11/12/18

Uudenlaista ajatusta joululahjaostoksille ja pari vinkkiä pukinkonttiin

2 15

KAUPALLINEN YHTEISTYÖ: STOCKMANN

villasukat Burlington, kori Decoris, minimaljakko Marimekko, villa-kashmirhuivi A+moreseinäkalenteri Teemu Järviseinäkello Normann Copenhagenkirjainmuki Design Letters, jakkara Haykäsivoide L:A Bruketkangaskassi Sera Helsinki

 

Varoitan teitä jo nyt, että tämä viikko tulee täällä blogin puolella olemaan täynnä jouluhulinaa ja -hössötystä. Mutta lupaan, että ensi viikkoon mennessä rauhoitun! Päästän siis jouluhöyryt ulos systeemistäni jo nyt ja ensi viikolla en aio hiiskua joulusta sanaakaan. Ehkä. Vaikka en minä siis mikään sekopäinen jouluttaja edes ole. Ystäväpiirissäni on muutama tyyppi, jotka juhlivat joulua oikein urakalla ja joulukuusikin saattaa nököttää olohuoneen nurkassa lokakuusta lähtien. Ihailen sitä omistautumista joulun tunnelmalle, vaikka itse pääsinkin viimeksi noin intensiivisen joulufiilistelyn syövereihin viimeksi ehkä noin 10-vuotiaana. Minulle riittää, että polttelen vähän kynttilöitä, ripustan keittiön ikkunaan pahvisen joulutähden, hörpin iltojeni iloksi glögiä ja herkuttelen joulutortuilla sekä kuuntelen vähän Frank Sinatraa tunnelmaan virittäytyäkseni.

Olen puhunut paljon siitä, että minun perheessäni lahjojen antamisperinteestä on luovuttu (perheen pienimmäinen poislukien) ja jakanut täällä blogin puolella vinkkejä kaikenlaiseen jouluiseen hyväntekeväisyyteensekä siihen, miten antamisen iloa voi toteuttaa ja joulun sanomasta nautiskella muilla tavoilla kuin läheisensä lahjoihin hukuttamalla. Tiedän silti, että monelle lahjat kuuluvat olennaisena osana jouluun eikä siinä minusta ole mitään väärää, vaikka ne eivät enää olekaan osa omaa jouluani. Minustakin on ihana antaa lahjoja läheisilleni ja ilahduttaa rakkaita ihmisiä juuri heille varta vasten mietityillä yllätyksillä, mutta itse harrastan lahjomista pitkin vuotta aina silloin, kun se tuntuu itsestä luontevalta ja jokin juuri jollekulle täydellisesti sopiva lahjaidea sattuu osumaan tielleni.

pipo A+more, nahkainen clutch A+more, säilytyskori Normann Copenhagen, kashmirhuivi A+moremaljakko Serax, naulakko Artekpussilakana Marimekko, termoskannu Stelton, kahvinkeitin Smeg

Kun mietin omia lapsuuteni jouluja, lahjamäärät olivat välillä aika hurjia ja tuntui, että koko joulu pyöri pääasiassa nimenomaan sen lahjahässäkän ympärillä. Tänä päivänä kaikki ylimääräinen tavara lähinnä ahdistaa ja tuntuu, että harva meistä aikuisista ihmisistä varsinaisesti tarvitsee yhtään mitään, joten on tuntunut suorastaan vapauttavalta päästää irti siitä usein vähän stressaavastakin lahjashowsta, joka kaikkien muiden joulusesongin kiireiden rinnalla on aiheuttanut päänvaivaa. Toisaalta olemme kaikki jatkuvasti tietoisempia siitä, että tarpeeton kulutus kuormittaa lompakoidemme lisäksi myös ympäristöä, joten haluaisin haastaa muitakin miettimään joulun lahjaperinnettä vähän uudesta näkökulmasta. Ja minulla onkin tarjota siihen muutama ajatus…

Aineettomat lahjat ja elämykset ovat tietenkin aina kiva vaihtoehto, mutta jos haluat paketoida lahjapakettiin jotakin konkreettisempaa, kokosin pari ajatusta, millä ylenpalttista lahjahärdelliä voisi vähän hillitä. Ei koskaan ole huono idea kysyä lahjan saajalta suoraan, mitä tämä tarvitsisi tai toivoisi: silloin on varmin mahdollisuus osua nappiin ja antaa toiselle jotakin sellaista, mikä oikeasti tulee käyttöön ja tarpeeseen eikä jää kaappiin pölyttymään. Kannustan myös miettimään, tarvitseeko lahjoja olla valtava määrä – ehkä vain yksi riittäisi? Mitä jos monen pienen paketin sijaan panostaisikin yhteen hiukan arvokkaampaan? Tai yhdistäisi vaikka voimansa perheen ja ystävien kesken niin, että sen sijaan, että jokainen ostaa toisilleen oman erillisen lahjan, annettaisiinkin kullekin yhdessä jokin lahja, johon kaikki ovat osallistuneet.

Joulun sanomaa voi toteuttaa myös kotona Secret Santa -hengessä niin, että jokainen perheessä ostaa lahjan vain yhdelle arvalla päätetylle henkilölle. Meeri Koutaniemi kertoi hiljattain haastattelussa, että hänen suurperheessään arvotaan joka vuosi yksi henkilö, jota lahjotaan. 22-henkisessä perheessä se tarkoittaa reilun 400 paketin sijaan vain yhtä tai paria, jos verrataan siihen, että muuten kaikki perheenjäsenet antaisivat toisilleen jotakin. Niinpä, pakettien yhteismäärä kohoaa pienemmässäkin porukassa nopeasti aikamoiseksi, jos kaikki perheenjäsenet ostavat toisilleen oman lahjan. Ystäväni Meri on toteuttanut samaa ideaa myös lastensa synttäreillä: lahjavuoren sijaan lapsi saa toivoa yhtä vähän isompaa lahjaa, johon kaikki halukkaat voivat sitten osallistua oman budjettinsa puitteissa.

valaisin Iittala, lautanen Serax, henkarit Hay, pyyhe Lapuan Kankurit, lampetti Menu, silkkipyjama Stockmann Silk, hajuvesi Giorgio Armani,  espressokeitin Bialetti, tohvelit Villa Stockmann30min tiimalasi Hay, huopa Lapuan Kankurit, käsivoide L:A Bruketkori Ferm Living

Yksi tärkeä ajatus lahjaostoksille on myös panostaa laatuun: älä osta ystävälle tai perheenjäsenelle huonolaatuista krääsää, joka on parin käyttökerran tai muutaman kuukauden jälkeen käyttökelvotonta, vaan suosi laadukasta, kestävää ja ajatonta. Jos lahjabudjetti on pieni, mutta haluat muistaa toista jotenkin, mieti, voisiko lahja olla esimerkiksi jotain astetta parempaa syötävää tai juotavaa: pieni herkkukori, jotakin ihanaa luomu-glögiä, itse tehtyjä ja kauniisti koristeltuja piparkakkuja tai jotakin muuta pientä ilahduttavaa varsinaisen tavaran sijaan. Toisaalta juuri porukalla lahjaan on helppoa panostaa hiukan enemmän, jos oma oma budjetti on pieni. Ja siis, kyllähän se vain niin on, että tänä päivänä ei ihanampaa lahjaa olekaan kuin itse tehdyt villasukat, jos aikaa ja taitoa sellaisten loihtimiseen sattuu olemaan.

