15/02/17

Astetta parempi arkiherkku: uunijuurekset feta-juustolla

15 53

Kaupallinen yhteistyö: Asennemedia & Arla Apetina

Mitäs sitä taas söisi? Olen niitä ihmisiä, jotka kyllä osaavat laittaa ruokaa, jos vain viitsivät, mutta kiireisessä arjessa sitä ei jaksaisi nähdä ihan kamalasti vaivaa ruoan eteen – varsinkaan, jos kokkailee vain itselleen. Tästä syystä tykkään erityisesti sellaisista ruoista, jotka kypsyvät joko tosi nopeasti tai vaihtoehtoisesti itsekseen ilman sen suurempaa vahtimista, hämmentelyä ja kikkailua.

Olen itse syönyt jo vuosia kasvispainotteisesti ja varsinkin kotona tulee syötyä oikeastaan pelkkää kasvisruokaa. Viime vuonna vähensin ruokavaliossani myös maitotuotteiden käyttöä, oikeastaan ainoat maitopohjaiset heikkouteni ovat juustot ja jäätelö (sekä joskus ulkomailla sitruunajogurtti). Nyt kun kasvisruokabuumi jyllää kuumimmillaan, olen kuullut usein, että moni kokee kasvisruoan tekemisen vaikeaksi. Ettei oikein tiedetä, mitä tehdä, kun ei olla totuttu valmistamaan ruokaa ilman lihaa. Itse asiassa maistuvan kasvispöperön tekeminen on ihan älyttömän helppoa ja tässä tulee yksi arki-iltojeni lempiherkku: feta-juustolla ja rosmariinilla tuunatut uunijuurekset.

Pidän erityisesti uuniruoista, koska ne ovat niin helppoja valmistaa. Ja hivenen rapsakka pinta miellyttää meikäläisen makunystyröitä myös – ja uunissahan sellainen syntyy helposti. Uunijuurekset ovat varmasti kaikille tuttu ruoka ja itsekin olen kokkaillut niitä vuosikaudet, mutta vasta viime syksynä keksin kaverin vinkistä höystää niitä fetajuustolla. Rehellisesti sanottuna minulle ei ollut koskaan tullut edes mieleen kokeilla tällaista yhdistelmää, saati kokeilla fetaa uunissa paistettuna. Mutta hitsi vie, se vei kielen mennessään. Uunijuurekset eivät ole tämän kikan jälkeen enää olleet entisensä! Miten niin pieni juttu voikin tehdä niin valtaisan eron? Joskus ne parhaat niksit arkisten ruokien piristykseksi ovat maailman yksinkertaisimpia.

Olen itse vähän vaihdellut tilanteen, fiiliksen sekä jääkaapin sisällön mukaan sitä, mitä uunivuoassani kulloinkin paistuu ja oikeammin meikäläisen versiota pitäisikin kutsua uunikasviksiksi, koska seassa on juuresten lisäksi muutakin. Tällä kertaa heitin vuokaan bataattia, perunaa, sipulia, parsakaalia, ruusukaalia, paprikaa ja vihreitä papuja. Mutta voisipa sekaan sujauttaa myös porkkanaa, palsternakkaa, lanttua, valkosipulia ja vaikka kukkakaaliakin. Tämä on juuri niitä kivalla tavalla rentoja reseptejä, joita voi muokkailla oman mielensä ja makunsa mukaan eli vuokaan vain omia lempparijuureksia ja -kasviksia! Ja päälle öljyä, rosmariinia, suolaa, pippuria ja paketti Arla Apetina -juustoa murusteltuna.

Tämän maailman helpoimman herkun valmistamiseen et oikeastaan tarvitse edes vuokaa, vaan uunipelti ja leivinpaperikin riittävät. Pellillä kasvikset kypsyvät hiukan vuokaa nopeammin. Sopivan määrän kasviksia voi arvioida tilanteen, syöjien määrän ja nälän mukaan – siksi en laittanut reseptiin mukaan lukuja lainkaan.

Uunijuurekset feta-juustolla

bataattia

perunaa

sipulia

parsakaalia

paprikaa

ruusukaalia

vihreitä papuja

Arla Apetina Classic -juustoa

rosmariinia

öljyä

suolaa

pippuria

Laita uuni kuumenemaan 225 asteeseen. Huuhtele ja leikkaa bataatti, perunat, paprika ja parsakaali pieniksi paloiksi. Kuori ja paloittele sipuli sekä huuhtele pavut. Kuori ruusukaaleista muutama päällimmäinen kerros ja leikkaa kannat pois.

