6/12/17

Satunnaisia mietteitä viikon varrelta

11 39

Tätä postausta ei voi aloittaa kuin yhdellä lauseella: HYVÄÄ ITSENÄISYYSPÄIVÄÄ 100-VUOTIAS SUOMI! <3 On jännittävää, miten pitkältä ja lyhyeltä tuo 100 vuotta samanaikaisesti tuntuu. Niin lyhyeltä, että omat isovanhempanikin ovat ehtineet elää aikana ennen Suomen itsenäistymistä, mutta niin pitkältä, että nuoremmat sukupolvet ehkä pitävät itsenäisyyttä jollain tapaa itsestäänselvyytenä.

Olen itse saanut lukea todella mielenkiintoisia tarinoita sota-ajoista sekä sukuni historiasta, sillä isomummini on aikaan kirjoittanut tarinansa ja muistelmansa talteen jälkipolville. Lisäksi suvustamme on tehty myös sukututkimus joka olisi kiinnostavaa jossain vaiheessa kahlata läpi. Omat juureni ovat osaltaan Karjalassa ja on aika mieletöntä, että isoisoäitini on hoksannut tallentaa muistoja niiltä ajoilta. Se auttaa ymmärtämään, että 100 vuoden itsenäisyys ei ole itsestäänselvyys.

Tuntuu, että tänään kuitenkin on joka kanava täynnä itsenäisyyspäivään liittyviä tarinoita, niin tuumasin, että jos tekee välillä mieli lukea ja miettiä jotain ihan muutakin, nyt olisi luvassa taas satunnaisia mietteitä viikon varrelta.

Kuvituksena on jälleen yksi arkistoihin unohtunut asu alkusyksyltä. En varsinaisesti ole omistanut ollenkaan pikkumustaa ja tämä mekko on lähin minun kaapistani löytyvä versio klassikkomekosta, vaikka avoimine selkineen se ei ihan joka tilaisuuteen sovikaan. Ajattelin kuitenkin, että jonkinlainen juhlatyyli voisi tänään olla paikallaan. :)

♥ On jotenkin liikuttavaa, että tässä joulun alla siitä on nyt jo muodostunut jonkinlainen perinne, että minä autan mummokaveriani hakemaan vintiltä hänen joulukranssinsa ja -kynttelikkönsä. Tämä tehtiin yhdessä viime vuonna ja nyt viime viikolla kävimme taas penkomassa vinttiä yhdessä. <3

♥ En oikein tiedä, onko naapurini vain todella syvästi nukkuvaa tyyppiä vai onko hänellä kenties unohtunut joku herätyskello herättämään vääränä ajankohtana, sillä JOKA PÄIVÄ naapurissa pauhaa sellainen vanhan koulun piipittävä herätyskello helposti noin tunninkin putkeen. Ehkä tämä on hänen analoginen versionsa torkutuksesta? Onneksi infernaalinen piipitys ei kuulu makuualkoviini, vaan raikaa vain eteisessä sekä rappukäytävässä. Olisipa minullakin moiset unenlahjat…

♥ Nukkumisesta puheen ollen… Mainitsin jo viime viikolla, että herääminen on talven myötä vaikeutunut ja olen isosta työmäärästä johtuen yksinkertaisesti vain aika väsynyt. Siitä huolimatta herään usein aamulla jo hiukan ennen herätyskelloa enkä välttämättä saa unta enää uudelleen. Saatan siis aloittaa työt melkein heti herättyäni, mutta koska en ole nukkunut ihan riittävästi, niin monesti tunnin-parin työskentelyn jälkeen tulee ikään kuin uusi väsymys, joka saattaa olla niin voimallinen, että nuokahtelen tietokoneeni äärellä. No, muutamana harvinaisena aamuna, kun siihen on ollut mahdollisuus, olen tässä vaiheessa laittanut läppärin hetkeksi pois ja antanut itseni nukahtaa uudelleen. Ai hemmetti, miten tyydyttävää se onkaan! Ja sitten olen herännyt ehkä puolisen tuntia tai tunnin myöhemmin huomattavasti pirteämpänä uuteen päivään taas. :D

♥ Olen ollut mukana viemässä eteenpäin Vaakakapinan sanomaa ja tänä syksynä telkkariin rantautunut Jenny+ -ohjelma on yksi kiinnostavimmista aikoihin. En ole katsonut säännöllisesti ihan joka jaksoa, mutta viime viikolla, kun näin Saara Sarvaksen videopätkän äitinsä kanssa, en voinut kuin itkeä. Saara on ystäväni, joten tietysti tarina tuntui sitä varten ehkä tavallistakin koskettavammalta, mutta pätkää katsoessaan kyllä tiedostaa, että tätä tapahtuu joka päivä jollekulle. On ihan todella hyvä, että kaikesta tästä vihdoin puhutaan rakentavasti ja armollisesti sekä kestäviä ratkaisuja sekä toimintamalleja tavoitellen.

