5/06/19

Afterwork-podcast: Jätskihimo, sipsiallergia ja muita mietteitä ruoasta

1 21

Kesä on herkuttelun aikaa ja tällä kertaa Afterworkin äärellä jutellaan ruoasta: mitä mieluiten kesällä herkutellaan, onko meillä ruokarajoitteita tai millainen suhde meillä on ruokaan noin ylipäänsä? Onko se ensisijaisesti ravintoa vai nautinto? Jakso on toteutettu kaupallisessa yhteistyössä Pingviinin kanssa.

Jos muuten et ole vielä kuullut Tuplakääk-podcastin tuoreinta jaksoa, niin vinkiksi, että siellä kuuluu eräs tuttu ääni. Pääsin nimittäin tällä viikolla lempipodcastini vieraaksi! Eli kannattaa ilman muuta kuunnella myös se – löydät myös uuden Tuplakääk-jakson tuosta alta. :)

Afterwork-podcast on muuten nykyään myös Instagramissa, joten tule ystäväksemme myös siellä. Löydät profiilimme nimellä @afterworkpodcast.

Aiemmin julkaistut AW-jaksot löydät tämän linkin takaa. Pääset myös kuuntelemaan podcastiamme esimerkiksi SpotifyniTunesinAcastin sekä muiden podcast-sovellusten kautta. :)

Photo: Lilli Salminen

Related posts

24/05/19

Kesän ensimmäinen piknik

1 20

KAUPALLINEN YHTEISTYÖ: GOZY

Kesäinen aurinko ja lämpö kaikkosivat näin viikonlopun edellä jonnekin, mutta ehdin tällä viikolla napata viimeiset auringonsäteet talteen ja ottaa niistä kaiken irti. Huomasin nimittäin jo ennakkoon säätiedotteista, että kesäkelit ovat hetkeksi väistymässä, joten sovin ystäväni kanssa viimeiselle hellepäivälle kesän ensimmäisen piknikin puistoon, kun siihen vielä oli mahdollisuus! Toivottavasti pian pääsee taas… Tosin sitä ennen piknikin voi järjestää vaikka oman olohuoneen lattialle – etuna on se, että ei tarvitse raahata kaikkia piknik-tarpeita puistoon asti.

Olen itse vähän sellainen tyyppi, että kammoan kaikenlaista älytöntä järjestämistä, joten otan helposti paineita ihan pienistäkin jutuista, kuten vaikkapa sitten piknikin järjestämisestä. Todellisuudessa tarjolla ei välttämättä tarvitse olla mitään kovin ihmeellistä: tällä kertaa herkuttelimme tuoreilla marjoilla ja hedelmillä, suklaalla sekä suussasulavilla brownieilla, joita ystäväni toi vielä tuliaisiksi mukanaan. Tuo muuten heti ripauksen kivaa ekstraa piknik-hetkeen, jos jaksaa tuoda paikalle ihan oikeat astiat pahvisten sijaan. Tällä kertaa piknik-paikka löytyi niin läheltä kotia tuosta Torkkelinmäeltä, että toin mukanani oikeat astiat.

Piknik-juomana meillä oli uutta Gozy Sparkling Rosé -sangriajuomaa, jota myydään näppärästi tölkissä. Maailmalla kaikenlaiset tölkeissä myytävät viinit ovat olleet jo pitkään trendi, mutta Suomeen ne eivät ole ehtineet vielä oikein rantautua. Alkossa myytävässä juomassa on prosentteja 8%, joten se on vähän viiniä kevyempää mutta perussiideriä vahvempaa ja sopii mukavasti vaikkapa juuri kesäisiin piknik-hetkiin, brunsseille tai vaikka valmistujaisiin ja ylioppilasjuhliin. Ja jos jotakuta kiinnostavat kalorit, niin Gozyssa niitä on peräti viiniä vähemmän. Hauska detalji on myös se, että uutuusjuoman taustalla on pieni suomalainen startup-perheyritys, eli juoman taustatiimi ja kehittelijät ovat ihan täältä koto-Suomesta. Itse juoma puolestaan valmistetaan Espanjassa – kuinkas muuten, kun sangriasta on kyse.

Nätti vaaleanpunainen tölkki herättää ehkä automaattisesti mielleyhtymät hyvin makeaan juomaan, mutta kuten kaverini ensimmäisen hörpyn maistettuaan totesi: “Eihän tämä olekaan yhtään niin makeaa kuin luulin!” Gozyn makumaailmassa yhdistyvät kupliva roseeviinin ja sangrian makumaailma ripauksella sitrusta ja ruusuvettä. Juoman voi nauttia suoraan tölkistä tai vaihtoehtoisesti kaataa lasiin (yhdestä tölkistä riittää 2 lasilliseen) ja höystää esimerkiksi marjoilla ja hedelmillä. Minä sujautin laseihimme tuoreita vadelmia, sitruunaa (omasta sitruunapuusta!) ja minttua sekä tietenkin pari jääpalaa.

Toivotaan, että pian taas piknik-säät suosivat! Jos kaipaat kesäisiä vinkkejä etenkin Helsingissä, minne mennä, mitä tehdä ja mihin suunnata piknikille tai uimaan, niin kannattaa kurkata myös viime kesänä tekemäni postaus aiheesta.

