14/04/19

Kotipuutarhassa: Uutta multaa ja ilmanpuhdistusta

6 35

KAUPALLINEN YHTEISTYÖ: PLANTAGEN & ASENNEMEDIA

Tuomiopäivän tarhuri täällä taas terve! Yrttiviljelmätkin on saatu pienen takapakin jälkeen hyvälle alulle ja into korvaa puuttuvat taidot, joten olikin jo aika käynnistellä uutta projektia täällä kotipuutarhalla. Päätin nimittäin, että nyt on aika vaihtaa viherkasveihini mullat! Vähän hävettää myöntää, mutta ryhdyin tähän hommaan siis tänä keväänä elämäni ensimmäistä kertaa… Muutama kasvi onkin jo näyttänyt siltä että kaipaisivat kipeästi suurempaan ruukkuun, joten tulipahan nyt hoidettua sekin sitten alta.

En tiedä, miksi minulla on ollut sellainen käsitys, että multien vaihtaminen olisi jotenkin kamalan iso ja työläs prosessi, mutta sitähän se ei kyllä ollenkaan edes ole. Jostain syystä on myös pelottanut, että saattaisivatko kasvini hermostua moisesta operaatiosta ja kuolla kupsahtaa sitten sen seurauksena – ei olisi täysin tavatonta tällainen täällä meikäläisen residenssissä. Mutta kaikki meni hyvin ja Plantagenin alle minuutin mittainen ohjevideo huojensi mieltä ja sai koko homman tuntumaan huomattavasti odotettua kevyemmältä, etenkin henkisesti.

Uudelleenistutusta varten tarvitset vain sopivan kokoiset istutusruukut sekä varsinaiset ruukut, ruukun pohjalle kevytsoraa sekä Plantagenin premium-multaa. Suosittelen muille ensikertalaisille tai muuten vain epävarmoille lämpimästi tuota simppeliä videota, sen avulla homma sujuu kuin tanssi! Tosin vinkiksi huikattakoon vielä, että jos istutusruukun pohjassa olevat reiät ovat kovin suuria, niin ruukkusora saattaa helposti humpsahtaa niiden läpi, joten pohjalle kannattaa laittaa jotakin synteettistä kangasta pieni riekale. Itse käytin ohutta tiskirättiä, josta vain leikkasin sopivan kokoiset palaset.

Mullanvaihto ja uudelleenistutus:

♥ Kastele kasvi, ennen kuin istutat sen uudelleen.

♥ Valitse 1-2 kokoa suurempi ruukku vanhan tilalle. Liian suuri ruukku tai multamäärä ei välttämättä tee juurille hyvää, koska liian väljässä tilassa multa ei ehdi kuivua tarpeeksi. Valitse sopiva multa kasvin mukaan – apua löydät Plantagenin nettisivuilta tai myymälässä multataulukosta tai henkilökunnalta.

♥ Laita istutusruukun pohjalle synteettinen kangaspala estämään soran ja mullan karkaamista rei’istä. Sen jälkeen laita pohjalle parin sentin kerros ruukkusoraa sekä hieman multaa päälle.

♥ Ota kasvi vanhasta ruukusta pois ja poista osa vanhasta mullasta ja kuihtuneista juurista. Irroita juuria kevyesti ja varovaisesti hieman multapaakusta.

♥ Laita kasvi uuteen ruukkuun ja lisää sen ympärille multaa. Lopuksi kastele ja tarvittaessa lisää multaa vielä hiukan.

♥ Aseta istutusruukku sopivan kokoiseen päällysruukkuun. Ja voilà, se oli siinä!

Samalla reissulla, kun kävin hakemassa mullat ja ruukut uudelleenistutusta varten, nappasin matkaan myös pari uutta viherkasvia. Minua ovat jo pitkään kiinnostaneet ilmaa puhdistavat kasvit, joten tällä kertaa valikoin kotiin juuri niitä. Viherkasvi tosiaan on parhaimmillaan paitsi kodin kaunistaja, myös hiljainen ilmanpuhdistaja. Tietyillä kasveilla on ihan erityisen hyvä vaikutus ilmanlaatuun, joten jos nimenomaan tämä piirre kiinnostaa omissa viherkasvivalinnoissa, kannattaa suosia varsinkin näitä:

♥ viirivehka

♥ muratti

♥ kaarisulkasaniainen

♥ limoviikuna

♥ puistokultapalmu

♥ flamingonkukka

♥ anopinkieli

Omaan kotiin valikoitui tällä kertaa puistokultapalmu kahdessa eri koossa, pari erilaista anopinkieltä sekä viirivehka. En aiemmin tiennytkään, että anopinkieltä on olemassa niin montaa eri näköistä: valitsin itselleni tuollaisen puikkomaisen sekä litteämmillä lehdillä varustetun version. Viirivehkan kukista en niin suuremmin välitä, mutta tässä valitsemassani yksilössä ei kukkia olekaan. Lisäksi Plantagenin myyjä antoi vinkiksi, että jos  kasvi sattuisi kotioloissa tekemään kukkia, ne voi huoletta leikata pois, jos ei tykkää niistä eli meikäläisen viirivehka pysyköön vain vihreänä.

Mitenkäs te muut? Joko on kevään tullen mullat vaihdettu vai onko joukossa joku kaltaiseni arkaileva ensikertalainen? Entä löytyykö teiltä kotoa ilmaa puhdistavia kasveja?

PS. Jos ilmaa puhdistava kasvit kiinnostavat, niin täältä ja täältä löydät vielä niistä lisää tietoa!

Puistokultapalmu tunnetaan ilmaa puhdistavasta ominaisuudestaan. Minulla on kasvista sekä pikkuversio että tuollainen isompi yksilö.

Kumiviikuna ja lyyraviikuna saivat molemmat uudelleenistutuksen myötä uudet kauniit ruukut, tuoretta multaa ja enemmän elintilaa juurille.

Myös viirivehka puhdistaa tehokkaasti huoneilmaa.

Ilmaa puhdistavasta anopinkielestä on olemassa monta eri variaatiota kuten nämä kaksi, joissa lehdet ovat ihan eri muotoiset.

Photos: Jenni Rotonen

Related posts

29/03/19

YOPE – iloa ja hemmottelua kaikille aisteille (+ KISA)

84 29

KAUPALLINEN YHTEISTYÖ: LOVE BEAUTY

Olen joskus julistanut, että elämä on liian lyhyt rumille saippuapurkeille ja olen edelleen samaa mieltä. Niinkin yksinkertainen ja pieni asia voi vaikuttaa jokapäiväiseen fiilikseen kotona. Esteetikon silmä lepää kauniissa esineessä eikä pienten ja arkisten käyttötavaroiden tarvitse olla mitään ankeita kompromissiratkaisuja.

Jos elämä on liian lyhyt rumille saippuoille, se on totisesti myös liian lyhyt väärille tuoksuille. Tuoksuilla on omasa elämässäni ihan tosi tärkeä rooli, ja vaikka esimerkiksi hiustuote olisi miten ihana tahansa, en pysty taipumaan, jos tuoksu pistää nenään väärällä tavalla. Näin on joskus käynyt. Toisaalta ihana tuoksu ihan arkisessa suihkugeelissa puolestaan voi saada maanantaiaamun kiireisen suihkun tuntumaan piirun verran enemmän hemmotteluhetkeltä. Ja sanoisin, että sellaiseen kannattaa arjessa pyrkiä. Koska miksipä ei? Kun on kerran löytänyt tuotteen, jonka tuoksu tekee joka nuuhkaisulla onnelliseksi, sen jälkeen on vaikea tyytyä muuhun.

Kannatan itse ehdottomasti kaikenlaisia hyvän mielen ja olon tuovia arkisia ratkaisuja. Estetiikka on minulle monissa arkisissa valinnoissa tärkeää ja onnistunut design on paitsi mielestäni käytännöllistä, myös kaunista.  Tiedän, että monelle on aivan yksi lysti, millaiseen purkkiin se lavuaarin nurkalla nököttävä saippua on pakattu tai onko sen tuoksu mikään aisteja hivelevä elämys, mutta uskon, että siellä ruudun toisella puolen on myös minun kaltaisiani esteetikkoja ja aisteineen herkkiä tyyppejä, jotka saavat suurta iloa tällaisista pienistä jutuista.