Jos neulonta ei kuitenkaan luonnistu ja ideat ovat vähissä, niin tästä postauksesta löydät joitakin ajatuksia, millaisella paketilla läheistä esimerkiksi voisi muistaa. Kaikki jutun lahjaideat löytyvät Stockmannin valikoimasta ja hintahaarukassa on vaihtoehtoja noin 10 eurosta useampaan sataseen sekä kaikkea niiden väliltä. Jos haluat saada ostoksistasi alennusta, niin liity maksutta Stockmannin kanta-asiakkaaksi, niin saat käyttöösi joulun ajan etusetelit, joilla saa 5-20% alennusta normaalihintaisia muodin, kosmetiikan, kodin, lasten ja urheiluosaston tuotteista sekä verkkokaupassa että myymälässä kertaostoksesta.

amppeli Wikholm Form, naulakko Maze, herätyskello Georg Jensenkalenteri Design Letters, vesipullo Eva Solo, rikkalapio ja harja Menu, pussilakana Casa Stockmann, pyyhe The Organic Companysäilytyskori Pentik, valaisin Seletti, hansikkaat A+moremittakannu Design Lettersnahkalaukku A+more

lattiavalaisin Tellus, nahkalaukku A+more, baskeri Samuji, muistitaulu Design Letters, silkkiaamutakki Calvin Klein, juomalasit Iittala, lautanen Tokyo Design Studio, seinäkello Casa Stockmann, meikkipussi Marimekkokori Decoris

Related posts

15/11/18

Arjen pieniä ekotekoja ruokaostoksilla ja keittiössä

8 45 Advertisement

KAUPALLINEN YHTEISTYÖ: ASENNEMEDIA & PERLAGE SGÀJO

Mietiskelen itse jatkuvasti, miten voisin tehdä ympäristön ja ilmaston kannalta parempia valintoja elämän eri osa-alueilla. Yksi tärkeimmistä keinoista vaikuttaa omaan hiilijalanjälkeen on se, mitä syön tai juon. Tilastot ja tutkimukset nimittäin osoittavat, että yksi isoimmasta osasta päästöjämme syntyy nimenomaan ruoasta ja juomasta – etenkin liha- ja maitotuotteista. Miten omaa hiilijalanjälkeään voisi sitten tältä osin pienentää? Tässä jutussa tarjoillaan helppoja vinkkejä vastuullisempiin valintoihin ruoka- ja juomaostoksilla.

Kiittäminen tästä postauksesta käy oikeastaan italialaista, vastuullisesta tuotannostaan tunnettua vegaanista luomu-proseccoa Perlage Sgàjoa, joka toimi innoituksenani tarttua ruoka- ja juomavalintojen vastuullisuuteen teemana. Yhteistyö avasi nimittäin silmäni sille, että jopa viineissä on eroja vastuullisuuden näkökulmasta. Aika monissa arkisissa tilanteissa olisi mahdollisuus valita vastuullisempi vaihtoehto, jos vain tietäisi paremmin, mitkä vaihtoehdot ovat vastuullisuuden näkökulmasta parempia. Nyt ainakin tiedän, minkä viinin puoleen jatkossa käännyn Alkossa, kun aion ostaa kuohuvaa. Jos tämän nimenomaisen viinin vastuullisuus kiinnostaa enemmänkin, postauksen lopussa kerrotaan aiheesta tarkemmin..

*

Ravitsemusasiat ovat sen verran henkilökohtaisia juttuja, että niitä voi olla vaikea ryhtyä äkkiseltään muuttamaan kovin radikaalisti, mutta jo pienetkin muutokset vastuullisempaan ruokavalioon ovat askeleita oikeaan suuntaan. Kaikki ruokavaliot eivät sovi kaikille ja sekasyöjästä vegaaniksi loikkaaminen voi tuntua monelle liian suurelta muutokselta kertaheitolla.

Aika usein ruokaan ja juomaan liittyvien päätösten takana painaa silti puhtaasti tottumus: kun on tottunut syömään, juomaan ja kokkaamaan tietyllä tavalla ja kuluttamaan tietynlaisia ruokia ja juomia, voi näiden rutiinien muuttaminen tuntua työläältä ja vaikealtakin. Toisaalta valintoja rajoittavat monesti myös ennakkoluulot: ajatellaan, ettei kasvipohjainen ruoka voi pitää nälkää loitolla tai maistua hyvältä tai että sen valmistaminen on jotenkin monimutkaisempaa. Väitän, että kaikki nämä kuvitelmat on helppo todistaa vääriksi, jos vain on valmis avartamaan omaa ajatteluaan ja kokeilemaan uutta.

No, mistä sitä sitten tietäisi, mitkä todellisuudessa ovat ympäristölle parempia valintoja? Usein yksittäisten tuotteiden ympäristövaikutuksia on vaikeaa vertailla keskenään: suosiako suomalaisessa kasvihuoneessa kasvatettua vaiko kauempana luonnollisemmin kasvanutta, mutta pitkän matkan takaa tänne lennätettyä kasvista? Valitako luomua vai Reilua kauppaa? Harvaan näistä kysymyksistä on yksiselitteisen oikeita vastauksia, mutta loppujen lopuksi aika yksinkertaisten vinkkien avulla on helppo pienentää omaa päästökuormaansa merkittävästi.

Olen koonnut tähän postaukseen perustietoutta sekä yksinkertaisia niksejä, joiden avulla omia kauppareissuja ja ruokailutottumuksia voi viedä entistä vastuullisempaan suuntaan. Haastattelin juttua varten myös Satokausikalenterin kehittänyttä Samuli Karjulaa, jonka kanssa oli todella inspiroivaa keskustella aiheesta. Hän myös vinkkasi kiinnostuneille lisälukemistoksi Saa syödä -sivustoa sekä Luonnonvarakeskuksen tilastoja, joita olen myös käyttänyt tämän jutun koostamisessa tukena.

Tiivistäisin itse ruokailuun liittyvien ympäristövaikutusten karsimisen kolmeen pääkohtaan: ruokahävikin minimoimiseen, eläinperäisten tuotteiden vähentämiseen sekä tuotteiden alkuperän, kuljetuksen ja pakkaamisen optimoimiseen ympäristön huomioivalla tavalla. Mutta mennään itse asiaan! Ja jos tulee mieleen vielä jotakin täydennettävää, niin kommenttiboksin puolella saa mieluusti jakaa lisää vinkkejä!

MINIMOI RUOKAHÄVIKKI

Kun puhutaan ruokaan liittyvästä vastuullisuudesta, moni ei tule edes ajatelleeksi, että on olemassa vielä yksi paljon tärkeämpikin seikka kuin se, mitä laitat suuhusi. Kaikkein suurin synti vastuullisuuden näkökulmasta on nimittäin heittää ruokaa pois. Ruoan tuottaminen, kuljettaminen ja valmistaminen aiheuttavat huomattavasti päästöjä, joten jos ruoka päätyy roskiin, ovat päästöt syntyneet turhaan. Ja sitten se pommi… Suomessa menee vuosittain 400 miljoonaa (!) kiloa ruokaa roskiin – ja eniten ruokaa menee hukkaan nimenomaan kotitalouksissa. Tällaisten lukujen rinnalla kurkun suojamuovista tai appelsiinin kuljetuspäästöistä murehtiminen tuntuu jokseenkin marginaaliselta, etenkin kun kuljetuksen ja pakkauksen vaikutus lopputuotteen ympäristövaikutuksesta on keskimäärin vain muutamia prosentteja. Siksi kaikkein tärkeintä onkin pyrkiä vaikuttamaan siihen, että ruokaa ei joutuisi laittamaan ollenkaan roskiin.

Miksi ruokaa sitten joudutaa heittämään niin valtavia määriä pois? Sitä valmistetaan liikaa, sitä ostetaan liikaa ja se on liian halpaa siitä näkökulmasta, että suurimmalla osalla meistä on varaa jättää ruokaa syömättä ja antaa sen pilaantua. Ruokahävikin vähentäminen on paitsi tehokas keino pienentää omaa hiilijalanjälkeään, se on myös tehokas keino vaikuttaa laajemmassa mittakaavassa. Koska yksi ongelma on, että ostamme ruokaa liikaa, sitä myös valmistetaan liikaa. Jos ostamme vain sen verran kuin oikeasti tarvitsemme, kokonaisuudessaan ostetun ruoan määrä vähenee ja heijastuu sitä kautta suoraan tuotantoon, sillä valmistusmääriä pienennetään, jos tuote ei mene kaupaksi. Palaute kulkeutuu siis ketjussa ongelman alkulähteille ja vaikuttaa siten koko ruokateollisuuteen.

Älä osta liikaa ruokaa. Moni ostaa ruokaa yksinkertaisesti liian paljon tarpeisiinsa nähden ja tästä syystä sitä myös menee pilalle. Osta vain sen verran kuin oikeasti tarvitset ja tee vaikka vähän useampi kauppareissu tarvittaessa viikon varrella.