PS. Valviran ohjeistuksen mukaan alkoholia ei saa postauksen kommenteissa kommentoida, mutta muuten sana on vapaa ja saa keskustella! :)

Photos: Jenni Rotonen & Elina Ahokas

Related posts

9/04/19

Teehetkiä, ystäviä ja lapsuusmuistoja (+ KISA)

81 38

KAUPALLINEN YHTEISTYÖ: CLIPPER

Järkytän joskus ihmisiä tiedolla, etten ole eläissäni juonut kuppiakaan kahvia. Olen maistanut ja todennut, että ei ole minun juttuni. Teetä sen sijaan olen lipittänyt niin kauan kuin jaksan muistaa. Näin aikuisena on aika ihana lapsuusmuisto, että perheessäni juotiin lapsuusvuosinani joka ikinen ilta yhdessä iltateetä. Koko perhe kokoontui keittiöön pöydän ääreen iltapalalle ja teelleja siinä vaihdettiin porukalla päivän kuulumiset ennen nukkumaanmenoa.

Iltateetä juon usein vieläkin, joskus ihan itsekseni ja toisinaan ystävän seurassa. Yksi kaverini asuu melkein naapurissa ja hipsii tänne usein iltaisin, milloin pyjamassa kadun toiselta puolen ja milloin hikisenä treenikamppeissaan ennen kotiinpalua sporttailemasta. Sellainen toivonkin kotini olevan, että tänne voi aina tulla ja tarjolla on takuuvarmasti teetä ja sympatiaa.

Vaikka tee kuuluu minulla lähes jokaiseen arkipäivääni, todellisuudessa teekupissani ei välttämättä aina ole varsinaisesti teetä. Suosin nimittäin myös kaikenlaisia haudukkeita, jotka saattavat olla pelkästään yrteistä, hedelmistä ja marjoista valmistettuja – luontaisesti kofeiinittomia siis. Minun kotonani tarjoillaan aina teetä ja siitä on jo tullut vähän sellainen tapa, että kukaan ei edes kysele täällä kahvin perään (vaikka sitäkin kyllä on halutessaan mahdollista saada). Sen sijaan kaverit aina ihastelevat erittäin monipuolisin vaihtoehdoin varusteltua teehyllyäni.

Yksi teevalikoimani kestosuosikeista on brittiläinen Clipper, jonka luomuteet ovat kuuluneet lemppareihin jo vajaan 10 vuoden ajan. Löysin Clipperin teet aikanaan ystävän kautta, joka tarjoili minulle elämäni ensimmäisen kerran lakritsiteetä. Lakutee ei siis oikeasti ole teetä lainkaan, vaan teepussissa on ainoastaan lakritsanjuurta ja  kuumaan veteen haudutettuna se toden totta maistuu lakritsalta. Taisin aloittaa pienen hypen lakuteen ympärille joskus vuonna 2011, kun kirjoitinsiitä blogissa ja moni muukin innostui kokeilemaan. Clipperin lakritsiteetä löytyy kaapista yhä, mutta sittemmin sen rinnalle on tullut monta muutakin suosikkimakua: rooibos, chai ja inkivääri-sitruuna sekä ihana Happy Mondays, jossa inkivääriä ja sitruunaa maustaa vielä ripaus mustapippuria.

Kaikki Clipperin teet ovat paitsi luomua, niillä on myös Reilun Kaupan merkki ja brändi onkin ollut melkoinen edelläkävijä tällä saralla. Clipper on nimittäin saanut ensimmäisenä teebrändinä Briteissä Reilun Kaupan tunnuksen 25 vuotta sitten – tänä vuonna juhlistetaan siis merkkipäivää, kun takana on jo neljännesvuosisata Reilua Kauppaa. Arvostan suuresti kestäviä ja vastuullisia arvoja, jotka näkyvät ihan kaikessa Clipperin toiminnassa pakkaussuunnittelusta tuotekehitykseen ja hankintaketjun kaikissa vaiheissa. Ja mikä tietenkin parasta, Clipperin teet oikeasti ovat myös maultaan korkeimmassa kärkikastissa – ja tämä kommentti tulee teen suurkuluttajan suusta, joten erilaisia teebrändejä on tullut toden totta testailtua.

Clipper on ihan äskettäin lanseerannut pohjoismaisille markkinoille kolme uutta teemakua mustan teen valikoimaansa: punaiset marjat, kesämarjat ja mustaherukka. Järjestimme ihanan Idan kanssa eilen ystävillemme teekestit juhlavuoden ja uusien teemakujen kunniaksi ja maistelimme itsekin samalla uutuuksia. Ihastuin itse uutuusmauista erityisesti mustaherukkaan – ja siihen makuun liittyykin paljon muistoja. Silloin lapsuuden iltateehetkinä meillä nimittäin juotiin joka kerta mustaherukkateetä. Lemppari unohtui vuosiksi, enkä ole löytänyt sellaista mustaherukkateetä, joka vetäisi maussa vertoja niille lapsuusmuistoille. Kunnes nyt eilen innostuin, sillä Clipperin uutuus on parasta mustaherukkateetä, mitä olen koskaan maistanut. Sekaan vain pieni lusikallinen hunajaa ja pääsen ajatuksissani välittömästi lapsuudenkotini iltapalapöytään.

Olen teen suhteen aika kaikkiruokainen (tai pitäisikö sanoa -juomainen?), mutta eniten pidän mustasta teestä, rooiboksesta sekä erilaisista haudukkeista. Vihreä tee ei koskaan ole ollut suosikkini ja valkoistakin teetä juon harvemmin. Juttelimme eilen Idan kanssa ja selvisi, että hän ei ole koskaan ollut mustan teen ystävä, koska on hauduttanut sitä liian kauan, jolloin mausta on tullut liian vahva. Itse pidän myös vähän miedommasta: ihan vain 1-3 minuuttia hauduttelua riittää ja makua saa vielä pehmennettyä hunajalla.

