21/09/18

Tyylimietteitä ja vintage-löytöjä

6 22

En ole itse koskaan kuulunut niihin ihmisiin, jotka laittavat vaatteet kiertoon heti, kun jotakin ei ole tullut käytettyä vuoteen. Joistakin vaatteista toki tietää, että ne eivät ole enää minua, tai pahimmillaan ole koskaan olleetkaan, mutta nykyisin koen löytäneeni tyylini ja tuntevani oman makuni siinä määrin hyvin, että hutiostoksia tai lyhyiksi jääviä ihastuksia tulee vastaan enää harvoin.

Oikeastaan uskallan väittää, että pukeutumisesta yhtään kiinnostuneelle omaan tyyli-identiteettiin syventyminen ja sen tutkiskelu on yksi tärkeimmistä ekoteoista. Kun ajatuksissa on selkeänä, millainen pukeutuja on, millaisesta tyylistä pitää, millaisiin tilanteisiin ja tilaisuuksiin vaatteita etsiskelee sekä mitä vaatekaapista jo löytyy, on helpompi hahmottaa paitsi omaa makua ja tarpeita, myös hillitä itseään haksahtamasta epäonnistuneisiin heräteostoksiin tai sesonkivillityksiin, joiden aika on auttamatta ohi heti trendin ja alkuhuuman väljähdyttyä.

Joskus vaatehankinnat voivat mennä pieleen siksi, että ostaa vaatteita “ihanneminälleen”, jollekin sellaiselle tyypille, joka haluaisi olla. Tyylin avulla voi ilman muuta myös leikitellä identiteetillään, mutta jos ostat värikkäitä vaatteita vain siksi, että haluaisit olla värikäs persoona, vaikka pukeudut silti aina harmaaseen ja beigeen tai cocktailmekkoja, vaikka viihdyt oikeastaan parhaiten ihan vain kotona, ei yhtälö ehkä toimi. Joskus uuteen tyyli-identiteettiin solahtaminen vaatii vain hieman rohkeutta, mutta joskus sitä tuleekin huomanneeksi, että haavekuva omasta itsestä ei loppujen lopuksi olekaan sitä, mitä kaipaa, ainakaan vaatekaapiltaan.

Vaikka ei heittäisikään surutta kaikkea vähälle käytölle jäänyttä heti kierrätyskasaan, turhan karsiminen ja kierrättäminen selkiyttää mieltä ja vaatekaappia Toisaalta oma vaatekaappi voi olla täynnä mahtavaa potentiaalia, jos on malttanut säilyttää jotakin hetkellisestä kyllästymisestä huolimatta. Huomaan itse, että minulla on aina elämän eri hetkissä tiettyjä suosikkeja, joita käytän kyllästymiseen asti ja muut vaatteet vain lojuvat kaapissa odottamassa vuoroaan. Joskus joku vaate on saattanut lymytä kaapin perukoilla vuosikausia, ennen kuin innostun taas käyttämään sitä. Usein minulla on tuolloin kuitenkin jokin sellainen vahva tunne, että tämän vaatteen aika koittaa vielä, vaikka en olisi käyttänyt sitä moneen vuoteen.

Olen todella iloinen, että vanhempanikin ovat säästäneet joitakin vähän erityisempiä vaatteita meille lapsille tai itselle vain muistona, vaikka eivät itse ole käyttäneet niitä enää ikuisuuksiin. Äitini kaapista löytyy useampi Vuokko Nurmerniemen vintage-helmi sekä esimerkiksi viime syksynä suurta ihastusta täällä blogissakin herättänyt punainen mekko on hänen perintöään. Nuoruusvuosina itselle ommeltu mekko ehti maata kaapin pohjalla parikymmentä vuotta käyttämättömänä, minkäjälkeen minä pelastin sen kierrätyskasasta itselleni ja makuutin puolestaan omassa kaapissani varmaankin melkeinpä vielä seuraavat 10 vuotta, kunnes viime syksynä löysin sen aktiivikäyttöön. Hetki oli viimein kypsä.

