20/02/13

Hymyn jäljillä

10 18 P2183332.JPG

Olen joskus aiemminkin kirjoittanut siitä, että uskon onnellisuuden olevan osaltaan myös asennekysymys. Minulla myönteinen tapa suhtautua elämään tulee kuin luonnostaan, mutta kyllä niitä aurinkoisia ajatuksia saa joskus vaikeina aikoina ja huonoina päivinä itse kukin kaivella vähän syvemmältä. Surra pitää, kun surun aika on, eikä ihminen voi aina olla iloinen ja onnellinen, mutta on todella voimauttava tunne voida löytää hyviä fiiliksiä, hymyä, kauneutta ja merkitystä myös niistä ei-niin-kivoista hetkistä. Niinpä edellinen voimalause vaihtui eilen sellaiseen, joka muistuttaa minua niinä huonoinakin päivinä etsimään sitä hymyä. Väitän, että useimmiten etsivä löytää. Ainakin minä olen siinä onnistunut. :) Sen kunniaksi siteeraan tällä kertaa liitutaulullani Abraham Lincolnia, joka on joskus lausunut näin: “People are just as happy as they make up their minds to be.”

Ja kyllä tuo lisääntynyt valo ja iso kimppu valkoisia tulppaanejakin ovat auttaneet asiaa. :)

P2193390.JPG P2183333.JPG P2183342.JPG P2183337.JPG

Related posts

14/02/13

Ryantinesday <3

4 20 ryantinesday.jpg

Jatketaanpa vielä hetki päivän teemalla, vaihdoin tosin hyvillä mielin Valentinuksen Ryaniin. ;) Ja voin kertoa täydestä sydämestäni, että ystävänpäivästäni tuli juuri tuhat kertaa parempi, kun klikkasin TÄTÄ linkkiä. :D Happy Ryantinesday!

PS. Piti vinkata, että tänään on se päivä, kun kannattaa käydä tykkäämässä Trendistä Facebookissa (ellette ole sitä jo tehneet), sillä kaikkien tykkääjien kesken arvotaan päivän päätteeksi Sonyn minijärjestelmäkamera! :) Ja sinne Trendin Facebook-sivulle pääsee TÄSTÄ

Related posts

14/02/13

Ystäville

3 18 P2143241.JPG

En ole mikään ystävänpäivä-vouhottaja, mutta kyllä minusta silti on ihan kiva ajatus, että yksi päivä vuodessa on ystävyyden juhlaa. Mitään erityistä en tänään aio tehdä, enkä ole varma vietänkö edes iltaa ystävien seurassa, mutta ystävänpäivän kynnyksellä sitä tulee kuitenkin pohdiskeltua ystävyyttä. En tarvitse erityistä päivää muistuttamaan, kuinka tärkeitä ja arvokkaita ystäväni minulle ovat tai sanoakseni sen heille, mutta jos ei muuten, niin tänään se varmasti ainakin tulee sanottua. :) Olen äärettömän onnekas, että olen saanut ympärilleni niin ihania tyyppejä, jotka ovat niin monet kerrat jakaneet iloni ja puolittaneet suruni. Joskus parhaita hetkiä ystävän kanssa ovat sellaiset, kun päästään sukeltamaan oikein syvälle mielenkiintoiseen keskusteluun, joskus taas kun ollaan vain eikä edes sanota mitään.

Ystävyyteen mahtuu monenlaista ja joskus elämä heittelee niin, ettei ehdi tavata yhtä usein kuin haluaisi. Joskus tajuaa vasta vuoden jälkeen, että ei ole tullut soitettua, vaikka toinen on ajatuksissa ollutkin. Olen kuitenkin huomannut, että tosiystävyydessä sillä ei juurikaan ole merkitystä, onko viime tapaamisesta viikko vai viisi vuotta, sillä yhteys on ja säilyy. Viimeksi eilen sain huomata sen, kun Brysselin vaihtoaikojen ystäväni oli Suomessa käymässä työmatkalla ja treffasimme ensimmäistä kertaa kuuteen vuoteen. Olemme satunnaisesti pitäneet yhteyttä tässä välilläkin, mutta edellisestä keskustelustamme ehti varmasti vierähtää vuosia. Kuitenkin siinä hetkessä, kun kohtasin hänet eilen, tuntui kuin kaikki vuodet tuosta väliltä olisivat kadonneet. Kuudessa vuodessa on ehtinyt tapahtua paljon, mutta ystävyytemme ei ollut hävinnyt minnekään. 

Kiitos ystävät, että olette iloinneet kanssani hyvissä hetkissä ja tukeneet ei-niin-hyvissä. Kiitos, että olette. En tiedä, missä olisin ilman teitä. <3 Ja kiitos rakas Cindy ihanasta kortista, joka yllätti minut tupsahtamalla eilen postiluukusta. Olette varmasti kanssani samaa mieltä, että tuon kortin viestiä paremmin tätä kaikkea ei voisi sanoa. :)

Hyvää ystävänpäivää siis ihan jokaiselle! <3

EDIT: Oli pakko tulla lisäämään tämä juttu, kun on niin uskomaton stoori! :D Tehtyäni tämän postauksen sain Cindyltä viestin, jossa hän iloitsi siitä, että olin arvannut kortin olleen häneltä. Vasta siinä vaiheessa tajusin, että eihän siinä ollut lähettäjän nimeä ollenkaan! Uskomatonta. :D Siis minulle oli alusta asti jostain syystä niin päivänselvää, että kortti oli Cindyltä, etten edes huomannut, ettei siinä ollut laisinkaan allekirjoitusta. Mieleeni ei edes juolahtanut, että se olisi voinut olla keneltäkään muulta. Tätä on sielunystävyys. <3

Related posts

9/02/13

Graafisen suunnittelijan kotona

9 26 P1292535.JPG

Lupailin reilu viikko sitten, että lähiaikoina olisi tulossa postaus maailmalle lennähtäneen ystäväni Annan entisestä kodista, jonka ehdimme juuri ikuistaa ennen kuin hän muutti siitä pois. Panttaan noita ihania kuvia vielä hetken verran, sillä kuvauspäivänä tuli otettua mielettömät määrät kuvia graafisena suunnittelijana ja kuvittajana työskentelevän ystävän ympäriinsä lojuvista töistä, luonnoksista ja piirroksista. Piirtäminen on kyllä yksi sellainen taito, jonka todella haluaisin hallita. On hullua katsoa Annan tuherteluita, kun jopa kalenterimerkinnät näyttävät taiteelta. :D Vaikka minulla oli aina hyvä numero koulun kuvaamataidossa, ei minulla ole sellaista todellista lahjakkuutta piirtämiseen ja taiteeseen tipan vertaa. Oih ja voih, osaisinpa minäkin!

Ja lupaan, että pian laitan jakoon ne ihanat kotikuvat! :)

P1292536.JPG P1292542.JPG P1292545.JPG P1292552.JPG P1292553.JPG P1292619.JPG P1292620.JPG P1292631.JPG

Photos: Jenni Rotonen / Pupulandia

Related posts