5/10/13

Vesi vanhin voitehista

21 21 PA035459.JPG

Ehkä olette Lilyn yläbannerista huomanneetkin, että täällä on tällä viikolla startanut yhteistyökamppis Soda Streamin kanssa. :) Myös minut haastettiin mukaan tähän vesiaiheiseen kampanjaan ja tuumasin, että kun tämän lihattoman lokakuun myötä tulee mietittyä ruoka-asioita vähän normaalia enemmän, niin tähän samaan syssyyn sopivat hyvin myös juomiseen liittyvät pohdinnat. Sain kotiin Soda Stream -laitteen ja olen sitä nyt tässä testaillut ja siinä sivussa miettinyt vedenjuontia muutenkin. 

PA035453.JPG

Minut on lapsesta asti opetettu siihen, että vesi on paras janojuoma ja loppujen lopuksi juon hyvin vähän mitään limppareita ja mehuja. Toisaalta olen aina ollut vähän huono juomaan siinä mielessä, että jotenkin vain “unohdan” juoda. En vain hoksaa päivän mittaan juoda tarpeeksi ja äitini havahtui tähän jossain vaiheessa, kun minulla alkoi olla iltaisin omituisia päänsärkyjä. Äiti keksi kysäistä, että olenko juonut päivän aikana riittävästi vettä ja vasta silloin tajusin itsekin, että minähän en ollut juonut päivän aikana suunnilleen mitään! Pitäisi aina kuljettaa vesipulloa matkassa ja hörppiä siitä päivän mittaan, ja itse asiassa niin tuleekin usein tehtyä, jos olen liikkeellä. Jos kuitenkin istun kotona tai toimistossa, se juominen vain helposti unohtuu. 

PA035467.JPG

Olen miettinyt, että minun pitäisi kotonakin pitää työpöydällä koko ajan vesilasia, -kannua tai -pulloa, että muistaisin ajoittain hörpätä siitä. Pulloa tai kannua olen miettinyt siksi, että sen kautta olisi helppo seurata, että kuinka paljon olen juonut päivän mittaan. Nyt syksyn mittaan tulee kuin itsestään juotua vähän enemmän, koska vilukissana tykkään usein juoda teetä. Olen ajatellut sellaistakin vaihtoehtoa, että tekisi siitä juomahetkestä astetta erityisemmän – laittaisi kannuun tai vesilasiin vähän sitruunaa, limeä tai jotakin muuta raikasta makua antamaan ja/tai suihkauttaisi veden sekaan vähän hiilihappoja, niin siitä vesilasillisesta tulisi sellainen tietoinen pieni nautintohetki ja ehkä sen juomisen myös sitä kautta muistaisi paremmin. 

PA035469.JPG

Mitä veteen tulee noin yleensä, niin yleensähän kaikki julkkiskaunottaret hehkuttavat sitä, että yksi heidän kauneutensa salaisuuksista on riittävä vedenjuonti. Vesi onkin oikeastaan ihmisen hyvinvoinnin peruspilari: se poistaa kuona-aineita kropasta ja kosteuttaa kehoa sisältä käsin. Olen lukenut, että riittävä vedensaanti on esimerkiksi hyvänkuntoisten hiusten, kynsien ja ihon lähtökohta. Jos ei muuten, niin kyllähän noista kauneusväitteistäkin voi löytää motivaatiota siihen, että yrittäisi muistaa juoda riittävästi. Periaatteessa kai suositellaan, että ihminen joisi 1-2 litraa vettä päivässä, tosin siitä osa tulee luonnollisesti ruoan sekä muiden päivän aikana juotujen juomien mukana myös. Överiksi vedellä lotraamisessa ei kuitenkaan kannata mennä, sillä liika on liikaa veden kanssakin. Pahimmillaan liiallisesta veden juomisesta voi seurata vesimyrkytys, kun veren natriumpitoisuus pääsee laskemaan liian alhaiseksi. Eli kohtuus mukana vedenjuonnissakin ja muista kuunnella omaa kroppaasi. :)

PA035479.JPG

Jos nyt muutaman sanan sanon tuosta testailemastani laitteesta, niin Soda Stream itsessäänhän on tosi kätevä ja helppokäyttöinen: se ei tarvitse toimiakseen sähköä, vaan ainoastaan sellaisen hiilihapposäiliön, joka asennetaan laitteen sisälle. Hiilihapotuksen määrän voi itse päättää ja tiiviissä pullossa veden voi laittaa jääkaappiin odottamaan seuraavaa juomahetkeä. Tykkään itse juoda paljon kuplavesiä ja kampanjan mainoslauseessa piilee minusta aika hyvä pointti: Suomessa tosiaankin on maailman puhtain pohjavesi, joten hölmöähän se on kaupasta kantaa vettä kotiin, kun maailman parasta vettä tulee suoraan keittiön hanasta. Lilyn kamppiksen kautta on nyt mahdollista voittaa Soda Stream -laite omakseen, joten käykäähän osallistumassa kisaan TÄÄLLÄ! :)

PA035501.JPG PA035462.JPG

Related posts

16/08/13

Selkä kuntoon

23 43 P1012251.JPG

Olen pitkään miettinyt, että haluaisin kirjoittaa vähän ryhti-asioista ja selän hyvinvoinnista, koska uskon aiheen koskettavan itseni lisäksi aika montaa muutakin. Tietokoneen äärellä työskentely ja stressaava elämänrytmi nimittäin aiheuttavat takuulla muillekin päänsärkyä, kirjaimellisesti. En ole vieläkään saanut omaa tilannettani täysin korjattua, mutta uskon olevani matkalla oikeaan suuntaan.

