11/07/13

Hömppää vai vakavaa?

71 15 steps6.jpg

Kaikki Mitä Rakastin -blogin mainion Eevan kynästä (tai siis näppikseltä) saa usein lukea ihastuttavan teräviä havaintoja elämästä, ihmisistä ja ja kaikesta mahdollisesta ympärillämme. Linkkasin jo eilen Pupulandian Facebookiin Eevan osuvan kirjoituksen siitä, miksi blogien esittelemää mukavaa elämää, kauniita koteja ja positiivista asennetta nykyään usein jopa paheksutaan ja karsastetaan – ja miksi rumaa, homssuista ja likaista pidetään jotenkin aidompana kuin siistiä, kaunista ja onnellista? Eeva aloitti pohdintansa näin: 

“Näin pitkän linjan bloggarina olen huomannut, että blogeista käytävässä keskustelussa toistuu sama teema: blogeissa on aina jotain hirvittävän vaarallista. Se, miksi blogit ovat vaarallisia, vaihtelee vuodesta toiseen, mutta aina ne ovat. Ensin vaarana oli se, että blogit vievät työt toimittajilta, sitten se oli blogien kaupallisuus ja piilomainonta. Nyt se on se, että blogeissa elämä on liian kivaa, ajatukset liian myönteisiä ja kodit liian siistejä. 

Kun bloggarilta kysytään “miltä teillä oikeasti näyttää?” halutaan nähdä nimenomaan sotkua, leivänmuruja ja rumia juttuja.”

steps1.jpg

Suosittelen lukemaan koko postauksen, siinä on todella kiinnostavia mietteitä. :) Usein mielenkiintoiset pohdinnat poikivat myös mielenkiintoista keskustelua ja niin tälläkin kertaa. On kuitenkin todettava, että yksi asia minua jaksaa hämmentää kerta toisensa jälkeen: oli keskustelun aihe mikä tahansa, paikalle löytää yleensä aina joku, joka vie keskustelun siihen, kuinka turhia lifestyle-blogit ylipäänsä ovat ja kuinka huomio tulisi ennemmin kiinnittää yhteiskunnallisesti tärkeämpiin asioihin. Okei, tässä kohtaa hiukan kärjistin, koska Eevan tontilla keskustelua käytiin erittäin fiksussa ja rauhanomaisen sovittelevassa hengessä, eikä kommenteista varmasti tullut kenellekään bloggaajalle dissattu fiilis. Jäin kuitenkin miettimään tätä vastakkainasettelua. 

steps2.jpg

Keskustelussa ihan asialliseen sävyyn ja kenties ihan aiheellisestikin kyseltin, että missä ovat kiinnostavat, vakavampia aiheita käsittelevät blogit? Nimimerkki Juulia esitti pitkässä ja monia kiinnostavia näkemyksiä sisältäneessä kommentissaan tällaisen mietteen: ” — vaikka hömppäblogeilla on varmasti tilansa ja niihin tyytyväinen yleisönsä, olisi kiva lukea myös vakavampia ja yhteiskunnallisesti valveutuneempiakin blogeja (vaikka ihan näistä samoista näennäisesti kevyistäkin aiheista, sillä kuluttaminen ei kuitenkaan ole pelkkää hömppää vaan yhteiskunnallista osallistumista), mutta niitä ei Suomessa valitettavasti taida oikein olla. Ja tämä blogien massa luo tavallaan sellaisen omanlaisensa mediailmaston johon on helppo hukuttautua ja olla lukematta mitään muuta.”

steps4.jpg

Ja tässä päästään nyt sen asian ytimeen, mikä juuri minua mietityttää. Kommentoinkin jo aiheesta tuonne Eevan postaukseen, mutta asia jäi pohdituttamaan siinä määrin, että halusin tuumailla sen tiimoilta vielä ihan täällä omankin blogin puolella. Se mikä minua hämmentää on, että näissä vakavampaa keskustelua peräänkuuluttavissakin kommenteissa se vastuu tunnutaan ulkoistavan jonnekin oman itsen ulkopuolelle. Miksi tällaista keskustelua peräänkuuluttava ei itse aloittaisi sitä vakavahenkisempää ja “tärkeämmistä asioista” keskustelua herättävää blogia? Esimerkiksi tuon siteeraamani kommentin jättäneessä Juuliassakin selvästi olisi ainesta sellaisen kirjoittajaksi – kuten monessa muussakin blogosfäärissä kriittisesti kommentoivassa. Miksi siis surkutella sitä, että lifestyle-blogien suosio jyllää ja jotkut nauttivat sellaisten kepeämpien aiheiden käsittelystä, jos ei kuitenkaan sitten olisi itsekään valmis heittäytymään ja ryhtymään tuumasta toimeen?

