18/04/17

Kiireisten arkihetkien kaveri

4 35 olvi4

Kaupallinen kampanja: Asennemedia & Olvi Health Lab

Jos ihan rehellisiä ollaan, niin arkeni on tällä hetkellä kutakuinkin yhtä kaoottista kuin tämä muuton alla tavarapaljoudesta räjähtänyt asuntoni. En ole koskaan ollut mikään maailman järjestelmällisin ihminen ja varsinkin kiireen keskellä arjen hallinta lipsuu vähän joka suuntaan.

Minulle ei ole ollenkaan tavatonta, että unohdan vauhdissa syödä tai varsinkin juoda. Jostain syystä minulle on erityisen vaikeaa muistaa nesteytys ja löysinkin itseni jossain vaiheessa tilanteesta, jolloin kärsin joka ilta kamalista päänsäryistä. Vasta kun mainitsin äidilleni asiasta, hän hoksasi kysyä, olinko juonut päivän aikana riittävästi. Olin paahtanut niin vauhdilla eteenpäin, että juominen unohtui päivän mittaan kokonaan. Noista hetkistä on tultu pitkälle, mutta vielä 9 vuotta myöhemminkin joudun jatkuvasti muistuttelemaan itseäni asiasta. Ja yhä tulee päiviä, jolloin tajuan illalla juoneeni koko päivän aikana vain yhden pienen vesilasillisen.

olvi6

Olen huomannut, että kaikkein paras kikka minulle edesauttaa juomista päivän aikana, on juoda pullosta. En tiedä miksi näin on, mutta minun on huomattavasti helpompi juoda suuria määriä, jos neste on pullossa. Lasista otan vain hörpyn eikä uppoa enempää. Pullosta puolikin litraa humahtaa alas hetkessä. Olen yrittänyt saada juomatottumuksia kuntoon jopa vedenjuonnista muistuttavalla kännykkäsovelluksella, mutta ensimmäisen viikon jälkeen siitäkään ei ollut mitään hyötyä. Paras tapa minulle on pitää vain vesipullo jatkuvasti käden ulottuvilla ja näköpiirissä.

Moni ajattelee, että syömistä ei ainakaan voi unohtaa, kun nälkä kurnii vatsanpohjassa, mutta voi kuulkaa, kyllä sekin onnistuu. Olen sellainen tyyppi, että uppoudun työntekoon usein niin täysipainoisesti, että siinä katoaa ympäriltä aika, paikka, nälkä, jano ja pissahätä. Saatan tuntea välillä jonkun pienen murahduksen mahanpohjassa, kun vatsa ilmoittelee ruoan tarpeestaan, mutta jos työntekoa ei malta juuri siinä hetkessä keskeyttää, havahdun usein vasta tunteja myöhemmin, että hups, se syöminen unohtuikin kokonaan.

olvi8

Kun nälän huomaamaton lykkääminen yhdistetään laiskan kotikokin ja huonon ruokakaupassa kävijän ominaisuuksiin, mietin välillä, miten saan yhtään mitään syödyksi. Moni turvautuu nälissään suklaapatukoihin ja muihin epäterveellisiin mutta nopeasti verensokeria nostaviin herkkuihin, mutta minä olen ryhtynyt pitämään huolen, että kaapeissa on aina kuivattuja hedelmiä, pähkinöitä ja puuroainekset – ne auttavat yleensä pahimpaan hätään, kun nälkä pääsee yllättämään.

Tiedän, että toimintatapani ei missään nimessä ole parhaasta päästä ja terveyden nimissä kaikkein parasta olisi säännöllinen tankkaus sekä ruoan että juoman kannalta. Kuitenkin niin kauan, kun arkirytmini on näin epäsäännöllinen, eikä yrittäjällä kukaan ole vahtimassa, pidänkö lakisääteisiä ruoka- ja kahvitaukoja, epäilen suuresti, mahtavatko tapani muuttua mihinkään ilman täydellistä elämäntapamuutosta tai uran vaihtoa.

olvi10

Join aiemmin päivän mittaan paljon mehuja siitä syystä, että mehu tuntui nesteenä menevän vettä paremmin alas, mutta sittemmin olen oikeastaan luopunut mehuista kotioloissa melkein kokonaan. Saatan joskus hemmotella itseäni vitamiini- tai makuvesillä, jos tuntuu, että tekee mieli jotain muuta kuin kraanavettä mutta silti limua terveellisempää. En silti oikein tykkää siitä, että monissa makuvesissä on lisättyä sokeria tai keinotekoisia makeutusaineita.

