14/10/18

Sisustussunnuntai: Lukunurkka keittiössä ja uudet tuolit

8 46

Jutussa näkyvä jalkalamppu on saatu blogin kautta.

Olen nyt asunut tässä omassa kodissani suunnilleen 1,5 vuotta ja joka aamu herään täältä niin onnellisena. Koti muotoutuu minun näköisekseni vähitellen enkä ole pitänyt kiirettä viimeisten viilausten tekemisessä. Oikeastaan minusta tämä kodinrakennus saakin olla sellainen loppumaton prosessi. En tykkää tyytyä kompromissiratkaisuihin kuin pakon edessä, vaan mieluummin etsiskelen rauhassa vielä tarvitsemiani juttuja ja odottelen, kunnes se joku täydellinen yksilö tulee vastaan.

Vuosien varrella tehty harkitut valinnat näkyvät nykyisessä sisustuksessa: kun kerran hankin jonkin kalusteen, ajatuksena on se, että se voisi kulkea mukana kodista toiseen. Tänne nykyiseen kämppään ei olekaan tarvinnut hankkia kauheasti mitään isompaa uutena. Vanha liinavaatekaappi on kulkenut matkassa jo 10 vuotta, keittiönpöytä 15 vuotta, samoin vanha nojatuolini ja olohuoneen vanha oranssikupuinen pöytälamppukin jo melkein yhtä kauan. Keittiön pikku-hyllykkö, sohva, String systemin hylly ja työpöytä sekä vaaterekki ovat nekin kaikki seisoneet rinnallani jo 5-6 vuotta.

Kotini on yhä täynnä jonkinlaisia ikuisuusprojekteja (kuten taulujen laittaminen seinille ja olohuoneen maton metsästys), mutta hiljaa hyvä tulee. Keittiö puolestaan alkaa viimein tuntua jo aika valmiilta. Maalasin vuosi sitten seinän harmaanvihreäksi (Tikkurilan sävy Serpentiini) ja se teki paljon keittiön tunnelmaan. Olen ollut tosi tyytyväinen värivalintaan: se on sopivan rauhallinen, mutta silti kiinnostavampi kuin perusvalkoinen. Pidän myös siitä, että eri valossa seinä näyttää eriväriseltä – välillä enemmän vihreältä, välillä enemmän harmaalta.

Yksi keittiön ikuisuusprojekteista on ollut hankkia uudet, mieluisat tuolit pöydän ympärille. Sain joskus aikanaan vanhemmiltani kotoa muuttaessa jotkut heidän vanhat Ikea-tuolinsa ja -pöytänsä lainaan tilapäisratkaisuksi. Pöytään tykästyin, joten se on saanut jäädä ja tuolitkin olivat kivalla tavalla neutraalit, mutta omien mieluisampien etsiminen oli aina suunnitelmissani. Odottelin kaiketi tässäkin asiassa niiden täydellisten osumista kohdalle.

Olen satunnaisesti selaillut huutokauppojen, antiikkiliikkeiden ja käytettyjä huonekaluja myyvien nettipalstojen valikoimia, mutta sopivaa ei ole tuntunut löytyvän. Kunnes hyvin spontaanisti asiaa sen kummemmin miettimättä päätin viime viikonloppuna ryhtyä tuumasta toimeen ja bongasinkin saman tien Tori.fi:stä juuri passelin näköiset, väriset ja hintaiset vanhat koulutuolit. Naputtelin saman tien myyjälle viestiä ja seuraavana päivänä tuolit tuotiin ovelle. Hätkähdin tajutessani, että välikaisiksi aiotut tuolit olivat nököttäneet keittiö(i)ssäni jo 15 vuotta ennen kuin asia lopulta eteni. Isäni haki lainatuolit alkuviikosta pois tieltä ja viikon verran olen nyt tyytyväisenä istuskellut uusilla vanhoilla tuoleillani. Uutukaisten värikin sopi hyvin vaaleaa puuta olevien keittiönpöydän ja hyllyjen sävyyn.

Keittiössä on jotain muutakin uutta tuolien lisäksi. Olin pitkän aikaa suunnitellut, että hankkisin jonkinlaisen lampun nurkkaan, jossa nojatuolivanhukseni nököttää ja tekisin siitä sellaisen kunnollisen lukunurkkauksen. Tämäkin projekti liikahti eteenpäin, kun bongasin Jieldén klassikkovalaisimen Out Of The Darkin showroom-myymälästä. Entisen Helsinki10:n tiloissa sijaitseva (Eerikinkatu 10) putiikki on maahantuojan oma myymälä ja paikan päällä on monia muitakin kiinnostavia design-merkkejä kuten Normann Copenhagen ja Seletti. Aikamoinen aarreaitta!

Kivijalkaputiikin ja maahantuojan kanssa on ollut suunnitteilla kivoja yhteistyökuvioita ja yksi osa yhteistyötämme oli tämä Pinterest-kansioistanikin tuttu Jieldén klassikkovalaisin, josta olen salaa aina vähän haaveillut. Valaisinta on saatavilla monessa eri koossa ja värissä, mutta päädyin itse tähän, jossa näitä varsia on kuusi. Värin kanssa pähkäilin pitkään kauniin vihreänharmaan (joka on se lampun ihan alkuperäinen väri) ja oranssin välillä, mutta tuumin, että vihreää täällä meikäläisen kämpässä on jo riittämiin, joten lopullinen valintani oli oranssi. Ja nyt kun viimein sain lampun kotiin, olen supertyytyväinen pirtsakaan väriin! Tämä on taas sellainen kaluste, joka tulee varmasti olemaan mukana matkassa elämäni kodeissa tulevaisuudessakin.

On pakko kertoa vähän tuon Jieldén valaisimen taustoja, koska sen tarina on aika kiinnostava. Rankalainen suunnittelija Jean-Louis Domecq piirsi siitä ensimmäisen luonnoksensa jo vuonna 1949 turhauduttuaan siihen, että vaativiin tehdasolosuhteisiin ei tuntunut löytyvän sopivia valaisimia. Niinpä piti tehdä itse! Vuotta myöhemmin 1950 syntyi ensimmäinen Jieldé-valaisin ja se oli juuri sitä, mitä Domecq oli kaivannutkin: yksinkertainen ja kestävä sekä sopi mihin tahansa työpisteeseen. Nimensä merkki sai Domecqin omista nimikirjaimista J, L ja D eli Jieldé.