Syö suunnitelmallisemmin. Usein ruokahävikkiä pääsee syntymään, kun kaupassa ja jääkaapilla ei ollenkaan mietitä kokonaisuutta. Mitä kaapista jo löytyy, mikä pilaantuu nopeimmin tai miten jämät voisi hyödyntää? Saattaa kuulostaa tylsältä, mutta jo pelkästään jääkaappiin säännöllisesti vilkaisemalla ja hieman tulevan viikon ruokaideoita miettimällä voi vähentää merkittävästi hävikkiä.

Tee ostoslista. Tarkista ennen kauppaan lähtöä, mitä sinulla jo on ja mitä vielä tarvitset. Ostoslista auttaa muistamaan, mitä pitikään ostaa, mutta auttaa myös vähentämään turhia päällekkäisyyksiä ja heräteostoksia. Älä hamstraa tarjoustuotteita, jos et tiedä, mitä niistä valmistaisit.

Vältä ruokaostosten tekoa nälkäisenä. Vatsan kurniessa tulee usein tehtyä harkitsemattomia heräteostoksia sekä ostettua paljon enemmän kuin tarvitsisi. Kaupat on usein suunniteltu heräteostoksiin houkutteleviksi.

Tarkista päiväykset. Mieti jo kaupassa, ehditkö käyttää tuotteet ennen niiden pilaantumista. Harkitse tarkkaan paljoustarjouksien kohdalla, jos tuote on helposti pilaantuva. Muista myös kotona tsekkailla jääkaapista tuotteiden parasta ennen -päiväyksiä. Kannattaa huomioida, että parasta ennen -päiväys on vain suuntaa antava ja moni tuote on käyttökelpoinen vielä sen jälkeenkin. Yleensä jo ulkonäkö, haju tai viimeistään maku paljastaa, jos tuote on pilaantunut, mutta jos siinä ei vaikuta olevan mitään vikaa, sen voi aivan hyvin vielä syödä. Monet tuotteet voi pakastaa, jos niitä ei ehdikään käyttää ennen päiväyksen umpeutumista. Muista kuitenkin myös tyhjentää pakastinta aina silloin tällöin, sillä ruoka ei sielläkään säily loputtomiin.

Suosi pienempiä pakkauskokoja. Ennen uskottiin, että suuret säästöpakkaukset olivat ekologisempi vaihtoehto, koska niiden avulla voidaan välttää turhaa pakkausjätettä. Todellisuudessa pakkausjätteen määrä on kuitenkin marginaalisen pieni ongelma siihen nähden, että ruokaa menee pilalle ja roskikseen. Valitse siis ennemmin pakkauskoko todellisen tarpeesi mukaan.

Osta hedelmät irtotuotteina. Valmispakkauksessa yksikin homeinen hedelmä voi pilata useamman.

Järjestä jääkaappisi. Kannattaa sijoittaa nopeimmin pilaantuvat ruoat jääkaapin etuosaan, jotta muistaa käyttää ne ajoissa. Älä avaa uutta pakkausta, ennen kuin edellinen on syöty loppuun.

Harkitse annoskokoa. Moni tekee yksinkertaisesti liian suuria annoksia ruokaa, jolloin osa jää syömättä. Toisaalta ruokaa voi tarkoituksella tehdä kerralla isomman satsin, jolloin siitä puolestaan saa syötävää useammaksi ruokailukerraksi valmiiksi jääkaappiin tai pakkaseen. Jos tuntuu, että ruoan määrä tulee usein arvioitua väärin, käytä apuna annoslaskuria, joka auttaa mitoittamaan tarpeen realistisemmin. Jos tapanasi on hamstrata ravintolan buffetissa, ota ennemmin aluksi vähäsen ja santsaa vasta sitten, kun tiedät, jaksatko syödä vielä lisää. Myös ravintolassa voi pyytää loppuosaa annoksesta mukaan, jos et jaksa syödä kaikkea. Jos puolestaan juhlista on jäänyt yli kakkua tai muita herkkuja, ilahduta esimerkiksi naapuria herkullisella yllätyksellä tai kutsu kaveri rääppiäisiin.

Hyödynnä ruoantähteet. Ota edellispäivän jämät seuraavana päivänä evääksi töihin. Tähteistä voi myös saada loihdittua kokonaan uusia herkkuja. Esimerkiksi Marttojen nettisivuilla on hyviä vinkkejä siihen, mitä kaikkea ruoantähteistä voi taikoa.

Etsi ideoita reseptihaulla. Jos kaapissasi on jotakin pian pilaantuvaa, mutta et tiedä, mitä siitä kokkaisit, kokeile avuksi reseptihakua. Voit syöttää palveluun useammankin raaka-aineen ja se etsii sinulle reseptejä, joiden kautta voit hyödyntää ne. Reseptihaku on myös mainio keino keksiä uudenlaista kokattavaa tuttujen reseptien rinnalle ja monipuolistaa siten omaa ruokavaliota.

SUOSI KASVIPERÄISTÄ RUOKAA

Jos mietitään, mistä ihmisen aiheuttamat päästöt ja ympäristövaikutukset pääpiirteittäin aiheutuvat, kolme suurinta ympäristövaikutusten aiheuttajaa ovat syöminen, asuminen ja liikkuminen. Ruoan osuus kulutuksen ympäristövaikutuksista on noin kolmanneksen ja käytännössä se on mainitusta kolmesta yleensä myös se, johon on kaikkein helpointa vaikuttaa.

Suuri osa ruoan ympäristövaikutuksista korjautuisi sillä, että ihmiset vähentäisivät merkittävästi lihan ja maitotuotteiden kulutusta ja söisivät enemmän kasviksia. Kasviperäisen ruoan ympäristövaikutus on noin viisinkertaisesti pienempi kuin eläinperäisen, ja se tekee myös kasviperäisestä ruoasta aiheutuvan hävikin huomattavasti eläinperäistä pienemmäksi ongelmaksi ympäristölle. Nämä suhdeluvut antavat osviittaa, että jos pystyy edes puolittamaan syömänsä lihan määrän, se vaikuttaa jo melkoisesti omien ruokailutottumusten ympäristövaikutuksiin. Vaikka luvuilla pelailu saattaa tuntua pipertelyltä, kannattaa muistaa, että suomalaiset ovat yksi eniten päästöjä aiheuttavista kansoista, joten jos pystyy esimerkiksi puolittamaan omasta ruokailustaan aiheutuvat päästöt, se tarkoittaa jo melkein 20% pudotusta koko hiilijalanjäljessä ja se ei olekaan enää mikään ihan pieni luku.

Jo se, että ylipäänsä mietit ruokasi vastuullisuutta, kertoo, että olet keskivertoa tiedostavampi tyyppi. Kun muutoksen pitää lähteä jostakin, ruoka on sellainen aika helppo ja konkreettinen asia, mistä aloittaa tinkimättä kuitenkaan elämänlaadusta. Tosiasiassa, esimerkiksi kasvisten lisääminen ruokavaliossa todennäköisesti tuo jopa enemmän positiivisia vaikutuksia elämään ihan vain terveydenkin näkökulmasta. Usein puhutaan siitä, mistä kaikesta pitää luopua, mutta ehkäpä asiaa voisikin tarkastella toisenlaisesta näkökulmasta: vastuullisempi ruoka on yleensä myös terveellisempää ja sitä kautta parempi valinta sekä ympäristölle että meille itsellemme.

Alle 10% suomalaisista syö ravitsemussuosituksissa suositellun puoli kiloa kasviksia päivässä. Voisi siis ajatella, että kasvisten määrää ruokavaliossa kannattaisi lisätä jo ihan vain kansanterveydellisistä syistä ja kasvispainotteisempaan ruokavalioon siirtymisen ympäristövaikutukset olisivat siinä rinnalla vain mukava plussa. Mielenkiintoista on myös, että ravitsemussuosituksissa suositellaan syömään punaista lihaa enintään 500g viikossa, mikä tekee vuodessa 26kg per suomalainen. Todellisuudessa keskivertosuomalainen söi viime vuonna keskimäärin yli 80kg lihaa. Miten tähän on tultu? Nykyiset ruokailutottumukset vievät tuhoon niin terveytemme kuin ympäristönkin. Kasvispainotteista ruokavaliota voisi siis ajatella voittona sekä yksilön että koko maapallon näkökulmasta.