Pääsin yhteistyön tiimoilta maistelemaan uutta hiilihapotonta Olvi Health Lab chia-siemenjuomaa, jossa ei ole lisättyä sokeria – ja yllätyin iloisesti. Makunsa juoma saa granaattiomenasta ja valkoisesta teestä, ja vaikka granaattiomenan oma sokeri tietysti tuo juomaan hieman makeutta, juoma ei ole lainkaan liian makea. Se ei siis ole varsinaisesti makuvesi muttei mehukaan, vaan jotain siltä väliltä ja oikeasti aika hyvää. Ja ison plussan annan siitä, että pieni 0,33l muovipullo on muodostaan ja ulkonäöstään huolimatta ihan tavallinen kierrätettävä panttipullo.

olvi12

Chia-siemenet juoman seassa tuovat siihen hauskaa tekstuuria ja tekevät siitä yllättävän ruokaisan – tämä on juuri sellainen näpsäkkä välipalajuoma, jollaisia olen huitaissut kurkusta alas jo useamman niissä tilanteissa, kun työprojektin kuumotellessa niskassa olen lykännyt syömistä vähän vielä eteenpäin. Tai kun ennen tai jälkeen squash-pelin tarvitsen pientä nopeaa buustia ennen varsinaista ateriaa.

Health Lab -juoma on todellisuudessakin vähän täyttävämpää tavaraa, sillä chia-siemenet sisältävät paljon proteiinia ja kuitua, minkä lisäksi niissä on hyviä Omega-3-rasvahappoja. Jos hyytelömäiset chia-siemenet taas eivät koostumuksensa puolesta tunnu mielestäsi mukavalta suussa, tämä juoma ei ehkä ole sinua varten – minusta tuo koostumus on kuitenkin miellyttävä ja huomattavasti kivempi suutuntumaltaan kuin esimerkiksi joissakin juomissa lymyilevät aloe vera -palaset. Tosin tiedän, että niistäkin monet tykkäävät.

Tunnustaako kukaan olevansa yhtä holtiton syömistensä ja juomistensa kanssa kuin minä? Millaisia keinoja olette itse keksineet tilanteen helpottamiseksi?

olvi2olvi7olvi14olvi13olvi11 olvi1

Photos: Arttu Mustonen & Jenni Rotonen

 

Related posts

9/04/17

Univaikeudet, unettomuus ja väsymys – ammattilaisen neuvot uniongelmien hallintaan

24 76

Kaupallinen yhteistyö: Asennemedia & Mehiläinen

Pyörin sängyssä uskaltamatta katsoa kelloa. Seuraava aamu ja päivä ahdistavat, koska tarkistamattakin tiedän, että unen määrä jää aivan liian vähäiseksi. Yritän lukea, laskea lampaita, tehdä hengitysharjoituksia ja rentoutua, mutta uni ei vain tule. Ajatus siitä, että koko perhe/talo/kaupunki nukkuu ympärilläni, aiheuttaa entistä enemmän ahdistusta ja painetta nukahtaa.

Varmasti jokainen on joskus tuskaillut unettomana sängyssään pikkutunteina. Jo yksikin uneton yö sotkee päivärytmiä ja haittaa jaksamista, mutta pidempään jatkuneina uniongelmat vaikuttavat mielialaan, arjen toimintakykyyn ja terveyteen merkittävästi.

Kävin vierailemassa Mehiläisen uneen erikoistuneen työterveyspsykologin Miia Rautiaisen vastaanotolla ja keskustelimme unesta ja nukkumisesta hyvän tovin. Kokosin ammattilaisen opeista teille muhkean tietopaketin, jossa toivon mukaan tulee teille yhtä paljon uutta ja kiinnostavaa asiaa kuin minulle itselleni. Varoituksen sananen: juttu on pitkä, joten kannattaa varata siihen uppoutumiselle hetki aikaa. Mutta takaan, että tämän jälkeen moni teistä näkee unen ja nukkumisen ihan uusin silmin.