Levitä kasvikset vuokaan tai pellille leivinpaperin päälle. Lorauta päälle kunnolla öljyä ja sekoita hiukan niin, että kasvikset saavat kevyen öljykylvyn. Rouhi sekaan suolaa ja pippuria sekä ripottele joukkoon tuoretta rosmariinia. Murustele fetajuusto juuresten päälle ja laita vuoka/pelti uuniin kypsymään noin tunniksi. (Jos sinulla on kiertoilmauuni, käytä sitä.) Nauti, kun juurekset ovat pehmenneet uunissa ja fetajuusto on hieman ruskistunut reunoilta.

Jos kaipaat lisää ruokainspistä arkipäivien piristykseksi, niin myös Artulla ja Henriikalla on jaossa omilla tonteillaan pari herkullista reseptiä. :)

Photos: Jenni Rotonen / Pupulandia

Related posts

29/01/17

Brunssi for dummies

12 47

Yhteistyössä Asennemedia & GoGreen

Rakastan yhteisiä aamupala- ja brunssihetkiä ystävien kanssa, mutta kuten olen monet kerrat aiemminkin todennut, en ole varsinaisesti mikään kodin hengetär. Mieluiten nautin siis brunssini ravintolan pöydässä mukavasti istuen tai jonkun ystävän valmistamana. Minulle on siis melkoinen itseni ylittäminen, että taion kotikeittiössäni yhtikäs mitään. Nyt kuitenkin loikkasin ulos mukavuusalueeltani ja päätin kokeilla uutta aluevaltausta. En ollut nimittäin nähnyt rakasta ystävääni aikoihin ja kun sovimme treffit aamupäiväksi, ajattelin loihtia hänelle brunssiherkut pöytään ihan omin pikku-kätösin.

Keittiössäni syntyi brunssiherkkuina tällä kertaa smoothieita, quinoasalaattia, siemennäkkäreitä, guacamolea ja chiapuuroa – kyllä siinä oli kahdelle hengelle syötävää enemmän kuin tarpeeksi. Hauskaa tässä brunssikattauksessa oli se, että peräti kolmea noista herkuista tein vasta ensimmäistä kertaa. Kaikkien pöydän antimien valmistus oli kuitenkin niin helppoa, että ei tuottanut minkäänlaista päänvaivaa edes ensikertalaiselle. Voin siis suositella muillekin laiskoille kotikokeille, että tässä on varsinainen brunssi for dummies – kuka tahansa onnistuu! Ja mikä parasta, kaikki oli ihan todella herkullista.

Syömme molemmat ystäväni kanssa kasvispainotteisesti ja suosimme kasvikunnan vaihtoehtoja aina, kun se on luontevaa. Koko brunssista tuli itse asiassa lopulta ihan täysin vegaaninen ja gluteeniton, joten tämän herkutteluhetken reseptit sopivat siis kenelle tahansa.

Inspiraationani brunssihetken resepteihin toimi tällä kertaa kasvikunnan tuotteita valmistava GoGreen, jolta olin saanut hiljattain muhkean paketin ruoanlaittoaineksia testattavaksi. Muutamia GoGreenin tuotteita löytyi kaapistani jo ennestäänkin, mutta tämän brunssituokion myötä tulin kokeilleeksi myös joitakin ihan uusia tuttavuuksia.

Tykkään kovasti GoGreenin filosofiasta, joka haluaa kannustaa terveellisempään ja “vihreämpään” syömiseen herkullisten matalan kynnyksen vinkkien ja helppojen ohjeiden kautta. Olkoon tämä meikäläisen brunssi for dummies esimerkki siitä, että kasvikunnan tuotteisiin nojaavan kokkaamisen ei tarvitse olla vaikeaa tai sen takia ei tarvitse tinkiä mausta tai yhtään mistään muustakaan. Todennäköisesti näiden reseptien herkkuja popsiva ei tule edes ajatelleeksi ruoan olevan vegaanista (tai gluteenitonta) – ja silloin on minusta onnistuttu!

Omat reseptini on bongailtu vähän sieltä sun täältä ja muokattu omaan makuun ja kaappien antimiin sopiviksi, mutta vinkkinä mainittakoon, että tuolla GoGreenin nettisivuilla on ihan valtava määrä kaikenlaisia herkullisia ruokaohjeita myös jaossa. Mutta tässä siis muutama mainio ja helppo resepti niin oman elämänsä huippukokeille kuin heillekin, jotka eivät koe keittiössä olevansa kaikkein omimmalla mukavuusalueellaan.