Suomi on niin voimakkaasti kahvinjuojien maa, että arvostan aina, kun jossakin tilaisuudessa, kahvilassa tai ravintolassa on huomioitu myös teeihmiset. Kahviloissa teevalikoimat ovatkin tänä päivänä jo aika hyviä, mutta todella usein ravintoloissa törmää siihen, että teevaihtoehtona on tarjolla sitä kaikkein halvinta pussiteetä, mitä kaupasta löytyy. Yllättävän monessa paikassa ei myöskään oletarjolla hunajaa – opin joskus vuosia sitten jossakin brittiläisen tee-ekspertin luennolla, että britti ei koskaan laita teehensä sokeria. No, en ole britti, mutta jos pientä makeutusta kaipaa, liputan ehdottomasti hunajan nimiin. Vegaanisena vaihtoehtona suosittelen sokerin sijaan agavesiirappia!

Mitenkäs te muut? Löytyykö ruudun taaka muita teen nimiin vannovia? Varmaan aika moni on ns. sekakäyttäjiä, että toisinaan tulee juotua teetä ja toisinaan kahvia, mutta suosittelen testaamaan Clipperin uutuusmakujen lisäksi erityisesti noita haudukkeita tai rooibosta. Ne ovat kiva vaihtoehto esimerkiksi iltateelle, koska kofeiinittomina eivät piristä herkkäunistakaan.

Saan ilahduttaa teitä ihanalla teeyllätyksellä, sillä Clipper halusi lahjoittaa Pupulandian lukijoille kolme lahjapakkausta erilaisia teelaatuja. Osallistu kisaan vastaamalla vaikkapa johonkin noista ylläolevista kysymyksistä ja jätä kommenttisi 14.4.2019 mennessä, niin olet mukana kisassa. Muista liittää mukaan myös sähköpostiosoitteesi, sillä kontaktoin voittajia sähköpostitse.

Teekestien emännät, Ida ja minä

Teekutsujen miljöönä toimi upea TRE salon Helsingin keskustassa. Jos kiinnostaa kurkata paikkaan videomuodossa, niin tsekkaa viimeviikkoinen videopostaukseni.

Teehetkestä oli mukana nauttimassa myös ihana Ona.

Tilaisuudessa oli myös live-musiikkia, kun Suvi Eevi Karhu soitti aivan taivaallisesti kanteletta.

Clipperin uutuusmakuihin kuuluu kolme mustaa teetä: punaiset marjat, kesämarjat ja mustaherukka (oma suosikkini).

Tarjolla oli vegaanisia raakaherkkuja sekä tätä maailmankaikkeuden parasta juustokakkua, jota saa Gateau-leipomosta. Vahva suositus!

Photos: Jenni Rotonen, Ida Hanhiniemi & Arttu Mustonen

Related posts

15/11/18

Arjen pieniä ekotekoja ruokaostoksilla ja keittiössä

9 60 Advertisement

KAUPALLINEN YHTEISTYÖ: ASENNEMEDIA & PERLAGE SGÀJO

Mietiskelen itse jatkuvasti, miten voisin tehdä ympäristön ja ilmaston kannalta parempia valintoja elämän eri osa-alueilla. Yksi tärkeimmistä keinoista vaikuttaa omaan hiilijalanjälkeen on se, mitä syön tai juon. Tilastot ja tutkimukset nimittäin osoittavat, että yksi isoimmasta osasta päästöjämme syntyy nimenomaan ruoasta ja juomasta – etenkin liha- ja maitotuotteista. Miten omaa hiilijalanjälkeään voisi sitten tältä osin pienentää? Tässä jutussa tarjoillaan helppoja vinkkejä vastuullisempiin valintoihin ruoka- ja juomaostoksilla.

Kiittäminen tästä postauksesta käy oikeastaan italialaista, vastuullisesta tuotannostaan tunnettua vegaanista luomu-proseccoa Perlage Sgàjoa, joka toimi innoituksenani tarttua ruoka- ja juomavalintojen vastuullisuuteen teemana. Yhteistyö avasi nimittäin silmäni sille, että jopa viineissä on eroja vastuullisuuden näkökulmasta. Aika monissa arkisissa tilanteissa olisi mahdollisuus valita vastuullisempi vaihtoehto, jos vain tietäisi paremmin, mitkä vaihtoehdot ovat vastuullisuuden näkökulmasta parempia. Nyt ainakin tiedän, minkä viinin puoleen jatkossa käännyn Alkossa, kun aion ostaa kuohuvaa. Jos tämän nimenomaisen viinin vastuullisuus kiinnostaa enemmänkin, postauksen lopussa kerrotaan aiheesta tarkemmin..

*

Ravitsemusasiat ovat sen verran henkilökohtaisia juttuja, että niitä voi olla vaikea ryhtyä äkkiseltään muuttamaan kovin radikaalisti, mutta jo pienetkin muutokset vastuullisempaan ruokavalioon ovat askeleita oikeaan suuntaan. Kaikki ruokavaliot eivät sovi kaikille ja sekasyöjästä vegaaniksi loikkaaminen voi tuntua monelle liian suurelta muutokselta kertaheitolla.

Aika usein ruokaan ja juomaan liittyvien päätösten takana painaa silti puhtaasti tottumus: kun on tottunut syömään, juomaan ja kokkaamaan tietyllä tavalla ja kuluttamaan tietynlaisia ruokia ja juomia, voi näiden rutiinien muuttaminen tuntua työläältä ja vaikealtakin. Toisaalta valintoja rajoittavat monesti myös ennakkoluulot: ajatellaan, ettei kasvipohjainen ruoka voi pitää nälkää loitolla tai maistua hyvältä tai että sen valmistaminen on jotenkin monimutkaisempaa. Väitän, että kaikki nämä kuvitelmat on helppo todistaa vääriksi, jos vain on valmis avartamaan omaa ajatteluaan ja kokeilemaan uutta.