Stressi vei yönunet

En ole itse koskaan kärsinyt pitkäaikaisesta unettomuudesta, mutta kausittain minulla on ollut uniongelmia. Etenkin stressi näkyy yöunissani varsin nopeasti: nukahtamisvaikeuksina, kesken yötä heräilynä, rauhattomuutena, ahdistavina unina ja etenkin liian aikaisin heräämisenä. Kun olin joitakin vuosia sitten viittä vaille burnoutin partaalla, vasta vakavat uniongelmat ja yhtäkkiä alkaneet migreenikohtaukset herättivät minut ymmärtämään tilanteen vakavuuden.

Iltaisin stressi oireili minulla nukahtamisvaikeuksina, kun tuntui, että päässä juoksi tauottomalla tahdilla niin monta asiaa ja muistettavaa tehtävää, että en saanut tuota hyrrää pysäytettyä edes pääni tyynyyn painaessani. Nukkumaanmeno ahdisti jo valmiiksi, kun tiesin makaavani laukkaavien ajatusteni kanssa valveilla vielä tunteja nukkumaanmenon jälkeenkin.

Yritin vapauttaa mieltäni stressin kierteestä kirjoittamalla aina ennen nukkumaanmenoa muistilistan päässä vellovista ajatuksista, jotta minun ei tarvitsisi aktiivisesti yrittää pitää niitä mielessä. Parhaiten nukahtamisvaikeuksiin auttoi tuolloin kuitenkin ajatushyrrän keskeyttäminen keskittymällä johonkin aivan muuhun. Silloinen poikakaverini ryhtyi kertomaan minulle pahimman stressin keskellä iltasatuja kuin lapselle ja se auttoi. Kun keskityin kuuntelemaan rauhoittavaa ääntä, en voinut ajatella samanaikaisesti muuta. Usein nukahdin kesken tarinan.

Toinen, jopa vielä pahempi unioire oli se, että vaikka nukahtamisen hetkellä olinkin saanut hyrrän pääni sisällä hetkeksi pysähtymään, se käynnistyi itsekseen uudelleen kesken unien. Saatoin herätä helposti tunnin-pari ennen herätyskellon soittoa siihen tunteeseen, että unessa olin tehnyt töitä pääni sisällä jo hyvän aikaa ennen kuin olin edes hereillä, ja herättyäni en saanut enää nukahdettua uudelleen. Olin periaatteessa virkeä ja täysin uupunut yhtä aikaa. En saanut lepoa ajatuksiltani ja stressiltäni unessakaan, vaan heräsin väsyneenä kuin olisin työskennellyt yön läpi – ja niinhän tavallaan olinkin.

Kun näitä pahempia uniongelmia oli jatkunut muutaman viikon ajan, totesin, etten voisi jatkaa samoin. Pienen harkinnan jälkeen päätin irtisanoutua työstäni, joka oli vienyt minut burnoutin partaalle. Tarkoituksenani oli toipua hetken aikaa rauhassa kuormituksesta, mutta jotenkin päädyin mukaan entistäkin vaativampaan työprojektiin ja jouduin oikeastaan vähän ojasta allikkoon. Koko vuosi meni vähän kuin sumussa – ja voin aivan uskomattoman huonosti. Työkuormituksen lisäksi kotonakin oli vaikeaa. Mietin tuolloin, että jos tilanne ei pian helpota, joudun todennäköisesti sairaalaan. Lopulta sain vihellettyä pelin poikki, mutta tuosta kaikesta toipuessa meni kauan.

Mistä tekijöistä muodostuu laadukas uni?

Uniongelmien taustalla voi olla monenlaista, mutta aika monella nukkumispulmat liittyvät stressiin ja ylikuormitukseen. Huomaan yhä stressaavien elämäntilanteiden vaikutukset unenlaadussa. Juttelin Mehiläisessä työskentelevän ja pitkään uniasioiden kanssa työskelevän työterveyspsykologi Miia Rautiaisen kanssa unesta ja uniongelmista ja sain paitsi kiinnostavaa tietoa, myös konkreettisia vinkkejä siitä, miten nukahtamiseen liittyviä ongelmia voisi yrittää ratkoa. Oli aika hämmästyttävää, miten paljon itselleni ihan uutta tietoa sain psykologin vastaanotolla ja totesin siinä keskustellessamme, että itselläni olisi selvästi unen näkökulmasta todella paljon parantamisen varaa.