♥ En ole varsinaisesti koskaan ollut mikään ihmelapsi viherkasvien hoidossa, mutta nyt olen selvästikin onnistunut tekemään edes jotain oikein, sillä valtavan kokoinen kumisutipuuni puskee uutta hentoisen vihreää lehteä aivan periksiantamattomalla innolla. Jee!

♥ Ei jotain hyvää, ellei jotain vähän huonompaakin… Nimittäin vaikka kumisutipuuni kukoistaa täyttä häkää, se veikeä ananas corona sekä ihastuttava käpypalmu ovat huolestuttavasti vähän ruskistuneet lehdiltään. Jos joku osaa neuvoa, mikä on ongelma, niin please share! Valon puute? Liikaa/liian vähän kastelua? Kasvit ovat molemmat asunnon valoisimmassa paikassa, mutta tähän vuodenaikaan voi olla, että sekään ei riitä.

♥ En koskaan muista juoda päivän aikana tarpeeksi vettä ja olen kokeillut kaikkea mahdollista muistuttelevista kännykkäsovelluksista lähtien. Ainoa toimiva keino minulla on pitää jatkuvasti vesipulloa vierellä. Ja olennaista on, että vesi on nimenomaan pullossa, ei lasissa. Minä en osaa juoda vettä lasista kuin ruoan kanssa. Siinä nimittäin käy aina niin, että otan vain hörpyn ja loput jäävät juomatta. Pullosta juodessaan saa ikään kuin “pakotettua” nestettä kurkusta alas enemmän kerrallaan, joten toimii juuri tällaiseen pakkojuottamiseen, jota joudun itse harrastamaan. :D

Kauppojen muovipullot käyvät aina jossain vaiheessa jotenkin ällöttäviksi ja inhoan juoda sellaisesta “pillillä” varustetusta treenipullosta. Keksin hiljattain, että olen jostain saanut joskus lasisen juomapullon ja nyt olen sittemmin käyttänyt kotona sitä aivan innoissani. Kätevää on se, että pullon voi pestä tiskikoneessa ja onpa se paljon kauniimpikin kuin perus-muovipullo. Suosittelen, jos riittävä nesteytys on jollekulle muullekin haaste!

♥ Pizzan intohimoisena rakastajana minulla on tässä kaupungissa muutamia ylivoimaisia suosikkipaikkoja, joista Tenho on yksi ja Putte’s toinen. Muitakin on eli pitää varmaan joku kerta tehdä juttu omista lempparipizzerioistani Helsingissä. :) Mutta nyt on koittanut pienimuotoinen tragedia, sillä olen aina tykännyt ihan erityisesti Putte’sin gluteenittomasta pizzapohjasta, vaikka en gluteenitonta ruokavaliota noudatakaan. Olen siis jopa maksanut ekstraa siitä, että saan vain sen gluteenittoman pohjan, koska se on minusta paremman makuinen. Ajatus saattaa kuulostaa kummalliselta, sillä yleensä gluteenittomat leipomotuotteet ovat mitä ovat, mutta tämä ihastus löytyi ja syntyi ihan vahingossa, kun maistoin kaverini pizzaa (tietämättä, että siinä oli gluteeniton pohja) ja välittömästi tuohtuneena puuskahdin, että miksi hänen pizzapohjansa maistui paljon paremmalta kuin omani. :D

No se tragedia on siis se, että tuon kyseisen gluteenittoman pizzapohjan valmistaja on lopettanut tyystin sen tekemisen eikä sitä nimenomaista herkkua siis enää saa Putte’sista! Toivottavasti saavat tilalle keksittyä pian jotakin vähintään yhtä hyvää, koska ikävä niitä ekstrahyviä pohjia kohtaan on kova.

♥ Ajaudun aina välillä kaikenlaisiin omituisiin ja ilahduttaviin spontaaneihin tilanteisiin ja keskusteluihin, kun menen avaamaan suuni milloin missäkin. Viime viikolla olin iltamyöhällä tulossa kotiin raitiovaunussa, kun viereen pöllähti hieman tuiskeessa oleva tyttöjoukko. Kuuntelin vierestä tyttöjen juttuja ja nauratti, kun yksi mimmeistä löysi punaviinitahran pipostaan (!). Se oli jo taitavasti sotkettu! Ajauduin tyttöjen kanssa juttusille ja kaksi heistä jäi sattumalta samalla pysäkillä poiskin. Koska tunnelma oli niin mahtava, päätimme hetken mielijohteesta lähteä kolmen kesken vielä jonnekin “yksille”. No, ravintolan ovelle päästessämme selvisi, että se oli sulkeutumassa jo puolen tunnin kuluttua, joten luovuimme ajatuksesta. Päätimme kuitenkin, että tämä idea pitää toteuttaa ja vaihdoimme yhteystietoja uudet illanistujaiset sopiaksemme. Haha. Terkkuja Annika ja Marianne – vaikutitte molemmat ihan huipuilta eli siitä uusintaa odotellessa!

mekko // dress H&M

kengät // shoes Terhi Pölkki

* saatu blogin kautta / gifted

Photos: Johanna Piispa

Makeup: Sanna Riikonen / Armani / Stockmann

Related posts

29/11/17

Afterwork-podcast: Puolukkapäivät

11 39

Pienen syyslomatauon jälkeen Afterwork-podcast tekee jälleen paluun. :) On ollut ihana saada viestejä, että moni siellä on jo malttamattomana odotellut uusia jaksoja. Saamanne pitää!

