22/10/19

Hypnoosi – mitä ihmettä se oikein on?

5 36

Hypnoosi – mitä ihmettä se oikein on? Mielikuvani hypnotisoinnista ovat rajoittuneet lähinnä television viihdeohjelmiin, joissa pahaa-aavistamattomia ihmisiä laitetaan lavalla hytkymään tiputanssin tahtiin tai tekemään jotakin muuta hupaisaa. Veikkaan, että aika monen muunkin käsitykset hypnoosista ovat tätä samaa. Todellisuudessa kyse on kuitenkin myös (ja enimmäkseen) jostakin ihan muusta. Hypnoosi on nimittäin tehokas syvärentoutus- ja terapiamenetelmä, jolla voidaan hoitaa esimerkiksi stressiä, itsetunto-ongelmia, pelkoja tai ahdistusta. Tiedän useammankin tuttavan, jotka ovat päässeet esimerkiksi tupakoinnista tai lentopelosta eroon yhdellä hoitokerralla. Aika vaikuttavaa!

Treffasin viime keväänä pitkästä aikaa Marina Laveniuksen, jonka kanssa tutustuimme vuosia sitten hänen työskennellessään meikkaajana. Paljon oli ehtinyt tapahtua sitten viime näkemän: Marina oli ehtinyt läpikäydä burnoutin ja sen seurauksena pohdiskella elämää ja kouluttautua  meikkaajan uran ohella kokonaan uuteen ammattiin henkiseksi valmentajaksi ja hypnoterapeutiksi. Päädyimme juttelemaan hypnoosista ja Marina ehdotti, josko haluaisin tulla joskus kokeilemaan. Ajatus tuntui todella jännittävältä ja vastasin heti innoissani myöntävästi.

Viime kesänä sitten antauduin hypnoosikokeiluun, mutta teen omista kokemuksistani vielä ihan oman postauksensa. Sitä ennen ajattelin sukeltaa siihen, mistä hypnoosissa oikein on kyse, sillä ilmiö herättää usein ihmisissä ihan valtavasti ihmetystä ja kysymyksiä – niin se herätti minussakin, ennen kuin kokeilin itse. Annoin teidän kysyä IG:n puolella, mitä haluaisitte tietää hypnoosista, ja kysyin kinkkiset kysymykset itseäni viisaammalta eli Marinalta.

Mitä hypnoosi oikein on?

Hypnoosi on sellainen tila, jossa me kaikki käymme joka päivä. Se on unen ja valveen välitila, jossa käymme juuri ennen nukahtamista tai heräämistä. Tuossa tilassa tietoinen mielemme, joka yleensä on sellainen mielemme portinvartija, on ikään kuin ”pois päältä”. Tällöin alitajuntamme on avoimempi erilaisille positiivisille kehotuksille.

Mitä hypnotisoidessa käytännössä tapahtuu?

Itse hypnotisoin asiakkaitani puheen kautta eli yleensä pyrin puheen avulla rentouttamaan kehoa tai jotenkin muuten harhautan tietoista mieltä. Kun halutaan päästä syvempään hypnoosin tilaan, se tarkoittaa käytännössä, että halutaan saada tietoinen mieli lepotilaan. Silloin mieli on avoimempi vastaanottamaan erilaisia suggestioita eli kehotuksia, joilla voidaan vaikuttaa kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin (esimerkiksi uniongelmiin).

Hypnoosi on käytännössä muuttunut tietoisuuden tila eli sellainen tila, jossa alitajuntamme on enemmän auki ja olemme vahvemmin yhteydessä itseemme. Hypnoosin aikana on esimerkiksi mahdollista muistaa tai oppia asioita paremmin tai olla luovempi. Alitajuinen mielemme on niin fiksu, että asiat tallentuvat sinne paremmin – se on vähän kuin mielen arkisto. Hypnoosin aikana mieli pääsee hyödyntämään tätä arkistoa sekä täyttä potentiaaliaan esimerkiksi oppimisen tai itsensä kehittämisen näkökulmasta.