Yleensä unesta puhuttaessa painotetaan riittävän unen määrää, mutta mitä jos nukkuu riittävästi, mutta on silti väsynyt? En ollut itse ehkä koskaan tullut ajatelleeksi asiaa sen enempää, mutta myös unen laatu tai unesta palautuminen voivat olla ongelma. Vaikka saisi unta suositellun tuntimäärän yössä, saattaa silti tuntea olonsa aamulla uupuneeksi, jos keho ja mieli eivät unen aikana pääse kunnolla lepoon tai palaudu siitä herätessä. Koin niin suuria valaistumisen hetkiä psykologin pakeilla, että haluan jakaa näitä oivalluksia ja faktoja teillekin.

Vaikka uni onkin ihmiselle elintärkeä asia, olisi ehkä parempi puhua riittävästä levosta, sillä palautuakseen ja virkistyäkseen ihmisen keho ja mieli tarvitsevat palautumisen hetkiä myös muulloin kuin yöllä. Työterveyspsykologi totesikin ensi töikseen, että univaikeuksista keskusteltaessa kannattaa oikeastaan pelkän yön ja nukkumisen sijaan tarkastella vuorokautta kokonaisuutena: saatko riittävästi palautumisaikaa jo päivällä ja millainen päivärytmi sinulla on?

Kolme tärkeää unihormonia

Unen anatomian keskeisessä roolissa ovat käytännössä kolme hormonia, joiden kulloinenkin määrä elimistössämme säätelee nukahtamista, unta ja heräämistä. Näistä kolmesta melatoniini onkin varmasti monelle tuttu, mutta sen lisäksi unen kannalta tärkeitä vaikuttavia hormoneja ovat kortisoli ja adenosiini. Kerron seuraavaksi hieman tarkemmin, miten nuo kolme hormonia vaikuttavat uneen ja miten unihormonien tasapainoa on mahdollista parantaa omilla päivärytmiin liittyvillä toimilla.

KORTISOLI

Kortisolin määrä on kehossa kaikkein korkeimmillaan aamuisin ja juuri se herättää meidät aamulla unen jälkeen virkeinä. Kortisolista puhutaan joskus stressihormonina, mutta sopiva määrä kortisolia veressä on ihmiselle tarpeen nimenomaan aamuisin: se tarjoaa sellaisen hyvän lähtölaukauksen päivälle.

Ongelmaksi kortisoli voi muodostua, jos hormonin määrä kehossa on liian koholla illalla nukkumaan mennessä, sillä tällöin se estää nukahtamista ja palautumista. Kortisolin määrä veressä laskee iltaa kohden ja lähtee uuteen nousuun unen ja levon aikana. Jotta kortisoliarvo laskisi iltaa kohden unen kannalta optimaaliseksi, on tärkeää pitää myös pitkin päivää pieniä taukoja kuormituksesta, jotta kortisolin määrä ei pääse kohoamaan päivän aikana liian korkeaksi. Kortisolin tuotantoa päivän aikana rauhoittavat esimerkiksi rentoutusharjoitukset sekä palauttava liikunta.

Miten esimerkiksi stressi sitten näkyy kortisolilukemissa? Uupumus ja pitkään jatkunut stressi nostavat kortisolilukemat pysyvästi korkealle, jolloin vuorokauden normaalia vaihtelua ei enää tapahdu. Jo lyhyestäkin erityisen stressaavasta hetkestä palautumiseen voi mennä useampi viikko. Ihmisen vireystila näkyy hormonien lisäksi myös aivosähkössä. Paineistettu ja stressaantunut tila sähköistää aivojen oikeaa lohkoa, mutta aktivoimalla itseään muilla tavoin, auttaa ohjaamaan sähköä aivoissa muualle ja helpottaa tilan laukeamista.

MELATONIINI

Melatoniini on monille tuttu hormoni, vähintäänkin unensaantia auttavien kapseleiden kautta. Se on kolmesta unihormonista juuri se, joka auttaa nukahtamaan ja pitämään ihmisen unessa aamuun asti. Jos kortisolivarastot täyttyvät nimenomaan levossa, melatoniinia alkaa kehittyä kehossa iltaa kohden, ja se kuluu yön aikana levossa pois. Kirkasvalolamppua suositellaan käytettäväksi aamuisin juuri siksi, että se käytännössä polttaa kehosta viimeisetkin melatoniinin rippeet aamulla ja tästä syystä virkistää.

