22/02/17

Ystävän kotona: Mikon upea poikamiesboksi (osa 1)

14 97

Nyt kun nämä asuntoasiat ovat pinnalla ja mielen päällä, niin muistin, että arkistojeni kätköissä on lymyillyt jo pidemmän aikaa odottelemassa julkaisuaan yksi asuntopostaus ystävän kotoa. Olen tehnyt tyylikkäiden ystävieni kodeista sisustusjuttuja aiemminkin ja on aina ilo esitellä erilaisia sisustusideoita ja -tyylejä.

Idea kavereiden kotiesittelyistä kumpusi alun alkujaan siitä, että omassa kämpässä ei tuntunut olevan juuri mitään uutta näytettävää ja sisustusjuttuja on aina niin kovasti sieltä lukijoiden suunnalta toivottu. Ja koska minulla on niin hurjan tyylitietoisia ja kauniissa kodeissa asuvia ystäviä, tuumailin, että miksipä en ammentaisi teille sisustusinspiksiä muidenkin asunnoista.

Tämä kevät tulee olemaan todellista juhlaa sisustus- ja kotipostausten ystäville oman asuntoprojektini ansiosta, mutta ennen kuin päästään meikäläisen uuteen asuntoon sisälle asti, kurkistetaan ystäväni Mikon tolkuttoman upeaan kämppään.

Monesti näitä kotiesittelyitä tehdessä lukijoilta on tullut toiveita, josko asunnoista voisi saada nähtäville myös pohjapiirroksen, jotta kämpästä saisi paremman käsityksen. Niinpä kysäisin ystävältäni, olisiko hänellä asunnon pohjapiirrosta olemassa – ja olihan hänellä. Tällä kertaa mukana on siis myös pohjapiirros havainnollistamassa asunnon pohjaa ja rakennetta.

pohjapiirros-mikko

Asunnon taustalla on itse asiassa aika hauska tarina, sillä Mikko asui aiemmin samassa talossa alemmassa kerroksessa ja pienemmässä huoneistossa. Hän oli tehnyt tuttavuutta naapurissa asuvan vanhemman pariskunnan kanssa ja myöhemmin selvisi, että naapurit sattuivatkin olemaan hänen ystävänsä isovanhemmat. Mikko oli kiinnittänyt yläkerrassa kyläillessään huomiota huiman kauniiseen asuntoon ja kun hän myöhemmin kuuli ystävältään asunnon vapautuneen myyntiin, oli aika tarttua mahdollisuuteen.

Mikko remontoi asunnon sinne muuttaessaan, mutta asunnon pohja pysyi aikalailla ennallaan – vain kylpyhuonetta on hieman muokattu nykyaikaisemmaksi. Kaiken kaikkiaan vanha asunto on remontoitu kauniisti alkuperäistä tilaa kunnioittaen ja erityisen upeita ovat asunnon vanhat kakluunit, joita on peräti kaksin kappalein – toinen olohuoneessa ja toinen makuuhuoneessa.

Myönnän, että oli leuka loksahtaa auki tämän upeuden edessä, kun pääsin ensimmäistä kertaa piipahtamaan Mikon hulppeassa kämpässä, jossa huonekorkeus ja valo ovat vertaansa vailla. Tilaa myös riittää, sillä 1900-luvun alkuvuosina rakennetussa talossa sijaitseva asunto käsittää kolme huonetta, hallin ja keittiön ja on kaikkiaan 100 neliön suuruinen.

Koska huoneita piisaa, jaoin jutun kahteen osaan ja tässä ensimmäisessä esitellään olohuone ja ruokailuhuone. Toisessa osassa pääsevät sitten esittelyyn makuuhuone, keittiö ja halli. Pohjapiirroksesta asuntoa on muokattu sen verran, että “kirjastoksi” siinä nimetty tila on nykyään makuuhuone ja kamari puolestaan on nykyisin ruokailutilana.

Taidetta, urheilua ja musiikkia innokkaasti harrastavan Mikon harrastukset näkyvät kivalla tavalla myös kodissa. Sulassa sovussa elävät rinta rinnan dj-laitteet, kilpapyörä, vinyyli- ja cd-levyt, taideteokset ja kirjat. Ja kun tilaa on, niin ruokailutila toimittaa toisinaan dj-studion virkaa: musiikkiprojekti oli kuvaushetkellä levitelty luovasti pöydälle.

Mikon harrastusten taustalla on niin hauskoja ja hulluja tarinoita, että haluan kertoa myös hieman asunnon omistajasta, jonka elämän varrelle mahtuu monia värikkäitä käänteitä. Mikko nimittäin on vähän sellainen tyyppi, että hän uskaltaa heittäytyä. Ja kun hän johonkin ryhtyy, niin se tehdään sitten täysillä ja se välittyy kaikista hänen hulluista kertomuksistaan.