Meidän toimintaamme ohjaavat uskomukset sijaitsevat yleensä nimenmaan alitajunnassa ja niitä voi olla vaikea muuttaa tietoisen puheen avulla. Hypnoosin aikana alitajunta on enemmän auki ja siitä syystä näitä syvällä piileviä uskomuksia pääsee muuttamaan hypnoosin avulla helpommin. Loppujen lopuksi vain 5% toiminnastamme on tietoista ja loput 95% toimimme tiedostamattoman autopilotin ohjaamina. Emme siis tee suurinta osaa valinnoistamme varsinaisesti itse, vaan valtaosa tekemistämme päätöksistä on sisäisen ohjelmointimme määrittämää. Hypnoosi on juuri tästä syystä niin vahva työkalu muutosten tekemiseen, sillä sen avulla pystymme vaikuttamaan näihin ns. automatisoituihin toimintamalleihin.

Onko hypnoosi perinteisen lääketieteen hoitokeino vai vaihtoehtohoito? Onko sen käytölle tieteellisiä perusteita?

Hypnoosista puhutaan usein täydentävänä hoitomuotona ja sitä voidaan käyttää esimerkiksi terapiaa tukevana hoitona. Lisäksi sitä käytetään usein lääkitystä täydentävänä hoitona esimerkiksi ärtyneen suolen oireyhtymässä. On tavallista, että fyysistenkin oireiden taustalla saattaa olla todellisuudessa henkisiä ongelmia. Esimerkiksi vatsa ja mieli ovat vahvasti yhteydessä, joten erilaiset mieltä kuormittavat asiat kuten suru tai stressi saattavat monella näkyä myös vatsan toiminnassa. Näin ollen myös mieltä hoitamalla, voidaan helpottaa fyysisiä oireita.

Hypnoosin käyttö hoitomuotona on aikanaan saanut alkunsa sitä kautta, että on seurattu kuuluisia terapeutteja, joilla on ollut erityisen hyvä menestys potilaidensa hoidossa. On seurattu, miten he kommunikoivat asiakkailleen ja on huomattu, että kun asiakkaalle puhuu tietyllä tavalla, tapahtuu hypnoottinen ilmiö, jolla on hoitoprosessia tehostavia vaikutuksia.

Myös lääkärit voivat suositella hypnoosia hoitomuodoksi. Esimerkiksi lääkärikeskus Mehiläisen ja Aavan nettisivuilla on hypnoosi listattu hoitomuotona, joka kuuluu heidän palvelutarjontaansa.

Miksi kannattaa mennä hypnoosiin? Mitä sen avulla voidaan saada aikaan?

Hypnoosin alaisena oppii helpommin ja paremmin. Esimerkiksi terapiaprosessissa käytettävät mielen työkalut voivat tehostua, kun tietoinen mieli ei ole vastustamassa tai sotkemassa työskentelyä. Tällaisessa tilanteessa hypnoterapia voi siis toimia jopa tehokkaammin, koska hypnoosin kautta voi päästä suoraan vaikuttamaan alitajunnan tasolla. Hypnoosin kautta voidaan päästä käsiksi esimerkiksi joihinkin syvempiin uskomuksiin tai alitajuisesti vaikuttavien pelkojen syihin.

Joskus hypnoosin aikana esiin nousevat asiat voivat olla sellaisia, joita ei itse normaalitilassa tiedosta lainkaan. Jos hypnoosin aikana kysytään jokin kysymys, siihen saattaa löytyä vastaus paljon helpommin kuin tietoisessa tilassa. Se on tavallaan vain sellainen kätevä tila, jonka aikana asioita on helpompi tutkia ja mielen arkistot ovat avoinna.

Mitä hyötyä hypnoosista voi olla? Kannattaako hypnoosia kokeilla, vaikka ei olisikaan mielessä mitään erityistä ongelmaa, jota haluaisi hoitaa?

Sanoisin, että hypnoosista on aina jotakin apua. Hypnoosin ei välttämättä voida automaattisesti luvata poistavan käsiteltävää ongelmaa, mutta sen avulla voidaan vähintäänkin helpottaa sitä. Sillä voidaan lievittää esimerkiksi stressiä tai hoitaa addiktioita (kuten tupakointi), ylipainoa, uniongelmia ja fobioita. Lisäksi sen avulla voidaan tutkailla menneiden tapahtumien vaikutuksia nykyhetkeen – hypnoosi on hyvin kokonaisvaltaista.

