20/11/19

Afterwork-podcast: Somekohun keskellä – vieraana Maria Veitola

11

Miltä tuntuu joutua somekohun keskiöön? Nettikeskusteluissa mopo lähtee helposti käsistä ja asiat saavat odottamattomia ja kohtuuttomiakin mittasuhteita. Tämän viikon jaksossa jutellaan somemyrskyistä ja vieraamme Maria Veitola kertoo kokemuksistaan vihapuheesta ja somekohuista, jotka ovat nousseet otsikoihin saakka.

Afterwork-podcast on muuten mukana myös Instagramissa, joten tule ystäväksemme myös siellä. Löydät profiilimme nimellä @afterworkpodcast.

Aiemmin julkaistut AW-jaksot löydät tämän linkin takaa. Pääset myös kuuntelemaan podcastiamme esimerkiksi SpotifyniTunesinAcastin sekä muiden podcast-sovellusten kautta. :)

Photo: Janita Autio

Related posts

14/11/19

Elämänmuutoksia, tulevaisuuden haaveita ja bucket list

8 53

KAUPALLINEN YHTEISTYÖ: POHJOLA VAKUUTUS & ASENNEMEDIA

Olen menneiden kuukausien aikana tehnyt suuria muutoksia elämässäni ja arjessani. Kävin nimittäin viime kesänä läpi melkoista ajatusprosessia siitä, millaista toivoisin elämäni olevan. Todellisuudessa tuota ajatustyötä oli tehty jo vuosia, mutta vasta viime kesänä tilanne kypsyi siihen pisteeseen, että sain ryhdyttyä ajatuksista konkreettisiin toimiin. Saattaa kuulostaa hassulta, mutta prosessissa olennaisena motivaattorina toimi Pohjola Vakuutuksen mainoskampanja, joka muistutteli huumorin keinoin, että elämä on nyt ja se on tarkoitettu elettäväksi.

Istuin palaverissa, kun näin mainoksen ensimmäistä kertaa ja jäin miettimään, elänkö todella sellaista elämää kuin haluan… Arki täyttyi naurettavan pitkistä työpäivistä, jatkuvasta deadline-kiireestä, loputtomista to do -listoista sekä otsalohkossa jyskyttävästä tunteesta, että ihan koko ajan pitäisi saada aikaa jotakin, tehdä jotain hyödyllistä ja olla ahkera. Kesällä vihelsin viimein pelin poikki, haistatin pitkät kaikelle ja jäin ansaitulle lomalle vähäksi aikaa.

Loman jälkeen oivalsin, että muutaman vapaan viikon lisäksi pitäisi tehdä isompiakin elämänmuutoksia, jotta elämä tuntuisi taas mielekkäältä ja muistaisin kaiken hässäkän ja kiireen keskellä itseni ja hyvinvointini. Tuntui älyttömältä, että olen oma pomoni, mutta työmääräni oli suurempi kuin koskaan. Miksi en sallinut itselleni aseman mukanaan tuomia etuja? Miksi tämän firman pomolla oli ainoastaan vaatimuksia? Mainoskampanjan slogan “kaiken voi korvata, paitsi elämän” jäi kummittelemaan takaraivoon ja kulminoitui lopulta päättäväisyydeksi tehdä muutos. Luojan kiitos.

Ja voin kertoa, että olen tänä syksynä työtahtia rauhoitettuani ollut onnellisempi kuin todella pitkään aikaan. Kun kaikki muut vastaavat kuulumisia kysellessä päivittelemällä kiirettään (ja niin tein siis minäkin ennen, koska se oli yksinkertaisesti paras tiivistys arjestani), nykyään vastaan, että enää minulla ei ole kiire. Se on ihanaa. Ja voin kertoa, että vastaukseni on pysäyttänyt monta keskustelukumppania hämmennyksen vallassa. On niin epätavallista, että joku toteaa rehellisesti, että oikeastaan minulla ei ole yhtään kiire, vaan on aikaa istuskella, ihmetellä, miettiä, tavata ystäviä ja nauttia elämästä. Toivon, että esimerkkini innoittaa jonkun muunkin työnarkomaanin arvioimaan uudelleen elämäänsä ja prioriteettejaan. On ihanaa, jos työ on antoisaa ja vie mennessään, mutta on tehnyt hyvää muistaa, että elämään mahtuu paljon muutakin.