On kuitenkin joitakin tekijöitä, jotka haittaavat melatoniinin tuotantoa päivän mittaan ja voivat täten vaikeuttaa nukahtamista tai haitata unenlaatua. Esimerkiksi kahvi, led-valot ja sininen valo pilkkovat melatoniinia, joten niitä kannattaa vältellä ilta-aikaan ennen nukkumaanmenoa jo hyvissä ajoin. Esimerkiksi niistä sovelluksista, jotka muuttavat tietokoneen tai kännykän valon väriä iltaisin, on siis ihan oikeastikin hyötyä nukahtamisen ja unen kannalta.

ADENOSIINI

Itselleni tuntemattomin unihormoneista on adenosiini, jonka vaikutus käytännössä väsyttää ihmistä. Adenosiinia kerääntyy kehoon päivän mittaan ja väsymyshormoni pilkkoutuu pois unessa ja levossa yön aikana. Käytännössä adenosiini siis kertoo keholle, milloin olisi syytä levätä ja auttaa nukahtamaan. Tämän väsymystä aiheuttavan hormonin tuotantoa edistää se, että rasittaa itseään päivän mittaan myös fyysisesti esimerkiksi liikkumalla.

Unen anatomia

Mistä sitten tunnistaa, onko unta ollut riittävästi ja onko sen laatu ollut hyvä? Uni on ollut palauttavaa silloin, kun aamulla herää virkeänä, kesken päivän ei tunne väsymystä ja mieliala on korkealla.

Uni koostuu käytännössä kolmesta asiasta: nukahtamisesta, heräämisestä ja unen laadusta. Palauttavan REM-unen sykli kestää kerrallaan noin 1,5 tuntia eikä välttämättä ole aina niin olennaista, että ihminen saa yhtäjaksoisena pötkönä 8 tunnin paketin unta. Tärkeämpää on, että unta kertyy päivän mittaan hyviä pätkiä, vaikka sitten osissa yön aikana.

Ihmisen vuorokausirytmi muuttuu iän myötä ja on tavallista, että esimerkiksi vanhemmiten rytmi herkistyy ja ihminen heräilee yön aikana unesta helpommin. Toisaalta vanhemmiten unta myös tarvitsee vähemmän, joten heräilystä ei välttämättä tarvitse olla huolissaan. Melatoniinikapselit voivat auttaa nukkumaan sikeämmin, jos uni häiriintyy herkästi yön aikana. Melatoniinia ei tarvitse ottaa kuin aivan pieni 0,2 mg ”ärsykeannos”, joka herättää kehon tuottamaan melatoniinia itse.

Päiväunien ottaminen herättää usein keskustelua ja periaatteessa myös aikuinen voi hyvin ottaa nokoset päivän aikana, jos tuntee tarvitsevansa lepoa. Ihanteellisin kesto päiväunille on 15 minuuttia, josta vireystilaan on vielä helppo palautua.

Miten määritellä laadukas uni?

Käynti työterveyspsykologin pakeilla herätti minussa oikeastaan sekä huojennusta että kauhua. Ammattilaisen neuvoja kuunnellessa mietin, että olen tehnyt elämässäni todennäköisesti ihan kaiken väärin unen näkökulmasta, mutta toisaalta konkreettiset neuvot antoivat näkökulmaa, miten tilannetta voisi pienillä teoilla parantaa.

Myönnän, että olen pitänyt kaiken maailman univouhotusta vähän turhana. Koska meditoiminen, tietoinen rauhoittuminen ja työtahdin hillitseminen on minulle, sataa palloa ilmassa yhtä aikaa heittelevälle sähköjänikselle liki mahdoton ajatus, olen antanut neuvojen mennä toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos. Olen uskonut vakaasti uniasioiden olevan ihan hyvässä jamassa, kun nukahdan tällä hetkellä iltaisin ongelmitta ja herään kohtalaisen virkeänä aamulla. Oli kuitenkin aika pysäyttävää nähdä psykologin itse tekemä unitutkimus omasta unestaan. Yhtäjaksoisesti nukuttu yö ei nimittäin välttämättä vielä kerro paljoakaan unen laadusta.

Käytännössä unenlaatua voidaan mitata sydämen sykeväleissä tapahtuvaa värähtelyä tutkimalla. Kuulostaa ehkä sekavalta, mutta tarkoittaa käytännössä sitä, että kun sydän pompottaa rinnassa, jokaisen sykähdyksen välillä tapahtuu värähtelyä, jos ihminen on levollinen ja rentoutunut. Jos uni ja lepo ei puolestaan ole laadukasta, sydän ei jaksa värähdellä sykäystensä välillä. Itseäni auttoi asian hahmottamisessa mielikuva iloisesti hyppelevästä sydämestä, joka poukkoilee metsätietä eteenpäin vihellellen. Huonosti levänneen ihmisen sydän ei jaksa hypähdellä: vaikka se kyllä liikkuu, askel on raskas ja jähmeä.