Hypnoosia käytetään myös urheilijoiden mentaalivalmennuksessa apukeinona suorituksen parantamiseen. Lisäksi hypnoosin avulla voi saada helpotusta esimerkiksi esiintymisjännitykseen ja sen avulla voidaan vaikuttaa keskittymiskykyyn ja valmistautumiseen esimerkiksi ennen paineita aiheuttavaa esiintymis- tai kilpailutilannetta. Hypnoosin kautta voidaan purkaa erilaisia ehdollistumia: kouluaikojen jännittävä esiintymistilanne on saattanut kytkeytyä mielessä kaikkiin esiintymistilanteisiin ja ilmenee siksi jännityksenä, vaikka lapsuudenaikainen kokemus ei enää olekaan millään tavalla relevantti. Ongelman alkulähteille pääseminen on usein avain myös ratkaisun löytymiseen.

Muuttuuko hypnoosissa tajunnan tila?

Tajunnan tila muuttuu hypnoosin aikana mutta ei mitenkään haitallisesti tai epämukavasti. Ellei mennä todella syvälle hypnoosiin, ihminen yleensä tiedostaa kaiken, mitä ympärillä tapahtuu myös hypnoosin aikana. Hypnoosia voi kuitenkin olla eritasoista, joskus kevyempää ja joskus syvempää ja eri syvyisiä hypnoosin tasoja käytetään hieman eri tarkoituksiin. Jos et muista hypnoosin jälkeen mitään, olet ollut niin syvässä hypnoosissa, että tietoinen mielesi on ollut ikään kuin pois päältä. Tätä menetelmää käytetään silloin, kun halutaan työskennellä nimenomaan tiedostamattoman mielen kanssa. Aktiivisemmassa terapiassa sekä mielikuvaharjoittelussa on mielekkäämpää pitäytyä hieman kevyemmässä hypnoosissa, koska silloin asiakas pystyy samalla keskustelemaan ja vastaamaan kysymyksiin sekä muistamaan jälkikäteen, mitä hypnoosin aikana on keskusteltu ja käsitelty. Terapeutin pitää aina yksilöllisesti valita oikea tila kuhunkin tarkoitukseen.

Voiko hypnoosissa mennä jotakin pieleen tai voiko hypnotisoituun tilaan vahingossa jäädä?

Hypnoosi ei ole mitenkään vaarallista ihmiselle. Se on todella luonnollinen tila, jossa käymme kaikki päivittäin ihan itsestäänkin. Hypnoosiin ei myöskään voi jäädä vahingossa. Kun ihmiselle puhutaan rauhallisesti, häntä johdatellaan hypnoosiin, mutta kun puhe lopetetaan niin ihminen yleensä automaattisesti alkaa itsestään virkistyä tai nukahtaa. Eli koska kyse on unen ja valveen välitilasta, hypnoosi raukeaa, kun ihminen virkoaa tai vaipuu uneen. Hypnoosi on turvallinen menetelmä, mutta sitä ei suositella esimerkiksi psykoosi- tai skitsofrenia-potilaille, koska heillä saattaa olla hallusinaatioita tai muuttunut todellisuudentaju.

Television hypnoosiohjelmissa saadaan ihmiset tekemään hypnotisoituina mitä hulluimpia asioita. Voiko hypnoosin avulla saada ihmisen tekemään jotakin pahaa tai syöttää ajatuksiin jotakin haitallista?

TV:ssä esitettävä lavahypnoosi on sellainen stereotyyppinen mielikuva, mikä ihmisillä on hypnoosista, mutta siinä on kyse aivan eri asiasta kuin terapiahypnoosissa. Terapeuttisessa hypnoosissa pyritään aina auttamaan asiakasta ja tekemään hänelle hyviä ja hyödyllisiä asioita. Hypnoosi ei myöskään yleensä toimi, jos ihminen yritetään saada toimimaan omien arvojensa vastaisesti, joten pelko ”vääränlaisten” ajatusten syöttämisestä alitajunnalle on turha. Jotta tällainen voisi onnistua, ensin pitäisi pystyä manipuloimaan ihminen muuttamaan koko arvomaailmaansa.

Voiko kenet tahansa hypnotisoida?

