Nämä postauksen kuvat napattiin tuossa jokin aika sitten aurinkoisena päivänä, kun en yhtään suunnitellut tulevani kuvatuksi. Aurinko osui kuitenkin tuohon nurkkaan niin ihanasti, että päätimme spontaanisti napata muutaman kuvan arkisesta asusta. Tämä look on kyllä todella normcoren ytimessä, pienin metallinhohtoisin yksityiskohdin vain. Mutta perusmimminä on helppo painella menemään, kun ei tarvitse kiireessä liiemmin murehtia vaatejuttuja. Ja tämä Nanson villakangastakki on kyllä ollut yksi sesongin lemppareista.

Joku muuten toivoi, että tuosta parin päivän takaisesta asut vuosien varrelta -postausideasta tulisi ihan kuukausittainen tapa seuraavan vuoden varrelle. Se voisi itse asiassa olla aika hauskaa! Mitäs tuumitte?

takki // coat Nanso (2019)*

pooloneule // turtleneck sweater J. Crew – second hand (2015)

farkut // jeans Levi’s – second hand (2018)

kengät // shoes Terhi Pölkki (2017)*

pipo // beanie A+more Stockmann (2018)*

laukku // bag Marimekko (2018)*

hansikkaat // gloves Sauso (2018)*

aurinkolasit // sunglasses Lacoste – Specsavers (2019)*

* saatu blogin kautta / gifted

Photos: Vesa Silver

Related posts