Vilautin eilen Instagram storyssani uusinta perintöaarrettani, kun äiti kaivoi jostakin muutama vuosi sitten isäni nuoruusvuosien biker-nahkatakin. En tiedä, miten isä on ikinä mahtanut mahtua siihen pikkuruiseen takkiin – todennäköisesti se on peräisin hänen teinivuosiltaan 70-luvulla, jolloin takin on kuulunut olla tiukkaakin tiukempi. Koska se ei kokonsakaan puolesta sovi kummallekaan veljistäni, minä sain siitä itselleni hieman oversize-nahkatakin, joka on tyylinsä puolesta ajaton ja tarinansa kautta hauska palanen perheeni historiaa. Tosin tuokin takki ehti roikkua naulakossa useamman vuoden, ennen kuin nyt viimein tänä syksynä otin sen käyttöön. Pitänee esitellä se joku kerta täällä blogin puolella myös.

Yksi hiukan aikaa vaatineista vintage-löydöistäni on olut tämä Marimekon pinkki Iloinen takki. Olin aiemmin nähnyt tästä vain sitä mustaa, värikkäillä taskuilla varustettua versiota, joka muistuttaa minua omasta isoäidistäni, mutta reilut kolme vuotta sitten tämä pinkki yksilö tuli vastaan tukholmalaisessa vintage-putiikissa. Mietin tuolloin, mahtaisikö se olla omaa tyyliäni ollenkaan, mutta kaveri väitti, että se sopii minulle todella hyvin ja yllytti ostamaan. En ole tuntenut pinkkiä oikein omaksi värikseni ja epäröin, mutta lopulta kaivoin kuitenkin kuvetta ja matkasin takaisin Helsinkiin vintage-Marimekkoa matkalaukussani.

Vintage-Marimekot ovat minusta aina ihania kirppislöytöjä ja omien vanhempieni vanhat Jokapoika-paidat ovat minulla ahkerassa käytössä. Silti tämä Iloinen takki ei vain jotenkin löytänyt tietään arkiseen pukeutumiseeni. En tiedä oliko se tuo vierastamani väri vai enkö vain osannut oikein yhdistää takkimekkoa mihinkään vai miksi en osannut käyttää sitä. Silti en halunnut luopua siitä, koska tästäkin vaatteesta oli sellainen olo, että sen hetki koittaa vielä.

Nyt viimein kesällä Suomen paahtavissa helteissä tuli sen aika. Väljä puuvillamekko tuntui ihanan vilpoisalta lämpimässä säässä ja kun kerran uskaltauduin laittamaan sen päälleni, sen jälkeen se on löytänyt tiensä ylleni jo monen monta kertaa. Tämä on myös ihanan monikäyttöinen vaate: sitä voi pitää ihan tällä tavoin väljänä mekkona, vyön kanssa vähän erimallisena sekä napit avattuina rentona takkina.Kääräisin myös hihoja hieman tehdäkseni siitä enemmän itseni näköisen.

Vaikka en yleensä välitä pinkin ja punaisen yhdistelmästä, tämän mekon kanssa olen tykännyt silti käyttää mustia kenkiä ja laukkuja. Näissä kuvissa kainalossa on Marimekon Karla-laukku ja jalassa Terhi Pölkin röyhelöiset sandaalit, jotka ovat garderobini viime vuosien kestosuosikkeja.

Mitä tuumitte vintage-löydöstäni tai tyylimietteistäni? Entä tietääkö kukaan, mistä ajalta tämä pinkki takkimekko mahtaa olla peräisin, sillä en muista aiemmin nähneeni?

mekko // dress Marimekko (vintage)

laukku // bag Marimekko*

sandaalit // sandals Terhi Pölkki*

aurinkolasit // sunglasses G-star Raw (Specsavers)*

* saatu blogin kautta / gifted

Photos: Vesa Silver

Related posts

18/09/18

Syksyinen meikki-inspiraatio: luonnonkosmetiikkaa ja turkoosia ripsiväriä

6 16

KAUPALLINEN YHTEISTYÖ: DR. HAUSCHKA

dr hauschka

Moni teistä tietääkin, että olen käyttänyt paljon luonnokosmetiikkamerkki Dr. Hauschkan ihonhoitotuotteita ja tykännyt niistä valtavasti. Harvempi taitaa kuitenkaan tietää, että ikonisella luonnonkosmetiikkamerkillä on valikoimassaan myös värikosmetiikkaa. Dr. Hauschkan ihoa hellivät hoitotuotteet ovat suurelle yleisölle tutumpia, mutta kannattaa ehdottomasti tutustua myös merkin meikkituotteisiin, sillä niissä yhdistyy paitsi upea laatu, myös ihoa hoitava hellävarainen koostumus sekä runsas pigmentti, mikä toisinaan luonnonkosmetiikassa jättää toivomisen varaa.