Nyt kun minulla on käsissäni aikaa ihan eri tavalla kuin ennen, on ollut myös mahdollisuus miettiä, mitä ihan oikeasti haluaisin tehdä, kun kaikki aikani enää ei kulukaan työntekoon. Kesälomaa edeltänyt 24 tunnin haaste oli hyvää esimakua, kun kampanjassa haastettiin pohtimaan, mihin haluaisin aikani käyttää, jos minulle annettaisiin elinaikaa vain 24h. Yksi asia oli selvää: en käyttäisi sitä töitä tehden. Sen sijaan jäin lomalle ja painuin ystävän kanssa mökille rentoutumaan. Jäin kuitenkin tuossa hetkessä miettimään, millaisia muita haaveita ja ajatuksia minulla on vielä toteuttamatta. Millaisia ovat ne harrastukset, reissut tai tavoitteet, jotka ovat aina jääneet vain odottamaan toteutustaan siihen hetkeen, kun sitten joskus olisi aikaa? On mieletöntä tajuta, että se hetki on oikeastaan nyt!

Niinpä ryhdyin ajatuksen innoittaman kokoamaan sellaista ei-niin-vakavaa bucket listiä asioista, joita haluaisin vielä jossain vaiheessa tämän elämän varrella tehdä. Osa niistä on sellaisia juttuja, joita voisi tehdä vaikka heti, kun vain ryhtyisi ja osa taas sellaisia, että ehkä vielä joskus. Osa on isompia asioita ja osa aika pieniäkin, mutta on hauskaa miettiä ja haaveilla, ja toivon mukaan pian joitakin myös toteuttaa!

Keramiikka- ja savityöt

Käsillä tekemisessä on jotakin todella rentouttavaa. Olen joskus lapsena käynyt jonkun savityökurssin ja yläasteella minulla oli myös savitöitä valinnaisena kurssina koulussa. Nyt aikuisena olen ryhtynyt taas haaveilemaan käsitöistä ja erityisesti keramiikka kiinnostaa. Olisi mahtavaa kokeilla dreijausta ja päästä luomaan jotakin itse. Eräs ystäväni on myös innostunut savitöistä, joten ehkä menen hänen mukanaan joku päivä kokeilemaan!

Lapin vaellusretki

Melkein hävettää näin suomalaisena sanoa, mutta en ole koskaan kunnolla käynyt Lapissa. Perheeni kesämökki on hieman napapiiriä etelämpänä, mutta olisi joskus kiinnostavaa lähteä esimerkiksi vaellusreissulle pohjoisemmas Lappiin. Luonnonläheisyys ja yötön yö kiinnostavat.

Revontulet

Lapista puheen ollen en ole myöskään koskaan nähnyt revontulia. Olisipa hienoa päästä joskus todistamaan niitä ihan paljain silmin!

Tanssitaidot

En ole tanssinut paritansseja sitten vanhojentanssien, mutta joku paritanssikurssi kiinnostaisi. Tähän asti homma on tyssännyt tanssiparin puutteeseen, mutta aion vielä etsiä itselleni partnerin tähän hommaan! En osaa juuri valssia kummempaa, joten ihan perusjutut lattareista tangoon ja muihin klassikoihin kiinnostavat, mutta villeimmissä unelmissani siintää lindy hop. Lähdetään nyt kuitenkin ensin liikkeelle niistä simppelimmistä…

Ompelukone haltuun taas

Olen joskus ollut tosi innokas käsitöiden tekijä ja olin lapsena jopa käsityökerhossa, jossa vain ommeltiin kaikenlaisia käsityöprojekteja. Harmittaa, että taidot ovat vuosien saatossa päässeet unohtumaan, enkä rehellisyyden nimissä enää osaa käyttää edes ompelukonetta. Olisi mahtavaa päästä jossain vaiheessa verestämään muistoja ja ottaa taito uudelleen haltuun.