Luulen, että useimmat ajattelevat hierontaan menemistä sellaisena arjen luksusjuttuna ja hemmotteluna – niin ajattelin jossain vaiheessa minäkin. Sittemmin suhtautumiseni asiaan on muuttunut. Edelleenkin ajattelen, että hieronta voi olla ihana rentoutushetki arjen keskellä, mutta siinä vaiheessa, kun lääkäri oikeastaan määräsi minut menemään hierontaan, tuntui, että luksuksen sijaan oli kyse jostain ihan muusta. Lääkärin määräyksen taustalla olivat krooniset niska-hartia-jumitukseni, jotka stressiin yhdistettynä alkoivat aiheuttaa minulle migreeniä, josta en ollut kärsinyt koskaan aiemmin. 

P1014007.JPG

Olen koko elämäni kärsinyt huonosta ryhdistä ja muistan teini-iän angsteissa isän patistusten suoristaa selkäni aiheuttaneen minussa suunnilleen päinvastaisen reaktion. Vedin kiukuissani hartiat entistä enemmän lysyyn ja lysyssä ollaan yhä. Olen nyt aikuisella iällä huomannut, että liikunnalla on ryhtiini todella positiivinen vaikutus ja etenkin baletti on aivan mahtavaa ryhtiliikuntaa. Lähes 30 vuoden aikana kertyneitä lihasjumeja ei kuitenkaan auota ihan hetkessä ja luontaisesti väärän asennon, monta vuotta huonossa työasennossa tietokoneella vietetyn ajan ja stressin aiheuttamien jännitteiden tuloksena ollaan tilanteessa, jossa olen suoraan sanottuna aika hemmetin jumissa. Siitä huolimatta kesti varsin kauan, ennen kuin sain sen lääkärin määräyksen jälkeen aikaiseksi mennä hierojalle.

En tiedä, miksi kynnykseni mennä hierojalle oli niin korkea. Ehkä se liittyi siihen, etten ollut koskaan käynyt. Ehkä osittain siihen, että lääkärin sanoista huolimatta ajattelin silti hierontaa sellaisena ylimääräisenä arjen hemmotteluna. Onnekseni tapasin sattumalta thai-jooga-workshopissa viime syksynä hierontaterapeutti Jaakko Jääskeläisen. Menin ihanan Nita Arpiaisen kutsumana käymään muutaman tunnin thai-jooga-sessiossa eräänä arki-iltana ja suurin osa harjoituksista tehtiin pareittain. Valtaosa workshopissa olevista tunsi toisensa tai oli tullut tilaisuuteen kaverin kanssa, mutta minä olin vailla paria. Niin oli myös Jaakko, joten niinpä teimme harjoitukset yhdessä ja puolivahingossa tutustuimme siinä sivussa. Jaakkoa kiinnosti thai-joogan lisäksi myös thaijoogahieronta ja jokin aika jooga-tuokion jälkeen hän otti minuun yhteyttä ja kutsui minut kokeilemaan thai-hierontaa. Monien mielikuvat thai-hieronnasta rajoittuvat suttuisiin ja jouluvaloin koristeltuihin hierontaputiikkeihin syrjäkaduilla, mutta se oikea thai-hieronta on ehdottomasti kokeilemisen arvoinen juttu.

P1014009.JPG

Marssin Jaakon pakeille mielikuvissani nimenomaan ihanan rentouttava hemmotteluhetki, mutta kylläpä olinkaan väärässä. :D Thaijoogahieronta on varsin fyysistä ja hieroja käyttää siinä omaa kehoaan apuna – ja thai-hieronnan aiheuttamista mielleyhtymistä huolimatta mistää sellaisesta ei kuitenkaan ole kyse. ;) Ehkä ei ole kaikkein eniten kokeilemaan houkutteleva ja kannustava kommentti sanoa, että hemmottelutuokion sijaan minusta tuntui enemmänkin siltä kuin olisin joutunut kidutuskammioon. Se ei varsinaisesti johtunut Jaakosta, vaan enemmänkin siitä, että vasta siellä hierottavana ollessani oikeastaan tajusin, miten jumissa olenkaan. Tuntuu hullulta, että kaiken kiireen ja stressin keskellä sitä on jotenkin niin etäällä omasta kehostaan, ettei oikeastaan edes tunne niitä kaikkia jumituksia ja jännitteitä, ennen kuin tilanne äityy todella pahaksi, kuten omalla kohdallani kärjistyi migreeniksi. Vasta hierojan kosketuksen kautta tunsin oman kehoni karmaisevan tilan, kun sattui niin pirusti. Niin siis sellaiset asiat sattuivat, joiden ei kuuluisi sattua. En siis saanut hemmotteluhetkeä, vaan kokemus oli varsin kivulias ja fyysisesti rankka, mutta sitä suuremmalla syyllä totesin, että lääkäri oli oikeassa: taidan todella tarvita sitä hierontaa. Niinpä varasin Jaakolta uuden ajan siltä seisomalta.