No, mistä sitä sitten tietäisi, mitkä todellisuudessa ovat ympäristölle parempia valintoja? Usein yksittäisten tuotteiden ympäristövaikutuksia on vaikeaa vertailla keskenään: suosiako suomalaisessa kasvihuoneessa kasvatettua vaiko kauempana luonnollisemmin kasvanutta, mutta pitkän matkan takaa tänne lennätettyä kasvista? Valitako luomua vai Reilua kauppaa? Harvaan näistä kysymyksistä on yksiselitteisen oikeita vastauksia, mutta loppujen lopuksi aika yksinkertaisten vinkkien avulla on helppo pienentää omaa päästökuormaansa merkittävästi.

Olen koonnut tähän postaukseen perustietoutta sekä yksinkertaisia niksejä, joiden avulla omia kauppareissuja ja ruokailutottumuksia voi viedä entistä vastuullisempaan suuntaan. Haastattelin juttua varten myös Satokausikalenterin kehittänyttä Samuli Karjulaa, jonka kanssa oli todella inspiroivaa keskustella aiheesta. Hän myös vinkkasi kiinnostuneille lisälukemistoksi Saa syödä -sivustoa sekä Luonnonvarakeskuksen tilastoja, joita olen myös käyttänyt tämän jutun koostamisessa tukena.

Tiivistäisin itse ruokailuun liittyvien ympäristövaikutusten karsimisen kolmeen pääkohtaan: ruokahävikin minimoimiseen, eläinperäisten tuotteiden vähentämiseen sekä tuotteiden alkuperän, kuljetuksen ja pakkaamisen optimoimiseen ympäristön huomioivalla tavalla. Mutta mennään itse asiaan! Ja jos tulee mieleen vielä jotakin täydennettävää, niin kommenttiboksin puolella saa mieluusti jakaa lisää vinkkejä!

MINIMOI RUOKAHÄVIKKI

Kun puhutaan ruokaan liittyvästä vastuullisuudesta, moni ei tule edes ajatelleeksi, että on olemassa vielä yksi paljon tärkeämpikin seikka kuin se, mitä laitat suuhusi. Kaikkein suurin synti vastuullisuuden näkökulmasta on nimittäin heittää ruokaa pois. Ruoan tuottaminen, kuljettaminen ja valmistaminen aiheuttavat huomattavasti päästöjä, joten jos ruoka päätyy roskiin, ovat päästöt syntyneet turhaan. Ja sitten se pommi… Suomessa menee vuosittain 400 miljoonaa (!) kiloa ruokaa roskiin – ja eniten ruokaa menee hukkaan nimenomaan kotitalouksissa. Tällaisten lukujen rinnalla kurkun suojamuovista tai appelsiinin kuljetuspäästöistä murehtiminen tuntuu jokseenkin marginaaliselta, etenkin kun kuljetuksen ja pakkauksen vaikutus lopputuotteen ympäristövaikutuksesta on keskimäärin vain muutamia prosentteja. Siksi kaikkein tärkeintä onkin pyrkiä vaikuttamaan siihen, että ruokaa ei joutuisi laittamaan ollenkaan roskiin.

Miksi ruokaa sitten joudutaa heittämään niin valtavia määriä pois? Sitä valmistetaan liikaa, sitä ostetaan liikaa ja se on liian halpaa siitä näkökulmasta, että suurimmalla osalla meistä on varaa jättää ruokaa syömättä ja antaa sen pilaantua. Ruokahävikin vähentäminen on paitsi tehokas keino pienentää omaa hiilijalanjälkeään, se on myös tehokas keino vaikuttaa laajemmassa mittakaavassa. Koska yksi ongelma on, että ostamme ruokaa liikaa, sitä myös valmistetaan liikaa. Jos ostamme vain sen verran kuin oikeasti tarvitsemme, kokonaisuudessaan ostetun ruoan määrä vähenee ja heijastuu sitä kautta suoraan tuotantoon, sillä valmistusmääriä pienennetään, jos tuote ei mene kaupaksi. Palaute kulkeutuu siis ketjussa ongelman alkulähteille ja vaikuttaa siten koko ruokateollisuuteen.

Älä osta liikaa ruokaa. Moni ostaa ruokaa yksinkertaisesti liian paljon tarpeisiinsa nähden ja tästä syystä sitä myös menee pilalle. Osta vain sen verran kuin oikeasti tarvitset ja tee vaikka vähän useampi kauppareissu tarvittaessa viikon varrella.

Syö suunnitelmallisemmin. Usein ruokahävikkiä pääsee syntymään, kun kaupassa ja jääkaapilla ei ollenkaan mietitä kokonaisuutta. Mitä kaapista jo löytyy, mikä pilaantuu nopeimmin tai miten jämät voisi hyödyntää? Saattaa kuulostaa tylsältä, mutta jo pelkästään jääkaappiin säännöllisesti vilkaisemalla ja hieman tulevan viikon ruokaideoita miettimällä voi vähentää merkittävästi hävikkiä.

Tee ostoslista. Tarkista ennen kauppaan lähtöä, mitä sinulla jo on ja mitä vielä tarvitset. Ostoslista auttaa muistamaan, mitä pitikään ostaa, mutta auttaa myös vähentämään turhia päällekkäisyyksiä ja heräteostoksia. Älä hamstraa tarjoustuotteita, jos et tiedä, mitä niistä valmistaisit.