90-luvulla Jieldén valaisin päätyi teollisen maailman puolelta myös sisustajien suosioon ja uskallan veikata, että aika moni teistäkin on törmännyt tähän veikeään lamppuun jossakin sisustuslehdissä tai nimenomaan Pinterestin kuvavirrassa. Ja juuri niiden Domenecqin huippuunsa hiomien ominaisuuksien takia designin ystävät arvostavat klassikkovalaisinta tänäkin päivänä: hauska ja erilaisiin tarpeisiin sekä tiloihin muokattavissa oleva muoto, kestävä materiaali ja käytännöllisyys.

Kaikki Jieldén valaisimet tehdään edelleen käsin tilaustyönä Ranskassa ja jokainen valaisin yksilöllisesti numeroitu. Ei mahtanut Domenecq aikanaan arvata, että työkäyttöön suunniteltua valaisinta tituleerattaisiin vielä jonakin päivänä ranskalaisen muotoilun ikoniksi. Tiedoksi kiinnostuneille, että Jieldén valaisimia saa siis Suomessa muun muassa Vepsäläiseltä, Stockmannilta ja Finnish Design Shopista sekä maahantuojan Out Of The Darkin omasta myymälästä, jossa on esillä laajin valikoima eri mallisia valaisimia sekä värikvaihtoehtoja.

Tykkään itse tuosta oranssista väriläiskästä “lukunurkassani” ihan mielettömästi ja väri tuo hauskalla tavalla yhteen keittiötä ja olohuonetta, sillä myös olkkarin puolelta löytyy samoja sävyjä. Visit Palestine -julisteessa (joka vieläkin odottaa ripustusta) ja kirpparilta löytämässäni pöytävalaisimessani on nimittäin myös oranssinpunaista värimaailmaa.

Kaunis vanha messinkinen perkolaattori on kirpputorilöytö ja sen vieressä nököttää suosikkikuppejani.

Olen jemmannut rasiaan lakuja vieraita varten. Bergamotin tuoksuinen huonetuoksu kauniissa keraamisessa pullossa on saatu kotimaiselta Havi’s-merkiltä.

Fiikus se vain kasvaa porskuttaa, vaikka talvi tekee tuloaan. Tuumin, että on jo aika kaivella pimeneviä iltoja varten kynttilälyhtyjä esiin. Ikkunalaudalla oleva messinkinen lyhty on Tom Dixonin.

Ostin kukkakimpun viikko sitten Kalliossa sijaitsevasta Harju 8 -ravintolasta, missä myydään ruoan ja juoman lisäksi myös Kukkakollektiivin kukkakimppuja – mikä ihana konsepti!

Lyyraviikunani sai muuttaa keittiöön, kun varjoviikuna heitti veivinsä. RIP.

Rakastan näitä uusia tuolejani! Ne ovat niin näppärän keveitä, ne saa pinottua kätevästi päällekkäin tarvittaessa ja niissä on mukava istua – koulutuolit on suunniteltu pitkäkestoiseen istuskeluun.

Photos: Jenni Rotonen / Pupulandia

Related posts

17/09/18

Viikon ajatus: siivoamisesta

31

Minusta tuntuu, että minun pitäisi

siivota, joten ajattelin lukea kirjaa siihen asti,

kunnes tuo tunne menee ohi.

 

Photo: Jenni Rotonen / Pupulandia

Related posts

5/08/18

Sisustussunnuntai: Koti sellaisena kuin se on

38 77

Terveisiä Berliinistä! Lomalainen on palannut kotiin matkoiltaan ja kylläpä olikin mukavaa herätä tänään ensimmäistä kertaa omasta sängystä kymmenen todella hikisissä tunnelmissa katkonaisesti nuokutun yön jälkeen. Ei ole kodin ja oman sängyn voittanutta – varsinkaan, kun täällä Helsingissä yölämpötila on reilusti matalampi kuin Berliinissä. Kiva nähdä taas, Helsinki!

Lomaillessani bongasin Instagramista Julia Toivolan starttaaman haasteen esitellä koti juuri sellaisena kuin se on tällä hetkellä ilman siivousta ja järjestelyä. Instagram ja blogit ovat täynnä kauniita ja aina yhtä siisteiltä näyttäviä unelmakoteja ja Julia tuumasi, että voisi olla virkistävää nähdä kuvia, joissa kaikki on rehellisesti juuri niillä sijoillaan, mille ne ovat käytön jälkeen jääneet eikä ennen kuvien ottamista ole siivottu tai siirrelty pyykkitelineitä, epämääräisiä kasoja tai viemättömiä roskapusseja pois maisemaa rumentamasta. Moni onkin tarttunut haasteeseen ja ajattelin, että tämä voisi olla hauska idea lomaltapaluupostaukselle!

Näissä kuvissa näette siis, miltä meikäläisen koti näyttää matkan jälkeisenä aamuna rehellisesti ilman siistimistä tai sensuuria. On tosin huomautettava, että oman mittapuuni mukaan kämppä on tällä hetkellä ihan kohtalaisen siisti, koska yritin vähän pistää paikkoja ojennukseen lähtökiireen keskellä ennen reissua, sillä on aina kivempi palata siistiin kotiin kuin kaaoksen keskelle. Minua itseäni aina ahdistaa ajatus siitä, että ensimmäisenä kotiin päästessä pitäisi alkaa siivota. Siinä on loman aikana hankittu rentous tipotiessään, jos vastassa on kotiovella hävityksen kauhistus.