Mikon intohimo musiikkia kohtaan on saanut alkunsa jo nuorena poikana 90-luvun alkupuolella, kun hän asui perheineen Lontoossa. Synttärilahjaksi saaduista stereoista löytyi sattumalta piraattiradiokanava, joka soitti jungle-musiikkia, jota Mikko oli jo aiemmin fiilistellyt ohiajavan auton ikkunasta tietämättä genrestä enempää. Kuulemastaan inspiroituneena nuorukainen säästi rahaa ja osti lopulta Suomeen palattuaan omat dj-laitteet ja vinyylilevyjä. Onnistuipa hän päätymään myös äänettömäksi yhtiömieheksi kaverinsa perustamaan levykauppaan Hämeentiellä.

Vinyylilevyjä kertyi ja lopulta Mikko pääsi soittamaan ensimmäisen dj-keikkansa nyt jo edesmenneen We Got Beefin paikalla sitä ennen sijainneessa Jump Inn -nimisessä baarissa. Dj-harrastus sai näiltä ajoilta alkunsa ja Mikko soitteli aikanaan ahkerastikin levyjä Helsingin yökerhoissa sekä Bristolissa asuessaan siellä vuosina 1999-2003 ja teki myös omaa musiikkia siinä sivussa. Mainitsemisen arvoinen seikka on myös se, että Mikko on ollut Bassoradion yksi 15 alkuperäisestä dj:stä.

Pyöräilyharrastus puolestaan sai vauhtia 2000-luvun puolessa välissä, kun Mikko loukkasi jalkansa onnettomuudessa ja juokseminen ei sen jälkeen enää oikein luonnistunut. Isä heitti leikkisästi Mikolle haasteen: hän ostaisi pojalleen maantiepyörän, jos Mikko hankkisi pyöränsä Sveitsistä ja ajaisi sen sieltä takaisin Suomeen. Innostus ja ajatus omasta pyörästä syttyi, mutta isän esittämää haastetta muokattiin hiukan reitin osalta.

Sveitsin sijaan Mikko suuntasi Milanoon ja osti pyörän suoraan De Rosan perheyrityksen tehtaalta. Pyörän hankittuaan hän pyöräili Milanosta rantareittejä pitkin Barcelonaan, mikä vastasi pituudeltaan suunnilleen isän alun perin ehdottamaa Sveitsi-Suomi-välimatkaa. Siitä alkoi pyöräilyharrastus, joka vei Mikon lopulta koettamaan onneaan jopa SM-kisoihin 30-vuotiaiden sarjaan. Nykyään hän pyöräilee vähemmän, mutta harrastus on yhä voimissaan kesäisin. Ruokailuhuoneen nurkassa näkyvä nykyinen pyörä on peräisin Pariisista, perinteikkäästä Cycles Laurent -pyöräkaupasta.

Mikko on myös innokas taiteen harrastaja ja vierailee ahkerasti gallerioissa – etenkin sadepäiviä hän viettää mielellään itsekseen taiteen parissa. Vinkiksi muille taiteesta kiinnostuneille, että Mikon suosikkigallerioita ovat Helsingissä galleriat Forsblom, Anhava ja Heino sekä Helsinki Contemporary.

Taideharrastus näkyy myös kotona. Olohuoneen seinää koristaa Saija Koposen rauhallisen sävyinen työ, joka elää Mikon mukaan kiinnostavasti eri valaistuksissa. Hän bongasi taiteilijan aikanaan EMMAn mainoksesta, mutta näyttely oli ehtinyt juuri loppua. Hän oli kuitenkin pitänyt näkemästään niin, että hankki käsiinsä taiteilijan numeron ja meni käymään työhuoneella. Mikko sai kokeiltavakseen pari teosta kotiin ja päätyi lopulta ostamaan yhden omakseen.

Keltaisävyinen taulu ruokailuhuoneen seinällä puolestaan on Jarmo Mäkilän grafiikkaa ja maalaustekniikkaa yhdistelevä työ vuodelta 2007. Mikko bongasi teoksen Mäkilän näyttelyn avajaisista Esplanadilla ja päätyi kostean avajaisillan päätteeksi ostamaan taulun omakseen sinne tätä nykyistä kotia edeltävään yksiöön.

Ruokailutilan “baaripöydällä” nököttävä hullunkurinen kannu puolestaan on Mikon ex-tyttöystävän äidin matkamuisto jostakin maailmalta, ja Mikko pelasti sen, kun kitsch-henkinen aarre oli ollut vaarassa joutua roskiin. Sen ympärille rakentui hauska asetelma maatuskoineen.

Tarinoita tällä miehellä siis piisaa, ja lisää on luvassa, kunhan päästään asunnon muiden huoneiden kimppuun, mutta riittäköön tämä tällä erää. Eikö olekin inspiroiva koti ja tyyppi!

Kuka muu tunnustaa huokailevansa ihastuksesta nämä kuvat nähtyään? Käsi rohkeasti ylös vain! Mutta onpa ilo, että näin ihanassa asunnossa saa käydä ystävänä vierailemassa aina silloin tällöin. Myöhemmin on sitten luvassa vielä lisää kuvia  ja mahtavia tarinoita Mikon kauniista asunnosta. Suurkiitos vielä Mikolle, että sain tulla kameran kanssa kylään.

