2/06/17

10 vinkkiä Barcelonan reissaajalle

6 58

Kaupallinen yhteistyö: ebookers

Viimeviikkoisella Barcelonan reissulla tuli nappailtua niin valtavasti kuvia, että niistä riittää jaettavaa varmaan vielä vaikka miten pitkäksi aikaa. Arki on viikossa ehtinyt imaista otteeseensa niin, että tuntuu kuin matkasta olisi jo paljon kauemmin, mutta käytännössä tosiaan vasta viikko sitten heräilin taas omasta sängystä reissun jälkeen ensimmäistä kertaa.

Matkani liittyi yhteistyöhön ebookersin kanssa ja he lähettivät minut sekä muutaman muun seikkailijan tutkimaan Barcelonaa kukin omasta näkövinkkelistämme. Olen matkustanut Barcelonaan niin monta kertaa aiemminkin, että kaikki ne pakolliset nähtävyydet on koluttu jo moneen otteeseen. Jätin siis tällä kertaa Parc Güellin ja Sagrada Familian surutta väliin ja keskityin tutkailemaan El Bornen pikkukujia, nauttimaan merellisistä rantatunnelmista sekä etsiskelemään kivoja ruokaelämyksiä.

Ebookers on varmasti teille monelle nimenä tuttu – onhan kyseessä yksi tunnetuimpia matkatoimistoja. Lentojen ja hotellien varaaminen onnistuu edelleen entiseen tapaan näppärästi netissä, mutta ebookersilla on nykyään myös mobiiliappi, jonka kautta reissusuunnitelmien tekeminen on helppoa kännykänkin välityksellä.

Ebookers-sovelluksella on helppo etsiskellä mieluisia vapaita hotelleja eri kriteereillä kuten sijainnin, tähtiluokituksen ja hinnan mukaan. Sovellus myös muistuttelee matkan varrella esimerkiksi lentojen aikatauluista ja tarjoaa tarvittavat tiedot esimerkiksi siitä, mistä terminaalista ja miltä portilta lentosi lähtee – aika kätevää! Kannattaa muuten myös muistaa ja huomioida reissuja varatessa, että pakettidiilinä lennot ja hotellin saa usein selvästi edullisemmin kuin erikseen ostettuna.

Kokosin teille tältä nimenomaiselta reissulta 10 vinkkiä kivoista ravintoloista ja kohteista, joita onnistuimme matkallamme löytämään – lämmin suositus näistä jokaiselle. :) Lisää Barcelonan matkavinkkejä ja reisskuvia löydätte laittamalla sivupalkin hakukenttään hakusanaksi Barcelona, sillä olen tehnyt paljon reissupostauksia myös aiemmilta matkoiltani.

Hotelli: Room Mate Gerard

Carrer d’Ausiàs Marc 34 (L’Eixample)

Meillä kävi melkoinen lottovoitto reissun hotellivalinnan kanssa. Valitsimme hotellin vähän lennosta kiireessä, emmekä oikeastaan tienneet siitä paljoakaan. Paikan päällä valinta osoittautui huikaisevan hyväksi! Kuvat eivät todellakaan tee oikeutta tälle hotellille – se on todellisuudessa erittäin paljon kauniimpi ja tyylikkäämpi. Room Mate Gerard on kivoimpia ja tyylikkäimpiä hotelleja, missä olen koskaan yöpynyt ja ylivoimaisesti kivoin, missä olen koskaan Barcelonassa majoittunut. Kaiken huipuksi perillä selvisi, että hotelli oli avattu vasta 10 päivää aiemmin, joten pääsimme testaamaan ihan uunituoretta tulokasta.

Hotellille on annettava kehuja paitsi todella tyylikkäästä miljööstä, myös aivan tolkuttoman hyvästä sijainnista. Käytännössä Plaça Catalunyan ja Riemukaaren väliin L’Eixamplessa sijoittuva hotelli oli sijainniltaan aivan täydellinen. Hotellilta pääsee kävellen mihin tahansa, mutta myös metroasema on korttelin päässä. Silti itse katu on rauhallinen ja huoneissa ikkunoiden äänieristys loistava, eli liikenteen melua ei huoneeseemme kantautunut oikeastaan lainkaan, vaikka saimme parvekkeellisen huoneen kadun puolelta. Erittäin isot lisäpisteet annamme paikalle myös maailman mukavimmasta henkilökunnasta – jo pelkästään heidän takiaan menisin uudelleen. Ja kirsikkana kakun päällä: hotellin katolla on ihana uima-altaalla varustettu terassi!