Törmäsin tutun maahantuojan kautta hiljattain sympaattiseen YOPE-tuotesarjaan, joka ihonhoitotuotteissa ja kodin puhdistusaineissa yhdistyvät kivalla tavalla sekä luonnonkosmetiikan raaka-aineet, iholle hellävarainen koostumus, ihana tuoksumaailma, hyväntuulinen, kaunis ja leikkisä design sekä kohtuullinen hintataso. Jos siis kaipaa kylppärin hyllylle, suihkuhetkiin, tiskaustuokioon tai siivousurakkaan piristystä, niin kannattaa tsekata YOPEn tuotevalikoima.

YOPEn tuotteet sisältävät vähintään 90% luonnonkosmetiikan raaka-aineita ja ne loputkin 10% ovat korkealaatuisia ja ovat sekä iholle että luonnolle hellävaraisia. Herkkäihoinen kiittää erityisesti siitä, että nämä eivät oikeasti kuivata ihoa, koska nyt kevättalvella olen taas kärsinyt atooppisesta ihottumasta ja saa olla tosi tarkkana, millaisia tuotteita iholle viitsii lotrata. Kodinpuhdistustuotteilla on myös Ecolabel-sertifikaatti ja ne valmistetaan ympäristöystävällisesti ilman haitallisia kemikaaleja. Onpa muuten hauskaa, että kerrankin siivoustuotteilla on näin kiva pakkausdesign, sillä useimmat puhdistusaineet ovat juuri niitä, joiden pakkausdesign jättää esteetikon silmissä toivomisen varaa. YOPEn kokoelmaan kuuluu myös muutama erityisesti lapsille suunnattu käsisaippua.

Puolalaisen YOPEn keskiössä ovat myös ihanat tuoksumaailmat. Merkin perustajat Karolina (joka muuten kuvittaa myös nuo ihanat pakkaukset) ja Pawel ovat räätälöinet tuotteille tarkkaan valitut tuoksut, joista löytyy jokaiselle jaerilaisiin tunnelmiin sopiva tuoksu. Omia suosikkejani ovat ehdottomasti ruusuntuoksuinen suihkugeeli, mutta muuten tykkään oikeastaan kaikista, poislukien kookos, koska sen tuoksusta (tai mausta) en ole koskaan pitänyt. Kookoksen lisäksi en yleensä erityisesti välitä vaniljaisista tuoksuista, mutta koska tässä vanilja on yhdistetty kaneliin, tuoksu on ihana! Ja herkkänenäisenkään ei tarvitse olla huolissaan liian vahvoista hajusteista, sillä tuotteiden tuoksut ovat miellyttävän miedot eli eivät hypi nenille. :)

YOPEn saippuoita ja suihkugeelejä myy tällä hetkellä kivijalassa Sokos, mutta vinkiksi huikattakoon, että merkin suihkugeelejä on myös huomenna lauantaina erä Stockmannin Hullujen Päivien tarjouksessa, jos tekee mieli testata vähän edullisemmin! :) Jos muutkin tuotteet kiinnostavat, niin valikoimaa on laajemmin tarjolla oletkaunis.fi-verkkokaupassa.

Ja hei, YOPEN maahantuoja Love Beauty halusi ilahduttaa teitä seuraajia pienellä kilpailulla! Kolme onnellista voittaa omakseen saippuan ja suihkusaippuan haluamissaan tuoksuissa eli kertokaahan kommenttiboksin puolella, mitä mietteitä postaus herätti ja miltä tämä uutuussarja vaikuttaa? Ja muista kertoa myös, mitkä seuraavista tuoksuista olisivat itsellesi mieleen, jos voitto osuu kohdalle! Suihkusaippuoissa tarjolla ovat tuoksut ruusu-boswellia (oma suosikkini), yunnan sekä kookos-merisuola. Käsisaippuoissa puolestaan tuoksuvaihtoehtoina ovat vanilja-kaneli, verbena, tee-piparminttu, viikunapuu sekä inkivääri-santelipuu. Jätä kommenttisi 3.4.2019 mennessä ja muista liittää mukaan toimiva sähköpostiosoite, niin olet mukana kisassa!