Vältä ruokaostosten tekoa nälkäisenä. Vatsan kurniessa tulee usein tehtyä harkitsemattomia heräteostoksia sekä ostettua paljon enemmän kuin tarvitsisi. Kaupat on usein suunniteltu heräteostoksiin houkutteleviksi.

Tarkista päiväykset. Mieti jo kaupassa, ehditkö käyttää tuotteet ennen niiden pilaantumista. Harkitse tarkkaan paljoustarjouksien kohdalla, jos tuote on helposti pilaantuva. Muista myös kotona tsekkailla jääkaapista tuotteiden parasta ennen -päiväyksiä. Kannattaa huomioida, että parasta ennen -päiväys on vain suuntaa antava ja moni tuote on käyttökelpoinen vielä sen jälkeenkin. Yleensä jo ulkonäkö, haju tai viimeistään maku paljastaa, jos tuote on pilaantunut, mutta jos siinä ei vaikuta olevan mitään vikaa, sen voi aivan hyvin vielä syödä. Monet tuotteet voi pakastaa, jos niitä ei ehdikään käyttää ennen päiväyksen umpeutumista. Muista kuitenkin myös tyhjentää pakastinta aina silloin tällöin, sillä ruoka ei sielläkään säily loputtomiin.

Suosi pienempiä pakkauskokoja. Ennen uskottiin, että suuret säästöpakkaukset olivat ekologisempi vaihtoehto, koska niiden avulla voidaan välttää turhaa pakkausjätettä. Todellisuudessa pakkausjätteen määrä on kuitenkin marginaalisen pieni ongelma siihen nähden, että ruokaa menee pilalle ja roskikseen. Valitse siis ennemmin pakkauskoko todellisen tarpeesi mukaan.

Osta hedelmät irtotuotteina. Valmispakkauksessa yksikin homeinen hedelmä voi pilata useamman.

Järjestä jääkaappisi. Kannattaa sijoittaa nopeimmin pilaantuvat ruoat jääkaapin etuosaan, jotta muistaa käyttää ne ajoissa. Älä avaa uutta pakkausta, ennen kuin edellinen on syöty loppuun.

Harkitse annoskokoa. Moni tekee yksinkertaisesti liian suuria annoksia ruokaa, jolloin osa jää syömättä. Toisaalta ruokaa voi tarkoituksella tehdä kerralla isomman satsin, jolloin siitä puolestaan saa syötävää useammaksi ruokailukerraksi valmiiksi jääkaappiin tai pakkaseen. Jos tuntuu, että ruoan määrä tulee usein arvioitua väärin, käytä apuna annoslaskuria, joka auttaa mitoittamaan tarpeen realistisemmin. Jos tapanasi on hamstrata ravintolan buffetissa, ota ennemmin aluksi vähäsen ja santsaa vasta sitten, kun tiedät, jaksatko syödä vielä lisää. Myös ravintolassa voi pyytää loppuosaa annoksesta mukaan, jos et jaksa syödä kaikkea. Jos puolestaan juhlista on jäänyt yli kakkua tai muita herkkuja, ilahduta esimerkiksi naapuria herkullisella yllätyksellä tai kutsu kaveri rääppiäisiin.

Hyödynnä ruoantähteet. Ota edellispäivän jämät seuraavana päivänä evääksi töihin. Tähteistä voi myös saada loihdittua kokonaan uusia herkkuja. Esimerkiksi Marttojen nettisivuilla on hyviä vinkkejä siihen, mitä kaikkea ruoantähteistä voi taikoa.

Etsi ideoita reseptihaulla. Jos kaapissasi on jotakin pian pilaantuvaa, mutta et tiedä, mitä siitä kokkaisit, kokeile avuksi reseptihakua. Voit syöttää palveluun useammankin raaka-aineen ja se etsii sinulle reseptejä, joiden kautta voit hyödyntää ne. Reseptihaku on myös mainio keino keksiä uudenlaista kokattavaa tuttujen reseptien rinnalle ja monipuolistaa siten omaa ruokavaliota.

SUOSI KASVIPERÄISTÄ RUOKAA

Jos mietitään, mistä ihmisen aiheuttamat päästöt ja ympäristövaikutukset pääpiirteittäin aiheutuvat, kolme suurinta ympäristövaikutusten aiheuttajaa ovat syöminen, asuminen ja liikkuminen. Ruoan osuus kulutuksen ympäristövaikutuksista on noin kolmanneksen ja käytännössä se on mainitusta kolmesta yleensä myös se, johon on kaikkein helpointa vaikuttaa.

Suuri osa ruoan ympäristövaikutuksista korjautuisi sillä, että ihmiset vähentäisivät merkittävästi lihan ja maitotuotteiden kulutusta ja söisivät enemmän kasviksia. Kasviperäisen ruoan ympäristövaikutus on noin viisinkertaisesti pienempi kuin eläinperäisen, ja se tekee myös kasviperäisestä ruoasta aiheutuvan hävikin huomattavasti eläinperäistä pienemmäksi ongelmaksi ympäristölle. Nämä suhdeluvut antavat osviittaa, että jos pystyy edes puolittamaan syömänsä lihan määrän, se vaikuttaa jo melkoisesti omien ruokailutottumusten ympäristövaikutuksiin. Vaikka luvuilla pelailu saattaa tuntua pipertelyltä, kannattaa muistaa, että suomalaiset ovat yksi eniten päästöjä aiheuttavista kansoista, joten jos pystyy esimerkiksi puolittamaan omasta ruokailustaan aiheutuvat päästöt, se tarkoittaa jo melkein 20% pudotusta koko hiilijalanjäljessä ja se ei olekaan enää mikään ihan pieni luku.