Olen yleensäkin siisteyskäsitykseltäni vähän boheemimpaa koulukuntaa, eikä kodissani nähdä juuri koskaan niitä päiviä, kun ihan kaikki olisi tiptop. Viihdyn ensisijaisesti siistissä kodissa enkä pidä kaaoksesta, mutta olen vain vähän liian kiireinen ja huoleton pitääkseni kotini jatkuvasti järjestyksessä. Koen, että minulla on yksinkertaisesti parempaakin tekemistä ajallani kuin olla koko ajan siivoamassa ja järjestelemässä. Ihailen heitä, jotka jaksavat kärsivällisesti aina laittaa tavarat paikoilleen heti käytön jälkeen tai joilla ei koskaan kerry nurkkiin sekalaista sälää, paperipinoja, vaateröykkiöitä tai muitakaan epämääräisinä ajelehtivia kasoja… Minä en kuulu heihin.

En ole varmasti ollenkaan pahimmasta päästä sotkuineni ja tavarakasoineni, mutta en myöskään missään nimessä mikään siivousfanaatikko. Olen joskus esitellyt muinoin Snapchatin puolella tuhat kertaa pahempiakin sotkuja kuin näissä kuvissa. Lohdullista on, että pahimmankin kaaoksen keskellä poikakaveri on tyynesti todennut, että “Eihän tilanne ole vielä edes paha – lattiaa näkyy yhä!” En viihdy sotkuisessa kodissa, mutta en vain ole kovin taitava ylläpitämään siisteyttä. Pidän perussiisteydestä kyllä huolta, mutta usein noudatan esimerkiksi kaikenlaisten kertyneiden röykkiöiden raivaamisessa sellaista taktiikkaa, että annan sotkun ensin hiukan eskaloitua ja siivoan sitten antaumuksella inspiraation iskiessä vaikka kokonaisen viikonlopun putkeen.

Sotku ja sen sietokyky, jos mikä, on suhteellista, mutta hieman epäjärjestelmällisenä tyyppinä myönnän rehellisesti joskus ärsyyntyväni, kun joku AINA täydellisen siisti kaveri pahoittelee sotkua mennessäni kylään ja se sotku tarkoittaa käytännössä jotakin yhtä tiskaamatonta astiaa ja yhtä vaatetta siististi viikattuna tuolin selkänojalla. Mietin aina tuolloin mielessäni, että okei, mitähän tämä tyyppi mahtaa ajatella minun sotkuistani… Toisaalta, harvapa sitä muiden sotkuja kohtaan on yhtä kriittinen kuin omiaan. Harvoin menemme muiden koteihin arvostelemaan siisteyttä ja toisen kotona pieni epäjärjestyskin voi vaikuttaa kivalla tavalla boheemilta, siinä missä omassa kodissa sotku helposti ahdistaa. Samanaikaisesti omassakin kodissa voi toisinaan olla ilahduttavan epälooginen siinä, mitkä asiat ahdistavat: oma viikkoja lojunut vaatepino sohvan nurkassa alkaa tuntua jo osalta sisustusta siinä, missä poikaystävän yhdet likaiset sukat keskellä lattiaa ovat aivan liikaa.

Mitä tulee tähän haasteeseen, niin henkilökohtaisesti en ole koskaan ihan tajunnut, miksi ihmiset niin kovasti haluavat nähdä muiden sotkuja sosiaalisessa mediassa. Kyllähän kaikki tietävät, ettei kenenkään kotona ole aina siistiä. Meillä kaikilla on kotona joskus pyykkitelineitä, villakoiria sängyn alla ja tavarapinoja, jotka odottavat setvimistä. Minä näen niitä riittävästi kotona, joten en koe tarpeelliseksi tirkistellä niitä vielä muiden kuvissakin. Toisaalta, ehkä se on sinänsä lohdullista huomata ihan konkreettisesti kuvien kautta, että muutkaan eivät ole täydellisiä, vaikka somen perusteella joskus siltä saattaisi tuntuakin.

On ymmärrettävää, että sisustuskuvissa väärissä paikoissa lojuvat tavarat tai muut sotkut häiritsevät silmää, joten kuvattua tulee usein nimenomaan siivouksen jälkeen. En silti koe, että se tekee kuvista mitenkään vähemmän aitoja. Kyllähän useimmat siivoavat kotinsa silloinkin, kun aikovat kutsua vieraita kylään. Ja tällaiselle siisteyttä rakastavalle mutta vähän liian kaoottiselle taloudenpitäjälle mikä tahansa motivaatio pistää kämppää kuntoon on tervetullut, oli kyse sitten sopivan puolitutusta kyläilijästä tai blogikuvista. Joskus jopa kutsun ihan tarkoituksella jonkun ei-niin-tutun ihmisen kylään vain, jotta saisin itseni innostettua siivoamaan – toimiva kikka, suosittelen!

Monen haasteeseen tarttuneen bloggaajan kodit ovat näyttäneet näissä sensuroimattomissakin kuvissa minun silmääni todella siisteiltä, mutta ehkä he vain ovat lähtökohtaisesti siistimpiä ihmisiä kuin minä. Näissä kuvissa kuitenkin nyt meikäläisen koti rehellisesti tänään kuvattuna – ei pahasti sotkuisena, muttei nyt ihan siistinäkään.

Yksin nukkuessani avaan laiskana päiväpeitteen vain toiselta puolelta – helpottaa huomattavasti petaamista seuraavana aamuna! Etualalla lojuvat reissun käsimatkatavarat vielä purkamattomina.

Pölyjen pyyhkiminen ja imurointi voisi olla parin viikon poissaolon jälkeen paikallaan…

Yksi kotini murheenkryyneistä on tuo työpöytä, johon kertyy aina kaikenlaista paperisälää. Olen huono heittämään pois lippulappusia, joita saatan vielä tarvita ja näille ei ole oikein vielä löytynyt järkevää säilytyspaikkaa.

Matkalaukku odottaa eilisillan paluun jälkeen vielä purkamista olohuoneen lattialla.

Hän ei voi oikein hyvin, vol. 1.

Hän ei voi oikein hyvin, vol. 2.