Olen maistellut muiden valmistamana monenlaisia siemennäkkäreitä ja tästä nimenomaisesta reseptistä on todettava, että sillä tehdyt näkkärit ovat parhaita, mitä minä olen kokeillut. Vaikka itse sanonkin. Tämä on peräti niin hyvää, ettei välttämättä tarvitsisi edes päälleen mitään levitettä. Ja se on kuulkaa paljon sanottu se! Mutta kokeile silti tuon ihanan guacamolen kanssa – NAM. Näkkäri on maailman helpoin valmistaa itse kotona, eikä vie paljon aikaa. Seoksen tekemiseen ja esivalmisteluihin menee ehkä max. 10 minuuttia ja sen jälkeen näkkäri valmistuu itsekseen uunissa tunnin verran.

MAAILMAN MAISTUVIN SIEMENNÄKKÄRI

(gluteeniton, vegaaninen)

2 dl maissijauhoja

1 dl GoGreen paahdettuja auringonkukansiemeniä

½ dl GoGreen pellavansiemeniä

½ dl GoGreen sesaminsiemeniä

½ dl GoGreen hampunsiemeniä

2½ dl kiehuvaa vettä

½ dl öljyä

suolaa

Tällä ohjeella näkkäriä syntyy yksi uuninpellillinen. Laita uuni lämpenemään 150 asteeseen. Sekoita kaikki kuivat ainekset kulhossa (voit käyttää vähän kukkuraisia mittoja siementen kanssa). Kaada kiehuva vesi ja öljy kulhoon ja sekoita lusikalla tasaiseksi massaksi.

Kaada seos pellille leivinpaperin päälle. Laita käsi muovipussiin (esim. ohut pakastepussi) ja tasoita taikina mahdollisimman ohueksi ja tasaiseksi. Massan pitäisi peittää suunnilleen koko pelti. Sirottele lopuksi suolaa taikinan päälle.

Leikkaa taikina ennen uuniin laittamista veitsellä sopivan kokoisiksi paloiksi. Voit halutessasi myös jättää taikinan kokonaiseksi, jolloin valmiista näkkileivästä voi murtaa paloja.

Paista näkkäriä uunissa noin tunti ja anna sen jälkeen jäähtyä ennen syömistä.

Guacamolesta on olemassa vaikka millaisia variaatioita, mutta perusainekset ovat aina samat. Olen jättänyt omastani pois korianterin, koska en voi sietää sen makua (saippua!), mutta sitä voi toki halutessaan lisätä joukkoon. Suosittelen kuitenkin vahvasti pitämään sipulin osana reseptiä, koska se todella antaa kokonaisuudelle oman pikantin lisänsä.

HELPPO JA HERKULLINEN GUACAMOLE

(gluteeniton, vegaaninen)

5 avokadoa

½ sipuli

6-7 kirsikkatomaattia (tai 2 tomaattia)

½ chilipaprika

1 valkosipulin kynsi

½ limen mehu

1 tl cayennepippuria

suolaa

Pilko sipuli, valkosipuli ja tomaatit pieniksi paloiksi isoon kulhoon. Poista chilistä siemenet ja hienonna se muiden ainesten joukkoon. Kuori avokadot (määrää voi muokata oman maun mukaan), poista kivet (mutta älä heitä niitä vielä pois) ja lisää kulhoon. Murskaa avokadot haarukalla ja hämmennä ainekset keskenään massaksi. Purista sekaan puolikkaan limen mehu ja lisää pippuri sekä suolaa oman maun mukaan.

Jos guacamolea jää yli seuraavaan käyttökertaan, sujauta sekaan muutama avokadon kivi. Ne estävät, ettei seos muutu ruskeaksi

Olen itse hurjan huono syömään heti aamulla herättyäni mitään, joten luottoaamiaiseni on usein smoothie, jossa saa näppärästi nestemäisessä muodossa mahansa täyteen vitamiineja ja kaikkea terveellistä. Oma lempparini on yksinkertainen banaani-mansikka-smoothie, josta olen tehnyt maidottoman version mantelimaidolla ja soija- tai kaurajogurtilla. Joskus lisään sekaan myös ruokalusikallisen tai pari riisiproteiinia.

MANSIKKAINEN AAMUPALA-SMOOTHIE

(gluteeniton, vegaaninen)

1 iso banaani tai 2 pientä

pakastemansikoita

1 dl kaura- tai soijajogurttia

2 dl GoGreen mantelimaitoa

(1 rkl marjajauhetta, esimerkiksi mustaherukka)

Tällä ohjeella syntyy smoothieta noin puoli litraa. Tarvitset valmistukseen blenderin.