Mato-ongelle

En syö itse kalaa, mutta olen aina rakastanut onkimista. Vedenpinnan tuijottelu hiljaa odottaen ja jännityksellä pinnan väreilyä seuraten on meditatiivista puuhaa. Olen viimeksi käynyt mato-ongella joskus varmaan 25 vuotta sitten, mutta olisi kiva käydä vielä joskus uudelleen.

Ulkomailla asuminen

Viihdyn todella hyvin Suomessa enkä koe mitään suurta kaukokaipuuta, mutta viimeksi Pariisin reissulla heräsi tunne, että voisi olla mukava joskus vielä asua joku lyhytkin pätkä jossakin ulkomailla. Voisin hyvin kuvitella asettuvani hetkeksi aikaa esimerkiksi Pariisin, Berliiniin tai vaikkapa jonnekin päin Portugalia.

Uuden kielen oppiminen

Olen opiskellut elämäni aikana aika montaa kieltä, mutta en voi sanoa osaavani niistä sujuvasti kuin englantia. Ehkä oppisin sen ranskankin oikeasti, jos muuttaisin hetkeksi Ranskaan asumaan – edelliseen kohtaan viitaten…

Omat maalausprojektit

Jostain syystä minulla on älyttömän korkea kynnys tehdä mitään “taiteellista” itse. Olen ihaillut sivusta kavereita, jotka vain tarttuvat pensseliin ja ryhtyvät sutimaan, mutta minua tällaiset luovat projektit jännittävät. Haluaisin päästä yli tyhjän kanvaksen pelosta ja uskaltaa rohkeasti vain kokeilla ilmentää luovuuttani.

Matka Australiaan ja Uuteen-Seelantiin

Vaikka tässä maailman hetkessä lentomatkailua kritisoidaan kovasti, koen silti, että uusien paikkojen näkeminen, eri kulttuureihin tutustuminen ja oman maailmankuvan avartaminen on parhaimmillaan todella antoisaa. Minulla on vielä loppuelämän varrelle joitakin matkahaaveita ja yksi niistä suuntaa Australiaan ja Uuteen-Seelantiin, missä en ole koskaan käynyt. Muutama hyvä ystäväni asuu Australiassa ja olisi kivaa päästä vielä joskus moikkaamaan heitä siellä ja lisäksi minulla on sukua Uudessa-Seelannissa, joten samalla reissulla voisi ehkä käydä piipahtamassa sielläkin upean luonnon äärellä. Maailmassa on valtavan monta paikkaa ja muutama maanosakin, joihin en ole vielä päässyt tutustumaan, mutta ehkä jonakin päivänä vielä.

*

Useimmat näistä bucket listin asioista ovat sellaisia juttuja, joiden kanssa tarvitsee vain tehdä päätös ja ryhtyä tuumasta toimeen. Jotkut isommat jutut saattavat vaatia enemmän suunnittelua, vaivaa ja uskallusta. Viime kesän elämänmuutoksesta sisuuntuneena olen päättänyt, että nyt on aika elää ja tehdä eikä jäädä ikuisiksi ajoiksi suunnittelemaan.

Pää pilvissä ja jalat maassa – siinä on minusta aika hyvä elämänasenne. Vaikka vakuutukset eivät ole mikään maailman kiehtovin asia, ne ovat silti sellainen juttu, joka kannattaa hoitaa kuntoon ennen kuin lähtee kulkemaan haaveita kohti hattaraisin miettein. Tuntuu turvallisemmalta lähteä toteuttamaan unelmia, kun perusasiat ovat hoidossa, etenkin maailmalle suunnatessa. Matkavakuutus on asia, josta en koskaan tingi, sillä haluan olla varma, että jos jotakin yllättävää sattuu, en joudu toisella puolen palloa pulaan vain omaa huolimattomuuttani tai pihiyttäni. Laukut joutuvat kadoksiin, kamera menee rikki tai sattuu jokin haaveri – näitä sattuu ja huojentaa mieltä tietää, että kaiken voi korvata.