Related posts

3/03/19

Ikioma sitruunapuu ja yrttitarha

12 45

KAUPALLINEN YHTEISTYÖ: PLANTAGEN & ASENNEMEDIA

Käsi ylös kaikki te, jotka ostatte aina innolla yrttiruukkuja kaupasta ja turhaudutte, kun ne kuukahtavat käsiin ennen aikojaan, vaikka kuinka yrittäisi muistaa kastella? Varmaan ne pitäisi istuttaa johonkin kunnolliseen ruukkuun, jos haluaisi saada pysymään yrtit hengissä, mutta se sitten taas on sen verran suuri vaiva, että ei välttämättä taida tulla tehtyä. Nyt tuomiopäivän tarhuri on kuitenkin haastanut itsensä aivan uudenlaisiin haasteisiin, sillä marssin viime viikolla Plantageniin ja päätin ryhtyä yrttiviljelijäksi ihan alusta asti.

Pakkasin siis ostoskärryihin siemeniä, istutusmultaa sekä pieniä ruukkuja. Lisäksi matkaan lähti myös muutama valmiiksi kasvatettu keittiöön ja syötäväksi sopiva kasvi siltä varalta, että tästä omasta idätysprojektista ei sattuisikaan tulemaan mitään. Ja kylläpä muuten piristää keittiötä, kun sielläkin on vähän vihreää ja vehreää, ja nyt uusien syötävien kasvien myötä hiukan keltaista ja punaistakin.

Helmi-maaliskuun taite saattaa tuntua omituisen varhaiselta vaiheelta istuttaa yrttejä – itse jotenkin kuvittelin, että hommaan kannattaisi ryhtyä paljon myöhemmin keväällä, mutta todellisuudessa yrttien idättämistä suositellaan nimenomaan helmi-maaliskuussa. Vaikka ulkona on tietysti vielä liian kylmää istutushommia ajatellen, täällä kerrostalo-asunnossa kasvatusprojekti tapahtuu luonnollisesti sisätiloissa, joten nyt on ihan sopiva hetki kylvää siemenet. Istuttaminen ei todellakaan ole vaikeaa, tarvitset vain ruukut tai purnukat, mihin istuttaa, siemeniä sekä kylvömultaa.

Käytän itse ruoanlaitossa mielelläni tuoreita yrttejä ja omia suosikkeja ovat erityisesti rosmariini, basilika ja persilja, joten niitä istutin ruukkuihini, tietenkin. Lisäksi laitoin itämään myös piparmintun ja ruohosipulin siemeniä. Nyt sitten vain jännityksellä odotellaan, miten käy. Plantagenin sivuilla on yrttien istutusta varten hyvät ohjeet ja jokaisen siemenpussin kyljessäkin on neuvoja kunkin yrtin istutusta varten. Siitä huolimatta onnistuin heti vähän sähläämään tuoreiden yrttien kastelun kanssa, sillä en hoksannut, että multa olisi kannattanut kastella suihkepullolla eikä suoraan kannusta kastelemalla. No toivotaan, että tämä erhe ei pilannut koko hommaa vielä. Onneksi siemeniä on pusseissa sen verran suuri määrä, että voin tarvittaessa istuttaa uudet, jos vihreää ei pikkuhiljaa ala ruukuista puskea esiin. Vinkiksi muille aloittelijoille, että helpoimpia itse kasvatettavia yrttejä ovat basilika ja persilja

Vaikka näissä kuvissa ei nyt esteettisistä syitä ole muovipusseja tai kelmuja, niin heti istutuksen jälkeen kannattaa laittaa ruukun päälle muovipussi tai tuorekelmua, jotta ilmankosteus säilyy ja kasvuolosuhteet pysyvät siemenille ihanteellisina. On myös tärkeää huomioida, että muovin kanssa ruukkuja ei tule asettaa ikkunalaudalle tai muuhun liian lämpimään paikkaan, sillä lämpö laittaa siemenet lepovaiheeseen. Tässä vaiheessa ne eivät vielä tarvitse valoa ja ihanteellinen lämpötila idätykselle on +22 astetta, joten jos kotona sattuu olemaan lattialämmitys, sen voi säätää sopivaksi ja asetella yrttiruukut jonnekin lattianrajaan itämään. Kun taimet alkavat kasvaa, ne voi laittaa ikkunalaudalle tai kasvivalon alle.