Aamupala / lounas: Café Bistro Petit Pot

Plaça d’Urquinaona 4 (L’Eixample)

Olen käynyt symppiksessä Café Petit Potissa kerran aiemminkin ja tykästyin jo silloin siihen kovasti. Nyt tulimme piipahtaneeksi uudelleen, kun huomasin, että sehän olikin ihan lähellä hotelliamme. Suuntasimme sinne ensimmäisenä reissupäivänämme aamupalalle ja rohkaistuin maistamaan paikan erikoisuutta: kolumbialaisia pataconeseja. Minulle oli jokseenkin epäselvää, mitä ne oikeastaan edes olivat, kun tein tilaustani, mutta tarjoilija sai minut vakuutettua, että ovat maistamisen arvoisia. Ja niinpä sitten päätin testata.

Pataconesit ovat siis etelä-amerikkalaista perua olevia rapsakoita leipäsiä tai lettuja, jotka tehdään vihreistä ruokabanaaneista. Koostumus on vähän jotakin röstiperunan ja paksun, vähän sitkeän sipsin välimaastosta ja maku ei siis ole makea, vaan suolainen. Jokainen minut tunteva tietää jo pelkästään tämän kuvauksen perusteella, että tilaus osui nappiin. Hyvä luoja, ne olivat hyviä! Rapsakoiden leipästen päälle voi sitten laittaa erilaisia soosseja, kuten salsaa, guacamolea ja chili con carnea (tai minun tapauksessani chili sin carnea). Ja on siis niin jumalaisen hyvää, että pataconeseja suuhun sulloessani mietin, etten ehkä koskaan eläissäni halua enää syödä mitään muuta. Petit Potista on mainittava myös se, että sielläkin on ihana henkilökunta ja kasvissyöjille sekä vegaaneille erittäin paljon valinnavaraa menussa.

Tapakset: Bar Bitácora

Balboa 1 (La Barceloneta)

Barcelona on täynnä tapas-paikkoja, mutta sain paikalliselta kaveriltani vahvan suosituksen käydä tsekkaamassa Bar Bitacoran tapakset. Rannan lähellä sijaitseva vaatimaton pubi ei häikäise miljööllään, mutta tunnelma on taatusti autenttinen, palvelu ystävällistä ja ruoka taivaallista. Tilasimme pöydän täyteen tapaksia ja ajattelin itseni ähkyyn syötyäni, että jos nyt poksahtaisin ylensyömisestä, kuolisin onnellisena.

Ruoka todellakin oli aivan mielettömän hyvää ja tulimme testanneeksi ainakin paahdettuja vihreitä pikkupaprikoita (SUOSITTELEN, voisin elää pelkästään näillä), parsa-tempuraa, ihania tomaattileipäsiä sekä tietenkin patatas bravasia. Koko setti kulautettiin luonnollisesti alas sangrialla. Ihana, ihana paikka. Tuli vähän nälkä nytkin, kun vain ajattelen asiaa.

Shoppailu: El Borne

Barcelonassa on valtavasti kivoja putiikkeja ja shoppailumahdollisuuksia monellakin alueella, mutta tällä reissulla keskityimme erityisesti hotellimme lähellä sijaitsevaan El Bornen alueeseen pikkuliikkeineen. El Bornen kapeilla kujilla on paljon ravintoloita, kahviloita, kuppiloita sekä kiinnostavia pikku-putiikkeja ja paikallisten suunnittelijoiden liikkeitä. Erityishuomiona mainittakoon, että kun sunnuntaisin kaikki on kaupungissa yleensä kiinni, niin El Bornen putiikit ovat useimmiten avoinna myös tuolloin – ei huono vinkki turistille.

Kasvisruoka: Teresa Carles

Carrer de Jovellanos 2 (Ciutat Vella)

Barcelonassa on varsin mainio kattaus kasvisravintoloita, mutta tunnetuin niistä on klassikkopaikka Teresa Carles, joka on ollut toiminnassa jo 1970-luvulta lähtien. Lähellä Plaça Catalunyaa ihan keskustan ytimessä sijaitseva ravintola tarjoaa tuoretta, kasvispohjaista ja herkullista ruokaa kohtuuhintaan.