Löydä uusi asenne. Älä mieti, mistä joudut luopumaan, vaan ajattele mitä saavutat lisäämällä kasvisten määrää ruokavaliossasi. Kun syöt monipuolisemmin, paremmin ja terveellisemmin, todennäköisesti myös voit paremmin.

Vähennä edes. Vaikka tuntuisi, ettet pysty luopumaan lihasta kokonaan, jo vähentäminen on askel oikeaan suuntaan. Jos olet aiemmin syönyt lihaa päivittäin, voi olla haastavaa muuttaa ruokavalio yhdellä kertarysäyksellä. Mieti voisiko lihapäiviä olla viikossa seitsemän sijaan vaikka vain yksi tai kaksi. Ja jos syöt lihaa, suosi luomua tai riistaa.

Älä stressaa proteiinista. Tänä päivänä proteiinin saannista kohkataan aivan kohtuuttoman paljon ja vaikka se onkin tärkeä ravintoaine terveyden kannalta, harva tarvitsee samoja määriä proteiinia arjessaan kuin huippu-urheilija. Sitä paitsi tänä päivänä on monia huippu-urheilijoitakin, jotka noudattavat vegaanista ruokavaliota. Kasvispainotteisesti syövän on toki hyvä huolehtia, että proteiinia saa riittävästi, mutta sitä saa myös kasvikunnan tuotteista kuten palkokasveista, pähkinöistä, siemenistä ja viljoista. Nykyään tarjolla on myös valtavan helppoja ja herkullisia kasviproteiinin lähteitä kuten nyhtökauraa, härkistä, tofua sekä muita hyvänmakuisia kasviproteiinivalmisteita. On oikeastaan aika hassua, että kasvissyöjien proteiinin ja B12-vitamiinin puute on niin valtavan suuri keskustelun aihe, kun kuvittelisi, että suurempi ongelma olisi, että suomalaiset syövät keskimäärin yli kaksinkertaisesti suositusten verran punaista lihaa ja vain alle 10% syö suositusten mukaisesti kasviksia. Miksi emme ole huolissamme niistä kaikista vitamiineista, jotka kaikilta näiltä hyvin vähän kasviksia syöviltä jäävät saamatta tai punaisen lihan liiallisen syömisen aiheuttamista, tutkitusti haitallisista terveysvaikutuksista? Asioita voi tarkastella monelta eri näkökantilta.

Ota avuksesi Satokausikalenteri. Yksi oiva apuväline vastuullisempien ruokavalintojen tueksi on Satokausikalenteri, joka auttaa rakentamaan omaa ruokavaliota sesongin mukaisten kasvisten ympärille. Se on paitsi inspiroiva ideapankki ruokaostoksille, myös täynnä kiinnostavaa ravintotietoutta, vinkkejä kasvisten käyttöön ja ruoanlaittoon sekä vaikka mitä – siis kerrassaan uskomaton tietopaketti! Satokausiajattelu lähestyy ruokaa ympäristön lähtökohdista, mutta auttaa myös omaksumaan uudenlaista näkökulmaa ruoanlaittoon. Kun ajatus ruoan valmistukseen alkaa kasvisten valinnasta, ne ovatkin yhtäkkiä ruoanlaiton keskiössä ja ateriat rakentuvat luonnollisella tavalla kasvisten ympärille sen sijaan, että niiden rooli kokonaisuudessa olisi toimia vain lisukkeena.

Opettele valmistamaan kasvisruokaa. Monen mielikuvat kasvisruoasta mauttomana tai pahana perustuvat lähinnä siihen, että ei joko itse osata valmistaa sitä tai käsitys pohjaa johonkin yksittäiseen huonoon kokemukseen. Mistä tahansa ruoasta (myös lihasta) voi saada pahaa tai mautonta, jos sitä ei osaa maustaa tai valmistaa. Ethän syö jauhelihaakaan raakana paketista valmistamatta ja maustamatta sitä? Jos omat ideat ovat herkullisen kasvisruoan suhteen vähissä, etsi netistä tai keittokirjoista reseptejä tai pyydä vaikka kaverilta vinkkejä kotikeittiöön. On myös ihan puuta heinää, että kasvisruoalla ei saisi vatsaansa kylläiseksi. Jos ruokailusta jää nälkä, syö enemmän.

Poimi talteen muiden ruokakulttuurien niksit. Monissa maailman ruokakulttuureissa ja etenkin aasialaisessa keittiössä syödään todella paljon kasvisruokaa. Hyödynnä ideoita muiden ruokakulttuurien toimivista tavoista maustaa ja valmistaa kasvisruokaa.

Hyödynnä kasviksia monipuolisemmin. Moni ostaa kaupan hedelmä- ja vihannesosastolta aina niitä samoja asioita. Astu kauppaan kokeellisemmalla mielialalla ja inspiroidu sesongin kasviksista vaikkapa juuri Satokausikalenterin avulla. Sen sijaan, että murehdit, onko ekologisempaa valita kaukaa Suomeen asti raahattua vai kasvihuoneessa kasvatettua tomaattia, mieti voisitko sittenkin jättää tomaatit kokonaan kauppaan ja ostaa jotakin ihan muuta, joka on parhaimmillaan juuri tässä sesongissa. Mitäpä jos tekisitkin kaalilaatikkoa, sienipastaa tai punajuurisosekeittoa. Jopa hedelmäosasto saattaa yllättää, sillä kaupoista löytyy esimerkiksi edelleen marraskuussa kotimaisia omenoita ja päärynöitä.

Sekoita rutiineja. Ruokaupassa usein kiire ja rutiinit ohjaavat ostopäätöksiä ja helposti sitä urautuu ostamaan aina samoja ruokia. Joskus uusien ajatusten omaksumiseen auttaa vaikkapa niinkin yksinkertainen kikka, että kiertää ruokakaupan eri päin normaaliin kiertoreittiin nähden. Voit myös kokeilla keksiä muita haasteita itsellesi kauppareissulla kuten, että hedelmä- ja vihannesosastolta ei saa poistua, ennen kuin ostoskorin pohja on täynnä kasviksia.

Vähennä maitotuotteiden käyttöä. Maitotuotteiden vähentämisen ei tarvitse tarkoittaa luopumista oikeastaan mistään. Kahvimaidolle ja ruokakermalle löytyy todella maukkaita vaihtoehtoja myös kasvikunnan tuotevalikoimasta ja useimmat kasvimaidoista soveltuvat ruoanlaittoon siinä, missä tavallinen maito ja kermakin. Aamupalasmoothie maistuu aivan yhtä hyvältä (tai jopa paremmalta) mantelimaitoon tai kauramaitoon surautettuna ja kasvipohjaisten ruokakermojen maussa en itse huomaa edes mitään eroa verrattuna perinteiseen. Juuston valmistaminen kuluttaa erityisen paljon maitoa, joten vaikka et haluaisi luopua juustosta kokonaan, mieti voisiko sen jättää vaikka vain erityisten herkkuhetkien ylellisyydeksi?

Vaihda kananmunat luomuun. Jos syöt kananmunia, suosi luomua ja lähituotantoa. Monissa kaupungeissa on myös kaikenlaisia ruokarinkejä, joiden kautta munia saa tilattua vaikkapa suoraan vastuulliselta lähikanalalta.

Suosi kotimaista kalaa lihan sijaan. Kalan ympäristövaikutus on huomattavasti pienempi kuin lihatuotteilla – etenkin, kun puhutaan kotimaisesta luonnonkalasta. Kalalla on myös hyviä terveysvaikutuksia, joten sitä jopa suositellaan syötäväksi pari kertaa viikossa ravintoarvojen näkökulmasta.