Usein luonnonkosmetiikkamerkkien väripaleteissa on totuttu näkemään lempeitä ja murrettuja sävyjä, ja koska itse olen voimakkaampien värien ystävä, on luonnonkosmetiikkapuolen meikkituotteilla leikittely jäänyt omassa meikkipussissani vähemmälle. Sain kuitenkin hiljattain päivittää taas käsityksiäni luonnollisemmista meikeistä ihan uuteen uskoon, sillä Dr. Hauschkan syyslookissa nähdään varsin yllättäviäkin värejä ja tuotteita. Vai olisitteko te arvanneet löytävänne Dr. Hauschkan meikkikokoelmasta turkoosin ripsivärin?

dr hauschka

Pääsin hiljattain testaamaan Dr. Hauschkan syys-lookia ihan ammattilaisen käsittelyyn, kun Meikkipää-blogistakin tuttu meikkaaja Riia Koivisto taikoi minulle syksyn uutuustuotteilla kauniin meikkityylin. Deep Infinity -nimeä kantavasta lookista onkin jo nähty vilahduksia Dr. Hauschkan kansainvälisillä sivuilla ja Instagramissa.

Erityisen ihanaa näissä meikeissä on se, että myös niiden valmistuksessa on hyödynnetty Dr. Hauschkan poikkeuksellista rohdosalan osaamista ja tuotteet ovat oikeasti myös ihoa hoitavia.Näiden syksyn meikkituotteiden ainesosaluetteloista löytyy muun muassa jojobaöljyä, ruusuvahaa, hasselpähkinäuutetta, mustaa teetä ja silkkiä. Tiesittekö muuten, että kaikki Dr. Hauschkan ainesosat on testattu myös lääketeollisuuden vaatimien prosessien mukaan, mikä on kosmetiikan alalla todella harvinaista. Tämä johtuu siitä, että Dr. Hauschkan omalla Walan tilalla Saksassa kasvatetaan rohtoja ja yrttejä myös lääkekäyttöön.

drhauschka

Tämänkin meikkityylin takana on merkin oma, kansainvälistä ylistystä osakseen saanut meikkitaiteilija Karim Sattar, jonka taitaviin käsiin olen minäkin kerran päässyt meikattavaksi muutama vuosi sitten. Tänäkin vuonna hänen kättensä jälkeä on nähty Cannesin elokuvajuhlien punaisella matolla ja vuosien saatossa hän on meikannut monia kuuluisia maailmantähtiä, joiden joukkoon mahtuu jopa Monacon prinsessa Charlene.

Syksyn limited edition -kokoelmassa avaintuotteita on neljä: luomiväripaletti, jossa on hailakkaa roosaa, minttua, harmaata ja mustaa, ruusuisen nude-sävyinen huulikynä, hohdevoide sekä tuo turkoosi ripsiväri. Näitä tuotteita käytettiin siis myös minun meikissäni, joka näkyy jutun kuvissa. Jos haluat kurkata tarkemmin, miten meikki syntyi Riian käsittelyssä, Instagramin hightlights-videoista löytyy story, jossa näkyy hieman tekovaiheita.

dr hauschka

Luomivärisävyistä meikissä käytettiin kaikkia paitsi roosaa, ja ripsien tyveen tehtiin rajaus mustalla meikkikynällä. Tällä Deep Infinity luomiväripaletilla pystyy loihtimaan aika monenlaisiakin meikkejä hyvin luonnollisesta oikein vahvaan iltameikkiin – viime viikolla olin uudelleen Dr. Hauschkan meikkimallina ja tuolloin tällä samalla paletilla taiottiin minulle ihan kunnollinen smoky eyes -look.