Olen käynyt Teresa Carlesissa ennenkin, mutta tällä kertaa maistelimme listalta alkupaloina lootuksenkukkasipsejä (NAM!) ja kasvis-kroketteja sekä pääruokina salaattia ja pastaa. Kaikki oli todella hyvää ja Liisan salaatti näytti niin valtavalta, että epäilin, mahtaisiko mimmi jaksaa annostaan kokonaan, mutta sinne vain humpsahti parempiin suihin. Palanpainikkeeksi tilasimme Teresa Carlesin omia mehuja, joiden valinta aiheutti suunnattomai vaikeuksia, kun listalla on noin sata eri vaihtoehtoa. Tämä on kasvisruoan ystävälle ehdottomasti tsekkaamisen arvoinen ravintola.

Etninen ruoka: La Vietnamita

Carrer del Comerç 17 (El Borne)

Rakastan yli kaiken vietnamilaista ruokaa ja koska sen saatavuus Suomessa on varsin heikolla tolalla, suuntaan usein ulkomailla kohteesta riippumatta testailemaan sikäläisiä vietnamilaisia ravintoloita. La Vietnamitan löysimme vähän vahingossa ohi kulkiessamme ja päätimme testata sen myöhemmin. Paikka on oikeastaan vähän kuin sellainen vietnamilainen pikaruokaketju, mutta ruoka on aivan uskomattoman hyvää ja miljöö perus-mäkkäriä viihtyisämpi. Ja saapa ravintolasta todella ihania cocktailejakin.

Ruoka ja juoma oli La Vietnamitassa niin hyvää, että sorruimme ensimmäisen erän syötyämme ja juotuamme tilaamaan ahneuksissamme vielä lisää. Ja laskun loppusummaa tutkiessamme emme olleet ihan varmoja, että voiko se todella olla kaiken sen syömisen ja juomisen jälkeen niin pieni. Mutta kyllä se näköjään voi. Tiedoksi, että La Vietnamitalla on ravintola myös Gràciassa.

Putiikki: Almond Clothing

Carrer del Rec 26 (El Borne)

Suosikkiputiikikseni ponkaisi tällä Barcelonan reissulla ehdottomasti El Bornen alueella sijaitseva Almond Clothing, jonka yhteydessä on myös ihastuttava Almond Flower Bar -kukkakauppa. Ihania tarkoin valikoituja vaatteita ja asusteita sekä suloistakin suloisempia kukkakimppuja – mitäpä muuta sitä ihminen shoppaillessaan osaisi kaivata.

Ne ihanat kukkamme olivat peräisin juuri täältä ja lisäksi ostin pikkuliikkeestä hauskan papukaijakuvioiden haalarin (kuvia tulossa vielä myöhemmin!) sekä mahtavat, paikallisen merkin suunnittelemat aurinkolasit (niistäkin luvassa vielä lisää asiaa). Suosittelen poikkeamaan sekä täällä että muissa saman kadun varressa olevissa symppiksissä pikkuputiikeissa.

Kahvila: Refresca Tea

Carrer del Carders 25 (El Borne)

Bongasimme ohikulkumatkalla pikkuisen kahvilan, josta voi ostaa mukaan kahvia ja teetä. Satuimme tänne lähinnä siksi, että Liisan kahvihammasta kolotti niin pirusti juuri siinä kohtaa, että astuimme sisään suunnilleen ensimmäiseen puotiin, joka näytti tarjoilevan kahvia. Mutta jälleen kerran onnistuimme sattumalta löytämään helmen. Todella sympaattisen saksalaismiekkosen pitämä pikkuinen kioski Refresca Tea tarjoilee myös aivan todella herkullista luonnonmukaista jääteetä, jossa maistuvat oikeat maut eikä sokeria ole lisätty.

Liisa osti kahvinsa ja minä testasin sitruuna-minttu-jääteetä, joka oli aivan mielettömän hyvää. Meillä oli mahtava pieni juttutuokio omistajan kanssa, joka muisti, että muutama vuosi sitten hänen jääteevalikoimaansa olivat ihastuneet suomalaiset Liftedin pojat – pieni maailma!

Hampurilainen: Bacoa Burger (El Kiosko)

Avinguda del Marquès de l’Argentera 1 (El Borne)

Vaikka vierailin tässä hampurilaispaikassa jo vuosia sitten ensimmäistä kertaa, hikoilimme Liisan kanssa Googlen äärellä yrittäessämme selvittää, mikä ihme mahtaa olla paikan nimi. Nyt uusintagooglauksella homma selvisi: Bacoa Burger on siis burgeriketju, ja tämän nimenomaisen toimipaikan nimi on El Kiosko. Se selvensi asiaa, kun raflasta puhutaan eri paikoissa vähän vaihtelevasti Bacoana ja Kioskona. Mutta kyseessä on siis paikallinen pikaruokaketju, joka tarjoilee astetta parempia burgereita.