Koska maaliskuussa säät ovat vielä aika ailahtelevaiset ja yrtit tarvitsevat ennen kaikkea paljon valoa kasvaakseen, olin hiukan huolissani valon riittävyydestä. Viime päivinä on nähty aurinkoakin, mutta halusin varmistaa, että yrteilläni on parhaat mahdolliset kasvuolosuhteet, joten kiikutin kotiin myös kasvivalon. Kannattaa kuitenkin muistaa, että kasvivalon alle noita siemenestä kasvatettavat yrtit saa laittaa vasta sitten, kun taimet jo itävät!

Yleensä minulle tulevat kasvivaloista mieleen lähinnä sellaiset kammottavat violetit loisteputkivalot, jotka loimottavat vieraiden ihmisten kerrostaloikkunoissa, mutta käsitykseni kasvivaloista päivitettiin Plantagenissa uuteen uskoon. Olen toki nähnyt tyylikkäitä kasvivaloja ennenkin, mutta tykkäsin kovasti arkkitehti Thomas Sandellin Plantagenille suunnittelemasta keveästä ja kauniista Studia Tray -valaisimesta. Tarjottimen mallinen lisävalo on helposti liikuteltavissa paikasta toiseen eikä vie paljon tilaakaan.

Kasvivalon ja siementen lisäksi nappasin Plantagenista matkaani myös kirsikkatomaatin ruukussa sekä pari valmiiksi jo kasvatettua yrttiä heti käyttöön: hauskan, vähän puun näköisen varrellisen rosmariinin sekä mäkimeiramin. Näiden lisäksi uutena tulokkaana keittiööni muutti myös suloinen pieni sitruunapuu, jossa toden totta kasvaa ihan oikeita, syötäviä ja normaalikokoisia sitruunoita. Ihmettelin Plantagenin myyjälle, että mahtaako tuo sitruuna tehdä uutta hedelmää vielä kotonakin ja hän valisti minua, että kyllä vain, mutta se pitää itse pölyttää sitten, kun kukkaset puhkeavat. Eli täytyy sitten jollain vanupuikolla ryhtyä oman elämänsä kimalaiseksi, jos saan puuni jossain vaiheessa kukkimaan. Tämä hetkinen sitruunasato näyttää kuitenkin hyvältä ja yhden kypsän hedelmän olen jo poiminut talteenkin.

Vanhemmillani on iso kotipiha ja puutarha ja olen tottunut siihen, että omassa pihamaassa kasvaa vaikka mitä, mutta jotenkin en ole koskaan edes tullut ajatelleeksi, että tosiaan täällä minunkin pienessä keittiössäni voisi itse kasvatella yrttejä tai vaikka pikkutomaatteja.

Jos oman keittiöpuutarhan perustaminen kiinnostaa, Plantagenista löytyy oikeastaan ihan kaikki hommaan tarvittava ja enemmänkin. Myös henkilökunta oli todella avuliasta ja kyselijä sai vastaukset kaikkiin lukemattomiin kysymyksiinsä. Lisäksi Plantagenin nettisivuilta löytyy hyviä täsmävinkkejä siementen idättämiseen ja oman yrttitarhan kasvattamiseen. Kyselin Plantagenissa henkilökunnalta tärppejä, minkä verran siemeniä kannattaa kylvää ruukkuun ja sain ohjeeksi seuraavanlaiset vinkit: piparminttu ja rosmariini 2-3 siementä, basilika ja persilja 5-10 siementä sekä ruohosipulia voi kylvää vähän reilumminkin. Valitsin itselleni sellaisia helppoja yrttejä, joiden taimia ei tarvitse koulia (eli siirtää toiseen astiaan kasvamaan idätyksen jälkeen) ja istutin siemenet suoraan tuollaisiin pieniin terrakottaruukkuihin. Homman voisi takuulla tehdä täsmällisemminkin, mutta menin itse kyllä helpointa reittiä enkä ryhtynyt näpertelemään.

Kasvaako teillä kellään muulla kotona mitään yrttejä, vihanneksia tai hedelmiä? Hyviä kasvatustärppejä voi jakaa kommenttiboksin puolella. Elättelen toivoa, että jopa tuomiopäivän tarhuri saisi hedelmänsä pidettyä hengissä ja yrttinsä idätettyä. Pitäkää peukkuja!