Jo se, että ylipäänsä mietit ruokasi vastuullisuutta, kertoo, että olet keskivertoa tiedostavampi tyyppi. Kun muutoksen pitää lähteä jostakin, ruoka on sellainen aika helppo ja konkreettinen asia, mistä aloittaa tinkimättä kuitenkaan elämänlaadusta. Tosiasiassa, esimerkiksi kasvisten lisääminen ruokavaliossa todennäköisesti tuo jopa enemmän positiivisia vaikutuksia elämään ihan vain terveydenkin näkökulmasta. Usein puhutaan siitä, mistä kaikesta pitää luopua, mutta ehkäpä asiaa voisikin tarkastella toisenlaisesta näkökulmasta: vastuullisempi ruoka on yleensä myös terveellisempää ja sitä kautta parempi valinta sekä ympäristölle että meille itsellemme.

Alle 10% suomalaisista syö ravitsemussuosituksissa suositellun puoli kiloa kasviksia päivässä. Voisi siis ajatella, että kasvisten määrää ruokavaliossa kannattaisi lisätä jo ihan vain kansanterveydellisistä syistä ja kasvispainotteisempaan ruokavalioon siirtymisen ympäristövaikutukset olisivat siinä rinnalla vain mukava plussa. Mielenkiintoista on myös, että ravitsemussuosituksissa suositellaan syömään punaista lihaa enintään 500g viikossa, mikä tekee vuodessa 26kg per suomalainen. Todellisuudessa keskivertosuomalainen söi viime vuonna keskimäärin yli 80kg lihaa. Miten tähän on tultu? Nykyiset ruokailutottumukset vievät tuhoon niin terveytemme kuin ympäristönkin. Kasvispainotteista ruokavaliota voisi siis ajatella voittona sekä yksilön että koko maapallon näkökulmasta.

Löydä uusi asenne. Älä mieti, mistä joudut luopumaan, vaan ajattele mitä saavutat lisäämällä kasvisten määrää ruokavaliossasi. Kun syöt monipuolisemmin, paremmin ja terveellisemmin, todennäköisesti myös voit paremmin.

Vähennä edes. Vaikka tuntuisi, ettet pysty luopumaan lihasta kokonaan, jo vähentäminen on askel oikeaan suuntaan. Jos olet aiemmin syönyt lihaa päivittäin, voi olla haastavaa muuttaa ruokavalio yhdellä kertarysäyksellä. Mieti voisiko lihapäiviä olla viikossa seitsemän sijaan vaikka vain yksi tai kaksi. Ja jos syöt lihaa, suosi luomua tai riistaa.

Älä stressaa proteiinista. Tänä päivänä proteiinin saannista kohkataan aivan kohtuuttoman paljon ja vaikka se onkin tärkeä ravintoaine terveyden kannalta, harva tarvitsee samoja määriä proteiinia arjessaan kuin huippu-urheilija. Sitä paitsi tänä päivänä on monia huippu-urheilijoitakin, jotka noudattavat vegaanista ruokavaliota. Kasvispainotteisesti syövän on toki hyvä huolehtia, että proteiinia saa riittävästi, mutta sitä saa myös kasvikunnan tuotteista kuten palkokasveista, pähkinöistä, siemenistä ja viljoista. Nykyään tarjolla on myös valtavan helppoja ja herkullisia kasviproteiinin lähteitä kuten nyhtökauraa, härkistä, tofua sekä muita hyvänmakuisia kasviproteiinivalmisteita. On oikeastaan aika hassua, että kasvissyöjien proteiinin ja B12-vitamiinin puute on niin valtavan suuri keskustelun aihe, kun kuvittelisi, että suurempi ongelma olisi, että suomalaiset syövät keskimäärin yli kaksinkertaisesti suositusten verran punaista lihaa ja vain alle 10% syö suositusten mukaisesti kasviksia. Miksi emme ole huolissamme niistä kaikista vitamiineista, jotka kaikilta näiltä hyvin vähän kasviksia syöviltä jäävät saamatta tai punaisen lihan liiallisen syömisen aiheuttamista, tutkitusti haitallisista terveysvaikutuksista? Asioita voi tarkastella monelta eri näkökantilta.

Ota avuksesi Satokausikalenteri. Yksi oiva apuväline vastuullisempien ruokavalintojen tueksi on Satokausikalenteri, joka auttaa rakentamaan omaa ruokavaliota sesongin mukaisten kasvisten ympärille. Se on paitsi inspiroiva ideapankki ruokaostoksille, myös täynnä kiinnostavaa ravintotietoutta, vinkkejä kasvisten käyttöön ja ruoanlaittoon sekä vaikka mitä – siis kerrassaan uskomaton tietopaketti! Satokausiajattelu lähestyy ruokaa ympäristön lähtökohdista, mutta auttaa myös omaksumaan uudenlaista näkökulmaa ruoanlaittoon. Kun ajatus ruoan valmistukseen alkaa kasvisten valinnasta, ne ovatkin yhtäkkiä ruoanlaiton keskiössä ja ateriat rakentuvat luonnollisella tavalla kasvisten ympärille sen sijaan, että niiden rooli kokonaisuudessa olisi toimia vain lisukkeena.