Psykologi Miia Rautiainen oli itse testannut oman unensa laatua tätä sykevälin värähtelyä tutkimalla ja kun pääsin katselemaan tutkimuksen seurauksena syntyneitä kaavioita ja käyriä, oli näky aika pysäyttävä. Tutkimusjakso osoitti konkreettisesti, kuinka unta voi kertyä ajallisesti riittävästi, mutta laadukkaan levon määrä voi silti jäädä lähes nollaan – ja tästä kieli tutkimusjakson aikana tuon sykevälin värähtelyn puute.

Oli helppo huomata kaaviosta todella konkreettisella tavalla, kuinka kesken päivän pidetty tauko puutarhatöiden parissa tai tietoinen rentoutusharjoitus näkyivät selvästi paitsi kyseisen hetken käyrissä mutta myös seuraavana yönä unen laadussa. Oli mielenkiintoista myös havaita, kuinka esimerkiksi alkoholi vaikuttaa unen laatuun: se saattaa auttaa nukahtamaan, mutta unen laatua jo yksikin alkoholiannos heikentää merkittävästi.

Näihin kaavioihin tutustuminen oli minulle itselleni varsin pysäyttävä kokemus. Tuli tunne, että vaikka nukun ehkä määrällisesti riittävästi (enkä aina sitäkään), en nykyisellään ainakaan päivän aikana edistä uneni laatua omilla toimillani. Pisti toden totta miettimään ja sai ensimmäistä kertaa ihan vakavissaan harkitsemaan, että tarttis tehdä jotain.

Millaisin toimin univaikeuksia voi estää tai helpottaa?

Yksi olennaisimmista asioista uniongelmien ehkäisyssä on pitää päivän mittaan taukoja työnteosta ja tehdä töiden ja velvollisuuksien lomassa myös mukavia asioita, jotka tuottavat mielihyvää. Fyysisestä kunnosta huolehtiminen ja kehon sopiva väsyttäminen auttavat myös ehkäisemään univaikeuksia.

Kun puhutaan, että olisi hyvä pitää lepohetkiä päivän aikana, se ei välttämättä tarkoita nukkumista tai paikoillaan olemista. Palauttava toiminta voi yhtälailla olla aktiivista tekemistä, kunhan se vain on jotakin muuta kuin kuormittavaa ajattelua. Esimerkiksi puutarhatyöt, kävelylenkki tai vaikkapa sudokun ratkominen aktivoi aivoja ihan eri tavalla kuin työpulmien pohdiskelu.

Ylipäänsä liian paljon yhtä ja samaa asiaa on kehon ja aivojen kannalta huono asia. Kaikkein parhaiten mieli ja keho voivat, kun ne saavat vaihtelua: vuorotellen lepoa ja aktiivisuutta, istumista, seisomista ja liikkumista.

Psykologi puhuu unihygieniasta, mikä tarkoittaa sitä, että illalla tietynlaiset toistuvat, tutut rituaalit ja rutiinit auttavat rauhoittumaan uneen. Esimerkiksi unihypnoosi tai delta-aaltoa toistava ääninauha voi auttaa nukahtamaan. Muita hyviä unta edistäviä rituaaleja voisivat olla esimerkiksi lämmin suihku tai venyttely, jotka viestivät aivoille, että nyt on lupa relata.

Yksi myös jännityksen hallinnassa käytetty rauhoitusmetodi on 4-7-8-hengitysharjoitus, jossa hengitetään ensin sisään 4 sekunnin ajan, pidätetään hengitystä 7 sekunnin ajan ja hengitetään ulos 8 sekunnin ajan. Tämä rytmi muistuttaa hengitystämme unen aikana ja toimii tehokkaana rauhoittajana myös valveilla ollessa, kun mieli kaipaa rentoutusta.

Ota rennosti

Tapaamisemme aikana mietin vain koko ajan, kuinka olen tehnyt elämässäni tähän asti suunnilleen KAIKEN ihan väärin unen kannalta. Työterveyspsykologi Miia Rautiainen kuitenkin muistuttaa, että oikeaoppisesta nukkumisestakaan ei ole syytä ottaa paineita tai stressiä. Elimistö kestää kyllä huonojakin unijaksoja ja monenlaista kuormitusta.