Tällä kertaa afterwork-tuokion aikana puhutaan menkoista. Kuukautiset ovat jokaista naista koskettava riesa, mutta silti niihin liittyy kaikenlaista ujostelua ja mystiikkaa. Nyt nostetaan kuukuppi pöydälle ja pureudutaan naiseuden ytimeen.

Olen itse monet kerrat miettinyt, että haluaisin kirjoittaa esimerkiksi kuukupista (koska se on niin FANTASTINEN keksintö), mutta aihe on aina jäänyt pyörimään luonnosvihkoon, sillä näin intiimiin teemaan tarttuminen on ujostuttanut. Tätä podcastia tehdessä halusin ensisijaisesti haastaa itseäni: kavereiden kesken menkat ovat ihan tavallinen keskustelunaihe, mutta miksi kuukautisista puhuminen tuntuu niin kiusalliselta ja jotenkin leimaavalta tällaisessa julkisessa kanavassa kuten blogissa tai podcastissa? Totesin, että koska aihe tuntui vaikealta, juuri siksi siitä pitää puhua. Ja juuri siitä syystä myös tämän keskustelun innoittamana päätin, että se kuukuppijuttukin on vielä jossain vaheessa tulossa.

Eli tänään siis podcastissa rehellistä puhetta, vertaistukitarinoita ja yleistä pohdiskelua naisellisen elämämme kuukausittaisesta “kohokohdasta”. Toisen kauden avajaisjakso on hieman normaalia pidempi, mutta tulevien jaksojen pituus vaihtelee 20 ja 40 minuutin välillä. :)

Aiemmin julkaistut AW-jaksot löydät tämän linkin takaa.

Related posts

28/11/17

Kauniit ja terveet hampaat: miksi kannattaa käyttää sähköhammasharjaa?

328 49

Kaupallinen yhteistyö: Asennemedia & Oral-B

Kysyttäessä ihmisiltä, mitä he pitävät muissa kaikkein viehättävimpänä, useimmat mainitsevat hymyn. Jo siitä syystä toivoisi, että jokainen voisi tuntea olonsa hymyillessään itsevarmaksi ja uskaltaisi väläyttää myös hampaita silloin, kun ilo tuntuu kehossa asti. Kauniit ja terveet hampaat eivät kuitenkaan ole vain esteettinen asia, vaan olennainen osa koko kehon terveyttä.

Niin tärkeää kuin hampaista huolehtiminen onkin, niin myönnetään, että hampaiden harjaaminen on yksi niistä rasittavimmista pakollisista päivärutiineista. Illalla väsyttäisi jo ja aamulla on kiire, mutta siitä huolimatta tämä toimenpide suoritetaan kiltisti kaksi kertaa joka päivä. Hampaista huolehtimisen tärkeyttä painotetaan meille ihan pienestä pitäen ja useimmilla se on aikalailla selkärangassa, että tästä rutiinista ei vain laisteta.

On oikeastaan aika hassua, että hampaiden harjaaminen tuntuu toisinaan niin suunnattoman suurelta vaivalta. Mutta kun mietitään, miten paljon aikaa moni meistä käyttää päivän aikana kauneuteensa noin muuten, tuntuu se 2 minuuttia hampaidenpesua aamuin ja illoin loppupeleissä aika pieneltä hinnalta terveestä suusta ja kauniista hymystä. Moni ei myöskään ole välttämättä tullut ajatelleeksi, että suun terveys vaikuttaa todella paljon ihan koko kehon terveyteen. Esimerkiksi krooninen ientulehdus altistaa monenlaisille koko kehon sairauksille, joten suun ja hampaiden hyvinvoinnista kannattaa todellakin huolehtia.

Olen kirjoittanut useampaan otteeseen blogin historiassa hampaidenhoidosta ja suun terveydestä, mutta tuntuu, että se aihe ei vanhene koskaan ja koko ajan opin itsekin uutta. Osallistuin viime viikolla Oral-B:n järjestämään tilaisuuteen ja todella mielenkiintoiseen paneelikeskusteluun hampaidenhoidosta. Mukana keskustelussa oli lisäkseni treeni- ja hyvinvointibloggaaja Eveliina Tistelgren, hammaslääkäri Reetta Suokas sekä keskustelua vetämässä säteilevien hammashymyjen kuningatar ja intohimoiseksi hampaiden hoitajaksi tunnustautunut Anne Kukkohovi. Tosi mielenkiintoisen keskustelun aikana nousi esiin paljon hyödyllisiä näkökulmia, joista joitakin ajattelin jakaa myös teille tässä postauksessa.