Opettele valmistamaan kasvisruokaa. Monen mielikuvat kasvisruoasta mauttomana tai pahana perustuvat lähinnä siihen, että ei joko itse osata valmistaa sitä tai käsitys pohjaa johonkin yksittäiseen huonoon kokemukseen. Mistä tahansa ruoasta (myös lihasta) voi saada pahaa tai mautonta, jos sitä ei osaa maustaa tai valmistaa. Ethän syö jauhelihaakaan raakana paketista valmistamatta ja maustamatta sitä? Jos omat ideat ovat herkullisen kasvisruoan suhteen vähissä, etsi netistä tai keittokirjoista reseptejä tai pyydä vaikka kaverilta vinkkejä kotikeittiöön. On myös ihan puuta heinää, että kasvisruoalla ei saisi vatsaansa kylläiseksi. Jos ruokailusta jää nälkä, syö enemmän.

Poimi talteen muiden ruokakulttuurien niksit. Monissa maailman ruokakulttuureissa ja etenkin aasialaisessa keittiössä syödään todella paljon kasvisruokaa. Hyödynnä ideoita muiden ruokakulttuurien toimivista tavoista maustaa ja valmistaa kasvisruokaa.

Hyödynnä kasviksia monipuolisemmin. Moni ostaa kaupan hedelmä- ja vihannesosastolta aina niitä samoja asioita. Astu kauppaan kokeellisemmalla mielialalla ja inspiroidu sesongin kasviksista vaikkapa juuri Satokausikalenterin avulla. Sen sijaan, että murehdit, onko ekologisempaa valita kaukaa Suomeen asti raahattua vai kasvihuoneessa kasvatettua tomaattia, mieti voisitko sittenkin jättää tomaatit kokonaan kauppaan ja ostaa jotakin ihan muuta, joka on parhaimmillaan juuri tässä sesongissa. Mitäpä jos tekisitkin kaalilaatikkoa, sienipastaa tai punajuurisosekeittoa. Jopa hedelmäosasto saattaa yllättää, sillä kaupoista löytyy esimerkiksi edelleen marraskuussa kotimaisia omenoita ja päärynöitä.

Sekoita rutiineja. Ruokaupassa usein kiire ja rutiinit ohjaavat ostopäätöksiä ja helposti sitä urautuu ostamaan aina samoja ruokia. Joskus uusien ajatusten omaksumiseen auttaa vaikkapa niinkin yksinkertainen kikka, että kiertää ruokakaupan eri päin normaaliin kiertoreittiin nähden. Voit myös kokeilla keksiä muita haasteita itsellesi kauppareissulla kuten, että hedelmä- ja vihannesosastolta ei saa poistua, ennen kuin ostoskorin pohja on täynnä kasviksia.

Vähennä maitotuotteiden käyttöä. Maitotuotteiden vähentämisen ei tarvitse tarkoittaa luopumista oikeastaan mistään. Kahvimaidolle ja ruokakermalle löytyy todella maukkaita vaihtoehtoja myös kasvikunnan tuotevalikoimasta ja useimmat kasvimaidoista soveltuvat ruoanlaittoon siinä, missä tavallinen maito ja kermakin. Aamupalasmoothie maistuu aivan yhtä hyvältä (tai jopa paremmalta) mantelimaitoon tai kauramaitoon surautettuna ja kasvipohjaisten ruokakermojen maussa en itse huomaa edes mitään eroa verrattuna perinteiseen. Juuston valmistaminen kuluttaa erityisen paljon maitoa, joten vaikka et haluaisi luopua juustosta kokonaan, mieti voisiko sen jättää vaikka vain erityisten herkkuhetkien ylellisyydeksi?

Vaihda kananmunat luomuun. Jos syöt kananmunia, suosi luomua ja lähituotantoa. Monissa kaupungeissa on myös kaikenlaisia ruokarinkejä, joiden kautta munia saa tilattua vaikkapa suoraan vastuulliselta lähikanalalta.

Suosi kotimaista kalaa lihan sijaan. Kalan ympäristövaikutus on huomattavasti pienempi kuin lihatuotteilla – etenkin, kun puhutaan kotimaisesta luonnonkalasta. Kalalla on myös hyviä terveysvaikutuksia, joten sitä jopa suositellaan syötäväksi pari kertaa viikossa ravintoarvojen näkökulmasta.

ALKUPERÄ, KULJETUS JA PAKKAUKSET

Ruoan ympäristövaikutuksista puhuttaessa nostetaan usein keskusteluun myös tuotteiden pakkausmateriaalit ja kuljetus. Vaikka muovien määrä saattaa kauhistuttaa ja raaka-aineiden rahtaaminen toiselta puolelta maapalloa kasvattaa sinänsä “vihreänkin” tuotteen päästöjä, kokonaisuutta ei voi arvioida vain näiden asioiden valossa. Todellisuudessa niiden merkitys kokonaispäästöjen määrässä on kohtalaisen pieni, vain muutaman prosentin luokkaa, joten ei ehkä kannata menettää yöuniaan, vaikka tykkäisikin joskus herkutella appelsiineilla tai muovirasiaan pakatulla silmusalaatilla. Edelleenkin kaikkein suurin ongelma on ruokahävikki ja tutkimuksen mukaan esimerkiksi jo puolikkaan ruispalaleivän tai yhden kinkkusiivun päätyminen haaskuuseen aiheuttaa suuremman ympäristökuormituksen kuin pakkausten valmistus ja jätehuolto. Toisaalta myös terveellisen kasvikunnan tuotteen kasvatus voi olla ympäristölle kuormittavaa, jos homma lähtee niin sanotusti lapasesta. Esimerkiksi avokadon ympäristövaikutus pistää miettimään, että ehkä niitä ei kannata ostella ainakaan ihan joka päivä.