Keittiön tasolle on kertynyt kampetta…

Melkein hävettää esitellä näin nestepainotteinen jääkaappi… Puolustuksekseni muistutettakoon, että palasin melkein kahden viikon matkalta eilen illalla enkä ole vielä ehtinyt kauppaan. Päätin myös yön tunteita jostain syystä eilen tyhjentää pahvilaatikollisen yhteistyön kautta saamiani juomia jääkaappiin – kaiketi koska se ammotti sopivasti tyhjyyttään ja halusin eroon keittiön lattialla kuukausitolkulla nököttäneestä pahvilaatikosta. PS. Miten ärsyttävä pieni vika jääkaapin suunnittelussa, että tuohon oveen ei mahdu normaalikorkuinen viinipullo (tässä tapauksessa täynnä äidin tekemää mehua) pystyyn! Eikö tällaisten seikkojen nyt pitäisi olla designissa ihan perusasioita… Näemmä edellinen asukas ei ole tullut tsekanneeksi tällaisia pikkujuttuja jääkaappia valitessaan.

Kengät saattoivat jäädä vähän keskelle lattiaa myöhään illalla kotiin palatessani.

Yksi haaste tällaisten avonaulakoiden käytössä komeron sijaan on tämä: naulakko näyttää aika nopeasti melko räjähtäneeltä, jos takkeja ei koko ajan organisoi siihen jotenkin vähän järjestelmällisemmin. Tämä tosin on helppo ja nopea siivota.

Eteisen lipaston päälle on kertynyt menneen viikon posteja sekä kaikenlaista pikkusälää avaimista koruihin ja huulipunista irtokolikoihin.

Sarjassamme laatikoita ja sälää, jotka ovat matkalla… johonkin.

Alkaisi olla aika tyhjentää paperiroskis.

Asuntoni heikoin lenkki on kylppäri, jossa ei ole kaappi- tai hyllytilaa oikeastaan lainkaan. Suunnitelmissani on jossain vaiheessa tehdä kylppäriin pieni remppa.

Aikaansaamattomuuden multihuipentuma: olen viritellyt suihkuverhon sellaiseen pikkupyykin kuivatustelineeseen, josta vain levitän sen pesukoneen ja pyykkikorin suojaksi käydessäni suihkussa. Vain, koska en ole saanut aikaiseksi hankkia verholle kiskoa kattoon. Eihän tässä ole asuttu kuin vajaa 1,5 vuotta…

Kasoja, kasoja ja kasoja…

Tavaroita, joita en ole saanut laitettua kaappiin asti.

Odotan innolla sitä aikaa, kun kaikki elektroniikka toimii ja latautuu langattomasti.

Romupurkki, jonka uumeniin kätkeytyy kaikkea mahdollista tulitikuista klemmareihin ja saippuasta (?) vara-avaimiin.

Vaikka olen muuten vähän suurpiirteinen kodin siistinä pitämisessä, niin sängyn petaan joka päivä. Lakanat vain tuntuvat jotenkin paremmalta, kun ne ovat välissä olleet siististi pedattuina. Lisäksi, yksiössä pedattu sänky tekee heti kokonaisilmeestä siistimmän. Kuvaa ottaessa en tosin ollut vielä ehtinyt…

Sängyn rungossa oleva laatikko toimittaa yöpöydän virkaa.

Olen asunut tässä melkein 1,5 vuotta, mutta taulut odottavat yhä laittamistaan seinälle. Ja yksi kehyksistä jo hajosikin, kun siivotessa kaatui lattialle – kuten näkyy.

Keittiön nurkassa on kierrätettäviä pulloja ja kirjapinoja puolestaan on ympäri asuntoa vähän joka paikassa – ne tosin ovat oikeastaan jonkin sortin sisustuselementti.

Musta ritilähylly odottaa yhä, että saisin aikaiseksi laittaa sen seinälle.

Jälleen yksi kasa, jemmattuna ovelasti tuolille keittiön pöydän alle.

 

Photos: Jenni Rotonen / Pupulandia

Related posts

8/04/18

Arjen ekotekoja: ekologinen sähkö + 10 keinoa vastuullisempaan sähkönkulutukseen

30 42

Kaupallinen yhteistyö: Asennemedia & Vattenfall

(sisältää kilpailun)

Muutin noin vuosi sitten omaan kotiini ja myönnän, etten edes muuton yhteydessä tullut kauheasti miettineeksi sähkösopimusasioita. Lähinnä halusin vain varmistaa, että uudenkin kodin pistokkeista tulee sähköä heti saman tien, kun saavun sinne tavaravuorineni. Jossain vaiheessa muuttokaaoksesta selvittyäni jäin kuitenkin miettimään, että mitenköhän paljon enemmän mahtaisi maksaa, jos vaihtaisin sähkösopimukseni tavallisesta ekologiseen… Selvisi, ettei kovinkaan paljon.

Itse asiassa ekologinen sähkösopimus maksaa vain noin 4-5 € kuussa enemmän. Ei mielestäni kovin paha hinta kestävämmästä ja ympäristöystävällisemmästä arvovalinnasta. Vaihdoin kotiini ekologisen sähkösopimuksen siltä seisomalta parilla klikkauksella ja ihmettelin, miksi en ollut tullut tehneeksi sitä jo aiemmin. Veikkaan, että aika moni muukin on minun laillani ollut siinä harhaluulossa, että ekologinen sähkösopimus on jotenkin ihan kamalan kallis.

Ekologiseen sähkösopimukseen vaihdettuani asia jäi kiinnostamaan. Mitä se ekosähkö käytännössä oikein tarkoittaa? Pistokkeesta tulee sopimuksen vaihdettuani sähköä entiseen tapaan, mutta mitä eroa ekologisessa sähkösopimuksessa sitten todella on tavalliseen sähkösopimukseen verrattuna? Haastattelin juttua varten Vattenfallin energia-asiantuntijaa Oskari Hiipakkaa ja kyselin häneltä monenlaisia kiperiä (ja ehkä tyhmiäkin) kysymyksiä sähköstä, ekologisesta sähköstä sekä energiantuotannon tulevaisuudesta Suomessa ja maailmalla. Itse opin asiantuntijan kanssa jutellessani paljon uutta, joten nyt nyt on siis luvassa mahtava paketti tiukkaa mutta mielenkiintoista asiaa helppoon muotoon pureksittuna.