Olen lapsesta asti pitänyt hampaistani todella hyvää huolta äidin haukan lailla valvovan silmän alla. Vähän heikommalle opastukselle jäänyt ja omien lapsuusvuosiensa lukuisista hammaspaikkauksista traumatisoitunut äitini oli jo pienenä tyttönä vannonut, että jos hänellä joskus olisi omia lapsia, hän tekisi kaikkensa opettaakseen jälkikasvunsa pitämään huolta hampaistaan. Tästä syystä opimme pienestä pitäen harjaamaan hampaamme ihan erityisen tunnollisesti.

Miksi hampaita ei saa harjata liian kovaa? Entä miksi kannattaa suosia sähköhammasharjaa?

Omaan mieleeni taisi iskostua lapsuudessa se hampaiden harjaamisen tärkeys vähän liiankin tehokkaasti, sillä sain jossain vaiheessa noottia hammaslääkärissä, että harjaan hampaitani liian kovaa. Olin tosin saanut tästä joskus huvittuneita huomautuksia ihan läheisiltäkin, kun eivät kuulemma olleet koskaan nähneet kenenkään harjaavan hampaitaan niin “raivolla”. :D Oman pään sisällä tuntui, etteivät hampaat lähde puhtaiksi, ellei pestessä käytä “vähän voimaa”.

Toisin kuin ehkä luulisi, niin hampaille todennäköisesti voi tehdä paljon enemmän hallaa liian kovilla kuin liian hellillä otteilla. Tarpeettoman paljon voimaa käyttämällä voi nimittäin vahingoittaa ikeniä ja jos ienraja pääsee vetäytymään, siitä seuraa yleensä vihlontaa ja pahimmassa tapauksessa aika tuskallistakin kipua, jos hampaan kaula paljastuu ikenen alta. Ja se on sitten sellainen vaiva, jota ei käytännössä pystykään enää korjaamaan. Tämä kaikki tieto riitti minulle pelotteluksi ja siirryin välittömästi hammaslääkärin ohjeistuksen mukaisesti sähköhammasharjaan.

*

Sähköhammasharjaa jo vuosia käyttäneelle olikin tuskallista palata takaisin perinteiseen hammasharjaan, kun iltapesujen uskollinen kaveri otti ja hajosi tänä syksynä. Ehdin pari kuukautta harjata hampaita ihan tavallisella harjalla ennen kuin sain uuden sähköhammasharjan, ja jo tässä ajassa huomasin muutaman mielenkiintoisen asian. Ensinnäkin, olin todella harjannut hampaitani silloin muinoin todella kovaa. Sähköhammasharjalla ei edes voi käyttää niin paljon voimaa, koska laite hälyttää liiasta painamisesta. Nyt kun käytin hetken aikaa taas tavallista hammasharjaa, pelkkä ajatuskin entisenlaisesta “raivopesusta” herätti puistatuksia, kun oli jo ehtinyt tottua hellävaraisempaan menoon.

Toinen juttu tavalliseen harjaan palatessa oli se, että hampaat eivät tuntuneet pesun jälkeen ollenkaan niin puhtailta kuin ennen. Ja se itse asiassa on ihan tottakin. Paneelikeskustelussamme hammaslääkäri Reetta Suokas kertoi, että asiaa on tutkittu ja tulos on, että sähköhammasharjalla tulee puhtaampaa jälkeä, vaikka pesisi hampaat tavallisella hammasharjalla todella huolellisesti ja käyttäisi vielä hammaslankaakin. Uskallan siis sekä entisenä raivoharjaajana että todella pitkäaikaisena ja tyytyväisenä sähköhammasharjan käyttäjänä suositella ihan jokaiselle. Se tutkitusti puhdistaa hampaista kaikkein eniten plakkia, joka taas on tyypillisin reikien aiheuttaja.

Testissä uusi Oral-B GENIUS Rose Gold -sähköhammasharja

Nyt kun sain hiljattain taas sähköhammasharjan käyttöön, niin olen nyt aivan onnessani testaillut uutta Oral-B GENIUS Rose Goldia. Se on paitsi teknologisesta näkökulmasta kuin avaruusajan vempain siihen entiseen Oral-B:heni verrattuna, mutta myös ihan hitsin kaunis tuossa ruusukultaisessa värissään. Vaikka olin siitä edellisestäkin sähköhammasharjastani ja sen ominaisuuksista varsin vaikuttunut, niin tämä uusi on kyllä vielä paljon monipuolisempi ja älykkäämpi. Oral-B:n sähköhammasharjat tosin yleisestikin ovat aina vertailuissa kärkisijoilla.

Uutuudessa on esimerkiksi Position Detection -paikannusteknologia, joka yhdessä puhelimeen ladattavan Oral B -sovelluksen kanssa osaa kertoa, oletko harjannut hampaitasi riittävän huolellisesti joka puolelta ja ajastin ilmoittaa värinällä, onko pesun kesto ollut riittävän pitkä. Pyörivät harjaspäät puolestaan pitävät huolen siitä, että pesuteho on aina paras mahdollinen ja myös ne tavallisella harjalla yleensä puhdistamatta jäävät alueet tulevat läpikäydyiksi.