Bacoan konsepi on aika hauska: täytät käytännössä sisään astuessasi lappusen, josta valitset haluamasi kokonaisuuden ja näin ollen rakennat sekä mieleisesi burgerin että valikoit siihen sopivat lisukkeet ja oheishärpäkkeet. Ja kun Barcelonassa ollaan, niin tarjolla on luonnollisesti myös kasvis- ja vegaanivaihtehtoja. Vaikka kyseessä on vain pikaruokapaikka, ruoka on todella hyvää ja raikasta – voin suositella! Kannattaa tsekata nettisivuilta lähin ravintola, koska näitä on siis Barcelonassa useita.

Baari: 33 | 45

Carrer de Joaquin Costa 4 (El Raval)

Tyylikäs pikku-baari 33 | 45 El Ravalin alueella on kiva paikka poiketa drinkille tai jollekin pienelle välipalalle. Insdustrial- ja vintage-henkiseen tyyliin sisustettu baari on päivisin mukava istuskelupaikka ja iltaisin tunnelmallisempi ja vilkkaampi menomesta.

Hipstereiden suosiossa olevassa baarissa soitetaan iltaisin teknoa ja konemusiikkia ja mukaville sohville voi istua hörppimään drinkkiään. Itse en maistanut kuppilassa ruokalistalta mitään, koska keittiö sattui olemaan juuri visiitin aikana kiinni, mutta nettiarvioissa ruokaakin näytetään kehuvan.

Olikos paikkojen joukossa vanhoja tuttuja tai ihan uusia vinkkejä? :) Kommenttiboksin puolella voi mieluusti vinkkailla myös omista lempparipaikoistaan Barcelonassa!

Photos: Liisa Kivi

Related posts

16/05/17

Kuvamuistoja Madridista sekä muutama matkavinkki

3 71

Nyt olen vihdoin ehtinyt käydä Madridin reissukuvat läpi ja miten kivoja muistoja sieltä sitten tallentuikaan kameraan, vaikka murehdin alkuun, että tuliko matkan varrella nappailtua kuvia ollenkaan. Viikonloppu hujahti ohi yhdessä vilauksessa ja Madrid oli ihana sateisenakin.

Olin reissussa Yotuelin vieraana ja siitä kuulette huomenna lisää, mutta nyt ensin vähän muita matkakuulumisia reissun varrelta. Matkaseurana reissussa olivat Yotuelin poppoon lisäksi mahtavaa vlogia pitävä Sita Salminen (joka juuri julkaisikin tänään ensimmäisen reissuvideonsa) sekä apteekkialaa edustava Sofia. Loistoseurassa sain siis muutaman Madrid-päiväni viettää. Kovin kattavaa kokonaiskuvaa kaupungista ei ehtinyt tässä lyhyessä ajassa saada, mutta muutama kiva suositus tarttui silti matkaan. Tässä pari tärppiä Madridin matkaajalle oman pikareissuni pohjalta. :) Ja vielä yksi shoppailuvinkki sekä matkakuvafiilistely on tulossa tämän jälkeen erikseen.

Ravintola: Lamucca de Serrano

Ehdimme lyhyellä reissulla käydä illallisella parissa eri ravintolassa, joista toinen ei suosituksia ansaitse, mutta toiseen tykästyin kovasti. Calle Serranon varrella sijaitseva Lamucca de Serrano yllätti iloisesti: ruoka oli erinomaista, miljöö viehättävä, hintataso vähintäänkin kohtuullinen ja 5 hengen jälkiruokalautanen ehdottomasti suosittelemisen arvoinen. Menisin uudelleen!

Hotelli: Totém Madrid

Salamancan kaupungionsassa sijaitseva hotelli Totém oli kerrassaan miellyttävä elämys – kerrassaan tyylikäs hotelli loistosijainnilla. Hotellissa kaikki toimi, palvelu oli ystävällistä ja tykkäsin siitä, että buffet-aamiaisen sijaan aamupalaan sai itse valita muutamien peruselementtien lisäksi listalta kaksi vaihtoehdoista, joihin kuului esimerkiksi ruhtinaallisen kokoinen avocado-toast, luonnonjogurttia marjoilla ja granolalla, hedelmäsalaatti, kananmunia oman maun mukaan valmistettuina sekä paljon muuta. Sain myös mielettömän vessaremppa-inspiraation tämän hotellin kylppärissä. :D