Kuori banaanit ja lisää ne mitta-astiaan. Heitä sekaan sen verran pakastemansikoita, että kulhoon mahtuu vielä loraus jogurttia ja mantelimaitoa. Halutessasi voit vielä lisätä sekaan esimerkiksi marjajauhetta, proteiinijauhetta tai jotakin muuta oman maun mukaan. Sekoita juoma blenderissä ja nauti kylmänä.

Quinoa on näppärä raaka-aine, joka on viime vuosina noussut pinnalle riisin ja couscousin helppona ja maukkaana korvaajana, mutta myös erityisesti rikkaiden ravintoaineidensa takia. Riisin tapaan keittämällä nopeasti valmistuvasta quinoasta voi loihtia helposti vaikka tällaisen salaatin, joka toimii sekä sellaisenaan, että jonkun muun ruoan lisukkeena.

HERKULLINEN QUINOA-SALAATTI

(gluteeniton, vegaaninen)

1dl GoGreen quinoaa

vettä

½ sipuli

½ paprika

pieni pala kurkkua

½ pkt GoGreen kikherneitä

1 avokado

½ limen mehu

öljyä

suolaa

pippuria

Pane vesi kiehumaan. Huuhtele ensin quinoa siivilässä, lisää keitinveteen suolaa ja kaada quinoa veteen kypsymään 15 minuutiksi. Paloittele sipuli ja paprika ja paista niitä hetki pannulla öljyssä, kunnes sipuli on kunnolla kuullottunut.

Pilko kurkku ja avokado pieniksi paloiksi ja laita ne salaattikulhoon. Lisää sekaan kypsä quinoa, paahdettu sipuli ja paprika sekä kikherneet ja sekoita. Purista joukkoon puolikkaan limen mehu ja mausta suolalla ja pippurilla. Voit halutessasi lisätä sekaan myös tuoretta pinaattia sekä erilaisia siemeniä.

Chia-siemenet ovat mainio gluteeniton ja täyttävä vaihtoehto aamupuurolle. Nesteen kanssa hyytelömäiseksi massaksi turpoava chia ei itsessään maistu juuri miltään, mutta marjojen ja hedelmien kera siitä saa loihdittua maukkaan välipalan tai aamiaisherkun.

MARJAISA CHIA-PUURO

(gluteeniton, vegaaninen)

½ dl GoGreen chia-siemeniä

2,5 dl GoGreen mantelimaitoa

½-1 rkl marjajauhetta (esim. mustaherukka)

kuivattuja viikunoita

tuoreita mustikoita ja vadelmia

GoGreen hampunsiemeniä

GoGreen sesaminsiemeniä

GoGreen pellavansiemeniä

Mittaa chia-siemenet kulhoon, lisää joukkoon marjajauhe sekä mantelimaito ja hämmennä. Laita jääkaappiin hautumaan vähintään kahdeksi tunniksi. Kun chia-siemenet ovat turvonneet puuroksi, pilko sekaan kuivattua viikunaa (noin 5-6 kappaletta) sekä tuoreita marjoja ja sekoita. Vinkki: viikunoiden paloittelu onnistuu helpoimmin ja nopeimmin saksilla. Koristele lopuksi tuoreilla marjoilla ja siemenillä.

Photos: Jenni Rotonen / Pupulandia

Related posts

11/01/17

84% naisista ei ole tyytyväinen painoonsa

23 66 vaakakapina-b

Yhteistyössä Vaakakapina

Tiesitkö, että peräti 85% naisista kokee syyllisyyttä syömisestään? Tai että joka neljäs nainen on ajatellut jo alle 17-vuotiaana, että hänen pitäisi laihduttaa? Kuuntelin jokseenkin järkyttyneenä näitä tilastoja aiemmin tällä viikolla, kun osallistuin Vaakakapinan järjestämään tilaisuuteen, missä käytiin läpi koko projektin ideaa sekä näitä Taloustutkimuksella teetetyn kyselytutkimuksen tuloksia. Ne olivat osin aika surullista kuultavaa. Tilaisuudessa nousi esiin myös muita mielenkiintoisia näkökulmia teemaan liittyen.