Tällaiselle liikaan voimankäyttöön sortuvalle hampaidenpesijälle tärkeä ominaisuus on paineentunnistus, jonka seurauksena hammasharja vilkkuu punaisena ja hidastaa harjaustehoa, jos meinaa taas lipsua raivon puolelle. Myönnettävä on, että edelleen, vaikka olen höllentänyt otteita, harja vilkuttaa vähintään muutaman kerran punaisena per harjaus. Tuo valo onkin uusi juttu vanhaan harjaan verrattuna ja on pakko todeta, että vaikka se on ehkä koko harjan turhanpäiväisin ominaisuus, olin suorastaan riemuissani, kun huomasin, että harjauksen ajan laittteessa palavan valon väriä voi kännykkäsovelluksen avulla muuttaa mieleisekseen. Voin siis itse valita, loistaako harjan valo pestessä sinisenä, keltaisena, pinkkinä, violettina, oranssina tai jonakin muuna lukuisista värivaihtoehdoista.

Sovellus kertoo myös hauskalla tavalla hampaiden harjaustilastoja. Omista tiedoistani näen esimerkiksi, että harjaan hampaitani keskimäärin 2:33 minuuttia ja olen “Midnight Brusher” eli hampaidenpesu ajoittuu yleensä jonnekin puolen yön tuntumaan. :D Uuden hammasharjan mukana tulee myös näppärä matkapakkaus, joka toimii itsessään myös laturina paitsi hammasharjalle, sillä voi tarvittaessa ladata puhelimenkin – kotelossa on nimittäin myös ylimääräinen USB-portti.

Vuosien varrella kertyneitä omakohtaisia oppeja hampaidenhoidosta

Muita vuosien varrella oppimiani ja nyt vielä tuossa paneelikeskustelussa kerrattuja viisauksia hampaidenhoidosta on myös se, että kannattaa AINA käyttää fluorihammastahnaa. Jossain vaiheessa on liikkunut huhuja, että fluori olisi jotenkin ihmiselle haitallista, mutta sellaisina pitoisuuksina, mitä sitä hammastahnassa on, tämä ei pidä paikkaansa. Sen sijaan fluorin hyödyt reikiintymisen estämisessä ovat kiistattomat. Hammaslääkärin mukaan fluori on oikeastaan kaikkein tehokkain yksittäinen tekijä reikien ehkäisyssä.

On oikeastaan ihan sama, miten hyvin hampaansa harjaa, jos hammastahnassa ei ole fluoria, on silti huomattavasti suurempi riski saada reikiä kuin fluorihammastahnaa käyttävillä. Olen itse saanut kokea tämän ikävä kyllä ihan kantapään kautta, kun jossain vaiheessa käytin vuoden tai pari fluoritonta luomuhammastahnaa. Järkytyksekseni seuraavassa hammastarkastuksessa selvisi, että ennen täysin reiättömään purukalustooni oli yhtäkkiä ilmestynyt kolme reikää. Hammaslääkärikin ryhtyi ihmettelemään tätä äkillistä muutosta, etenkin kun hampaistani kuulemma näki, että pidän niistä hyvää huolta.

Yritimme miettiä, olinko muuttanut jotakin rutiineissani ja keksin mainita sen hammastahnan. Ja sieltähän se syyllinen sitten löytyikin. Harmitti ihan todella, että tuollaisesta syystä ehdin saada kolme reikää, ennen kuin ymmärsin vaihtaa takaisin fluorihammastahnaan. Nykyään käytän vain ei-vaahtoavia fluorillisia hammastahnoja, koska ne jättävät jälkeensä paljon miellyttävän suutuntuman, ei tule aftoja eikä suukaan kuivu niiden jäljiltä yhtä helposti. Ja jos suu ei kuivu, niin hengityskin pysyy pidempään raikkaana. Olen huomannut, että monesti ne raikkaan olon ja hengityksen lupaavat tahnat ovat niin tujua tavaraa, että kuivattavat suuta hurjasti. Kun pesu sitten on hoidettu pois alta, suu tuntuu hetken aikaa raikkaalta, kun hammastahnan maku vielä maistuu, mutta kuivuu sitten voimakkaan tahnan takia nopeasti ja raikas tunne on kovin nopeasti tipotiessään.

On hullua, miten paljon asioita hammaslääkärit voivat kertoa potilaidensa hampaista.  Olen vuosien varrella saanut hammaslääkärin vastaanotolla huomautuksen myös siitä, että hampaistani näkee minun rakastavan sitrushedelmiä. Hampaiden kiille kuulemma kärsii happamista sitrushedelmistä ihan yhtälailla kuin vaikkapa hiilihapotetuista juomista tai sokerista.

Vinkiksi sain hammaslääkäriltä, että mitä useammin hampaita altistaa happamille ruoille, sitä haitallisempaa se niille on. Hän siis neuvoi, että jos haluan syödä mandariineja, en napostelisi niitä viittä kertaa päivässä, vaan söisinkin vaikkapa yhdellä kertaa viisi, huuhtelisin sen jälkeen suuni vedellä ja ottaisin ksylitolipurkan. Hammaskiille on sellainen asia, jota ei valitettavasti saa takaisin sen tuhottuaan, joten otin hammaslääkärin neuvot vakavasti. Ylipäänsä hammaslääkärit kehottavat välttämään ihan kaikkea napostelua ja antamaan hampaille aterioiden välissä vähintään 3 tunnin lepotauon.