Kiireisen ihmisen voi olla mahdotonta muuttaa elämäänsä unen näkökulmasta kaikilta osin ihanteelliseksi, mutta koko elämää ei levon nimissä välttämättä tarvitsekaan rauhoittaa – riittää, että muistaa rauhoittaa aivojaan säännöllisesti. Stressaavassa elämäntilanteessa voi esimerkiksi auttaa se, että skannaa läpi kaikki mieltä painavat huolet ihan tarkoituksella ennen nukkumaanmenoa ja päättää palata niihin myöhemmin.

Ennen kaikkea psykologi muistuttaa kuuntelemaan omaa itseä. Tutki, mikä toimii sinulle ja opi omasta elimistöstäsi. Ei kannata nojata liikaa tutkimuksiin, sillä ne ovat käytännössä todennäköisyysteorioita, joiden tulokset pitävät paikkansa monessa tapauksessa mutta eivät kaikissa. Käytännön kokeilujen kautta löytyy yleensä se itselle sopivin olemisen tapa.

Älä yritä muuttaa koko unitottumuksiasi yhdellä kertaa, vaan kokeile vaikka yhtä asiaa kerrallaan kolmen viikon jaksoissa. Yksi tapa ei välttämättä toimi kaikille eikä itselle joskus tepsinyt keino tehoa välttämättä koko loppuelämää. Psykologi neuvoo suhtautumaan uniasioihin uteliaisuudella ja rohkeasti kokeillen sekä pohdiskellen, mikä tuntuu itsestä toimivalta ja hyvältä. Rentoutta ja hyvinvointia ei voi painostaa tai pakottaa, sitä voi vain sallia ja tehdä mahdolliseksi.

Uniongelmien kanssa ei onneksi tarvitse jäädä yksin, vaan yhdessä asiantuntijan kanssa on mahdollista pureutua ongelmakohtiin ja siihen, miten tilannetta voisi auttaa. Moni pystyy saamaan univaikeudet hallintaan ilman lääkkeitä, joten jos unesta on tullut ongelma tai mietit, miten voisit tuntea itsesi virkeämmäksi, ei välttämättä ole ollenkaan huono ajatus käydä juttelemasta asiasta vaikkapa työterveyspsykologin vastaanotolla.

Juttu on ollut pitkä kuin nälkävuosi, mutta olisipa mielenkiintoista kuulla teiltä, jotka jaksoitte lukea loppuun asti, että tuliko tässä mitään uutta asiaa tai herättikö juttu ajatuksia?

Photos: Vesa Silver

Related posts

1/02/17

Viikon tuote: Napiers arnikkivoide saa mustelmat katoamaan

3 33

Minä olen yksi niistä ihmisistä, jotka saavat mustelmia todella helposti. Usein tutkailen kolhiintuneita koipiani suuren hämennyksen vallassa, että mistäköhän mikäkin mustelma on mahtanut saada alkunsa. Kesäisin aina hävettää, kun paljaat sääret ovat sinisenkirjavat.

Kun sain aikanaan kokeiltavaksi Napiersin arnikki – ja mesiangervosalvan, myönnän olleeni melko skeptinen. Salvan luvattiin parantavan mustelmat huomattavasti normaalia paranemisaikaa vikkelämmin. Epäluulo sai kuitenkin väistyä melko pian, sillä testattuani salvaa itse, sain nopeasti todeta sen tehon. Mustelmat todella katosivat huomattavasti nopeammin, kun voidetta levitti niiden päälle kunnon kerroksen pari kertaa päivässä.

Napiers on itse asiassa kosmetiikkamerkkinä aika mielenkiintoinen tapaus, kun ryhdyin tutkailemaan brändin taustoja. Oikeastaan ei ehkä pitäisi edes puhua vain kosmetiikasta, sillä Napiersin filosofia liittyy enemmänkin terveyteen ja luonnonmukaisten yrttien hyödyntämiseen erilaisten lääketieteellisten vaivojen hoidossa.