ALKUPERÄ, KULJETUS JA PAKKAUKSET

Ruoan ympäristövaikutuksista puhuttaessa nostetaan usein keskusteluun myös tuotteiden pakkausmateriaalit ja kuljetus. Vaikka muovien määrä saattaa kauhistuttaa ja raaka-aineiden rahtaaminen toiselta puolelta maapalloa kasvattaa sinänsä “vihreänkin” tuotteen päästöjä, kokonaisuutta ei voi arvioida vain näiden asioiden valossa. Todellisuudessa niiden merkitys kokonaispäästöjen määrässä on kohtalaisen pieni, vain muutaman prosentin luokkaa, joten ei ehkä kannata menettää yöuniaan, vaikka tykkäisikin joskus herkutella appelsiineilla tai muovirasiaan pakatulla silmusalaatilla. Edelleenkin kaikkein suurin ongelma on ruokahävikki ja tutkimuksen mukaan esimerkiksi jo puolikkaan ruispalaleivän tai yhden kinkkusiivun päätyminen haaskuuseen aiheuttaa suuremman ympäristökuormituksen kuin pakkausten valmistus ja jätehuolto. Toisaalta myös terveellisen kasvikunnan tuotteen kasvatus voi olla ympäristölle kuormittavaa, jos homma lähtee niin sanotusti lapasesta. Esimerkiksi avokadon ympäristövaikutus pistää miettimään, että ehkä niitä ei kannata ostella ainakaan ihan joka päivä.

Vaikka pakkausmateriaalien ja kuljetuksesta aiheutuvien päästöjen merkitys yksittäisen tuotteen kokonaispäästöissä onkin pieni, voimme silti vaikuttaa itse aiheuttamaamme jätekuormaan ja hiilijalanjälkeen valitsemalla ekologisempia vaihtoehtoja. Maailma hukkuu muoviin ja vaikka ongelman ydin ei olekaan täällä Pohjoismaissa, on silti parempi välttää turhaa roskaa ja valita esmerkiksi pakkaamattomia tai kevyemmin pakattuja tuotteita silloin, kun niitä on saatavilla.

Vältä turhaa muovia. Moni tuote on pakattu ihan turhaan moninkertaisiin kääreisiin tai muoviin. Paketoinnin taustalla saattaa olla joissakin tapauksissa myös säilyvyyteen liittyviä järkisyitä, mutta kannattaa pyrkiä valitsemaan tuotteita, joissa turha muovi- ja käärepaperiroska on minimoitu. Suosi irtomyynnissä olevia hedelmiä ja vihanneksia ja esimerkiksi kauppahalleissa myydään yleensä kasvikset irtona. Mieti myös, tarvitseeko hedelmiä tai vihanneksia välttämättä pakata pieneen kertakäyttöpussiin. Itse ostan nykyisin irtovihannekset ja -hedelmät kokonaan ilman pussia. Toinen vaihtoehto voi olla uudelleenkäytettävä ja pestävä kestopussi, jollaisia voi ostaa valmiina (esimerkiksi täältä, täältä, täältä tai täältä) tai tehdä itse kierrätysmateriaaleista – ruokakaupoissa myytävät kestopussit ovat usein synteettistä materiaalia eli muovia nekin. Pidän myös aina mahdollisuuksien mukaan matkassa omaa kauppakassia, jotta ei tarvitsisi ostaa ylimääräisiä muovipusseja. Sama pätee muuten myös muihin kuin ruokaostoksiin. Uusiokäytä kertyneet pussit uudelleen roskapusseina.

Suosi lähellä tuotettua ja sesongin mukaista. Mitä kauempaa tuote ruokakauppaasi matkustaa, sitä suuremmat ovat sen kuljetuksesta aiheutuvat päästöt. Suosi myös sesonkiajattelua: vihannekset ja hedelmät ovat satokausien aikaan parhaimmillaan ja halvimmillaan, eikä niiden kasvatukseen ole silloin tarvittu hillittömiä määriä energiaa. Satokausikalenteri auttaa sesongin mukaisten kasvisten löytämisessä. Myös esimerkiksi viinin ympäristövaikutukseen vaikuttaa se, missä se on valmistettu. Euroopassa tuotettu juoma aiheuttaa jo tänne Suomeen kuljettamisensa kautta huomattavasti vähemmän päästöjä kuin vaikkapa australialainen, eteläafrikkalainen tai argentiinalainen.

Suosi luomua ja Reilua kauppaa. Aina ei ole helppoa tehdä monenlaisten vaihtoehtojen joukosta niitä parhaita valintoja, kun eri sertifikaatteja ja arvoja on vaikea vertailla keskenään. Jos tuotteesta kuitenkin on olemassa kaksi taustoiltaan aika samantyyppistä ja samalta suunnalta tulevaa vaihtoehtoa, on yleensä vastuullisempi valinta poimia ostoskoriin luomua tai Reilun kaupan tuotteita.

Kierrätä jätteet. Lajittele tuotepakkaukset ja roskat asianmukaisesti eritellen ne omiin kierrätyspisteisiinsä.

*

Tästä paisuikin melkoinen eepos, vaikka piti ihan vain antaa “pari vinkkiä”… Toivottavasti ideoista on iloa teille ja juttua saa mieluusti täydentää omilla nikseillä kommenttiosiossa. Huomautan kuitenkin, että koska postaus on toteutettu yhteistyössä Perlago Sgàjo -viinin kanssa, Valviran ohjeistuksen mukaisesti alkoholia ei saa kommentoida. Muut kommentit ovat kuitenkin lämpimästi tervetulleita!

Tietoa Perlage Sgàjo -luomuviinistä

Perlage Sgàjo -viini tulee Trevison arvostetulta viinialueelta Pohjois-Italiassa ja tarkemmin Nardin perinteikkäältä perhetilalta, jonka kaikki viinit ovat luomu- ja vegaanisertifioituja. Yrityksen tärkeimpiä arvoja on vastuullisuus sekä kunnioitus luontoa kohtaan, mikä onkin ihan kaiken heidän tekemisensä keskiössä: viinitarhoilla ei käytetä mitään keinotekoisia lannoitteita, rypäleet kerätään käsin, yrityksessä tarvittava sähkö tuotetaan aurinkoenergialla ja koko tuotantoprosessi on laitteistoista viiniin ja pakkausmateriaaleista etikettien liimoihin täysin vegaaninen.

Ja mikä parasta, tämä viini on myös erinomaisen hyvää ja korkealaatuista: Perlage Sgàjon proseccot ovat voittaneet lukuisia palkintoja ja mainintoja kansainvälisissä kilpailuissa sekä lehdissä. Ja tämän kuivien proseccojen ystävän makunystyröissä Perlage Sgàjo Extra Dry oli tosiaankin kiitosta niittäneen maineensa veroista – samainen viini on muuten myös Ida365:n suosikki.

Lisää luettavaa paremmista valinnoista arjessa

Jos vastuullisuusasiat kiinnostavat enemmänkin, katso myös nämä postaukset:

Arjen pieniä ekotekoja vaatekaapilla: 26 vinkkiä ja ideaa

Ekologinen sähkösopimus ja 10 keinoa vastuullisempaan sähkönkulutukseen

Photos: Jenni Rotonen / Pupulandia

Related posts

11/11/18

Ystävän kotona: Merin värikkääseen kotiin ystävät ovat aina tervetulleita

5 46

Eikö olekin kiinnostavaa päästä kurkistamaan jonkun ihan tuntemattoman kotiin? Tutkailla, millaisia tavaroita heillä on hyllyille aseteltuina ja pohtia, millaisia tarinoita esineiden takaa löytyykään, bongailla persoonallisia sisustusideoita ja saada asuinympäristön myötä pieni välähdys jonkun toisen elämästä? Minulla on ollut tapana tehdä koti- ja sisustusjuttuja ystävieni kodeista aina, kun lähipiiristä löytyy sellaisia minusta kivan näköisiä, viihtyisiä, persoonallisia ja inspiroivia koteja. Minulla on hirmuisen monenlaisia ja -tyylisiä ystäviä, joiden kodit ovat ilahduttavalla tavalla omannäköisiään. Osa kodeista sopisi sellaisenaan sisustuslehtiinkin, osa ei välttämättä niinkään, mutta kaikissa tänne blogiin ikuistamissani kodeissa on minusta ollut jotakin viehättävää ja inspiroivaa.