*

Nyt hiljattain olen saanut myös hammaskiskon, eli sellaiset muovisen suojan, joka laitetaan hampaiden väliin nukkumisen ajaksi. Hammaslääkäri nimittäin totesi suuhuni kurkistaessaan, että hampaissani näkyy sellaista kulumaa, että taidan narskutella ja purra hampaitani yhteen nukkuessani tosi kovaa. Olin vähän järkyttynyt tästä tiedosta, koska en ole koskaan tiennyt narskuttelevani, mutta ilmeisesti nykyään teen sitä, etenkin ollessani stressaantunut.

Narskuttelu ja yöllinen pureminen kuluttaa hampaiden pintaa, joten lääkäri ehdotti ratkaisuksi hammaskiskoa, joka käytännössä estää puremisen. Nyt olen nukkunut muutaman viikon hammaskisko suussani ja huomaan jo, kuinka leuan lihakset ovat aamuisin rennommat, kun en pääse puremaan hampaita enää yhteen samalla tavoin kuin aiemmin.

Hampaidenhoidon ammattilaisten kootut täsmätärpit suun terveyteen

Kokosin vielä pari tärkeää huomiota hampaidenhoidosta tähän loppuun noiden edellä mainittujen lisäksi. Hampaat tulisi harjata kaksi kertaa päivässä ja aamun harjaus olisi hyvä suorittaa nimenomaan ENNEN aamupalaa, koska se suojaa hampaita syömisen aiheuttamalta happohyökkäykseltä. Syömisen jälkeen hampaidenpesua tulisi välttää noin puolen tunnin ajan, koska happohyökkäyksen ollessa käynnissä harjaaminen oikeastaan vain pahentaa tilannetta ja kuluttaa hampaita entistä enemmän. Jos siis haluat ruoan jälkeen vielä harjata hampaat uudelleen, niin muistathan odottaa sen puoli tuntia.

*

Hampaita harjatessa kannattaa kiinnittää huomiota siihen, että käy tasapuolisesti läpi koko suun ja erityisesti ne takana olevat poskihampaat, sillä tutkimukset osoittavat, että jopa 80% jättää osan suusta pesemättä kunnolla ja peräti 60% ei harjaa poskihampaitaan tarpeeksi huolellisesti. Moni myös harjaa hampaita liian lyhyen aikaa kerrallaan. Olisi hyvä käyttää hampaidenpesuun vähintään kaksi minuuttia joka pesulla.

*

Yksi vaihtoehto on pureskella ruoan jälkeen myös ksylitolipurkkaa. Olen itse laittanut eteisen pöydälle sellaisen kulhon, johon olen tyhjentänyt pari täysksylitolipurkkapussia ja systeemi on toiminut ihan loistavasti, sillä nappaan siitä ksylitolia pureksittavaksi melkein joka kerta kotoa lähtiessäni ja ruoan jälkeen. Suu kannattaa myös aina ruoan jälkeen huuhdella vedellä – se hillitsee happohyökkäystä ja suojaa siten hampaita.

*

Yksi asia, missä itsellänikin olisi vielä skarppaamista, on hammaslangan käyttö. Sitä suositellaan käytettäväksi päivittäin, mutta myönnän, että en itse kyllä ihan joka päivä jaksa tunnollisesti lankailla. Reikiä voi kuitenkin tulla myös hampaiden väliin (tästäkin on valitettavasti kokemusta) ja hammaslanka on käytännössä ainoa keino putsata tiukkoja hammasvälejä, joihin harjalla ei pääse.

*

Ja viimeisenä… Käy säännöllisesti hammaslääkärillä tai suuhygienistillä! Hammashuollon ammattilaiset suosittelevat, että olisi hyvä käydä tarkastuttamassa hampaat noin kerran vuodessa, mutta veikkaan, että aika moni meistä käy todella paljon harvemmin. Ammattilaisen suorittama hampaiden puhdistus kuitenkin ehkäisee tehokkaasti hammaskiven syntymistä ja kun reiänalkuihin sekä muihin hammasongelmiin päästään pureutumaan jo alkuvaiheessa, ei tarvitse jännittää kivuliaita ja kamalia hammaslääkärikäyntejä. :)

Voita omaksesi uusi Oral-B GENIUS Rose Gold -sähköhammasharja

Saan arpoa teidän lukijoiden kesken yhden tällaisen mahtavan uutus-sähköhammasharjan (arvo 230€) sekä 2 kpl Oral-B Gum & Enamel Repair -hammastahnaa, joten jos mielit päästä testailemaan uutuutta, niin kannattaa osallistua kisaan. Kerro, mikä sinulle on ollut haastavinta hampaidenhoidossa? Entä mikä on ollut tärkein saamasi oppi? Olisi myös kiinnostavaa kuulla, tuliko tässä postauksessa jotakin ihan uutta tietoa, mitä et ollut aiemmin hampaiden ja suun terveydestä tiennyt!