Photos: Jenni Rotonen / Pupulandia

Related posts

12/02/19

Ystävän kotona: Joonaksen tehokas pikkuyksiö

14 88

Tänään pääsette taas kurkistamaan yhteen helsinkiläiskotiin, sillä ystäväni Joonas raotti oveaan ja päästi minut vierailulle kameroineni. 21-neliöinen tehoyksiö Helsingin Vallilassa kätkee sisäänsä valtavan määrän viherkasveja, näppärän parviratkaisun sekä lukuisia kiinnostavia vintage-löytöjä.

Joonas saattaakin olla teille monelle tuttu tyyppi myös omien somekanaviensa ja bloginsa kautta @pesojoonas-nimimerkin takaa. Epäilen kuitenkin, että moni teistä ei taida tietää, että olemme itse asiassa Joonaksen kanssa tainneet tuntea jo peräti 13 vuotta? Ystävyytemme alkoi työkavereina Jyväskylässä opiskeluaikoina ja on jatkunut monien vaiheiden kautta läheisenä tähän päivään asti. On hassua, että olen tuntenut Joonaksen teini-ikäisestä asti ja tiesin heti häneen aikanaan jo tutustuessani, että tämä tyyppi tulee vielä pääsemään elämässä pitkälle. Joonaksessa on aina ollut sellaista valloittavaa positiivista energiaa ja karismaa, joka voittaa puolelleen. Ja harva tyyppi on oikeasti ystävänä yhtä huomaavainen ja välittävä. Joonas on juuri se ihminen, joka jaksaa lähettää postikortin toiselta puolen maailmaa, tulee pyytämättä auttamaan maalausurakassa ja tarjoutuu käymään kaupassa flunssapotilaan puolesta. En sano tätä tarpeeksi usein, mutta näin ystävänpäiväviikon kunniaksi kerrottakoon se ihan julkisesti: Joonas, olet tosi hyvä, rakas ja tärkeä ystävä.

Mutta sitten siihen itse asuntoon… Joonas muutti kompaktiin kämppäänsä pari vuotta sitten ja asunto oli jo muuttohetkellä aikalailla valmis sellaisenaan, eikä mitään kummempaa remonttia ole tarvinnut tehdä pientä maalailua lukuunottamatta. Vanhan talon huonekorkeus ja parvi-ratkaisu tuovat vähiin neliöihin tilan tuntua ja parven alle on kätevästi saatu sijoitettua keittiö, joka onkin Joonaksen lempiasioita kodissaan. “Pieneksi yksiöksi keittiöni on iso ja se on ehdottomasti kotini sydän. Tykkään kokkailla paljon ja oikeastaan juuri keittiö oli se lopullinen syy, joka sinetöi päätökseni ostaa tämä asunto”, Joonas paljastaa. Hän kehuu myös edellisen asukkaan remontoimaa kätevää keittiösaareketta, johon kätkeytyy säilytystilaa sekä uuni ja liesi – ja jonka ympärille pystyy kokoamaan isommankin joukon ystäviä syömään ja istumaan iltaa. “Parhaimmillaan tänne 21 neliöön on ahtautunut kerran yli 20 tyyppiä yhtä aikaa, kun järjestin tupaantuliaiskekkerit”, Joonas nauraa.

Toinen lempiasia Puu-Vallilan kyljessä sijaitsevassa asunnossa on juuri sen sijainti. Ikkunasta avautuvat näkymät vanhojen puutalojen suuntaan, joten kotona voi tuntea olevansa kaukana kaupungin hälinästä. “Vallila on tosi sympaattinen alue ja yksi lempparipaikoistani tässä kotikulmilla ovat Vallilan kalliot. Jos on kiirettä ja stressiä, niin tieni käy usein kallioille istuskelemaan. Siellä voi rauhassa katsella maisemia ja rauhoittua. Se auttaa irtautumaan hetkeksi arjesta”, Joonas kertoo.