Erityisen kivaa näissä ystävieni kodeissa on mielestäni se, kuinka useimmissa niistä näkyy mukavalla tavalla inhimillisyys ja elämä. Kaikki tavarat ei välttämättä ole täydellisesti paikoillaan eikä ihan kaikelle aina edes ole omaa määrättyä paikkaansa. Kodeissa saattaa näkyä keskeneräisyyttä ja tilapäisiksi aiottuja kalusteita tai sisustusratkaisuja – aivan kuten suurimmalla osalla meistä muistakin. Toisaalta taas vuokrakämppien puitteetkaan eivät välttämättä aina ole ihan oman maun mukaisia, mutta epätäydellisyyksistä ja kompromissiratkaisuista huolimatta asunnoista on rakennettu rakkaita ja kauniita koteja.

Kiitän lämpimästi kaikkia ystäviäni, jotka ovat rohkeasti avanneet kotiensa ovet minulle ja päästäneet kamerani kanssa kylään. Koti on hyvin henkilökohtainen paikka eikä tarvitse kuin lukea asuntoilmoitusten FB-kommentteja häkeltyäkseen siitä, miten rumasti ihmiset toisten rakkaita koteja arvostelevat. Joskus näitä möläytyksiä on eksynyt näihin minunkin tekemiini kotipostauksiin, joten toivoisin kaikkien muistavan, että kommentoidessa puhutaan aina jonkun toisen kodista, ennen kuin sännätään näpyttelemään oma kärkevä tai kriittinen mielipide internetin julkisille areenoille.

Moni on kaipaillut blogini kotijuttuihin mukaan asuntojen pohjapiirroksia, mutta valitettavasti sellaisia on harvoin ollut jaettavaksi saatavilla. Pohjapiirros auttaa aina hahmottamaan asunnon rakennetta paremmin, mutta eiväthän nämä toki mitään asuntoilmoituksia ole, vaan ideanani on tosiaan tarjota vain kiva kurkistus toisen ihmisen oikeaan kotiin ja ehkä sitä kautta inspiraatiota omiinkin sisustusmietteisiin. Luvassa on nyt syksyn ja talven mittaan useampikin kotipostaus, joten toivottavasti tykkäätte näistä! Aiemmin tekemäni blogijutut ystävien kodeista pääsette kurkkaamaan täältä.

Tällä kertaa pääsette kurkistamaan stylistina ja kampaajana työskentelevän ystäväni Merin kotiin Helsingissä. Värikkäässä neljä huonetta ja keittiön käsittävässä 112 neliöisessä vuokra-asunnossa asuu Merin lisäksi hänen puolisonsa sekä pariskunnan kaksi kouluikäistä lasta. Ystäväni on tunnettu värikkäästä ja näyttävästä tyylistään ja rakkaus värejä kohtaan näkyy myös kodin sisustuksessa. Kämppä on käytännössä Merin ja hänen puolisonsa ensimmäinen yhteinen koti ja perhe onkin ehtinyt asua tässä Helsingin Ullanlinnassa sijaitsevassa asunnossa jo 12 vuotta.

Vaikka Merillä on tyyliasioissa hyvin vahva oma makunsa ja skandinaavisen minimalismin sijaan hänen tyylifilosofiansa on enemmänkin more is more, sisustusta koskevat päätökset tehdään aina yhdessä puolison kanssa. Hän kertoo, että sisustusmaku osuu kumppanin kanssa useimmiten aika hyvin yksiin, mutta toisinaan tulee vastaan valintoja, joissa näkemykset ovat kaukana toisistaan kuin yö ja päivä. Perheessä onkin sovittu, että jos jostakin sisustukseen liittyvästä asiasta tulee erimielisyyttä, toisella on ns. veto-oikeus. Jos molemmat eivät ihastu ideaan, silloin sitä ei toteuteta.

Olohuoneen seinustalla nököttävä valtava keltainen sohva on yksi niistä sisustusideoista, joihin sekä Meri että hänen puolisonsa molemmat ihastuivat heti ensisilmäyksellä. Se on kodin sydän, jonka äärelle kokoonnutaan koko perheen ja ystävien kesken löhöilemään, viettämään aikaa ja katselemaan telkkaria. Meri on todennut, että vanhan harmaan sohvan vaihtaminen pirtsakan väriseen keltaiseen teki kodille todella hyvää: koko asunnon ilme piristyi väriläiskän ansiosta.

Vaikka Meri ja hänen puolisonsa rakastuivat uuteen sohvaansa ensisilmäyksellä, ystäväpiirissä uutukaista ei otettu heti pelkästään ilolla vastaan. Itse asiassa se sai osakseen jopa aika äänekkäitäkin vastalauseita. Sen edeltäjänä nimittäin toimi vieläkin suurempi harmaa muhkusohva, joka peitti liki puolet koko olohuoneen lattiatilasta ja johon koko ystäväpiiri oli rentojen löhöilyiltojen myötä syvästi kiintynyt. Kun pariskunta päätti laittaa uskollisesti palvelleen sohvansa myyntiin Facebookissa, myynti-ilmoitus täyttyi ystävien järkyttyneistä kommenteista: kaverit eivät voineet uskoa tai hyväksyä, että he todellakin olivat luopumassa rakastetusta sohvastaan. Joku jopa pohdiskeli voisiko enää ollenkaan tulla kylään, mikäli vanha sohva ei enää olisi paikoillaan. Lopulta ihmiset kävivät yksi kerrallaan kriittisesti testaamassa ja arvioimassa, pärjäisikö uusi sohva mukavuudessa entiselle ja vähitellen se sai hyväksynnän myös ystäväraadilta.

Merin perheelle koti on tärkeä tukikohta, jossa vietetään paljon aikaa yhdessä ja myös sisustuspäätöksissä tärkein ajatus on aina mukavuus: kodin pitää ensisijaisesti olla viihtyisä. Perheellä onkin tapana kutsua paljon ystäviä kylään ja järjestää illallisia, joihin kaikki ovat tervetulleita. Meri kertoo halunneensa luoda kodistaan sellaisen rennon ja kutsuvan ympäristön, jonne kuka tahansa voi tulla, kaikilla on hyvä olla ja josta jokainen voi löytää jonkun oman mukavan soppensa, mihin asettua. Ja kuten ystävienkin palautteesta voi päätellä, siinä on todella onnistuttu.

Jutun kuvaamisen jälkeen asunto on itse asiassa ehtinyt kokea pienen muodonmuutoksen ja remontin, ja yksi huone ei näissä kuvissa näykään, sillä se oli kuvaushetkellä juuri työn alla ja keskeneräinen. Ja sittemmin on muuttunut vähän muutakin! Mutta jos teitä kiinnostaa, voisin jossain vaiheessa esitellä myös kämpässä tehtyjä muutoksia. Aika pienilläkin muutoksilla on saatu aikaan varsin erinäköinen ilme! Mutta sitä ennen pääsette vielä kurkkaamaan vähän lähemmin tätä asunnon ennen remonttia vallinnutta olomuotoa ja lukemaan tarinoita esineiden taustalta. Suurkiitos Meri, että sain kunnian kuvata kotinne. :)

Makuuhuoneeseen sijoitettu vaaterekki antaa pilkahduksen Merin värikkäästä ja räväkästä tyylistä. “Rakastan värejä ja se saa näkyä myös sisustuksessa. On tosin myönnettävä, että näkyville asetettua vaaterekkiä on välillä haastava pitää hallinnassa ja siistinä”, Meri paljastaa.

Kauniit lehtitelineet keittiön seinällä ovat löytö H&M Home -osastolta.

Pariskunnalla on ollut tapana tuoda ulkomaanmatkoiltaan lasisia lumisadepalloja tuliaisiksi.

Perheen harvoja design-kalusteita ovat Normannin klassikkovalaisin Norm 69 XL-kokoisena sekä Eero Aarnion Puppy-tuoli. Hauska jakkara on itse asiassa Merin 12-vuotiaan pojan, joka toivoi sitä aikanaan syntymäpäivälahjaksi. “Meillä on ollut tapana järjestää lapsille usein oikein suuret syntymäpäiväjuhlat, mutta en ole koskaan halunnut, että syntymäpäivien idea pyörii lahjojen ympärillä. Niinpä olemmekin yleensä sopineet, että synttärisankari saa yhden suuremman lahjan, johon kaikki osallistuvat jollakin pienellä summalla. Yhtenä vuonna poikani toivoi tätä tuolia, joten hankimme sen hänelle yhteislahjana”, Meri kertoo.