Deep Infinity Illuminating Fluid -hohdevoiteen purnukka ei näy näissä kuvissa, mutta se on siis ihana tuote, jolla saa loihdittua ekstrahehkua ja kuulautta juuri niihin kohtiin kasvoilla, kun sitä sattuu kaipaamaan: poskipäille, kulmaluille, jne. Hohdevoidetta voi myös halutessaan sekoittaa pisaran meikkivoiteen sekaan, jolloin koko kasvot saavat hieman kuulasta hehkua.

dr hauschka

Turkoosi Deep Infinity Volume Mascara on todellinen meikkipussin säväyttäjä, jolla voi joko piristää hyvin luonnollista meikkityyliä tai antaa hauskan loppusilauksen voimakkaammalle iltameikille. Jos kaipaa sävyä vain pikkuisen, voi turkoosia väriä harjata ripsien kärkiin myös mustan mascaran jälkeen. Vahvemman efektin saa kuitenkin käyttämällä turkoosia sävyä yksinään koko ripsissä kuten minulla näissä kuvissa. Tykästyin kokeilujen myötä ripsiväriin kovasti ja tulen varmasti käyttämään itseksenikin!

Myös Deep Infinity -kokoelman huulikynä on jäänyt jo luottotuotteeksi laukkuun, kun huulet kaipaavat häivähdyksen sävyä. Luonnollinen hieman vanhaan roosaan taittava nude-sävy antaa huulille kauniin mutta kevyen mattavärin. Värin koostumus on ihanan kermainen, eikä jätä huulia ollenkaan kuiviksi kuten kynämuodossa olevat punat usein.

Mitäs pidätte tästä vähän erilaisesta syksyisestä meikkityylistä? Innostuiko joku teistä tuosta turkoosista ripsiväristä? Dr. Hauschkan meikkiuutuudet ovat nyt saatavilla valikoiduissa Sokos-myymälöissä ja tulevat muutaman viikon sisään myyntiin myös Helsingin, Jumbon ja Tampereen Stockmanneilla sekä osalla Dr. Hauschka -kosmetologeista.

dr hauschka dr hauschka dr hauschka dr hauschka

Photos: Mona Nieminen & Jenni Rotonen

Related posts

13/09/18

Nanson uudet syystuulet: villakangastakkeja ja ihania neuleita

23 26

KAUPALLINEN KAMPANJA: NANSO

Etsiskeletkö syksyksi takkia tai lämpöistä neuletta? Nyt kannattaa jäädä kuulolle! Olen ollut todella iloinen siitä kehityssuunnasta, mikä kotimaisella Nansolla on ollut viime vuosina sen jälkeen, kun suunnittelutiimin puikkoihin loikkasi konkarisuunnittelija Noora Niinikoski. Niinikosken johdolla trikoovaatteistaan tutulla Nansolla on ollut rohkeutta uudistu ja päivittää kokoelmaansa nykypäivään. Olin jo todella innoissani, kun pari vuotta sitten printti-ilottelusta tunnettu mallisto täydentyi entistä laajemmalla valikoimalla yksivärisiä vaatteita ja perinteinen trikoo sai rinnalleen villaneuleita ja puuvillavaatteita. Tämän syksyn ilahduttava Nanso-yllätys ovat syksyiset takit, joiden joukossa on muun muassa villakangasta.

Pidän todella paljon Nanson uudesta selkeämmästä linjasta. Myönnän, että viitisen vuotta sitten Nanso oli minun ajatuksissani merkki, jonka valikoimasta en olisi löytänyt itselleni juuri mitään. Ja veikkaan, että monella kaltaisellani minimalismista ja linjakkuudesta inspiroituvalla ja materiaalitietoisella pukeutujalla tilanne oli samankaltainen. Tuen mielelläni suomalaista merkkiä, joten on siis ollut todellinen ilo huomata, että brändiuudistus on ollut näin onnistunut. Katson Nansoa nykyään aivan toisin silmin ja tänä päivänä se on esimerkiksi t-paitojen suhteen yksi luottomerkeistäni.

Tänä syksynä Nanson kokoelman kiinnostavin uutuus ovat takit, joiden joukosta löytyy täydellisten t-paitojen ohella ainesta klassikoiksi. Noora Niinikosken ajatuksena on ollut tuoda mallistoon nimenomaan sellaisia rentoja, laadukkaita ja ajattomia vaatekaapin perustuotteita, joissa olisi kuitenkin jokin ajankohtainen twist. Hän haluaa suunnitella helposti lähestyttäviä vaatteita, jotka ovat hintatasoltaan silti monen saavutettavissa.