Museo: Reina Sofia

Madridin kansallinen taidemuseo Reina Sofia on ehdottomasti piipahtamisen arvoinen. Jo itse rakennus on itsessään hurjan kaunis ja siellä on ihastuttavan monipuolinen valikoima espanjalaista ja kansainvälistä taidetta Picassosta Dalíin ja muihin suuruuksiin. Mukana on niin valokuvaa, maalauksia, installaatioita kuin veistoksiakin sekä kaikkea niiden väliltä. Itse jaksoin kahlata läpi pari kerrosta ennen kuin iski uupumus. Jos haluaa koluta läpi koko museon, kannattaa varata retkeen monta tuntia aikaa. Pääsylippu kustantaa 20 euroa, mutta ilta-aikaan museoon pääsee klo 18 jälkeen ilmaiseksi. Tällöin kannattaa kuitenkin varautua tungokseen ja jonotukseen. Myöskään kaikki näyttelyt (esim. Picasso) eivät ole ilmaisaikaan avoinna. Itse maksoin kiltisti lippuni ja voin suositella jo siksi, että vältyin pahimmalta ryysikseltä ja jonottamiselta.

Ketjuliike-shoppailu: Oysho

Espanjan lahja alusvaateshoppailuun on Zaran ja Mangon kanssa samaan taloon kuuluva Oysho, jossa myydään alushepeneiden lisäksi myös uikkareita, sporttivaatteita ja kaikenlaisia yöhepeneitä, joita en tiennyt tarvitsevani, kunnes näin ne. Maailman suloisimmat pyjamat, yöpaidat ja aamutakit saivat harkitsemaan, josko minusta sittenkin olisi yöpaitaihmiseksi. Tsekkaa erityisesti Oyshon erinomaiset alustopit, joissa on ihana materiaali ja edullinen hinta.

Ruoka: paella

Espanjalaisen keittiön klassikko paella on ehdottomasti sellainen herkku, jota kannattaa Madridissa vieraillessaan maistaa. Olen aina ollut siinä luulossa, että en voi herkutellä tällä perinteisellä espanjalaisruoalla, koska Suomessa siihen on aina laitettu äyriäisiä, mutta kuulemma se oikein perinteinen paella ei sisällä mereneläviä vaan kasviksia, kanaa ja jänistä. Madridista kuitenkin tuntui saavan kaikenlaisia versioita vegestä perinteiseen, joten minäkin pääsin viimein maistelemaan. Ja herkkua oli!

Madrid vaikutti kyllä tosi kivalta kaupungilta ja ihmiset olivat hurjan ystävällisiä. Pitää päästä joskus uudelleen ihan ajan kanssa, että ehtii tutustua vähän paremmin. Barcelonassa on tullut käytyä monen monta kertaa, mutta Madrid on jäänyt vähemmälle huomiolle. Jos tulee vielä vinkkejä tulevia reissuja varten, niin saa ilman muuta huikkailla kommenttiboksin puolella omia hyviä suosituksia.

Photos: Jenni Rotonen / Pupulandia

Related posts

5/04/17

Ystävyydestä ja jäätelöstä (+ kisa)

72 75

Kaupallinen yhteistyö: Asennemedia & Ingman

Jos pitäisi nimetä maailman parhaita asioita, niin uskallan sanoa, että aika korkealle listallani pääsisivät sekä ystävät että jäätelö – mielellään yhdessä nautittuina. Eilinen päivä oli omistettu molemmille, kyllähän te tiedätte, mitä kuuluu tehdä, kun pakastin pullistelee vegaanista jäätelöä? No kutsua tietenkin vegaaniystävä auttamaan urakassa!

Edellisistä treffeistä Liisan kanssa oli ehtinyt vierähtää jo vähän tarpeettoman pitkä tovi, joten oli jo aikakin tavata. Parhaimmillaan ystävyys on minusta silti sitä, että erossa vietetyllä ajalla ei jälleennäkemisen hetkellä ole enää mitään merkitystä. Ja Liisa on yksi niitä ihmisiä, joiden kanssa aika katoaa niin yhdessä ollessa kuin erossakin. Tapasimme viime kesänä yhteisellä bloggaajareissulla ja 12 vuoden ikäerosta huolimatta tuntui kuin olisimme olleet kavereita aina.