Hypnoosin onnistumiseen vaikuttaa merkittävästi myös se, miten valmis ihminen on itse antautumaan hypnoosille. Kun ihminen on avoin ajatukselle ja haluaa tulla hypnotisoiduksi, hän toimii annettujen ohjeiden mukaan ja on alttiimpi suggestioille. Jos ajatus hypnoosista sen sijaan herättää voimakasta vastustusta, ihminen ei välttämättä kykene rentoutumaan sillä tavoin, että hypnotisointi olisi edes mahdollista. Toisaalta moni kuvittelee, ettei heitä voi hypnotisoida, mutta vaipuukin hypnoosiin harjoituksen myötä muutamassa minuutissa. Minulle ei ole käynyt vielä kertaakaan niin, että asiakkaan hypnotisointi ei olisi onnistunut, mutta joillakin hypnoosiin pääseminen voi viedä enemmän aikaa kuin toisilla. Yleensä, kun keho oppii hypnoosin tilan, sinne pääsee todennäköisesti seuraavalla helpommin ja syvemmälle.

Eri ihmisille voivat toimia hypnotisoinnissa vähän eri tyyppiset menetelmät. Yleensä sopivan menetelmän valitsemisessa auttaa keskustelu asiakkaan kanssa: onko hän enemmän heittäytyvää vai analyyttista tyyppiä? Show-hypnoosissa yleensä etsitään lavalle juuri sellaisia henkilöitä, jotka ovat kokeilunhaluisia ja erityisen eläytyneitä esitykseen ja valmiita heittäytymään, jolloin he ovat myös helppoja hypnotisoitavia.

Kaikkia ei voi hypnotisoida eikä hypnoosi terapiamuotona välttämättä sovi kaikille. Tärkeintä on löytää sellainen terapiamuoto, joka palvelee parhaiten itseä. Hypnoosi kuitenkin on todella rentouttava ja syvärentouttava tila mielelle, joten esimerkiksi stressin hoidossa pelkkä hypnoosille antautuminen on yleensä jo itsessään avuksi, kun tietoinen mieli laitetaan ikään kuin lepotilaan hetkeksi. Hypnoosi vaikuttaa hyvin kokonaisvaltaisesti ja jokaiseen elämän osa-alueeseen, joten yleensä siitä on aina jotakin hyötyä, vaikka ei olisikaan mitään erityistä ongelmaa, mitä sen avulla pyritään hoitamaan.

Onko hypnoosin vaikutuksista jotakin psykologista tutkimusta?

Hypnoosia on tutkittu valtavan paljon ja siitä on kirjoitettu lukemattomia kirjoja. Mikäli kirjallisuus aiheesta kiinnostaa, kannattaa tutustua esimerkiksi Milton H. Ericksonin kirjoihin. Hän oli todella tunnettu terapeutti, joka käytti hypnoosia hyödykseen lähes kaikissa terapiasessioissaan. Myös Freud on suosinut hypnoosia terapiamenetelmänä ennen psykoanalyysin kehittämistä. Hypnoosia on siis käytetty todella pitkään myös kliinisenä, täydentävänä hoitomenetelmänä lääketieteessä.

Miltä hypnoosissa ollessa tuntuu? Pystytkö itse hypnotisoimaan itsesi?

Kyllä, pystyn itse hypnotisoimaan itseni ja teenkin niin usein. Se on vähän kuin todella syvää meditaatiota ja rentoutusta.

*

Hypnoosi kiinnostaa ja kiehtoo hoitomuotona minua ihan valtavasti ja sen verran, mitä olen somessa aiheesta puhunut, olen huomannut, että moni muukin on siitä kiinnostunut. Toivottavasti tämä juttu avasi ja selkiytti hieman, mistä hypnoosissa oikein on kyse. Olisi mielenkiintoista kuulla, tuliko jutussa teille uutta asiaa tai onko jollakulla kokemusta hypnotisoitavana olemisesta? Seuraavassa hypnoosijutussa kerron sitten omista kokemuksistani!

Ja hei, mikäli heräsi kiinnostus hypnoosia kohtaan, niin Marina Lavenius pitää vastaanottoaan Helsingissä ja häneltä voi halutessaan varata ajan joko hypnoosiin tai muunlaiseen henkisen hyvinvoinnin valmennukseen. Lisäksi kannattaa tutustua Marinan ja hänen kollegansa Raakelin perustamaan Börnis-sivustoon, joka tarjoaa tukea burnoutista kärsineille tai uupumuksen kanssa kamppaileville – ihan loistavaa sisältöä ja tukea!