Punainen kukkataulu olohuoneen seinällä on Merin hyvän ystävän Jouna Sternin maalaama. Samaan sarjaan kuuluu myös kolme pienempää kukka-aiheista taulua, jotka on ripustettu kodin keittiöön. Meri kertoo ostaneensa teokset Jounan ensimmäisestä näyttelystä kymmenisen vuotta sitten. Kiinnostuneille hän vinkkaa tiedoksi, että Sternillä on tälläkin hetkellä meneillään “Rude Pulp” -nimeä kantava näyttely ravintola Lungissa Helsingissä.

Perheen eteisessä näkyy tyypillinen lapsiperheen arki: takkeja, kenkiä, hanskoja ja pipoja riittää. Eteisen katossa roikkuva kaunis timanttilamppu on alennuslöytö Hobby Hallista vuosia sitten.

Hauska metallinen häkkikaappi löytyi aikanaan Ikeasta ja pariskunta tykästyi siihen ensinäkemältä. “Voin suositella tätä kaappia kaikille, joilla vallitsee kenkäkaaos eteisessä! Kaappi jemmaa uumeniinsa todella paljon eikä kaapin sisällä vallitseva kaaos oikeastaan haittaa minua. Tärkeintä on, että sotku ei ole keskellä eteisen lattiaa!”, Meri paljastaa. Hän toteaa myös, että läpinäkyvästä kaapista on helppo ja nopea löytää tarvitsemansa kenkäpari. Kaapin päällä sijaitsevissa laatikoissa puolestaan on hanskoja sekä muuta tarpeellista pientä tavaraa, jolla on muuten paha tapa kadota.

Vanhassa talossa sijaitsevien asuntojen pohjaratkaisut eivät aina ole nykymittapuulla kaikkein ihanteellisimpia ja esimerkiksi kylpyhuoneen tilanpuutteen takia pyykkikone on sijoitettu keittiöön. Meri kertoo ihmisten joskus kummastelevan ratkaisua mutta olevansa jo itse tottunut järjestelyyn.

Vanhaa asuntoa asuntoa ei myöskään ole siunattu runsaalla säilytystilalla, joten keittiön nurkassa sijaitseva vanha kylmäkaappi sekä seinälle sijoitellut hauskat pienet laatikot ovat ahkerassa käytössä. Merin kotona kokataan paljon ja pieniin vetolaatikoihin on kätketty muun muassa maustepurkkeja.

Meri kertoo, että värikkäässä lastenhuoneessa vallitsee aina hallittu kaaos ja lapsille tavaraa tuppaa kertymään, mutta lelut ja muut pikkutavarat saadaan kätevästi piiloon laatikoihin. Kevytrakenteinen kerrossänky on löytynyt Ikeasta.

Lastenhuoneen seinustalla lepäävät kitarat ovat perheen pian 8 vuotta täyttävä tyttären, joka harrastaa soittamista.

Merin ja hänen puolisonsa intohimoinen musiikkiharrastus näkyy olohuoneen hyllykön LP-levykokoelmassa, josta nyt on innostunut myös perheen 12-vuotias poika. Hän kuuntelee musiikkia paljon mieluummin LP-levyltä kuin Spotifysta. Hyllykössä näkyvät vanhat kirjat ovat puolestaan perintöä rakkaan ystävän vanhemmilta. Kun ystävän vanhemmat muuttivat vanhainkotiin ja omaisuutta piti karsia, ystävä lahjoitti opettajavanhempiensa vanhoja kirjoja Merin lapsille.

Makuuhuoneeseen on saatu kipeästi kaivattua säilytystilaa hankkimalla sänky, jonka rungossa on säilytyslaatikoita. Meri kertoo, että laatikoihin sai mahdutettua kahden lipaston verran tavaraa, joten sen myötä makuuhuoneeseen saatiin myös väljempi ja avarampi tunnelma.

Ruokailutilana toimivan hallin vanha kaappi on löytö antiikkikaupasta ja taulut ovat Merin puolison maalaamia. Paljetein koristellussa korissa olevan huonekasvin Meri on saanut syntymäpäivälahjaksi ystävältään.

Meri järjestää perheineen paljon illalliskutsuja ja hän on perustanut ystäväpariskunnan kanssa “pastakerhon”, joka kokoontuu viikoittain – vuoroviikoin Merin ja ystävän kotona. Joka maanantai kokataan porukalla ruokaa niin, että perheet lapsineen kokoontuvat yhteen pasta-aterian äärelle.

Ruokailutilan seinällä oleva koriste löytyi aikanaan Mokosta ja se on ikivanha ikkuna-aukko vanhasta rakennuksesta jostakin Intian suunnalta. Keltainen lamppu puolestaan on Muuton ja tuo asuntoon Merin kaipaamaa väriä.

Lastenhuoneen vanha nahkatuoli sai villin kuosinsa puolivitsillä. “Todella kauniin vanhan nahkapäällysteisen tuolin nahka rikkoutui istuinosasta ja se piti korjata jotenkin. Keksimme läpällä ajatuksen lehmäkuosista ja päädyimme lopulta tähän villiin korttiin sitten ihan oikeastikin. Nyt voisi taas olla aika muutokselle, mutta emme ole vielä päässeet yksimielisyyteen tuolin uudesta ilmeestä”, Meri tunnustaa.

Lapset tekevät läksynsä jaetun työpöydän äärellä lastenhuoneessa.

Lastenhuoneen kaapisto on saanut piristyksekseen legoista itse tehdyt vetimet. “Kaapit näyttivät niin tylsiltä, että piti keksiä jotain! Olemme keksineet kaikenlaisia luovia ratkaisuja ennenkin, sillä legovetimiä edelsivät palapeleistä tehdyt vetimet”, Meri kertoo.

Keittiön pikkupöytä on näppärä apu arjessa ja sitä käyttävät lähinnä perheen lapset aamupalaa syödessään. Lisää säilytystilaa keittiöön on taiottu yksinkertaisella metallihyllyköllä, joka löytyi Ikeasta. Kauniit kattolamput puolestaan löytyivät super-edullisesti samasta alennusmyynnistä kuin eteisenkin lamppu.

Viikon tärkeät muistettavat asiat sekä lasten lukujärjestykset pysyvät tallessa keittiön ilmoitustaululla.

Vanhempien makuuhuoneessa sijaitsee myös Merin puolison äidiltä peritty vanha kirjoituspöytä.

Verhon taakse kätketyt rekit ja laatikot tuovat makuuhuoneeseen säilytystilaa. Lisäksi makuuhuoneessa on myös oma vaatehuone.

Photos: Jenni Rotonen / Pupulandia

Related posts

14/10/18

Sisustussunnuntai: Lukunurkka keittiössä ja uudet tuolit

7 47

Jutussa näkyvä jalkalamppu on saatu blogin kautta.

Olen nyt asunut tässä omassa kodissani suunnilleen 1,5 vuotta ja joka aamu herään täältä niin onnellisena. Koti muotoutuu minun näköisekseni vähitellen enkä ole pitänyt kiirettä viimeisten viilausten tekemisessä. Oikeastaan minusta tämä kodinrakennus saakin olla sellainen loppumaton prosessi. En tykkää tyytyä kompromissiratkaisuihin kuin pakon edessä, vaan mieluummin etsiskelen rauhassa vielä tarvitsemiani juttuja ja odottelen, kunnes se joku täydellinen yksilö tulee vastaan.

Vuosien varrella tehty harkitut valinnat näkyvät nykyisessä sisustuksessa: kun kerran hankin jonkin kalusteen, ajatuksena on se, että se voisi kulkea mukana kodista toiseen. Tänne nykyiseen kämppään ei olekaan tarvinnut hankkia kauheasti mitään isompaa uutena. Vanha liinavaatekaappi on kulkenut matkassa jo 10 vuotta, keittiönpöytä 15 vuotta, samoin vanha nojatuolini ja olohuoneen vanha oranssikupuinen pöytälamppukin jo melkein yhtä kauan. Keittiön pikku-hyllykkö, sohva, String systemin hylly ja työpöytä sekä vaaterekki ovat nekin kaikki seisoneet rinnallani jo 5-6 vuotta.