Mitä ekologinen sähköntuotanto oikein on?

Oskari Hiipakka totesi yllätyksekseni, että itse asiassa tähän kysymykseen ei oikeastaan ole täysin yksiselitteistä ja oikeaa vastausta. Useimmiten ekologiseksi mielletään uusiutuvilla energianlähteillä tuotettu sähkö ja niitä ovat ensisijaisesti tuuli, aurinko ja vesi. Jos taas tarkastellaan sähköntuotantoa sen aiheuttamien päästöjen mukaan, saatetaan viitata myös kaikkeen sellaiseen energiantuotantoon, josta ei synny hiilidioksidipäästöjä. Ja tällöin, hieman yllättäen mukaan voidaan laskea myös ydinvoima. Yleensä ekologisella sähköllä tarkoitetaan kuitenkin nimenomaan uusiutuvilla luonnonvaroilla tuotettua sähköä.

Jatkuvasti tutkitaan myös uusia tapoja tuottaa energiaa mahdollisimman ekologisesti. Yksi kiinnostavista uusista ja vielä tutkimuksen asteella olevista energianlähteistä on aaltoenergia.

Mitä eroa tavallisella sähköllä on ekologiseen sähköön ja millaisilla kaikilla eri tavoilla Suomessa tuotetaan sähköä?

Suomessa ns. tavallinen sähkö on sekoitus vähän kaikenlaisia eri energiantuotannon muotoja. Suomessa tuotetusta perussähköstä noin kolmasosa tulee ydinvoimasta, 22,5% sähköstä tuotetaan vesivoimalla, noin 17 % biomassalla (eli puuta, hakkuujätettä sekä sokereita ja tärkkelystä sisältäviä kasveja) ja niiden lisäksi 9,5% kivihiilellä, reilut 7% tuulivoimalla, noin 5% maakaasulla, noin 4% turpeella sekä noin 1,5% jätteitä polttamalla sekä 0,2% öljyllä.

Suomi ei kykene tällä hetkellä tuottamaan kaikkea tarvitsemaansa sähköä itse, joten osa sähköstämme tulee muualta. Suomessa tuotetaan 76,1% kaikesta täällä käytetystä sähköstä ja itse asiassa Suomessa tuotetusta sähköstä jo 47% on tuotettu uusiutuvilla energianlähteillä ja hiilidioksidivapaita energianlähteistämme on 80% (luvut vuodelta 2017). Siinä mielessä Suomessa ovat asiat ilmaston näkökulmasta energiantuotannon saralla jo aika hyvin. Vattenfall on ottanut tavoitteekseen päästä Pohjoismaissa täysin ympäristöneutraaliin energiantuotantoon vuoteen 2030 mennessä.

Millä tavalla sähköntuotanto kuormittaa ympäristöä?

Haitallisimpia ympäristölle ovat fossiiliset polttoaineet, sillä niillä tuotetusta sähköstä syntyy paljon hiilidioksidipäästöjä, jotka puolestaan vauhdittavat ilmastonmuutosta. Käytännössä päästöjä syntyy aina, jos raaka-ainetta joudutaan energiaa tuottaakseen polttamaan. Ja jotta ilmastonmuutosta saataisiin hillittyä, pitäisi sähköntuotannon hiilidioksidipäästöjä saada merkittävästi pienennettyä. Pohjoismaissa kuitenkin fossiilisia polttoaineita käytetään hyvin vähän. Esimerkiksi Norjassa energiasta lähes 100% tuotetaan vesivoimalla ja siellä olosuhteet vesivoiman käytölle luonnon ja ilmaston puolesta ovatkin poikkeuksellisen ihanteelliset.

Toisaalta myöskään kaikkien uusiutuvien energianlähteiden hyödyntäminen sähkötuontannossa ei ole täysin ongelmatonta luonnon ja ympäristön näkökulmasta. Esimerkiksi vesivoiman hyödyntäminen haittaa luonnonvaraisten vaelluskalojen kulkureittejä ja häiritsee vesistöjen omaa ekosysteemiä. Lisäksi vesivoiman käyttö aiheuttaa tekoaltaiden ja vesistöjen rehevöitymisen myötä metaanipäästöjä, jotka ovat myös ilmastolle ongelmallisia.

Vattenfallin nettisivuilla on kerrottu kaikkien yleisimpien energiantuotantomuotojen plussista ja miinuksista, joten sieltä voi lukea lisää, jos aihe kiinnostaa enemmän. Lisää tietoa aurinkovoiman, vesivoiman, tuulivoiman ja ydinvoiman hyvistä ja huonoista puolista löydät siis näiden linkkien kautta. Täysin ongelmatonta energiantuotannon muotoa ei siis oikeastaan ole, mutta aurinkoenergian ympäristöhaitat lienevät kaikkein vähäisimmät. Jos haluaa tukea nimenomaan aurinkoenergian käyttöä, niin Vattenfallilta löytyy myös Täysaurinko-sähkösopimus.

Olisiko koko maailman realistista ja mahdollista siirtyä ekologisempaan sähköntuotantoon?

Olosuhteet, luonnonvarat että kulutuksen määrä ovat eri puolilla maailmaa hyvin erilaisia. Jos mietitään esimerkiksi Pohjoismaita, niin täällä esimerkiksi vesivoiman käyttö on helppoa, sillä meillä on täällä neljä vuodenaikaa, paljon vesistöjä, korkeuseroja ja sateita.

Jos mietitään puolestaan vaikkapa teollisuuden mahtimaata Kiinaa, niin siellä käytetään energiantuotannossa aika paljon hiiltä. Hiipakan valistunut arvio on, että Kiinakin pystyisi varmasti osittain siirtymään ekologisempiin energianlähteisiin, mutta toisaalta teollisuus kuluttaa siellä niin valtavasti energiaa, ettei ekologisesti tuotettu sähkö välttämättä riittäisi sen tarpeisiin. Aurinkoenergiaa puolestaan voitaisiin hyödyntää enemmänkin monissa lämpimissä maissa, mutta aurinkoenergian talteenotossa ja säilömisessä teknologia on verrattain kallista moneen muuhun energiantuotannon muotoon verrattuna.