Photos: Jenni Rotonen / Pupulandia

Related posts

10/10/19

Masennuksen monet kasvot

2 111

Miltä näyttää masentunut ihminen? Olen itse varmaankin ollut sellainen tyyppi, jota kukaan ulkopuolinen ei koskaan olisi osannut päällisin puolin arvata masentuneeksi: iloinen, sosiaalinen, itsestään ulkoisesti huolta pitävä ja reipas tyyppi. Vaikka ei ehkä olisi päällepäin arvannut, maailma näytti pahimpina hetkinä todella synkältä, kun kävin läpi omaa masennustani 20-vuotiaana. Minä selvisin sieltä mustasta aukosta terapian avulla ja vaikka olen itse käynyt pohjalla, on silti vaikeaa tunnistaa masennuksen merkkejä muissa. Moni salaa pahan olonsa viimeiseen asti eikä osaa tai uskalla pyytää apua, vaikka olisi kipeästi sen tarpeessa. Moni ei myönnä tilannetta täysin itselleenkään.

Ei minullakaan päällisin ulkopuolelta tarkasteltuna ollut mitään syytä masentua: elämä oli monella tapaa mallillaan, opiskelu sujui ja oli onnellinen parisuhde sekä kavereita. Mielenterveysongelmat eivät kuitenkaan katso ulkonäköä, statusta tai elämäntilannetta eikä masennusta voi nähdä kenestäkään päällepäin tai varsinkaan someprofiileja tutkimalla. Monesti myös saattaa unohtua, ettei masentuneenkaan elämä välttämättä ole pelkkää alakuloa – päiviin voi mahtua naurua, iloa ja hyviäkin hetkiä. Se ei silti tarkoita, ettei masennus olisi totta.

*

Tänään 10.10. vietetään maailman mielenterveyspäivää, jonka tavoitteena on kannustaa puhumaan avoimemmin mielenterveydestä, rikkoa tabuja ja auttaa ehkäisemään henkiseen hyvinvointiin liittyviä ongelmia. Tänä vuonna mielenterveyspäivän kansainväliseksi teemaksi on valittu itsemurhien ehkäisy ja en vielä muutama viikko sitten arvannut, että aihe tulisi koskettamaan minua näin läheltä ja henkilökohtaisesti. Eräs minulle läheinen ja tärkeä ihminen päätti hiljattain oman elämänsä ja olen suunnattoman järkyttynyt ja surullinen paitsi itse menetyksestä, myös siitä että hän ei osannut hakea tai ottaa vastaan tarvitsemaansa apua ajoissa.

Aina ahdinkoon joutunutta ei pysty auttamaan, mutta joskus henki voi olla hyvinkin pienestä kiinni. Mitä kuuluu? Se saattaa olla maailman tärkein kysymys – etenkin jos malttaa jäädä kuuntelemaan myös vastauksen ja antaa toiselle aidosti hetken aikaansa. Ja parhaimmillaan se voi jopa pelastaa hengen. Pidetään huolta itsestämme ja toisistamme, maltetaan pysähtyä näkemään ja kuulemaan ihmiset ympärillämme.

*

Suomi on julistettu tutkimuksissa maailman onnellisimmaksi maaksi, mutta masennustilastot kertovat toisenlaista tarinaa. Vaikka muutaman viime vuoden aikana keskusteluilmapiirissa on selvästi tapahtunut muutosta, mielenterveyteen liittyvät ongelmat ovat edelleen tabu. Olen itse puhunut mielenterveysasioista julkisesti paljon ja omalla esimerkilläni olen nimenomaan halunnut ravistella ummehtuneita käsityksiä, rikkoa tabuja, hälventää mielenterveysongelmiin edelleen liitettävää stigmaa ja rohkaista ihmisiä puhumaan asioista avoimemmin sekä kannustaa ihmisiä ennen kaikkea hakemaan apua mieluiten ennemmin kuin myöhemmin. Mitä useampi puhuu avoimesti mielenterveydestä, sitä vähemmän se leimaa ja sitä matalampi on kynnys pyytää kohtaamiinsa elämän solmukohtiin tukea.

Kun ystäväni, video- ja valokuvaaja Sanni Riihimäki soitti minulle pari viikkoa sitten ja pyysi mukaan mielenterveyttä koskevaan videoprojektiin, ei tarvinnut miettiä kahdesti. Projektin taustalla olivat ystäväni omat kokemukset siitä, kuinka monilla tavoin masennus ilmenee pelkästään hänen omassa elämänpiirissään. Omakustanteisen taideprojektin tavoitteena on lisätä mielenterveystietoisuutta ja antaa masennukselle kasvot – näyttää se moninainen kirjo yksilöllisiä kokemuksia ja ihmisiä, joita masennus on kohdannut ja koskettanut. Yhdet noista kasvoista lukuisten muiden joukossa ovat omani. Olkoon tämä video omistettu kaikille teille, jotka kamppailette masennuksen kanssa tälläkin hetkellä sekä erityisesti Hänelle, joka elää enää vain muistoissani.