Vaikka en ole itse joutunut kamppailemaan painoni kanssa, olen pohdiskellut täällä blogissa paljon kehonkuvaan ja itsetuntoon liittyviä juttuja. Hyvä olo alkaa ensisijaisesti siitä, että pystyy näkemään itsensä lempeydellä, hyväksyen ja ymmärtäen – ei vikoja ja puutteita etsien. Ja koska aihe on minulle tärkeä, lähdin mukaan kampanjan sanansaattajaksi, koska nyt ollaan minusta todella tärkeällä ja hyvällä asialla.

Kerroinkin jo vähän viime viikolla Vaakakapinan filosofiasta ja nyt olisi tarkoituksena purkaa vähän tällä viikolla julkaistuja tutkimustuloksia aiheeseen liittyen. Pähkinänkuoressa Vaakakapinan tavoitteena on mullistaa koko se tapa, miten lihavuudesta puhutaan ja millaisia ratkaisuja painonpudotukseen tarjotaan. Projektissa halutaan penkoa kliseitä ja myyttejä laihtumisen ja laihduttamisen ympäriltä sekä tuoda uudenlaista näkökulmaa koko paino- ja hyvinvointiteeman käsittelyyn. Mutta ennen kaikkea Vaakakapinan tarkoitus on auttaa ihmisiä löytämään hyvä olo itsestään juuri nyt, vaa’an lukemista riippumatta. Elämä ja onnellisuus ovat tässä ja nyt, eivätkä vasta sitten, kun olet ihannepainossasi.

vaakakapina-d

Suomessa puhutaan valtavasti ylipainosta ja sen aiheuttamista terveysongelmista, mutta tuntuu, että keskustelu kiertää aina sitä samaa kehää: painotetaan itsekuria ja toistellaan “syö oikein ja liiku enemmän” -mantraa. Kuten maanantain tilaisuudessa ravitsemusasiantuntija Patrick Borg kuitenkin totesi, niin vaikka oikeaoppisen syömisen kuvittelisi olevan kaikille tuttua ja selvää peruskauraa, näin ei todellakaan ole – ja senhän ihan käytäntökin osoittaa.

Kampanjan avulla pyritään kiinnittämään huomiota myös siihen, miten esimerkiksi terveydenhuollon ammattilaiset puhuvat ylipainosta ja miten he pystyvät tukemaan potilaitaan. Vaakakapinan alulle pannut toimittaja Jenny Lehtinen nosti keskusteluun esimerkkinä sen, kuinka häneltä on lääkärissä usein kyselty, onko hän miettinyt painonpudotusta ja kehotettu pudottamaan painoa. Totuus kuitenkin taitaa olla, että suurin osa ylipainoisista on yrittänyt pudottaa painoaan lukemattomia kertoja. Mitäpä jos asiaa lähestyttäisiinkin toisenlaisesta kulmasta: “Oletko yrittänyt pudottaa painoa? Oletko toistuvasti epäonnistunut näissä yrityksissä? Miten voisin auttaa sinua?” Painonpudotuksesta puhutaan, mutta harva saa konkreettisia vinkkejä, miten lähteä liikkeelle tai miten päästä pysyviin tuloksiin. Siitä ovat kuitenkin sekä asiantuntijat että tuoreimmat tieteelliset tutkimukset yhtä mieltä, että syyllistäminen, ihmedieetit, laihdutuskuurit ja muut vippaskonstit eivät painonpudotuksessa toimi.

Juttelin tilaisuudessa painonsa kanssa lapsuudesta lähtien jojoilleen ystäväni kanssa ja hän kommentoi oman kehonkuvan ja onnellisuuden välistä suhdetta kiinnostavasti. Kun tapasin ystäväni ensi kertaa, hän oli hoikka tyttö – nyt kiloja on rutkasti enemmän. Silti hän kertoi tuntevansa nyt itsensä paljon onnellisemmaksi kuin tuolloin vuosia sitten.

Kun laihduttaminen kumpusi perustavanlaatuisesta tyytymättömyydestä itseen, ei hoikistunut vartalo tuonut yhtään sen parempaa oloa, kun varsinainen ongelma oli korvien välissä. Ystäväni näki edelleen peilissä pelkkiä vikoja ja puutteita. Nyt vuosien terapian jälkeen hän kertoi tuntevansa olonsa onnellisemmaksi kuin koskaan ennen, vaikka elopainoa onkin rutkasti enemmän kuin silloin vuosia sitten tavatessamme. Siitähän hyvinvoinnissa viime kädessä on kyse, että ihminen voi hyvin omana itsenään ja arvostaa itseään. Ja jos painonpudotustavoitteita on, onnistuminen lähtee varmemmin juuri sieltä itsearvostuksesta ja halusta tehdä itselle hyviä tekoja myös terveyden näkökulmasta.