Minulla on paljon varsin eri ikäisiä ystäviä. Läheiseen ystäväpiiriini kuuluu useampi yli 10 vuotta minua nuorempi, samaten kuin minua 10 vuotta vanhempikin ystävä. Ja onpa yksi 50 vuotta vanhempikin. :) En olisi ehkä 10 vuotta sitten uskonut, että vuosikymmentä myöhemmin viihtyisin yhä täpärästi parikymppisten seurassa, mutta jos jotain tässä vuosien varrella on oppinut, niin sen, että monessa tapauksessa ikä todellakin on vain numero. Vuodet tuovat toki mukanaan elämänkokemusta ja näkemystä, mutta useimpien ystävieni kanssa numerot menettävät merkityksensä. Ihailen nuorten ystävieni kypsyyttä ja fiksuutta – tuntuu, että itse samanikäisenä olin tuhannesti lapsellisempi ja enemmän pihalla.

Loppujen lopuksi ne elämän peruskysymykset ja -ongelmat, ilot ja surut ovat aikalailla samoja iästä riippumatta. Elämäntilanteet vaihtelevat, mutta ei sitä välttämättä tarvitse jakaa toisen kanssa samaa elämäntilannetta voidakseen silti löytää yhteistä jutunjuurta ja samaistumispintaa. Joskus erilaiset elämäntilanteet ajavat etäämmälle, mutta arvostan erityisesti niitä ystäviä, jotka pitävät ystävyydestä kiinni ja huolen, vaikka toisen elämä hetkittäin tuntuisikin olevan kuin eri planeetalta.

Olen ihan valtavan kiitollinen siitä, että minulla on ympärilläni ihmisiä, joita saan kutsua ystäviksi. Kun on kokenut myös yksinäisyyden, ei ystäviäkään pidä itsestäänselvyytenä. Olen joskus yrittänyt miettiä, miksi ystävien löytäminen tuolloin aikanaan oli niin haastavaa, ja miten ihmeessä niitä tuntuu nykyään tupsahtelevan elämään tuon tuosta. En ole keksinyt asialle muuta selitystä kuin sen, että vietän nykyisin ihan toisenlaista elämää ja toisenlaisessa paikassa.

Pikkukaupungin ympyrät ja elämänpiiri, jossa uusia ihmisiä ei luontevasti tapaa koko ajan, rajaa helposti ystävystymisen mahdollisuuksia paljonkin. Suuremmassa kaupungissa ja sosiaalisissa työ- ja harrastuskuvioissa uusia ihmisiä kohtaa jatkuvasti. Jotenkin ystävystymisestä on vain tullut vanhemmiten tosi paljon helpompaa, mutta isoimmaksi tekijäksi koen silti sen, että vaihdoin maisemaa ja löysin oman ammatillisen identiteettini. Todella suuren osan ystävistäni olen löytänyt tavalla tai toisella työni kautta.

Tunnen toisinaan syyllisyyttä siitä, ettei minulla ole ystävilleni niin paljon aikaa kuin toivoisin, mutta toisaalta tosielämä ei ole kuin Frendeissä tai Sinkkuelämässä. Nuorempana haaveilin sellaisesta niin tiiviistä ystävyydestä, että juteltaisiin ja nähtäisiin päivittäin, mutta aikuisena on ollut pakko katsoa elämän realiteetteja silmästä silmään. Arjen vaatimukset, työt, perhekuviot  ja harrastukset nielaisevat vapaa-ajasta leijonaosan ja nykyään olen onnellinen, jos ehdin nähdä läheisimpiäkin ystäviäni edes kerran kuussa. Vaikka mieluusti treffailisin ystäviäni vaikka joka päivä, ei siihen yksinkertaisesti ole mahdollisuutta ja välillä kahden kiireisen ihmisen aikataulujen yhteensovittelu on melkoista kalenteri-tetristä.

Juuri tästä syystä ne harvinaiset yhteiset hetket ystävien kanssa ovat ihan erityisen arvokkaita ja eilinen jätskituokio Liisan kanssa on ollut yksi viimeisten parin viikon kohokohtia. Juhlistaaksemme tätä pitkän tauon jälkeen koittanutta jälleennäkemisen hetkeä, päätimme viedä jätskikekkeritkin seuraavalle levelille. Marssin siis ruokakauppaan ja ostin kasan kaikenlaisia herkkuja, joilla sitten pimppasimme jätskiannoksemme aivan uuteen uskoon. Ja nyt kun sen kerran tein, niin en tajua MIKSI EN OLE TEHNYT TÄTÄ KOSKAAN ENNEN!