Pupulandiassa mielenterveys- ja masennusteemaa on käsitelty muun muassa näissä jutuissa:

♥ Omia kokemuksia psykoterapiasta

♥ Minun masennustarinani

♥ Puhetta masennuksesta

♥ Mielenterveys-tabua rikkomassa

♥ Nuorten mielenterveys ja Sekasin-kampanja

♥ Avointa keskustelua mielenterveydestä, osa 1

♥ Avointa keskustelua mielenterveydestä, osa 2

♥ Uskalla hakea apua

Maailman mielenterveyspäivä – tukea masentuneelle ja masentuneen läheisille

*

Olen puhunut lisäksi mielenterveydestä ja masennuksesta esimerkiksi näissä artikkeleissa ja haastatteluissa:

♥ Bloggaaja Jenni Rotonen: “Selvisin masennuksesta” (Kauneus & Terveys)

♥ Jenni Rotonen: “Terapia oli paras lahja itselleni” (Suomen Mielenterveysseura)

♥ Bloggaja kertoo masennuksestaan: “Päällepäin varmaan kukaan ei arvaisi” (MTV3)

♥ Jenni Rotonen tuo esiin, että paha olo voi piillä kiiltävänkin kuoren alla (Tunne & Mieli)

 

 

Video: Sanni Riihimäki

Photo: Camilla Bloom

Related posts

2/10/19

Afterwork-podcast: Työuupumus – miten siitä selviää?

1 31

Millaisista merkeistä tunnistaa uupumisen? Miten sitä voi hoitaa ja mistä tietää, että on parantunut? Studiossa Afterworkin kuulijoiden esittämiin kysymyksiin vastaa työterveyspsykologi Marianne Oksanen. Jaamme myös omia kokemuksiamme työuupumisesta. Jakso on toteutettu kaupallisessa yhteistyössä Mehiläisen kanssa.

Vierailin muuten myös Mahadura & Özberkan -ohjelmassa YLE Puheella viime viikolla sydänsuruja, eroamista ja exiä käsittelevässä jaksossa toimittaja-kirjailija Koko Hubaran kanssa. Jos siis teema kiinnostaa, niin käyhän kuuntelemassa tuokin jakso YLE Areenasta.

Afterwork-podcast on muuten mukana myös Instagramissa, joten tule ystäväksemme myös siellä. Löydät profiilimme nimellä @afterworkpodcast.

Aiemmin julkaistut AW-jaksot löydät tämän linkin takaa. Pääset myös kuuntelemaan podcastiamme esimerkiksi SpotifyniTunesinAcastin sekä muiden podcast-sovellusten kautta. :)


Photo: Janita Autio

Related posts

10/09/19

Miten puhut itsellesi?

3 36

KAUPALLINEN YHTEISTYÖ: FOUR REASONS

Olemme kaikki varmasti kuulleet ohjeen, että jos ei ole mitään hyvää sanottavaa, kannattaa pitää mölyt mahassaan. Muiden kohdalla tätä on useimpien helppo noudattaakin, mutta kuinka usein pysähdyt miettimään, miten puhut itsellesi? On älyttömän helppoa olla hurjan ankara itselleen, sättiä yhdestä sun toisesta asiasta ja vatvoa tyytymättömänä omia puutteita ja epätäydellisyyksiä. Paljon vaikeampi on keksiä kehuttavaa, kiitettävää ja kauniita sanoja.

Olin muutama viikko sitten tilaisuudessa, jossa hyvinvointikouluttaja kertoi harjoituksesta, jossa paperilla piti antaa kritiikkiä itselleen ja kirjoittaa auki omia puutteita, virheitä ja kehityskohteita. Kynät olivat sauhunneet kuin viimeistä päivää, kun ihmiset listasivat vikojaan ja tyytymättömyyden kohteita itsessään. Harjoituksen päätteeksi ihmisiä pyydettiinkin lukemaan oma paperi vieruskaverille sinä-muodossa kuin teksti olisi kirjoitettu kritiikiksi hänelle. Suurin osa harjoituksen tehneistä kauhistui: eihän näin rumasti saisi puhua tai tällaista voisi edes ääneen sanoa kenellekään muulle! Niinpä. Miksi sitten puhumme sillä tavoin itsellemme ja itsestämme?