Erityisesti reissujen varalta haluan muistutella, että matkalle ei koskaan kannata lähteä ilman matkustajavakuutusta. Sairaanhoidon kustannukset ulkomailla voivat olla yllättävän suuria puhumattakaan vakavista onnettomuustilanteista, joissa kotiin saattaa joutua palaamaan ambulanssilennolla. Toisaalta jos matkalle ei pääse lähtemään lainkaan äkillisen sairastumisen vuoksi, saattaa vakuutus korvata jopa koko matkan hinnan. Myös matkatavaroille kannattaa ottaa erillinen vakuutus. Jos matkaan sisältyy useita vaihtoja, matkatavarat saattavat toisinaan jäädä matkan varrelle ja saapua kohteeseen vasta myöhemmin. Tällöin voi perille päästyä ostaa ensihätään välttämättömyystarvikkeita ja saada niistä korvausta vakuutuksesta. Vakuutus korvaa myös kokonaan kadonneet tai varastetut matkatavarat.

Tekevälle sattuu ja jos jokin on varmaa niin se, että asiat eivät koskaan mene kuten suunnittelee, eivät elämässä eivätkä matkatessa, joten on vain fiksua varautua. Mutta pelko ei ole hyvä jättää tekemättä ja lähtemättä. Kiitos Pohjola Vakuutus, että rohkaisette elämään, tekemään ja uskaltamaan. Joskus sitä tarvitaan vähän sysäystä, kuten minun tapauksessani.

Millaisia asioita te muut listaisitte oman elämänne bucket listille? Löytyykö samoja juttuja?

Photos: Jenni Rotonen & Annika Ollila

Related posts

13/11/19

Afterwork-podcast: Q&A – kuulijat kysyvät

23

Tällä kertaa Afterworkin äärellä vastataan kuulijoiden kysymyksiin! Millaisia haaveita meillä on tulevaisuuden varalle? Entä osallistuisimmeko me Big Brotheriin? Jaksossa jutellaan myös muun muassa adoptiosta, kaamoksen piristysvinkeistä sekä siitä, kyllästyttääkö podcastin tekeminen koskaan.

Afterwork-podcast on muuten mukana myös Instagramissa, joten tule ystäväksemme myös siellä. Löydät profiilimme nimellä @afterworkpodcast.

Aiemmin julkaistut AW-jaksot löydät tämän linkin takaa. Pääset myös kuuntelemaan podcastiamme esimerkiksi SpotifyniTunesinAcastin sekä muiden podcast-sovellusten kautta. :)

Photo: Janita Autio

Related posts

6/11/19

Afterwork-podcast: Kurkistus teinivuosiin

27

Hammasrautoja, ensisuudelmia, salaisia alkoholikokeiluja ja ovien paiskomista. Tällä viikolla Afterworkin äärellä muistellaan ihania, kamalia teinivuosia. Joillekin teinivuodet ovat olleet elämän huolettominta ja hauskinta aikaa, toisille taas ahdistavaa tunnemyrskyä. Kumpaan kokemukseen mahdamme samaistua enemmän?

Afterwork-podcast on muuten mukana myös Instagramissa, joten tule ystäväksemme myös siellä. Löydät profiilimme nimellä @afterworkpodcast.

Aiemmin julkaistut AW-jaksot löydät tämän linkin takaa. Pääset myös kuuntelemaan podcastiamme esimerkiksi SpotifyniTunesinAcastin sekä muiden podcast-sovellusten kautta. :)

Photo: Lilli Salminen

Related posts