Ekologinen sähkösopimus – mitä se tarkoittaa?

Käytännössähän pistokkeesta tulee ihan samaa sähköä, oli sinulla sitten ekologinen sähkösopimus tai ei. Eli mitä se ekologinen sähkösopimus käytännössä oikein tarkoittaa? Kun solmit ekologisen sähkösopimuksen, Vattenfall pitää huolen, että esimerkiksi vesivoimaa tuotetaan vähintään asiakkaan kulutusta vastaava osuus. Valitsemalla ekologisen sähkösopimuksen voi siis varmistaa, että omilla sähkömaksuilla tuetaan juuri uusiutuvan energian tuottajia. Sähköyhtiö maksaa siis ekologisen energian tuottajille alkuperäsertifikaatista, joka takaa sen, että sähkö on tuotettu ekologisilla energianlähteillä ja tästä syystä ekologiset energiasopimukset ovat myös hieman kalliimpia kuin tavalliset.

Sähköä on toki tuotettu vedestä jo ennen kuin sitä myytiin ekologisena sähkönä, mutta valitsemalla erityisesti ekologista energiantuotantoa tukevan sopimuksen, sinulla on mahdollisuus tehdä arvovalinta, jolla on myös poliittista painoarvoa. Myös energiantuotannossa toimii jossain määrin kysynnän ja tarjonnan laki: mitä enemmän ihmiset haluavat ekologisia sähkösopimuksia, sitä enemmän uusiutuvia energianlähteitä tuetaan. Ja jos esimerkiksi tuulivoimaa tuetaan, niin sitä todennäköisemmin sitä voidaan myös tuottaa enemmän. Vaikka pistokkeesta siis käytännössä tulee ihan samaa sähköä kaikille, ostamalla alkuperätodennettua aurinko-, tuuli- ja/tai -vesisähköä voi edistää ja tukea entistä ympäristöystävällisemmän ja hiilineutraalin energian tuotantoa.

Ostamalla alkuperätodennettua sähköä (kuten aurinko-, tuuli- tai vesisähköä) voi edistää uusien, hiilineutraalien voimaloiden rakentamista. Tuotot ohjataan Energiaviraston valvoman alkuperäsertifikaattijärjestelmän kautta kyseisen sähkön tuottajille. Alkuperätodennettu sähkö syrjäyttää markkinoilta fossiilisia polttoaineita, joten valinnalla voi edistää puhtaan energian lisärakentamista globaalisti ja hidastaa ilmastonmuutosta.

Lisäksi Suomen Luonnonsuojeluliitto on luonut energiantuotannolle EKOenergia-nimisen ympäristömerkin ja tämän saadakseen energiatuottajan on täytettävä vielä enemmän ympäristön huomioon ottavia kriteerejä. Jokaisesta ekoenergiana myydystä megawattitunnista energiayhtiö maksaa Suomen Luonnonsuojeluliitolle, joka ohjaa varat sitten erilaisiin uusiutuvaan energiaan liittyviin hankkeisiin sekä täällä kotimaassa että hyväntekeväisyysprojekteihin ulkomailla. Kaikilla uusiutuvan energian tuottajilla ei välttämättä siis ole tätä EKOenergia-ympäristömerkkiä, mutta jos nimenomaan ekoenergiasopimus kiinnostaa, niin Vattenfallin täystuulisopimus on sellainen.

Voisiko Suomi realistisesti tulla toimeen ilman ydinvoimaa?

Moni on huolissaan ydinvoimasta ja se on monella tapaa energiantuotannon kuuma peruna: se on tehokas ja ilmastoystävällinen tapa tuottaa energiaa, mutta maailmalla tapahtuneet ydinvoimalaonnettomuudet pelottavat. Akuutisti haitallisimpia ympäristölle ovat tällä hetkellä kuitenkin fossiiliset polttoaineet, joiden hiilidioksidipäästöt vauhdittavat ilmastonmuutosta. Oskari Hiipakan mukaan ennen ydinvoimasta luopumista on priorisoitu fossiilisista polttoaineista kuten hiilestä luopumista, jotta energiantuotannon hiilidioksidipäästöt saataisiin minimoitua ja ilmastonmuutosta sitä kautta hillittyä.

Hiipakka kertoo, että tällä hetkellä käydään paljon keskustelua siitä, miten energia-ala tulee muuttumaan. Yksi realistinen tulevaisuudenvisio on se, että jatkossa kuluttajat tulevat osallistumaan itsekin aktiivisemmin energiamarkkinoille ja ovat jatkossa entistä omavaraisempia energiantuotannon saralla. Jo nykyään yhä useampi tuottaa oman sähkönsä esimerkiksi aurinkopaneeleilla ja kun akkuteknologia jatkuvasti kehittyy, tulevaisuudessa tuota kerättyä energiaa pystytään myös varastoimaan paremmin. Tällä hetkellä akkuteknologian kustannukset ovat niin korkeita, että taloudellisesti omavarainen energiantuotanto ei ole järin kannattavaa, mutta tulevaisuudessa energiantuotanto tulee varmasti olemaan yhä hajautetumpaa ja omavaraisempaa ja sekä kuluttajilla että yrityksillä tulee olemaan siinä aktiivisempi rooli. ”Ala menee tällä hetkellä hurjaa vauhtia eteenpäin ja jo viimeisten 5 vuoden aikana kehitys on ollut huimaa. Tällä hetkellä energiantuotannosta käydään myös paljon julkista keskustelua ja käynnissä on mielenkiintoisia pilottihankkeita”, Hiipakka kertoo.

Miten energiaa voi arjessa kuluttaa vastuullisemmin?