vaakakapina-a

Ylen Vaakakapina -projektin taustaksi haluttiin siis teettää kattava kysely suomalaisten laihdutuskokemuksista, -asenteista sekä -motivaatiosta. Tutkimuksella haluttiin selvittää, kuinka yleisiä laihtumistoiveet ovat eri ikäryhmissä ja sukupuolten välillä, mistä laihtumistoiveet kumpuavat ja kuinka on toiveiden toteutumisen laita: onko onnistuttu, miksi tai miksi ei? Ketkä haluavat laihtua, millaisia syitä siihen on, mikä laihtumista estää? Taloustutkimuksen kanssa toteutettuun tutkimukseen vastasi kaiken kaikkiaan 1059 suomalaista ikähaarukassa 15-79v. ja tulokset olivat varsinkin naisten osalta aika karua luettavaa.

Ehkä hurjimpia tuloksia ovat juuri nämä, joita olen nostanut postauksen kuvitukseenkin. Kyselyn mukaan naiset tuntevat huomattavasti miehiä useammin syyllisyyttä syömisestä ja kaikkein eniten syömisestään tuntevat syyllisyydentuntoja alle 25-vuotiaat, joista monilla tuntemukset ovat jopa päivittäisiä. Ja mikä surullisinta, mitä nuorempana laihduttamista on ensimmäisen kerran ajatellut, sitä todennäköisemmin syöminen aiheuttaa syyllisyyttä myöhemmin elämässä vähintään viikoittain. Ja toisaalta taas, mitä useammin syömisestä tuntee syyllisyyttä, sitä todennäköisemmin pudotetut kilot palaavat. Päivittäin laihduttamista ajattelevilla paino saattaa jopa nousta laihdutusyrityksistä huolimatta. Homma ei siis nykyisellään selvästikään toimi.

vaakakapina-e

Olen miettinyt monesti, että meidän pitäisi kiinnittää ihan valtavan paljon enemmän huomiota siihen, miten aikuisina puhumme lasten edessä painosta ja ulkonäöstä – sekä omastamme että muiden. Millaista esimerkkiä näytämme vaikutusalttiille nuorille mielille? Aika karua kuultavaa oli myös, kun painonsa kanssa kamppaillut ystäväni kertoi, että hänelle oli ensimmäisen kerran huomautettu painosta kouluterveydenhoitajan vastaanotolla, kun hän oli vasta 10-vuotias. Sitä ennen hän ei ollut kuulemma koskaan sen kummemmin vielä edes ajatellut kehoaan tai painoaan. Sen jälkeen tilanne muuttui ja painon tarkkailusta ja laihdutusajatuksista tuli arkipäivää.

Tarvitseeko 10-vuotiaalle puhua painonhallinnasta? Aika monella saattaa lapsuusvuosina olla vähän pyöreyttä kehossa ja melko monella se myös karisee kasvuvaiheen myötä itsekseen ajan kanssa. Sen sijaan, että puhuttaisiin painosta, olisiko parempi miettiä yhdessä, millaista ruokaa syödään ja etsiä vaikkapa yhdessä sellaisia harrastuksia, jotka tukisivat positiivista kehitystä ilon kautta? Varsin monilla epäterve suhde omaan kehoon ja syömiseen tuntuu nimittäin saavan alkunsa nimenomaan jo lapsuus- ja nuoruusvuosina.

Odotan siis mielenkiinnolla, millaista keskustelua ja asennemuutosta Vaakakapinan avulla saadaan aikaan. Jos aihe kiinnostaa enemmän, niin lisätietoa löydät Vaakakapinan nettisivuilta sekä FB-sivulta. Lisäksi Jenny ja läskimyytinmurtajat -keskusteluryhmä Facebookissa tarjoaa vertaistukea ja keskustelumahdollisuuksia, mikäli aihe tuntuu itselle ajankohtaiselta. Olisi tosi kiinnostavaa kuulla, millaisia mietteitä teillä muilla heräsi näiden esimerkkien ja tutkimustulosten myötä.

vaakakapina-c

Tulokset perustuvat Vaakakapinan Taloustutkimus Oy:lla marras-joulukuussa 2016 teettämään kyselytutkimukseen.

Related posts

2/01/17

Uusi vuosi ja uusi laihdutuskuuri?