 
steps3.jpg

Itse koen osaltani kuten joku myös Eevan postaukseen kommentoi, että en olisi valmis asettamaan itseäni siihen asemaan, että jakaisin poliittisia mietteitäni yhteiskunnallisista asioista, koska en ole valmis lukemaan päivittäin sitä jatkuvaa kritiikkiä itsestäni ja mielipiteistäni. Toisaalta en olisi valmis siihen siksi, etten koe tietäväni asioista tarpeeksi, jotta voisin uskottavasti tehdä sitä, sillä julkisessa poliittisessa keskustelussa vallitsee Suomessa (ja etenkin netissä) sellainen lynkkaus-ilmapiiri, että minua ainakin kauhistuttaa pelkkä ajatuskin. Samaistun hyvin nimimerkin Norppa kommenttiin, jossa hän totesi näin: “Ja toisaalta moni ehkä kokee, ettei tällaisista vakavammista aiheista sovi kirjoittaa, jos niistä ei tiedä paljon. Äänessä ovat siis kärjistetysti tyhmät ja äänekkäät, joilla ei ole mitään kynnystä julkaista (think vauvapalsta ja Suomi24) ja sitten ovat asiaan perehtyneet älyköt, joiden keskustelu on tosi korkealentoista. Taviksille ja ei niin hiotuille näkemyksille ei oikein ole tilaa? Siihen kun yhdistetään meidän perinteet siitä, ettei just omia poliittisia kantoja kerro muut kuin aktiivisesti politiikassa toimivat (vrt. vaalisalaisuuden pyhyys), niin koko sellainen keskustelu on vielä vierasta.”

steps5.jpg

Vaikka on ihan kiinnostavaa tarttua toisinaan vakavampiinkin aiheisiin, minulle blogi on kuitenkin ensisijaisesti mukavaa ajanvietettä, jolla toivon antavani hyvää mieltä sekä itselleni että ympärilläni oleville ihmisille. Ahdistun jo pelkästään uutisten kommenttiosioita lukiessani, koska kaikkeen polittiseen keskusteluun netissä tuntuu liittyvän niin valtavasti vihamielisyyttä ja negatiivisuutta. Se ei tietenkään tarkoita, ettenkö olisi kiinnostunut myös yhteiskunnallisesti merkittävämmistä aiheista, mutta minun herkkä sieluni ei ole valmis heittäytymään susien raadeltavaksi vapaaehtoisesti. Vaikka kyllä sitä ihan riittämiin saa toisinaan kuraa niskaan lifestyle-bloggaajanakin. :) En vain ole sellainen ihminen, joka lähtökohtaisesti nauttisi konflikteista tai väittelyistä, joten mieluummin pysyttelen sopuisasti sellaisissa aiheissa, joiden kohdalla todennäköisyys sellaisten syntymiseen on pienempi.

steps9.jpg

Koko tämän postauksen pointti on kuitenkin siis se, että mitäpä jos sen keskustelun peräänkuuluttamisen ohella ryhtyisitte itse toimiin sen sijaan, että hämmästelette ja pyydätte muita tekemään asialle jotakin? Tulee fiilis, että harmitella kyllä jaksetaan, mutta itse ei olla valmiita tekemään asialle mitään – paitsi rutisemaan näiden kepeämpiä aiheita käsittelevien blogien kommenttiosioissa, että miksi toisenlaisia blogeja ei ole? Ei lifestyle-blogien ja vakavahenkisemmän keskustelun tarvitse sulkea toisiaan pois, mutta mistä se sitten oikeasti johtuu, että niitä yhteiskunnallisia ja sillä tasolla oikeasti hyvin kirjoitettuja ja kiinnostavia blogeja ei ole? (Tai sitten niitä on vain vaikea löytää?) Voisiko olla osasyynä se, että edes ne, joita nämä aiheet oikeasti kiinnostavat tässä määrin, eivät ole valmiita laittamaan itseään likoon, käyttämään asiaan aikaansa ja heittäytymään siihen rooliin? Eli heitän teille vakampaa keskustelua kaipaaville haasteen: perustakaa itse se blogi, jollaisen olemassaolosta haikailette! Minä ainakin lukisin oman pohdintani alulle saaneen Juulian (ja monen muunkin kriittisempään sävyyn kirjoittaneen kommentoijan) mietteitä oikein mielelläni enemmänkin. :) Positiivari tuumaa, että nähkää tämäkin mahdollisuutena: teillä on mahdollisuus muokata sitä blogikenttää ihan itse ja vaikuttaa, jos vain todella haluatte!

steps7.jpg steps8.jpg

Photos: REVS Magazine

Photography – Donald Gjoka
Creative Director – Chiara Senatore
Styling – Aurélie Zajakala 
Make-up – Tina Hoffmann 
Model – Anna Piirainen @ Marilyn Paris