Ihan vakavasti puhuen tyypit, parilla maailman pienimmällä kikalla saa kotoisat herkutteluhetket singautettua ihan uusiin sfääreihin. Tästä lähtien tämän talouden jätskiannokset eivät ole enää entisiään. Eikä siihen tarvita kummoisiakaan aineksia. Jo suklaakekseillä, suklaakastikkeella ja tuoreilla marjoilla saa tehtyä ihmeitä. Sekä tietenkin minikokoisilla sateenvarjoilla! ;) Ja psst, vinkkinä kaikille vegaaniruokavaliosta kiinnostuneille, että aika monet ihan tavallisista suklaakekseistä sekä suklaakastikkeista ovat maidottomia – yllätyin kaupan hyllyjä tutkiessani. Erittäin vahva suositus etenkin murustetulle suklaakeksille jätskin seassa. Pelkään, että tämän keksittyäni (hohhoo, pun intended) kuluttamani jätskin (ja keksien) määrä tulee nousemaan pilviin…

Vaikka Liisa on ollut vegaani jo jonkin aikaa, niin näitä Ingmanin Choice-jäätelöitä hän ei ollut tullut vielä maistaneeksi. Ja ensimmäisen lusikallisen popsittuaan ei siitä ylistyssanojen tulvasta ollut tulla loppua. En itse ole maistellut muita vegaanijäätelöitä, mutta Liisa on ehtinyt testata liki kaikki markkinoiden muut maidottomat vaihtoehdot. Ja Choice kiilasi kirkkaasti kärkisijalle. Parasta tässä oli Liisan mukaan se, että nämä jätskit oikeasti maistuvat ihan tavalliselta kermajäätelöltä ja koostumus on kuohkeudessaan jopa perusjätskiä parempi. Ja voin yhtyä tähän mielipiteeseen.

Yritimme tehdä makutestiä ja löytää jätskien joukosta suosikkimme, mutta kun kaikki maut saivat yhtä ylistävät arviot, arviointitaulukon tekeminen tuntui aika turhalta. Jos nyt ihan pakko olisi nimetä kaksi lempparia, niin sanoisin, että mansikkainen soijajäätelö ja vaniljainen riisijäätelö olivat tämän kahden hengen raadin suurimmat suosikit.

Jos haluatte itse kutsua ystävän kotiin jätskikemuja viettämään, niin nyt olisi mahdollisuus päästä yhdessä maistelemaan Ingman Choice -jäätelöä. Saan nimittäin arpoa yhteensä 6 kpl 15 euron arvoisia Choice-jäätelölahjakortteja. Jos siis mielit päästä herkuttelemaan kaverisi kanssa, niin kerrohan tämän postauksen kommenteissa mikä Ingman Choice -vaihtoehdoista kuulostaa herkullisimmalta ja miten itse tuunaisit oman jätskikulhosi? Jätä vastauksesi ma 10.4.2017 mennessä ja muista liittää kommenttiisi toimiva sähköpostiosoite. 

Photos: Jenni Rotonen & Liisa Kivi

Related posts

26/03/17

Jäätelösunnuntai – vegaanista ja ihanaa

2 83

Kaupallinen yhteistyö: Asennemedia & Ingman

Jäätelö – tuo herkkuhetkien aatelinen, leffailtojen kruunaamaton kunkku ja kesäpäivien sulostuttaja. Vaikka en kamalasti syö arjessani makeita herkkuja, niin jäätelö on sellainen pahe, jonka sallin itselleni tavallisena arki-iltanakin – ja ihan hyvällä omatunnolla.

Pieni herkuttelu kuuluu minun arkeeni ja olen aina suhtautunut ruokaan armollisesti, joustavasti ja sallivasti. En voisi kuvitella noudattavani mitään ehdotonta dieettiä tai ruokavaliota (paitsi pakon edessä terveyssyistä) ja uskon siihen, että kultainen keskitie on minulle sopivin tapa asennoitua syömiseen. Jos arjen perusruoka on terveellistä, voi hyvin syödä silloin tällöin myös pizzaa, hampurilaisia ja vaikka jäätelöä. Kieltäydyn laskemasta kaloreita ja pidän kiinni siitä, että ruoka saa ravintoaineiden rinnalla olla myös nautinto.

Vaikka suhtaudun ruokaan sallivasti, ei minulle ole silti ollenkaan yhdentekevää, mitä suuhuni laitan. Olen koko aikuisikäni syönyt pääasiassa kasvisruokaa ja vuosien varrella siirtynyt vähitellen kasvikunnan tuotteisiin kokonaisvaltaisemmin korvaamalla myös maitotuotteita kasvikunnan vaihtoehdoilla. Alun perin lähdin kokeilemaan maidottomuutta siitä syystä, että olin kuullut sen voivan auttaa iho-ongelmien hoidossa, mutta kun muutos tuntui niin helpolta toteuttaa, jäi kokeilusta pysyvämpi elämäntapa.