4 94 vaakakapina1

Yhteistyössä Vaakakapina

Käsi ylös, kuinka moni teistä on joskus laihduttanut? Tai edes kokeillut jotakin ihmedieettiä? Tai jos nyt olet jotenkin onnistunut välttymään edellämainituilta itse, uskallan väittää, että tunnet siitä huolimatta useamman ihmisen, jotka ovat ikuisella laihdutuskuurilla, jojoilevat painonsa kanssa tai vähän väliä kokeilemassa jotakin uutta dieettiä.

Muistan ikuisesti, kun minun mielestäni jo valmiiksi hoikka ystäväni päätti kokeilla legendaarista kaalikeittodieettiä. Hän voi jo ensimmäisten päivien aikana varsin huonosti ja parin päivän kuluttua hän pyörtyi kotonaan. Kuulostaako terveelliseltä? Niinpä.

tauko2

Tammikuu ja vuodenvaihde on aina se aika vuodesta, kun lehtien kannet kirkuvat vinkkejä joulukilojen karistamiseen ja kuntosalit mainostavat tarjouksiaan uutta, urheilullisempaa elämäntapaa haikaileville. Terveemmän olon, paremman kunnon ja hyvinvoinnin tavoittelussa on aina positiivinen asia, kun se lähtee itsestä ja aidosti itseä kuunnellen. Syyllistävistä ajatuksista ja häpeästä ponnistava elämänmuutos tai salamaratkaisuja tarjoavat pikadieetit ovat kuitenkaan vain harvoin avain pysyvämpään elämänmuutokseen tai positiivisempaan kehonkuvaan.

Itse en ole koskaan sortunut kokeilemaan ihmedieettejä, mutta olen kyllä saanut osani bodyshamingista ja potenut ahdistusta epätäydellisestä kropastani. Siksi en epäröinyt hetkeäkään, kun minua pyydettiin mukaan Vaakakapinaan. Tämän kapinan kautta pyritään armollisempaan suhtautumiseen omaa itseä kohtaan ja halutaan kitkeä kaikenlainen inhottava painosta huomauttelu, syyllistäminen ja kiusaaminen. Vaakakapinan kantava ajatus on, että kestävä hyvinvointi alkaa mielestä ja itsensä hyväksymisestä – painonhallinta on vain prosessin sivutuote.

tauko2

Vaakakapinan johtajana ja keulakuvana toimii toimittaja Jenny Lehtinen, joka kyllästyi paitsi pikadieetteihin ja huonon fiiliksen potemiseen omasta vartalostaan, myös siihen tapaan, jolla lihavuudesta puhutaan sekä mediassa että terveydenhuollon parissa. Ja Vaakakapina pyrkii sekä muuttamaan asenneilmapiiriä, että tarjoamaan konkreettisia, armollisia neuvoja siihen, miten pysyvän muutoksen saavuttaminen on mahdollista. Mukana projektissa ovat asiantuntijoina myös ravintoasiantuntija Patrik Borg, psykologi Satu Lähteenkorva ja liikunta-asiantuntija Timo Haikarainen

Jos oikeasti haluat pudottaa painoa, ihmedieetit eivät ole ratkaisu. Painonhallinta ja laihtuminen alkavat pääsi sisäisestä muutoksesta, jonka ytimessä ovat itsesi hyväksyminen ja kestävät muutokset. Kun opettelet tykkäämään itsestäsi, haluat tehdä itsellesi hyviä asioita – ja siitähän hyvinvoinnissa on kyse. Sen takia Vaakakapina haluaa kannustaa tekemään sellaisia asioita, jotka oikeasti tuottavat nautintoa ja iloa.

Painonpudotuksessa on harvoin ohituskaistaa ja pikaratkaisuja, vaan pysyvä muutos syntyy hitaasti. Laihdutuskuurit epäonnistuvat asiantuntijoiden mukaan 80-90% todennäköisyydellä. Siksi ei ole mitään järkeä kiduttaa ja piiskata itseään näännyttämällä. Onnellisuus tulee aina ensin ja kilot seuraavat perässä – eikä toisinpäin. Hirmuisen moni kehoonsa tyytymätön sortuu “sitku”-ajatteluun, joka nojaa siihen, että kun paino- tai kroppatavoite on saavutettu, sitten voi viimein olla onnellinen ja elää haluamaansa elämää. Vaakakapina haluaa kannustaa ulos tästä ajattelusta ja siksi sen slogan kuuluukin: “Lopeta laihdutus, aloita elämä”. Onnellisuus ei katso kiloja, joten muista, että elämä tapahtuu tässä ja nyt.