Joonaksen pikkukodissa silmiin pistää ensimmäisenä viherkasvien määrä – kämppä on kuin keidas, joka loistaa vehreänä keskellä ankeinta talvea. “En tiedä, olenko varsinaisesti mikään viherpeukalo, mutta luovan työn tekijälle konkreettinen käsillä tekeminen tuntuu tervetulleelta tasapainolta. Kukkien hoito on minulle kuin meditaatiota – se rauhoittaa mieltä. Varsinkin pitkiltä reissuilta palatessa on ollut aina tunne, että pitää ensimmäiseksi saada hoitaa kukkia ja vähän jutella niille. Olen itse kotoisin Korpilahdelta luonnon keskeltä, joten tuntuu, että viherkasvit tuovat palasen luontoa kotiin”, Joonas miettii.

Kasvit ovat olleet myös Joonaksen ja hänen iäkkään mummonsa yhteinen harrastus ja hän arvelee, että mummolta on tarttunut mukaan myös jokunen oppi kasvienhoitoon liittyen. “Etenkin talvella kasveja on Suomen olosuhteissa haastavaa pitää hengissä, mutta ehkä mummolta saadut opit ovat auttaneet tässä asiassa. Silti on vielä paljon opettelemista! Mummo on nykyisin palvelukodissa, mutta siellä on yhdessä sovittu, että hän saa tuoda mukanaan kasveja omaan huoneeseensa ja käydä kukkakaupassa palvelukodissa asuessaankin. Hänelle on tärkeää, että kukat ovat edelleen mukana elämässä”, Joonas kertoo.

Joonas kertoo koettavansa jatkuvasti vähentää tavaraa ja ostavansa mahdollisimman paljon omaisuudestaan käytettynä. “Voisin vuorata kotini vain viherkasveilla ja pelkistää sisustusta vielä entisestään. Hankin enemmän viherkasveja kuin ostan tavaraa”, hän paljastaa. Itse asiassa myös suuri osa kasveista on löytynyt Facebookin kierrätysryhmistä. Joonas kuitenkin sanoo joutuneensa rajoittamaan myös hiukan uusien kasvien hankkimista. “Olen laatinut itselleni sellaisen säännön, että uuden kasvin saa ostaa, jos on todella huono päivä. Tai vastaavasti, jos on jokin sellainen hetki elämässä, että haluan hiukan palkita itseäni esimerkiksi päätökseen saatetun ison projektin jälkeen. Olen siis päättänyt, että huvikseen kasveja ei saa ostaa, vaan vain iloon tai vitutukseen. Voi sitten yrittää arvailla, kummasta syystä niitä on hankittu enemmän”, Joonas nauraa.

Pieneen yksiöön ei oikeastaan kalusteita ihan hurjan paljon mahdukaan ja se sopii Joonakselle hyvin, sillä hän pitää pelkistetystä ja minimalistisesta tyylistä. Suurin osa asunnon kalusteista on löydetty Facebookin kierrätysryhmistä ja erilaisista kotimaisen designin myyntiryhmistä. Joonas kertoo pitävänsä siitä, että tavaroilla on palanen historiaa mukanaan ja tarinoita kerrottavanaan. Myös moniin asunnon pieniin esineisiin ja tuliaisina maailmalta tuotuihin muistoihin liittyy paljon tunnearvoa sekä unohtumattomia tarinoita omasta elämästä.

Jutun kuvaamisen jälkeen Joonaksen elämässä on ehtinyt tapahtua melkoinen mullistus asumisen saralla, sillä hän laittoi tilapäisesti oman asuntonsa vuokralle ja muutti helmikuun alussa hotelliin asumaan. Clarionin kanssa solmitun diilin myötä Joonas siis asuu vuoden verran Jätkäsaaren kupeessa sijaitsevassa hotellissa. Mukaan hotelliin matkasivat Joonaksen muuttokuormassa vain vaatteet ja viherkasvit sekä joitakin omia tärkeitä esineitä ja matkamuistoja, jotka muistuttavat tärkeistä hetkistä. Muuton yhteydessä tuli laskettua viimein myös viherkasvien kokonaismäärä: luku kohosi yli 40:een.

Joonas on tosiaan melkoinen someaktiivi, joten jos kiinnostaa seurailla hänen juttujaan somessa, niin kannattaa laittaa seurantalistalle hänen bloginsa sekä IG-kanavansa.  Sieltä voi muun muassa seurata, millaista on elää vuoden verran hotellissa.