Osallistu kisaan näin: jätä vastauksesi tämän postauksen kommentteihin 5.12.2017 mennessä. Muista liittää mukaan toimiva sähköpostiosoite, sillä kontaktoin voittajaa henkilökohtaisesti sähköpostilla.

Photos: Jenni Rotonen / Pupulandia

Related posts

22/11/17

Mietteitä viikon varrelta

14 42

Näistä viikon varrelta kertyneistä mietteistä on tunnuttu tykkäävän niin kovasti, joten tuumailin, että näitä voisi koota postauksiksi useamminkin. Tällä kertaa viikon mietteitä kuvittavat asukuvat, jotka ehtivät syksyn tohinoissa jäädä julkaisematta, vaikka kovin lookista tykkäsinkin.

♥ Olen jostain syystä palannut tähän artikkeliin useita kertoja uudelleen sen jälkeen, kun bongasin sen ensimmäisen kerran. Valokuvaaja Johanna Siring suuteli tai suukotti  itselleen entuudestaan tuntemattomia ihmisiä ja otti heistä kuvan sekä ennen että jälkeen suukon. Kuvista heijastuu niin kiinnostavalla tavalla tunteita, että näissä kuvissa on jotain hurjan koskettavaa. Ihmisten kasvoilta välittyy ujo, epäilys, ilo ja rentous ja koko se tunteiden skaala, miten kahden ihmisen väliseen jännittävään ja herkkään kohtaamiseen voi sisältyä. Tulen tästä kuvasarjasta aina niin hyvälle tuulelle ja jotenkin liikuttuneeksi kuvien kautta välittyvien tunteiden aitoudesta, että olen huomannut palaavani sen äärelle aina silloin tällöin uudelleen.

♥ Isäni joutuu töidensä perässä muuttamaan paikkakuntaa aina silloin tällöin ja nyt seuraavana kohteena on Helsinki. Vanhempieni tukikohta tulee edelleen sijaitsemaan Tampereen lähellä, mutta jatkossa he viettävät myös enemmän aikaa Helsingissä. Viime viikolla he löysivät vuokrakämpän, jossa isä tulee sitten asumaan arkiviikot. Ja isä jo ilmoitti, että voin tulevaisuudessa tulla aina saunomaan sinne, jos siltä tuntuu, koska hänen uudessa kämpässään on sauna. <3 Mukavaa saada vanhemmat Helsinkiin jatkossa useammin!

♥ Viimeiset viikot ovat töiden kannalta olleet vähän raskaita. Motivaatio ja inspiraatio on huipussaan, mutta töitä on ollut niin paljon, että päivät ovat venyneet usein tosi pitkiksi. Huomaan, että olen ollut hieman uuvuksissa, mutta ensi viikonloppuna onneksi on tiedossa vähän rauhallisempaa menoa ja saa nukkua kunnon yöunia.

♥ Viime viikko oli paitsi todella työntäyteinen, myös suoraan sanottuna hiukan surkea. Ilmassa oli murhetta ja mielipahaa ja koko melkein koko viikon ajan mieliala oli aika alakuloinen. Jotkut pakenevat ihmissuhdehuolia hukuttamalla itsensä töihin, mutta minä taas koen, että töihin on vaikea keskittyä, jos mieltä painavat muut asiat. Loppuviikosta solmut vähitellen aukeilivat ja mieli keveni taas. Ja saman tien alkoivat jälleen työtkin sujua normaaliteholla.

♥ Eilen nauhoitettiin pienen tauon jälkeen uusi Afterwork-podcastin jakso ja olipa kivaa päästä taas pienen tauon jälkeen studioon. Uusia jaksoja on siis luvassa jälleen ensi viikosta alkaen!

♥ Olen löytänyt uuden suosikkiteen. Hullaannuin muutama vuosi sitten täysin rooibosteestä, joka ei oikeasti ihan teetä olekaan, vaikka sitä teen tapaan nautitaan. Rooibos on luontaisesti kofeiiniton hernekasvi, joka kasvaa Etelä-Afrikassa ja jonka nimi merkitsee afrikaansin kielessä punapensasta. Ihan mielettömän hyvän makuista, hunajan kanssa tai ilman. Ja nyt olen löytänyt ehkä maailman parhaan rooiboksen! Kruununhaassa sijaitsevassa Frangipani-kahvilassa myydään kirkkaankeltaisissa peltipurkeissa Bos-merkkistä luomu-rooibosteetä pusseissa ja ah, se on NIIN hyvää! Iso suositus

♥ Viime viikolla nousi vähän kummallinen ja odottamaton kohu sekä äläkkä siitä, kun osa bloggaajista oli kommentoinut toistensa kuvia Instagramissa entistä aktiivisemmin. (Moni heistä tosin on kommentoinut aktiivisemmin muidenkin kuin toistensa kuvia, mutta tämä on jäänyt useimmilta kohua lietsoneilta huomaamatta.) Osa seuraajista oli näkevinään tilanteessa ties minkälaisia salaliittoteorioita ja homma karkasi melkolailla käsistä. Asiaa ruodittiin keskustelupalstoilla ja huhumylly velloi niin villinä, ettei siellä seassa totuudella tuntunut jossain vaiheessa olevan enää mitään merkitystä. Tuohtuneimmat olivat peräti intoutuneet ilmiantamaan bloggaajien instatilejä ylläpidolle asian takia – se kertonee riittävästi siitä, miten pahasti tilannetaju karkasi osalla käsistä. Jos jotakuta kiinnostaa minun näkemykseni asiasta, aiheesta on käyty keskustelua tämän postauksen kommenttiosiossa.