tauko2

En itse ole koskaan kärsinyt ylipainosta, mutta sen sijaan olin nuoruusvuosinani luonnostaan aivan poikkeuksellisen pikkuruinen, kirjaimellisesti langanlaiha. Olin kasvuiässä ja söin kuin hevonen, mutta ruipeloon varteeni kilot eivät tarttuneet. Sen sijaan terveystiedon opettajani tarttui. Harjoittelimme terveystiedon tunnilla painoindeksin laskemista ja opettaja nöyryytti minua julkisesti pakottamalla minut kertomaan koko luokan edessä oman lukuni. Siinä sitä sitten joukolla kauhisteltiin, kuinka oppikirjan asteikon mukaan minun kuuluisi olla suunnilleen sairaalahoidossa. Tölväisy heitti vain lisää vettä myllyyn syömishäiriöepäilyille ja -syytöksille (täysin perättömille), joita sain kuulla ihan riittämiin liki päivittäin jo muutenkin.

Näin sitä oppi jo nuoresta pitäen, että oikein koskaan ei ole hyvä. Aina pitäisi olla hoikempi, pulskempi, muodokkaampi, pienempi, suurempi, pidempi, lyhyempi, sirompi, vahvempi, you name it. Kukaan ei säästy tältä myllytykseltä kokoon katsomatta. Totuus on, että painoindeksien kyttääminen, vaa’alla laukkaaminen, numeroiden mustavalkoinen tuijottelu, tiukkojen dieettien ehdoton noudattaminen, asioiden kieltäminen itseltä ja loputtomat vaatimukset tekevät viime kädessä hyvinvoinnille ja itsetunnolle vain hallaa. Ja sitä kautta ne myös ainoastaan hankaloittavat painonhallintaa, eivätkä suinkaan helpota sitä.

tauko2

Olin astumassa puntarille muutama viikko sitten, kun vaaka kieltäytyi näyttämästä minkäänlaista lukemaa. Vaihdoin patterinkin, mutta näyttö vain pysyi pimeänä – hajonnut oli, mokoma. Harmittelin, että pitänee lähteä hankkimaan uusi, kunnes seisahduin ajatukseni äärelle ja muutin mieleni. Mihin minä muka vaakaa tarvitsen?

Olen jo vuosia kokenut, että paras mittari hyvälle ololle on se, miltä kehossa tuntuu, ei se, mitä lukemaa vaaka näyttää. Ja itse asiassa koen oppineeni tutkailemaan kehoni tuntemuksia niinkin hyvin, etten oikeastaan tarvitsee vaakaa kertomaan minulle, paljonko painan. Yleensä osaan arvioida painoni oikein suunnilleen kilon tarkkuudella ilman puntariakin. Ja totuus on, että se vaa’an lukema ei kerro vielä yhtään mitään siitä, miten hyvä olo minulla on. Mikä voisikaan olla parempi alku Vaakakapinalle kuin se, että heivaa koko vaa’an tyystin elämästään.

tauko2

Tuntuu surulliselta, että omaa kehoa arvostetaan nykyään lähinnä sitä kautta, miltä se näyttää. Jokainen keho on oma ainutlaatuinen taideteoksensa, joka ansaitsee arvostusta. Olen vuosien varrella itse tehnyt töitä sen kanssa, että osaisin arvostaa omaa kroppaani ja koen, että arvostus alkaa ihan pienistä asioista. Miten puhut omasta kehostasi? Arvostaen, lempeydellä ja hyväksyen vai syyllistäen, haukkuen ja epäkohtia etsien. Myös minulla on päiviä, kun peilikuva ei tunnu ystävältä, mutta olen tehnyt tietoisen valinnan, etten hauku vartaloani. Mieleen piirtyy aivan erilainen kuva sen mukaan, miten itseään puhuttelee. Ei väheksytä itseä, eikä muita. <3

Painonhallintavallankumous käynnistyy nyt heti vuoden alussa ja projektin keskiössä toimii Facebook-yhteisö, jossa käydään vilkasta keskustelua onnistumisista ja matkan varrelle osuvista haasteista sekä jaetaan tietoa ja ihmisten omia tarinoita. lisäksi vuoden mittaiseen projektiin kuuluu 8-osainen, hyvinvoinnin ilmiöitä ja hyvinvointibisneksen nurjia puolia ravisuttava dokumenttisarja Jenny Plus, joka saa alkunsa ensi syksynä. Tämän tekstin myötä haluan kannustaa myös teitä muita olemaan lempeämpiä itsellenne ja liittymään mukaan positiivista kehonkuvaa välittävään Vaakakapinaan. Kuka on mukana?

vaaka-kapina1

 

Related posts