Vaikka pakkausmateriaalien ja kuljetuksesta aiheutuvien päästöjen merkitys yksittäisen tuotteen kokonaispäästöissä onkin pieni, voimme silti vaikuttaa itse aiheuttamaamme jätekuormaan ja hiilijalanjälkeen valitsemalla ekologisempia vaihtoehtoja. Maailma hukkuu muoviin ja vaikka ongelman ydin ei olekaan täällä Pohjoismaissa, on silti parempi välttää turhaa roskaa ja valita esmerkiksi pakkaamattomia tai kevyemmin pakattuja tuotteita silloin, kun niitä on saatavilla.

Vältä turhaa muovia. Moni tuote on pakattu ihan turhaan moninkertaisiin kääreisiin tai muoviin. Paketoinnin taustalla saattaa olla joissakin tapauksissa myös säilyvyyteen liittyviä järkisyitä, mutta kannattaa pyrkiä valitsemaan tuotteita, joissa turha muovi- ja käärepaperiroska on minimoitu. Suosi irtomyynnissä olevia hedelmiä ja vihanneksia ja esimerkiksi kauppahalleissa myydään yleensä kasvikset irtona. Mieti myös, tarvitseeko hedelmiä tai vihanneksia välttämättä pakata pieneen kertakäyttöpussiin. Itse ostan nykyisin irtovihannekset ja -hedelmät kokonaan ilman pussia. Toinen vaihtoehto voi olla uudelleenkäytettävä ja pestävä kestopussi, jollaisia voi ostaa valmiina (esimerkiksi täältä, täältä, täältä tai täältä) tai tehdä itse kierrätysmateriaaleista – ruokakaupoissa myytävät kestopussit ovat usein synteettistä materiaalia eli muovia nekin. Pidän myös aina mahdollisuuksien mukaan matkassa omaa kauppakassia, jotta ei tarvitsisi ostaa ylimääräisiä muovipusseja. Sama pätee muuten myös muihin kuin ruokaostoksiin. Uusiokäytä kertyneet pussit uudelleen roskapusseina.

Suosi lähellä tuotettua ja sesongin mukaista. Mitä kauempaa tuote ruokakauppaasi matkustaa, sitä suuremmat ovat sen kuljetuksesta aiheutuvat päästöt. Suosi myös sesonkiajattelua: vihannekset ja hedelmät ovat satokausien aikaan parhaimmillaan ja halvimmillaan, eikä niiden kasvatukseen ole silloin tarvittu hillittömiä määriä energiaa. Satokausikalenteri auttaa sesongin mukaisten kasvisten löytämisessä. Myös esimerkiksi viinin ympäristövaikutukseen vaikuttaa se, missä se on valmistettu. Euroopassa tuotettu juoma aiheuttaa jo tänne Suomeen kuljettamisensa kautta huomattavasti vähemmän päästöjä kuin vaikkapa australialainen, eteläafrikkalainen tai argentiinalainen.

Suosi luomua ja Reilua kauppaa. Aina ei ole helppoa tehdä monenlaisten vaihtoehtojen joukosta niitä parhaita valintoja, kun eri sertifikaatteja ja arvoja on vaikea vertailla keskenään. Jos tuotteesta kuitenkin on olemassa kaksi taustoiltaan aika samantyyppistä ja samalta suunnalta tulevaa vaihtoehtoa, on yleensä vastuullisempi valinta poimia ostoskoriin luomua tai Reilun kaupan tuotteita.

Kierrätä jätteet. Lajittele tuotepakkaukset ja roskat asianmukaisesti eritellen ne omiin kierrätyspisteisiinsä.

*

Tästä paisuikin melkoinen eepos, vaikka piti ihan vain antaa “pari vinkkiä”… Toivottavasti ideoista on iloa teille ja juttua saa mieluusti täydentää omilla nikseillä kommenttiosiossa. Huomautan kuitenkin, että koska postaus on toteutettu yhteistyössä Perlago Sgàjo -viinin kanssa, Valviran ohjeistuksen mukaisesti alkoholia ei saa kommentoida. Muut kommentit ovat kuitenkin lämpimästi tervetulleita!

Tietoa Perlage Sgàjo -luomuviinistä

Perlage Sgàjo -viini tulee Trevison arvostetulta viinialueelta Pohjois-Italiassa ja tarkemmin Nardin perinteikkäältä perhetilalta, jonka kaikki viinit ovat luomu- ja vegaanisertifioituja. Yrityksen tärkeimpiä arvoja on vastuullisuus sekä kunnioitus luontoa kohtaan, mikä onkin ihan kaiken heidän tekemisensä keskiössä: viinitarhoilla ei käytetä mitään keinotekoisia lannoitteita, rypäleet kerätään käsin, yrityksessä tarvittava sähkö tuotetaan aurinkoenergialla ja koko tuotantoprosessi on laitteistoista viiniin ja pakkausmateriaaleista etikettien liimoihin täysin vegaaninen.

Ja mikä parasta, tämä viini on myös erinomaisen hyvää ja korkealaatuista: Perlage Sgàjon proseccot ovat voittaneet lukuisia palkintoja ja mainintoja kansainvälisissä kilpailuissa sekä lehdissä. Ja tämän kuivien proseccojen ystävän makunystyröissä Perlage Sgàjo Extra Dry oli tosiaankin kiitosta niittäneen maineensa veroista – samainen viini on muuten myös Ida365:n suosikki.

Lisää luettavaa paremmista valinnoista arjessa

Jos vastuullisuusasiat kiinnostavat enemmänkin, katso myös nämä postaukset:

Arjen pieniä ekotekoja vaatekaapilla: 26 vinkkiä ja ideaa

Ekologinen sähkösopimus ja 10 keinoa vastuullisempaan sähkönkulutukseen

Photos: Jenni Rotonen / Pupulandia

Related posts