Related posts

11/07/13

Bad girls

9 21 vintage-mugshot1.jpg

Siitä on jo aikaa, kun löysin tämän hauskan kuvasarjan ja siitä lähtien se on odottanut selaimeni välilehdissä, että tekisin aiheella jotakin. Ja nyt tuumasin, että on aika laittaa hyvä kiertoon! Olen joskus miettinyt, että mikä hitsi siinä on, että joskus menneinä aikoina ihmiset vain näyttivät jotenkin glamoröösimmiltä – siis ihan arkisissakin tilanteissa. Tuntuu, että joskus 50-luvulla ihan tavallisissakin tallaajissa oli ripaus entisaikojen Hollywood-glamouria. Ehkä se tulee sen ajan tyylistä, vaatteista ja kampauksista, jotka nykypäivään nähden näyttävät niin huolitelluilta ja viimeistellyiltä. Siksi tuntuikin jotenkin niin uskomattomalta löytää Buzzfeedin sivuilta kuvasarja vuosikymmenten takaisista pidätyskuvista, joissa jopa nuo pidätetyt naiset hehkuvat sitä samaa glamouria omalla (paikoin tosin hiukan reissussa rähjääntyneellä) tavallaan. Varmasti nämä ovat satunnaisia valikoituja otoksia, mutta silti ihan mahtavia kuvia!

Lisää nostalgisia pidätyskuvia voi bongata TÄÄLTÄ

vintage-mugshot2.jpg vintage-mugshot3.jpg vintage-mugshot4.jpg vintage-mugshot5.jpg vintage-mugshot6.jpg vintage-mugshot7.jpg vintage-mugshot8.jpg vintage-mugshot9.jpg vintage-mugshot10.jpg

Photos: Leastwanted

Related posts

8/07/13

Heihei Roskilde!

5 24 P7062144.JPG

Viimeinen festaripäivä Roskildessa hurahti eilen niin vauhdilla, etten ehtinyt reissun päältä enää päivittelemään kuulumisia. Illaksi (tai oikeammin yöksi) lennähdimme jo Tanskanmaalta kotiin ja niin ihanaa kuin reissussa olikin, oma sänky ei ole koleiden teltassa vietettyjen öiden jälkeen tuntunut ehkä koskaan niin ihanalta. Katselin naamaani eilen peilistä ennen nukkumaanmenoa ja mietin, että mahtaakohan festaripäivetykseni paljastua iltapesun jälkeen pelkäksi liaksi. :D Pesun jälkeen totesin, että ei onneksi sentään. 

bemoved1.jpg

Nyt olen siis kotona ja tuntuu jokseenkin mahdottomalta tiivistää upean viikonlopun jälkitunnelmia tekstiksi. Tai oikeammin tuntuu siltä, että mitä tahansa kirjoittaisin, se ei tekisi kaikelle koetulle oikeutta. Niinpä annan kuvien puhua puolestaan. :) Yksi suurimmista iloistani tuolla festareilla on ollut katsella ja tarkkailla muita ihmisiä. On mahtavaa seurata sivusta, miten musiikki, yhdessäolo ja kaikki se upea fiilis koskettavat ihmisiä ympärilläni. Itse en tainnut eksyä kovinkaan moneen kuvaan ja sen sijaan kamerani muistikortti täyttyi ihanista festaritunnelmista ja ihan tuntemattomista, kauniista tyypeistä. Koska kivoja kuvia tuli otettua paljon, palaan niiden kera vielä myöhemmin, kunhan saan koottua ajatuksiani reissun jäljiltä, mutta tässä vielä viimeiseen Sonyn antamaan kuvausteemaan “Be moved” nappaamiani kuvia. :)

bemoved4.jpg

Tämä oli se pariskunta, jonka suhteen kestoa kerroin arvuutelleemme. Ja jonka romanssin pituudeksi paljastui lopulta viisi tuntia. ;)

bemoved2.jpg bemoved5.jpg

Moni tulee festareille pyörällä. Katsellessani tätä pyöräparkkia voin kuitenkin vain todeta, että onnea sen oman pyörän metsästykseen, kun kotiinlähdön aika koittaa! :D

bemoved6.jpg

Minni Hiiri kuuntelemassa Metallicaa. <3

P7062157.JPG P7062179.JPG

Related posts

1/07/13

Tosiystävyyttä

6 28

Sain ihanalta ystävältäni Cindyltä viikonloppuna maailman hauskimman kortin. Mintunvihreässä kortissa nimittäin julistetaan: “We’re such good friends that even the fact that we’re both going to marry Ryan Gosling doesn’t bother us.” <3 Sanoisin, että nyt ollaan tosiystävyyden äärellä. ;) Ja PIRUN HIENO KORTTI!

P7010694.JPG

Related posts