Ihastuin itse ensisilmäyksellä yksinkertaiseen vuorittomaan Ylle-villakangastakkiin, joka on aivan omiaan koleammille syyspäiville ja leutoihin talviolosuhteisiin. Tyylikkään klassinen malli, huoliteltu ilme sekä materiaalin tuntu herättävät välittömän mielikuvan laadusta – jos en tietäisi paremmin, arvelisin takin olevan varmaankin jonkun italialaisen muotitalon kokoelmaa. Tummanvihreän sävyn lisäksi tätä takkia on saatavilla myös mustana.

Toinen syyskokoelmassa huomioni herättänyt takki on hauska yhdistelmä trenssiä ja parkaa. Vettähylkivästä materiaalista valmistettu takki on ihan omiaan syyssäihin: ei haittaa, vaikka sade yllättäisi, mutta silti kivannäköinen takki ei ole mitenkään alleviivatusti sadevaate. Parkatakeille tyypillistä kiristysnyöriä säätämällä takin ilme muuttuu täysin. Itse tykkään siitä juuri tuolla tavoin vähän kiristettynä, jolloin myös selkäpuolen trenssiä muistuttava leikkaus pääsee kauniisti esille.

Takkeja on nyt tosiaan mukana mallistossa ensimmäistä kertaa todella pitkään aikaan ja samalla linjalla jatketaan myös kevääseen, jolloin luvassa on uusia keväisempiä malleja. Nansolta vinkattiin, että takkeja on selvästi Nanson asiakaskunnassa odoteltu innolla ja kova kysyntä on heti ensimetreillä jo yllättänyt, joten jos siis himoitset jompaa kumpaa näistä takeista vaatekaappiisin, niin kannattanee toimia aika nopeasti.

Takkien lisäksi poimin näihin inspiskuviin mukaan myös neuleita. Vaaleanpunainen Villis-poolo on raikas piristys tumman talvitakin kaveriksi, mutta samaa puseroa on saatavilla myös mustana ja kirkkaanpunaisena. Nansolta paljastettiin, että Villis-neulesarja on koko kaksivuotisen olemassaolonsa ajan ollut hurjan suosittu ja on jatkuvasti verkkokaupassa kaikkein myydyin tuotesarja. Laadukkaan sarjan neuleet ovat myös omiaan vaatekaapin kulmakiviksi ja niistä on aina saatavilla klassisia perusvärejä mutta myös jokin vähän trendikkäämpi sävy kuten nyt tässä syyskokoelmassa tuovaaleanpunainen. Erityistä kiitosta Villis-neuleet ovat saaneet miellyttävästä materiaalistaan, jossa on 55% merinovillaa ja 45% puuvillaa. Vinkiksi annan poolon pukemiseen, että kauluksen voi muuten oman maun mukaan kääräistä joko kaksin tai kolminkerroin, minkä avulla myös sen korkeutta voi itse muokata omaan tyyliin sopivammaksi.

Toinen neulesuosikkini syyskokoelmasta on ryhdikkäästä puuvillaneuloksesta valmistettu hailakan harmaa Milano-pusero, jonka malli on kivalla tavalla vähän lyhyempi ja neliskanttinen. Neuletta on saatavilla myös mustana Tällä kertaa puin neuleet paksujen leggingsien pariksi, mutta nämä näyttäisivät molemmat varmasti tosi hyvältä myös farkkujen kanssa. Vinkkaan myös leggingseistä sen verran, että jos lahkeet tuntuvat liian pitkiltä, niitä voi ovelasti kääntää lahkeen sisäpuolelle ja mitan saa helposti tuunattua itselleen sopivan pituiseksi. Materiaali on nimittäin sopivan napakka, joten ne pysyvät hyvin käännettyinä vauhdikkaammassakin menossa.