Perinteikäs brändi sai alkunsa, kun kasvitieteilijä ja herbalisti Duncan Napier perusti vuonna 1860 Skotlannissa rohdoskaupan, josta tuli niin maineikas, että ihmiset peräti jonottivat puodin ovella saadakseen luonnonmukaista apua vaivoihinsa. Rohdoskauppa jatkoi toimintaansa perustajansa poikien ja lapsenlapsien johdolla 1970-luvulle asti ja Napierin suvun arvostettua osaamista hyödyntävä tuotemerkki perustettiin vasta 2011. No mitäpä tässä voi muuta todeta kuin että kyllä vanha kansa tietää ja nykyihminen voisi varmasti hyödyntää perinteikästä rohdososaamista enemmänkin.

Muita Napiersin tuotteita en ole testannut, mutta tämä mustelmasalva ainakin toimii loistavasti – suosittelen kokeilemaan. En ole ihan ajan tasalla siitä, mistä kaikkialta tätä voi ostaa, mutta onnistuin googlaamalla paikantamaan tuotteen ainakin yhdestä verkkokaupasta Suomessa sekä tietysti Napiersin omasta verkkokaupasta Briteissä. Mutta jos siis mustelmia tulee helposti tai on joskus tarve päästä kolhusta eroon ripeästi, niin voin lämmöllä suositella!

♥ MIKÄ?

Napiers Arnica Skin Cream (Arnikki- ja mesiangervosalva)

♥ KENELLE?

Herkästi mustelmia saaville ja itseään kolhiville

♥ MIKSI?

Tuote saa mustelmat katoamaan huomattavasti normaalia nopeammin, jos sitä levittää pari-kolme kertaa päivässä ruhjeiden päälle (älä kuitenkaan käytä haavoihin)

♥ HINTA?

Pieni purnukka (30ml) näytti maksavan suomalaisessa luontaistuotteiden verkkokaupassa noin 15 euroa. Napiersin omassa verkkokaupassa hinta on 9 puntaa (+ postikulut). Tätä voi kuitenkin löytää myös hyvin varustelluista luontaistuotekaupoista Suomessa.

 

Tuote on saatu testattavaksi blogin kautta.

Photos: Jenni Rotonen / Pupulandia

Related posts

30/01/17

Monkin uusi alusvaatemainos: ei ammattimalleja eikä kuvankäsittelyä

34 101 monki6

Kylläpä ilahduin, kun törmäsin eilen internetin ihmeellisessä maailmassa Monkin uusiin alusvaatemainoksiin. Kuvissa näkyi ihanan normaaleja, inhimillisiä vartaloita ja luonnollisen, tavallisen kauniita naisia. Ei huippumalleja, ei photoshoppia. Sen sijaan on vatsamakkaroita, mustelmia, litteitä takamuksia, pömppömahoja. On pitkää, pätkää, tummaa, vaaleaa, laiheliinia ja muhkeaa. Ja siinä se on kaikki sopuisasti rinta rinnan ja kaunistelematta – naisvartaloiden monenlainen, rikas kirjo. Tätä on odoteltu ja kaipailtu pitkään ja hitsi miten hienoa, että näin iso brändi kuin Monki on rohkeasti valinnut tällaisen kulman kampanjaansa.

Uuden uimapuku- ja alusvaatekampanjansa motivaatioksi Monki on nimennyt sen, että tytöt voisivat paremmin. Kampanjan tavoitteena on saada tytöt pitämään itsestään. Epävarmuuksista ja kaikenlaisten epäkohtien osoittamisesta ammentavan mainosmaailman keskellä se on ihanan tervettä ja virkistävän erilaista.

monki-ad1

Nina Andersson Voigt on kuvannut “Good vibes only” -kampanjaan neljä ruotsalaista luovalla alalla työskentelevää naista ja kevään aikana myyntiin tuleva mallisto kantaa nimeä “Pretty honest for SS17 #nofilter”.

Mitäs mietteitä tämä teissä herättää? Tavismallejakin käyttävissä kampanjoissa kritisoidaan usein juuri sitä, että mallit ovat joko mitoiltaan hyvin sopusuhtaisia tai lähellä ammattimalleja. Tai sitten kuvia on käsitelty niin reilusti, että kehon luontaiset poimut, juonteet ja muhkurat on taiottu olemattomiin. No, tässä kampanjassa nähdään nyt viimein jotakin todella aitoa ja rehellistä. Olen aina tykännyt Monkista (psst, Monkilla on muuten ihan erityisen hyviä farkkuja!) ja sen tyylistä mainostaa ja kampanjoida. Jälleen kerran nostan hattua rohkeudesta rikkoa rajoja. :)

monki-ad2

Photos: Nina Andersson Voight for Monki SS17

Related posts