Vanha suomalainen tuoli löytyi design-kirpputorilta.

Teollista henkeä huokuva lattiavalaisin on todellisuudessa vanha studiovalo.

Asunnon parvi on mitoitettu niin, että siellä mahtuu myös istumaan ja chillailemaan. Sängyn lisäksi sinne mahtuu lisäksi muutakin ja ylös vievät pelkkien tikapuiden sijaan kunnolliset portaat, mikä saa konkreettisemmin tilan tuntumaan siltä, että asunto on todella on kahdessa kerroksessa.

TRE-putiikista löytyneen Hakolan hyllyn pyöreä muotokieli miellyttää Joonasta ja innoitti lopulta ostopäätökseen.

Hyllykön reunalla nököttävältä hymypoikapatsaalta puuttuu nenä, koska Joonaksen ensimmäisen asunnon tupareissa joku oli vahingossa kaatanut patsaan. Aamulla sitten huomattiin, että patsaalta puuttuu nenä. Kaveri tunnusti myöhemmin häpeissään kaataneensa patsaan ja piilottaneensa humalapäissään irronneen nenän jonnekin roskikseen, eikä sitä sitten koskaan enää löytynyt. “Mutta se on elämisen jälkiä, ja ne kuuluvat asiaan”, Joonas toteaa.

 

Suurin osa maljakoista ja muista pikkuesineistä on löytynyt kierrätyskeskuksesta.

Vanha kaappi löytyi aikanaan kierrätysryhmästä Huittisista. Huvittavaa ja hieman erikoista kaapin historiassa on se, että myyjä oli sattumalta aiemmin asunut kaappinsa kanssa Helsingissä tässä nimenomaisessa talossa, josta Joonas osti oman asuntonsa. Nyt kaappi päätyi sitten takaisin “kotiin” samaan taloon, missä se on ennenkin majaillut.

Pienet mitalit löytyivät newyorkilaisesta vintage-kaupasta. “Kun ei ole omasta takaa mitaleja suotu, niin piti sitten ostaa”, Joonas vitsailee.

Joonas kertoo, että Pojat-kirja on ollut hänelle pysäyttävä kokemus ja suuri inspiraation lähde. “Helsingin Sanomien kaksi kuvajournalistia on tehnyt kirjan, johon on koottu kuvia ja tarinoita poikien elämästä. Monilla näistä pojista elämä on pahasti kesken ja he tulevat vaikeista lähtökohdista, on päihdeongelmia ja syrjäytymistä. Tarinat ovat hyvin koskettavia ja avaavat sitä taustaa, miten monenlaisista syistä elämä voi ohjata väärille raiteille. Aihepiiri kiinnostaa minua kovasti ja olen oivaltanut itse tämän kirjan kautta tosi paljon. Kirja myös muistuttaa minua siitä, mitä kohti haluan itse ammatillisesti kulkea”, Joonas kertoo.

Myös Harri Koskisen design-klassikko Block-valaisin löytyi kierrätysryhmästä. “Oli kesäloma ja säät olivat surkeat, joten oli aikaa bongailla kierrätysryhmistä kaikkea kiinnostavaa”, Joonas paljastaa.

Tuolikaksikko löytyi Oriveden työväenteatterin jäämistöstä. Koko katsomon 50-60-luvulta peräisin olevat tuolit myytiin pois remontin alta viiden tuolin pätkinä, mutta Joonas sai myyjän kanssa neuvoteltua, että tämä tuunasi hänelle henkilökohtaisesti kahden hengen istuttavan version, sillä yksiöön ei mahtunut enempää. Työväenteatterin puuhamies toi tuolit peräti henkilökohtaisesti Helsinkiin asti kotiinkuljetuksella: se tuntui olevan hänelle tärkeää, sillä kalusteiden myötä myös palanen teatterin historiaa jäi taakse.

Joonaksen kukkienhoidon salaisuus: paljon rakkautta, jutustelua ja huomiota kasveille.

Toinen klassikkovalaisin, Yki Nummen Lokki, löytyi myös Facebookin kierrätysryhmästä.

Photos: Jenni Rotonen

Related posts