En ole vegaani (tai edes vegetaristi), vaikka ruokavalioni koostuukin pääasiassa kasvikunnan tuotteista. Kananmunia käytän yhä ruoanlaitossa ja joskus (hyvin harvoin) syön lihaa tai herkuttelen juustoilla. Kuitenkin esimerkiksi maitotuotteista on ollut helppo luopua lähes täysin, sillä nykyään on tarjolla niin loistavia kasvipohjaisia vaihtoehtoja, ettei eroa huomaa maussa taikka valmistuksessa mitenkään.

Ainoa todellinen heikkouteni maitotuotteiden saralla on ollut jäätelö, jota minulla tulee syötyä melkeinpä viikoittain, toisinaan jopa useamman kerran viikossa. Jotenkin en ollut aiemmin tullut edes kokeilleeksi maidottomia jäätelöitä ja myönnän, että mielikuvani niistä on ollut ehkä hieman aikansa elänyt. Jos jotain erityisen hyvää tässä tämänhetkisessä vegaanitrendissä on ollut, niin vähintäänkin se, että sen inspiroimana moni brändi on intoutunut kehittämään lisää ja parempia kasvipohjaisia vaihtoehtoja ja valikoima on laajentunut valtavasti.

Jätskien saralla on toki aina ollut tarjolla myös sorbetteja, mutta eihän se jäätelön rakastajalle perinteistä kermajäätelöä ole pystynyt korvaamaan. Jotenkin ne maidottomat vaihtoehdot ovat aina jääneet jätskialtaassa vähän huomaamatta ja paitsioon kaiken sen tuotekirjon rinnalla, mitä perinteisillä maitotuotteilla on ollut tarjota.

Nyt kuitenkin tulin vihdoin ja viimein kunnolla kokeilleeksi, mitä maidoton jäätelö nykypäivänä on, kun minut haastettiin mukaan testaamaan Ingmanin uusia Choice-jäätelöitä. Maidottomat jätskit sopivat monenlaiseen erikoisruokavalioon ja heille, jotka minun tapaani muuten vain preferoivat kasvikunnan tuotteita. Jätskit ovat nimittäin laktoosittomia, maidottomia, kasviperäisiä, gluteenittomia ja vegaanisia – ja myös soijattomia vaihtoehtoja löytyy.

Uuteen Choice-jätskiperheeseen kuuluu soijamaidosta, riisimaidosta ja mantelimaidosta valmistettuja jäätelöitä ja niitä nyt koemaisteltuani olen suoraan sanottuna ollut aika ällistynyt. Mielikuvat jostain lapsuuden ankeista kasvirasvajäätelöistä voi heittää jorpakkoon, sillä näissä uusissa jäätelöissä maku on aivan mahtava. Rehellisesti sanottuna en edes tajuaisi syöväni maidotonta jäätelöä, ellei pakkauksen päällä lukisi niin. Myös koostumuksissa on onnistuttu ihanasti – osassa jätskeistä kuohkea ja kermainen tekstuuri on minusta jopa parempi kuin ihan perinteisessä jätskissä.

Makuvaihtoehtoja on tällaisten perinteisten jätskimakujen ystävälle tarjolla mukavasti, sillä kaikki klassikot löytyvät ja vähän on ekstraakin. Omaksi suosikiksi nousi sekä puikoissa että pakettijäätelöissä tuo ihana mansikkaraidoilla höystetty mansikkajäätelö. Kivaa on myös, että noista puikkojätskeistä on tarjolla useamman kappaleen kotipakkauksia – jätskipuikko on juuri sopiva jälkkäri niihin hetkiin, kun kaipaa arkipäivän keskellä pientä hemmottelua. Tai tällaisena rentona sunnuntaina, kun potee flunssaansa Netflixin äärellä viltin alla.

Tulipahan nyt sitten tuuletettua käsityksiä vegaanisesta jäätelöstä oikein huolella ja yllätyttyä iloisesti. Olisi mielenkiintoista kuulla myös muiden ruokamietteitä! Onko joku ehtinyt jo kokeilla näitä uusia Choice-jäätelöitä? Vahva suositus varsinkin noille mansikkajäätelöille ja ihanille tuuteille!

Photos: Jenni Rotonen / Pupulandia

Related posts