Saattaa kuulostaa hullulta, mutta tutkimuksissa on todettu, että negatiivinen ajattelu todella vaikuttaa aivojemme toimintaan haitallisesti (kiinnostuneille tiedoksi, että lähteitä löytyy googlaamalla runsaasti). Ja mikä on vieläkin hullumpaa, tutkimusten mukaan se, miten puhumme itsellemme ja miten puhumme muille (sekä mitä ajattelemme itsestämme ja muista) rekisteröityy aivoihin hyvin pitkälti samalla tavalla – ja kaikesta negatiivisesta puheesta (kohdistui se sitten itseemme tai muihin), kärsimme lopulta itse.

Tämä ei tietenkään tarkoita negatiivisten tunteiden sivuuttamista, hautaamista tai kieltämistä – kaikenlaiset tunteet on tärkeää käsitellä. Mutta ehkä on joskus hyvä pysähtyä miettimään, miten niitä kielteisiä tuntemuksia käsittelee: jääkö niihin vellomaan, purkaako huonoa oloa sättimällä itseä tai muita ja pystyykö tuntemuksia käsittelemään rakentavasti ja hyväksyvästi. On huomattavasti helpompi olla omissa nahoissaan ja mukavampi myös muille, kun suhtautuu itseensä lämmöllä, lempeydellä ja ymmärryksellä.

Tein joskus ehkä noin sata vuotta sitten tänne blogin puolelle postauksen, jossa haastoin ihmisiä menemään peilin eteen ja keksimään kolme kaunista asiaa itsestään. Tuolloin taisin puhua nimenomaan kehon ja ulkonäköön kohdistuvista paineista, mutta olisi tietysti tärkeää nähdä itsessään hyviä ja kauniita asioita niin fyysisesti kuin henkisestikin. Tämä viesti on myös suomalaisen kampaamomerkki Four Reasonsin syyskampanjan ytimessä, jossa kehotetaan ihmisiä puhumaan itselleen kauniisti.

Four Reasons haastoi minut viime syksynä jakamaan omaa tarinaani ja pohtimaan, mitä kauneus minulle merkitsee. Summasin mietteeni tuolloin näin: Aidoin kauneus mitataan viime kädessä siinä, miten ihminen kohtelee muita ihmisiä. Mutta voisipa tuota samaa soveltaa myös itseen: muistakaa kohdella kauniisti myös itseänne. Jos muuten haluat lukea sen koko haastattelun, klikkaa itsesi juttuun tuon yllä näkyvän linkin kautta.

Kauneutta on monenlaista ja se on läsnä meissä jokaisessa. Joskus se kuitenkin unohtuu vaikeiden elämäntilanteiden, epävarmuuden tai väsymyksen taakse. Tärkeää on, miten näet itsesi, miltä sinusta tuntuu ja miten puhut itsestäsi.

Näe siis vahvuutesi, ei vain heikkouksia. Rohkaise ennemmin kuin lannista. Usko itseesi ja unelmiisi. Muista myötätunto – itseäsi ja muita kohtaan.

Näin kehotetaan Four Reasonsin nettisivuilla, enkä voisi olla enempää samaa mieltä. Puhu itsellesi kauniisti -kampanjan hengessä käynnissä on myös kilpailu, jossa halutaan kannustaa ihmisiä lausumaan itselleen kauniita asioita ja voimalauseita. Millaisia kauniita kannustuksen ja hyväksynnän sanoja sinä haluaisit sanoa itsellesi? Nettisivuilla on jo julkaistu paljon ihania sitaatteja ihmisiltä. Käy jakamassa oma voimalauseesi Four Reasonsin nettisivuilla, niin osallistut samalla kisaan, jossa voi voittaa ihanan hemmottelupäivän ja ylellisiä tuotepaketteja.

Olisipa muuten ihanaa, jos jakaisitte noita voimalauseitanne kommenttiboksissakin! Tuolla nettisivuilla niitä lukiessa on tullut niin hyvä mieli.

Photos: Vesa Silver

Related posts