♥ Piipahdin viikonloppuna vanhempieni luona kylässä ja kävimme maanantai-iltana äidin kanssa teatterissa. Edellisestä visiitistä vanhempien luo oli ehtinyt vierähtää jo kolmisen kuukautta, joten olihan se jo aikakin käväistä.

♥ Viime viikolle osui kaikenlaisia hölmöjä pieniä vastoinkäymisiä kuten se, että kun olin lähdössä vanhempieni luo, olin onnistunut jotenkin sähläämään ja katsonut junan lähtöajan väärin. Kuvittelin koko ajan, että se lähtee vartin yli vaikka se olikin sitten lähdössä viittä yli. Tuli hoppu, mutta otin taksin alle ja ehdin. Jäi jopa asemalla 10 minuuttia odotteluaikaa, joten ostin spontaanisti asemalaiturilta äidille kimpun kukkia. Junasta pois noustessa, kun tuli kiire laittaa kamat kasaan, unohdin sitten kimpun junan hattuhyllylle. Äh. :D

♥ MUTTA… Junassa viereeni istahti mukavan oloinen tyttö, joka huomasi, että naputtelin siinä istuskellessani blogipostausta. Hän alkoi kysellä blogistani, sillä hänellä sattui itselläkin olemaan blogi. Meillä oli kiva pieni juttutuokio, jonka seurauksena hän alkoi seurata blogiani Facebookissa. Kun pääsin kotiin ja tajusin, että kukkakimppuni oli jäänyt junaan, mietin, löytäisinköhän tytön Facebookista blogini seuraajista, jotta voisin lähettää hänelle viestin ja kehottaa ottamaan kukkani mukaansa itselleen. Tyttö olikin ehtinyt jo huomata kukkieni unohtuneen ja oli laittanut itse minulle FB:ssa viestiä. Totesin, että olkoon tuo kimppu lahja minulta hänelle päivän piristykseksi ja kiitoksena mukavasta kohtaamisesta. Hän kertoi aikovansa ilahduttaa kukilla omaa äitiään, joka oli hoitanut hänen lapsiaan viikonlopun ajan. Tuli jotenkin niin hyvä mieli koko hassusta tapahtumasarjasta. Vaikka kukat eivät päässeetkään perille minun äidilleni asti, päätyivätpä ne silti jonkun muun äitiä ilostuttamaan. :)

♥ Tällä viikolla julkaistiin Suomen Mielenterveysseuran jouluinen Mielenrauhaa-hyväntekeväisyyskampanja, johon myös minua pyydettiin hiljattain mukaan. Kampanjalla pyritään edistämään paitsi tietoisuutta mielenterveysongelmista, myös keräämään varoja, jotta pystyttäisiin paremmin tarjoamaan akuuttia ja matalan kynnyksen kriisiapua mielenterveysongelmista kärsiville mahdollisimman helposti ja nopeasti. Mukana tärkeän asian puolesta puhuvan kampanjan kasvoina on lisäkseni muutamia muita tunnettuja mielenterveyden haasteista avoimesti julkisuudessa kertoneita ihmisiä kuten Aku Hirviniemi, Jari Sarasvuo, Herra Ylppö ja Saara Sarvas. Suosittelen kurkkaamaan tuolta Mielenrauhaa-kampanjasivustolta haastatteluvideon, jossa kaikki kerromme mietteitämme mielenterveydestä.

♥ Eilen aamulla oli vuorossa normaalia aikaisempi herätys, kun minun piti olla Huomenta Suomen studiossa jo klo 6. Vierailu liittyi juuri tuohon Mielenrauhaa-kampanjaan, sillä olin aiheen tiimoilta haastateltavana Suomen Mielenterveysseuran kehitysjohtajan psykiatri Kristian Wahlbeckin kanssa. Näytin aamutuimaan ja vähäisiksi jääneiden unien jälkeen kaikkea muuta kuin pirteältä, mutta aihe on tärkeä, joten jos haluatte kurkata noin 10 minuutin mittaisen haastattelupätkän Katsomosta, niin se löytyy tämän linkin takaa 11:35 minuutin kohdalla.

röyhelöpaita // ruffled shirt H&M*

farkut // jeans & Other Stories

kengät // shoes H&M*

laukku // bag Tommy Hilfiger*

* saatu blogin kautta / gifted

Photos: Vesa Silver

Related posts