Noora Niinikoski on jossain haastattelussa sanonut vuosia sitten, että haluaa Nanson uuden tyylin olevan rauhallinen, hienostunut, rento ja pohjoinen. Minusta tavoitteessa on onnistuttu hienosti ja erityisen mukavaa on ollut huomata, että tätä päämäärää kohti kuljetaan ja lähestytään varmoin askelein mallisto toisensa perään. Parissa vuodessa on tultu pitkä matka enkä monesta tämän syysmallistonvaatteesta päällepäin osaisi kuuna päivänä arvata, että tuotelapussa lukee Nanso. Minusta se on tällä hetkellä pelkästään hyvä asia ja kertoo siitä, että Nanso on kyennyt todella uudistumaan. Ehkäpä parin vuoden päästä osaan jo kauniin ja rennon klassisen villakangastakin nähdessäni epäillä heti sitä Nansoksi ja marssin automaattisesti vaatekaapin toimivia perusklassikoita metsästäessäni Nansolle. Siinä on tavoitetta!

Miltäs nämä syksyiset takit ja neuleet teistä vaikuttavat? Löytyikö kuvista jo jokin oma suosikki? Vinkkaan tässä samalla, että tällä viikolla Nanson myymälöissä on tänään torstaista lauantaihin astikanta-asiakaspäivät, jolloin kanta-asiakkaiksi rekisteröityneet saavat kaikista tuotteista -25% hintaedunVerkkokaupassa edun saavat kaikki rekisteröityneet käyttäjät tästä päivästä sunnuntaihin asti. Etu koskee siis kaikkia tuotteita, PAITSI harmillisesti juuri näitä ihania takkeja, joista tosiaan monella paikkakunnalla viedään jo viimeisiä. Nyt on kuitenkin suorastaan oivallinen tilaisuus hankkia itselle vaikkapa se täydellinen t-paita tai ihana syysneule hiukan normaalihintaa edullisemmin.

Photos: Annika Ollila

Related posts

8/09/18

Jäähyväiset kesälle

33

Eikö ole hassua, kuinka keväällä +15 astetta tuntuu suorastaan kesältä? Niin lämpimältä, että tekee mieli riisua takki ja heilua auringossa paitahihasillaan. Lämpimän kesän jälkeen puolestaan +20 saa vetämään pitkähihaisen ylle ja vilunväristukset vilistämään selkäpiissä. Kaikki on suhteellista. Ja on hämmästyttävää, miten nopeasti sitä tottuu vallitseviin olosuhteisiin, oli kyse sitten lämpötilasta tai jostain ihan muusta.

Tällä hetkellä on sellainen olo, että seilaan vähän kuin jossakin välitilassa monenkin asian suhteen. Vaikka näiden kuvien nappaamisesta ei ole edes kovin kauan, ne tuntuvat olevan kuin ihan jostain toisesta maailmasta. Tällä hetkellä mielessä siintävät jo villapipot ja kaulahuivit ja ensi viikolla Flow-festareistakin on jo kuukausi. Mihin nämä viikot oikein häviävät?

Näissä Jere Viinikaisen ikuistamissa otoksissa näkyy heijastus menneestä kesästä ja helteisen kesäillan tunnelmaa täällä kotoisassa Helsingissä. Postauksen lievästi sanottuna liioiteltu ensimmäinen kuva on yksi kaikkien aikojen lempparikuvistani – hassu asento tekee koko kuvasta vähän jotenkin surrealistisen, kuin olisin vain kiiltokuva liimattuna tuttuun maisemaan.

Näissä kuvissa päälläni on oman vaatekaappini uskollisia lemppareita ja rakkaita aarteita: Samujin kaunis merenvihreä silkkimekko, joka tuntuu sopivan melkein mihin tahansa elämän hetkeen, Berliinistä löytynyt turkoosi vintage-huitula sekä Samujin valkoinen silkkimekko, johon ihastuin lookbook-kuvissa ja jonka ainokaiseksi jääneen mallikappaleen onnistuin ostamaan omakseni, kun mekko ei lopulta päätynytkään tuotantoon asti. Jalkaan pääsivät tämän kesän ykkössandaalit Terhi Pölkiltä sekä monivuotiset lempparini ATP Atelierilta (molemmat saatu blogin kautta) ja päässä KN Collectionin hattuja, tottakai.

Jäähyväisten sanominen kesälle on hitusen helpompaa, kun on takataskussa liuta muistoja menneistä kuukausista niin valokuvien muodossa kuin omissa mielikuvissakin. Ehkä näiden avulla on helpompi sitten pimeimmän talvenkin keskellä muistaa, että kesä tulee vielä joskus taas.

Photos: Jere Viinikainen

Related posts