Vaikka ekologisen sähkön suosiminen on ympäristön näkökulmasta tosi hyvä juttu, niin oikeastaan tärkein ekoteko on kuitenkin miettiä, miten energiaa voisi kuluttaa entistä vastuullisemmin. Vattenfallin nettisivuilta löytyy hyviä vinkkejä arkisiin keinoihin säästää energiaa, mutta kokosin tähän vielä joitakin asioita, mihin kannattaa kotona ja arjessa kiinnittää huomiota. Monet näistä ovat ihan peruskauraa, mutta koskaan ei tee pahaa vähän muistutella itseään näistä arjen pienistä ympäristöteoista:

♥ Sammuta valot aina, kun poistut huoneesta. Kannattaa tietenkin hyödyntää luonnonvaloa aina silloin, kun sitä on saatavilla. Avaa verhot ja anna auringon tehdä tehtävänsä. Sitä voi myös miettiä, tarvitseeko kaikkien valojen olla päällä aina yhtä aikaa – tunnelmavalaistus kunniaan. Vaihda myös kaikki lamppusi energiansäästölamppuihin ja led-valoihin.

♥ Jo yhden asteen verran kodin lämpötilaa alentamalla säästät energiaa peräti 5%. Myös yön ajaksi lämpötilaa voi säätää yleensä normaalia pienemmälle: moni nukkuu paremmin viileässä ja samalla tulee säästettyä energiaa. Kun olet matkoilla ja koti on tyhjillään, voi kodin lämpötilaa reissun ajaksi laskea reilustikin. Ja kun tuuletat talvella, tee se nopeasti ristivedolla, sillä lämmönhukasta syntyy valtavasti hiilidioksidipäästöjä. Tarkista myös, että ikkunoiden eristeet ovat kunnossa, sillä jatkuva veto aiheuttaa jatkuvaa lämmönhukkaa.

♥ Pese vain täysiä koneellisia pyykkiä ja tiskiä, sillä suuren osan kodin energiasta vie veden lämmitys. Ylipäänsä kannattaa välttää vaatteiden turhaa pyykkäämistä. Mieti, onko vaate todella niin likainen, että se täytyy pestä vai voisiko pelkkä tuuletus riittää? Matalammassa lämpötilassa pesu säästää myös energiaa eli jos pesuohje sallii, pese vaatteet 30-40 asteessa. Kannattaa myös miettiä, tarvitseeko kuivausrumpua. Kuivausrumpu on nopea ja näppärä, mutta kuluttaa energian lisäksi myös vaatteita.

♥ Älä juoksuta vettä turhaan. Vesihanan ei tarvitse olla päällä koko hampaidenpesun ajan, tiskejä ei kannata pestä juoksevan veden alla eikä suihkun tarvitse aina paahtaa täysillä. Sen voi jopa sammuttaa vaahdotuksen ajaksi kokonaan. Lyhyempikin suihku riittää: säästät melkein 100 litraa lämmintä vettä, jos olet suihkussa vain pari minuuttia 10 minuutin sijaan.

♥ Keittiön arkisissa askareissa on monia helppoja tapoja säästää energiaa. Kun haluat kupillisen teetä, keitä vettä vain sen verran kuin tarvitset. Vedenkeitin on energiatehokkaampi tapa keittää vesi kuin kattila. Jäähdytä ruoka aika hyvin, ennen kuin laitat sen jääkaappiin tai pakastimeen. Muista myös säännöllisesti sulattaa pakastin – sen avulla voit säästää jopa 30% energiaa. Myös suurempien ruoka-annosten valmistaminen kerrallaan ja uudelleenlämmittäminen mikrossa säästää energiaa, sillä mikro kuluttaa huomattavasti uunia ja hellaa vähemmän sähköä.

♥ Sammuta tietokoneen, telkkarin, radion ja muiden sähkölaitteiden virta katkaisimesta, kun et käytä niitä, sillä laitteiden valmiustilassa pitäminen kuluttaa paljon energiaa. Pöytätietokone saattaa olla kodin suurin energiasyöppö, jos se on päivät auki tai valmiustilassa. Irrota, myös kännykän laturi seinästä heti, kun puhelin on latautunut.

♥ Kannattaa miettiä myös ruoan hiilijalanjälkeä. Lihantuotanto kuluttaa valtavasti energiaa ja aiheuttaa suuria hiilidioksidipäästöjä. Vaikka et luopuisi lihasta kokonaan, riittäisikö esimerkiksi yksi liharuokapäivä viikossa? Myös kasvisten ja hedelmien hiilijalanjäljessä on eroa. Suosi kotimaassa avomaalla kasvatettuja kasviksia ja juureksia kuten porkkanaa, perunaa, sipulia ja kaalia, joilla on pieni hiilijalanjälki. Itse poimitut marjat ja sienet ovat myös esimerkiksi ulkomaisia hedelmiä ekologisempi vaihtoehto. Peruna on riisiä ekologisempi vaihtoehto, sekä kuljetuksen että tuotannon näkökulmasta. Myös juuston valmistus on varsin energiaa vievää, sillä yhteen juustokiloon tarvitaan peräti 10 litraa maitoa. Ylipäänsä hanki vain sen verran ruokaa kuin tarvitset. Yksi parhaista keinoista säästää energiaa on miettiä ruoka-ainesten käyttö niin tarkkaan, ettei ruokaa mene pilalle.

♥ Suosi julkisia kulkuneuvoja, pyöräilyä ja kävelyä yksityisautoilun sijaan. Käytä omaa autoa vain pidemmillä matkoilla ja vältä ruuhka-aikoja sekä tyhjäkäyntiä. Kannattaa myös miettiä, pystyisikö samalla ajomatkalla hoitamaan useamman asian ja kyyditsemään muitakin. Voisiko ruokaostokset hankkia ison marketin sijaan lähikaupasta? Suuri osa autoilun hiilijalanjäljestä syntyy kodin ja kaupan välisistä automatkoista.

♥ Suomalaiset rakastavat saunoa, mutta sähkösaunan lämmittäminen vie paljon energiaa. Mieti, riittäisikö kerta viikossa tai leudommat löylyt. Ei kannata myöskään antaa saunan odottaa lämpimänä eli älä kytke saunaa lämpiämään liian aikaisin.