Kotini on yhä täynnä jonkinlaisia ikuisuusprojekteja (kuten taulujen laittaminen seinille ja olohuoneen maton metsästys), mutta hiljaa hyvä tulee. Keittiö puolestaan alkaa viimein tuntua jo aika valmiilta. Maalasin vuosi sitten seinän harmaanvihreäksi (Tikkurilan sävy Serpentiini) ja se teki paljon keittiön tunnelmaan. Olen ollut tosi tyytyväinen värivalintaan: se on sopivan rauhallinen, mutta silti kiinnostavampi kuin perusvalkoinen. Pidän myös siitä, että eri valossa seinä näyttää eriväriseltä – välillä enemmän vihreältä, välillä enemmän harmaalta.

Yksi keittiön ikuisuusprojekteista on ollut hankkia uudet, mieluisat tuolit pöydän ympärille. Sain joskus aikanaan vanhemmiltani kotoa muuttaessa jotkut heidän vanhat Ikea-tuolinsa ja -pöytänsä lainaan tilapäisratkaisuksi. Pöytään tykästyin, joten se on saanut jäädä ja tuolitkin olivat kivalla tavalla neutraalit, mutta omien mieluisampien etsiminen oli aina suunnitelmissani. Odottelin kaiketi tässäkin asiassa niiden täydellisten osumista kohdalle.

Olen satunnaisesti selaillut huutokauppojen, antiikkiliikkeiden ja käytettyjä huonekaluja myyvien nettipalstojen valikoimia, mutta sopivaa ei ole tuntunut löytyvän. Kunnes hyvin spontaanisti asiaa sen kummemmin miettimättä päätin viime viikonloppuna ryhtyä tuumasta toimeen ja bongasinkin saman tien Tori.fi:stä juuri passelin näköiset, väriset ja hintaiset vanhat koulutuolit. Naputtelin saman tien myyjälle viestiä ja seuraavana päivänä tuolit tuotiin ovelle. Hätkähdin tajutessani, että välikaisiksi aiotut tuolit olivat nököttäneet keittiö(i)ssäni jo 15 vuotta ennen kuin asia lopulta eteni. Isäni haki lainatuolit alkuviikosta pois tieltä ja viikon verran olen nyt tyytyväisenä istuskellut uusilla vanhoilla tuoleillani. Uutukaisten värikin sopi hyvin vaaleaa puuta olevien keittiönpöydän ja hyllyjen sävyyn.

Keittiössä on jotain muutakin uutta tuolien lisäksi. Olin pitkän aikaa suunnitellut, että hankkisin jonkinlaisen lampun nurkkaan, jossa nojatuolivanhukseni nököttää ja tekisin siitä sellaisen kunnollisen lukunurkkauksen. Tämäkin projekti liikahti eteenpäin, kun bongasin Jieldén klassikkovalaisimen Out Of The Darkin showroom-myymälästä. Entisen Helsinki10:n tiloissa sijaitseva (Eerikinkatu 10) putiikki on maahantuojan oma myymälä ja paikan päällä on monia muitakin kiinnostavia design-merkkejä kuten Normann Copenhagen ja Seletti. Aikamoinen aarreaitta!

Kivijalkaputiikin ja maahantuojan kanssa on ollut suunnitteilla kivoja yhteistyökuvioita ja yksi osa yhteistyötämme oli tämä Pinterest-kansioistanikin tuttu Jieldén klassikkovalaisin, josta olen salaa aina vähän haaveillut. Valaisinta on saatavilla monessa eri koossa ja värissä, mutta päädyin itse tähän, jossa näitä varsia on kuusi. Värin kanssa pähkäilin pitkään kauniin vihreänharmaan (joka on se lampun ihan alkuperäinen väri) ja oranssin välillä, mutta tuumin, että vihreää täällä meikäläisen kämpässä on jo riittämiin, joten lopullinen valintani oli oranssi. Ja nyt kun viimein sain lampun kotiin, olen supertyytyväinen pirtsakaan väriin! Tämä on taas sellainen kaluste, joka tulee varmasti olemaan mukana matkassa elämäni kodeissa tulevaisuudessakin.

On pakko kertoa vähän tuon Jieldén valaisimen taustoja, koska sen tarina on aika kiinnostava. Rankalainen suunnittelija Jean-Louis Domecq piirsi siitä ensimmäisen luonnoksensa jo vuonna 1949 turhauduttuaan siihen, että vaativiin tehdasolosuhteisiin ei tuntunut löytyvän sopivia valaisimia. Niinpä piti tehdä itse! Vuotta myöhemmin 1950 syntyi ensimmäinen Jieldé-valaisin ja se oli juuri sitä, mitä Domecq oli kaivannutkin: yksinkertainen ja kestävä sekä sopi mihin tahansa työpisteeseen. Nimensä merkki sai Domecqin omista nimikirjaimista J, L ja D eli Jieldé.

90-luvulla Jieldén valaisin päätyi teollisen maailman puolelta myös sisustajien suosioon ja uskallan veikata, että aika moni teistäkin on törmännyt tähän veikeään lamppuun jossakin sisustuslehdissä tai nimenomaan Pinterestin kuvavirrassa. Ja juuri niiden Domenecqin huippuunsa hiomien ominaisuuksien takia designin ystävät arvostavat klassikkovalaisinta tänäkin päivänä: hauska ja erilaisiin tarpeisiin sekä tiloihin muokattavissa oleva muoto, kestävä materiaali ja käytännöllisyys.

Kaikki Jieldén valaisimet tehdään edelleen käsin tilaustyönä Ranskassa ja jokainen valaisin yksilöllisesti numeroitu. Ei mahtanut Domenecq aikanaan arvata, että työkäyttöön suunniteltua valaisinta tituleerattaisiin vielä jonakin päivänä ranskalaisen muotoilun ikoniksi. Tiedoksi kiinnostuneille, että Jieldén valaisimia saa siis Suomessa muun muassa Vepsäläiseltä, Stockmannilta ja Finnish Design Shopista sekä maahantuojan Out Of The Darkin omasta myymälästä, jossa on esillä laajin valikoima eri mallisia valaisimia sekä värikvaihtoehtoja.

Tykkään itse tuosta oranssista väriläiskästä “lukunurkassani” ihan mielettömästi ja väri tuo hauskalla tavalla yhteen keittiötä ja olohuonetta, sillä myös olkkarin puolelta löytyy samoja sävyjä. Visit Palestine -julisteessa (joka vieläkin odottaa ripustusta) ja kirpparilta löytämässäni pöytävalaisimessani on nimittäin myös oranssinpunaista värimaailmaa.

Kaunis vanha messinkinen perkolaattori on kirpputorilöytö ja sen vieressä nököttää suosikkikuppejani.

Olen jemmannut rasiaan lakuja vieraita varten. Bergamotin tuoksuinen huonetuoksu kauniissa keraamisessa pullossa on saatu kotimaiselta Havi’s-merkiltä.

Fiikus se vain kasvaa porskuttaa, vaikka talvi tekee tuloaan. Tuumin, että on jo aika kaivella pimeneviä iltoja varten kynttilälyhtyjä esiin. Ikkunalaudalla oleva messinkinen lyhty on Tom Dixonin.

Ostin kukkakimpun viikko sitten Kalliossa sijaitsevasta Harju 8 -ravintolasta, missä myydään ruoan ja juoman lisäksi myös Kukkakollektiivin kukkakimppuja – mikä ihana konsepti!

Lyyraviikunani sai muuttaa keittiöön, kun varjoviikuna heitti veivinsä. RIP.

Rakastan näitä uusia tuolejani! Ne ovat niin näppärän keveitä, ne saa pinottua kätevästi päällekkäin tarvittaessa ja niissä on mukava istua – koulutuolit on suunniteltu pitkäkestoiseen istuskeluun.

Photos: Jenni Rotonen / Pupulandia

Related posts