Nyt kesätauon jälkeen palasin tällä viikolla hierojani pakeille ja lattialla tehdyn thai-hieronnan sijaan kokeiltiin tällä kertaa perinteisempää pöytähierontaa. Kivutonta ei ollut sekään. Kesätauon aikana huomasin itsekin omat jumitukseni ja ehdin jo kaivata hierontatuokioita. Olen ehtinyt laukata balettitunneilla ja hoitaa kotiini työpisteen, jossa ergonomia on kohdallaan fysioterapeutin ohjeiden mukaisesti: tuoli mahdollisimman lähellä pöytää, ryhdikäs asento ja kyynärvarret leväten pöytätason päällä. Jaakko kuitenkin totesi tämän viikon visiitillä niska- ja hartiajumitusteni olevan jo sillä tasolla, että tuskin saisin niitä omin avuin korjattua. Niinpä edessä taitaa siis olla ainakin syksyn verran vähenemässä määrin kivuliaita (toivottavasti ainakin) hetkiä hierojan pöydällä tai lattialla.

P1014012.JPG

Tuntuu, että olen fysioterapeutin ja hierojan ansiosta oivaltanut omasta kehostani merkittäviä asioita. Yksi olennaisin juttu on ollut se, mitä fysioterapeutti sanoi minulle joskus reilu vuosi sitten: on oikeastaan aivan sama, jos tekee joitakin liikunnallisia harjoituksia viikossa, mikäli istuu joka päivä 8 tuntia huonossa asennossa. Tietenkään ei ole turhaa liikkua ja harjoittaa lihaksia sillä tavoin, mutta jatkuva huono työasento tekee oikeastaan sen kaiken fyysisen työn tulokset tyhjiksi. Niinpä olen onnellinen, että minulla on viimein hyvä työpiste, jossa pystyn työskentelemään paremmassa asennossa. Kuten totesin jo alussa, niska- ja selkäpulmieni taustalla on varsin pitkä historia ja monenlaisten asioiden summa, eikä tilannetta korjata hetkessä. Kehoni on oppinut väärän asennon ja tuosta väärästä asennosta pois opetteleminen ei käy hetkessä, mutta toivon ainakin, että olen matkalla oikeaan suuntaan. Toinen iso oivallus on ollut se, että vaikka en aina tunnekaan jumituksiani, se ei tarkoita, etteivätkö ne olisi siellä. Oli oikeastaan aika huikaisevaa tajuta juuri se, että vasta toisen ihmisen kosketus sai minut kunnolla kosketuksiin oman kehoni kanssa – siinä on jopa jotakin aika runollista.

Omien selkäpulmieni kanssa taistelleena haluan sanoa teille, että tehkää tilanteelle jotakin jo ennen kuin se ajautuu tähän pisteeseen, missä minä olen. Korjatkaa työasentonne, liikkukaa, käykää hieronnassa, pitäkää työskentelyn lomassa taukoja ja verrytelkää. Pienillä jutuilla voi olla huima vaikutus! Itse uskon vahvasti, että omalla kohdallani paremmat ajat ovat edessä. Ja lienee hyvä herätä tilanteeseen nyt ja huoltaa kehoa, kun vielä on nuoruutta ja terveyttä jäljellä. :)

Haluan tässä yhteydessä myös jeesata ystävääni Jaakkoa, joka on todellakin ollut aikamoinen ihmemies ja laittanut mielikuvani hieronnasta täysin uusiksi. Jos siis tarvetta tai kiinnostusta olisi hieronnalle, niin tässä on hieroja, jota voin tyytyväisenä asiakkaana lämmöllä suositella. Lisätietoa erilaisista hieronnoista, hinnoista sekä Jaakosta itsestään löydätte hänen nettisivuiltaan TÄÄLTÄ. Jaakko tarjoaa nyt kaikista elokuun aikana varatuista ajoista 10 euron alennuksen Facebook-sivujensa tykkääjille, joten jos haluatte mennä kokeilemaan, niin käykää ensin tykkäämässä sivuista ja käykää sitten varaamassa aika netin kautta tai ottakaa yhteyttä Jaakkoon. :) Aika voi siis mennä myöhempäänkin syksyyn, kunhan se vain varataan elokuun aikana. Postauksen kuvat ovat Jaakon entisistä työtiloista Tehtaankadulta, mutta nykyään hänen toimitilansa sijaitsevat ihan Helsingin keskustassa Eerikinkadulla.

P1014010.JPG

Kuvat: Jenni Rotonen / Pupulandia

Related posts