♥ Huolehdi siitä, että kodin sähkölaitteet ja kodinkoneet ovat kunnossa ja huollettuja. Uudemmat laitteet yleensä on lähtökohtaisesti valmistettu energiatehokkaammiksi. Vanhat tai vialliset kodinkoneet saattavat syödä energiaa moninkertaisen määrän uusiin nähden.

+ ♥ Kaikkein suurin hiilijalanjälki syntyy useimmilla matkustamisesta. Vältä turhaa lentomatkailua ja kun lennät kauas, viivy siellä pidempään. Yksi lentomatka Thaimaahan vastaa vuoden yksityisautoilusta aiheutuvia päästöjä. Voisitko lomailla jossakin lähempänä? Mieti myös, pystyisikö lyhyempiä ja lähemmäs suuntautuvia matkoja taittamaan junalla, autolla tai laivalla. Lentomatkojen päästöistä voi myös maksaa vapaaehtoista kompensaatiota.

Mietteitä omasta energiankulutuksesta

Monet pienet arkiset kikat ovatkin minulla jo käytössä, mutta aina voisi vielä parantaa. Esimerkiksi kodin lämpötilaa voisi entisestään hieman laskea, mutta myönnän alituiseen palelevalle vilukissalle se on talvikuukausina vaikeaa, kun ei sentään toppatakki päällä haluaisi kotonaan joutua kököttämään. Villahousut, villasukat ja muut lämmikkeet kun ovat jo käytössä. Myös ruokahävikin määrää voisi vähentää ihan vain paremmalla suunnittelulla ja säännöllisemmällä ruokalurytmillä, joskin yhden hengen taloudessa, jossa kokataan vain harvoin, hävikkiä tulee muutenkin kovin vähän. Silti siitä pienestäkin määrästä tunnen aina kovasti syyllisyyttä. Suihkujen suhteen olen jo nyt varsin ripeä, vaikka tuntuukin, että hygienia vaatii päivittäisen peseytymisen. En kuitenkaan lotraa pitkiä aikoja suihkussa, vaan yleensä peseytyminen on hoidettu muutamassa minuutissa. Sähkölaitteiden valmiustilan suhteen olisi ainakin vielä varaa tsempata ja pakastimenkin voisi sulattaa säännöllisemmin.

Kaikki tällaiset pienetkin teot ovat tärkeitä – kuten sanottua, pienistä puroista muodostuu suuri joki. Siitä huolimatta omassa elämässäni ylivoimaisesti suurin hiilijalanjälki syntyy nimenomaan lentomatkailusta eli siinä on sellainen asia, mitä joudun todella harkitsemaan jatkuvasti entistä enemmän. Vaikka alkuvuodelle on mahtunut useampi reissu, kokonaisuudessaan esimerkiksi työmatkojen määrää olen karsinut aivan valtavasti verrattuna vielä parin vuoden takaiseen ja jatkuvasti mietin, mitkä matkat ovat työni kannalta välttämättömiä tai millä tavoin, miten pitkäksi aikaa ja millaisiin kohteisiin valitsen matkustaa. Omia vapaa-ajan matkojakin mahtuu joukkoon, mutta suurin osa tekemistäni lentomatkoista liittyy silti työhön tavalla tai toisella.

Pyrin usein hoitamaan useita asioita samalla matkalla, yhdistämään työreissuun vähän vapaa-ajan aktiviteettejakin sekä viipymään paikan päällä mieluiten pidempään, jos se vain on mahdollista, jotta ei tulisi tehtyä sellaisia ihan lyhyitä pyrähdyksiä lentäen edes töiden takia. Lentomatkailun vähentäminen on minulle ehdottomasti näistä yllä mainituista kohdista vaikeinta, vaikka samanaikaisesti se on myös yksittäisistä teoista kaikkein tärkein ja vaikuttavin. Nyt kuitenkin olisi tarkoitus ainakin seuraavat kuukaudet olla ihan koto-Suomessa eikä loppuvuodellekaan ole vielä isompia matkoja tiedossa. Lentämisen hiilijalanjälki on ehdottomasti sellainen asia, mitä mietin nykyisin todella paljon, vaikka työni edellyttääkin matkustamista ja into nähdä maailmaa on suuri. Yksi hankalimpia asioita lentomatkailun vähentämisen näkökulmasta ovat muualla maailmalla asuvat rakkaat ja tärkeät ihmiset. Vaikka yhteyttä pystyy pitämään viestitse ja puhelimitse, ei se silti ole sama juttu kuin tavata heitä kasvotusten.

Osallistu kilpailuun

Olisi kiinnostavaa kuulla, tuliko jutussa jotakin ihan uutta tietoa tai vinkkejä energia-asioihin liittyen? Kuinka monella teistä on jo nyt ekologinen sähkösopimus? Ja jos ei vielä ole, oletko harkinnut sellaisen hankkimista? Vattenfallin unelma ja tavoite on olla täysin fossiilivapaa vuoteen 2030 mennessä ja siihen tavoitteeseen päästään vain ekologisia ja uusiutuvia energianlähteitä suosimalla. Millaisia ympäristöunelmia sinulla on?

Vattenfall halusi ilahduttaa Pupulandian lukijoita kilpailulla, jossa on mahdollisuus voittaa Gauharin tyylikäs notice board –sisustuselementti, jota on saatavilla sekä mustana että valkoisena. Voit osallistua kilpailuun kommentoimalla tähän postaukseen ja vastaamalla yllä esitettyihin kysymyksiin. Muutkin pohdinnat energiankulutuksesta ja ekologisesta sähköstä ovat lämpimästi tervetulleita! Kilpailu on voimassa 14.4.2018 asti ja muista liittää kommenttisi yhteyteen toimiva sähköpostiosoite.

PS. Jos ekologiseen energiaan liittyvät asiat kiinnostavat, niin löydät muuten Vattenfallin myös Facebookista ja Instagramista!

Photos: Jenni Rotonen & Viena K. 

Related posts