Photos: Jenni Rotonen / Pupulandia

Related posts

17/01/17

Pörröistä piristystä sisustukseen

6 70

Yhteistyössä Ragamuf

Muistatteko ne maailman veikeimmät Ragamuf-tuoliryijyt, joista kirjoitin blogiin viime vuoden loppupuolella? Syyrialaisia pakolaisnaisia työllistävä projekti oli tuolloin vasta lähtökuopissaan, mutta nyt Ragamuf on edennyt siihen vaiheeseen, että näitä värikkäitä ja pörröisiä tuoliryijyjä voi viimein ostaa ennakkotilauksena IndieGoGo-yhteisörahoituskampanjan kautta. Ensimmäisen tuoliryijyjen tavoiteaikataulu on valmistua ensi kesään mennessä ja ennakkotilaamalla saat ryijysi siis huomattavasti varsinaista myyntihintaa edullisemmin. :)

Ragamufilla oli huomattu tuo viimesyksyinen postaukseni ja he siitä ilahtuneena ehdottivat yhteistyötä, koska tavoitteena on tietysti nyt saada syyrialaisnaisia työllistettyä ja upeat ryijyt myyntiin ja ihmisten koteihin. Itse ihastuin noihin hauskoihin ja värikkäisiin ryijyihin heti. Mietin, että esimerkiksi työpisteeni piristyisi kummasti, kun tuoli saisi ylleen iloisen pörrön. Ja pääsinpä testaamaan sitä ihan käytännössäkin, kun sain yhden tuoliryijyn kuvauslainaan. Minulla lainassa ollut ryijy on väriltään valkoinen, mutta hauskalta näyttää tällaisena hillitympänäkin versiona.

Tuoliryijy on hauska suomalainen innovaatio ja ekologinen tapa piristää kodin sisustusta, sillä pörröisellä ryijyllä saa käden käänteessä uudistettua esimerkiksi vähän kulahtaneen tai muuten vain ei-niin-kauniin tuolin ihan uuteen uskoon. Ryijy tukee alusta loppuun ekologista ajattelua, sillä myös sen materiaalit ovat teollisuuden ylijäämää, jolle muuten ei olisi mitään käyttöä. Ja mikä parasta, tämän uniikin design-tuotteen tuotto todellakin menee tärkeään tarkoitukseen.

Jos haluat siis lukea projektista lisää tai hankkia omaksesi tällaisen mahtavan kodin piristäjän sekä tukea samalla syyrialaisten pakolaisnaisten työllistymistä, kurkkaa lisätietoa kampanjasivulta. Ja tästä saa ilolla myös levittää sanomaa, sillä mitä enemmän tilauksia saadaan eteenpäin, sitä useampia naisia projektilla pystytään työllistämään. :) Kannattaa myös tilata nettisivuilta tuo uutiskirje, niin on helppo pysytellä kartalla projektin etenemisestä.

Translation: The adorable Ragamuf chair rugs are finally up for pre-order! Cheer up your interiors with a colourful and cute rug and help out the Syrian refugee women at the same time – this is a perfect concept. :)

Related posts

27/11/16

Valokuvataidetta ja muistiinpanoja samoissa kansissa

4 82

On jo muodostunut jonkinlaiseksi perinteeksi, että esittelen muutamia suosikkikalentereitani tässä ennen kalenterivuoden starttaamista. Yksi vuotuisista esiteltävistä on yleensä ollut Lahden muotoiluinstituutin kalenteri, jonka takana ovat toisen vuosikurssin valokuvauksen opiskelijat. Tänä vuonna Muotsikan kalenteri on minulle erityisen mieluisa – tämä on minusta kaikkien aikojen onnistuneimpia versioita! Lämpimät onnitteluni siis tämän vuotisen kalenterin tekijöille hienosta duunista.

Vesi on maailman muisti. Tänä vuonna Muotsikan kalenteri kantaa nimeä VESI 2017 ja jokaisen kuukauden kalenterisivuille rakentuva tarina liittyy jollain tavalla veteen. Sivuilla seikkaillaan niin merimaisemissa, vedenpuhdistamossa, saunan lauteilla kuin uintiretkelläkin. Vesi on monipuolinen, jännittävä ja ennen kaikkea visuaalisesti kiehtova elementti ja siitä on osattu ammentaa monenlaisia, kauniita kuvamaailmoja kalenterin sivuille.

Kalenterin voi tilata omakseen nettisivujen kautta 25 euron hintaan (+ postikulut) ja projektin tuotto käytetään opiskelijoiden opintomatkaan.

Kalenteri saatu blogin kautta. 

Translation: In this digital time I believe in paper calendars. One of the most interesting calendars each year is the one produced by the second year photography students of Lahti Institute of Design. This year the theme of the calendar is water and I think visually it is one of the most beautiful ones I’ve seen throughout the years. Great job! If you are interested in getting this journal for yourself, you can purchase it on their webpage.

Photos: Jenni Rotonen / Pupulandia

Related posts

17/11/16

Upea muotoilukeskus avataan tällä viikolla: suomalaista designia ja taidelasia

2 89

Yhteistyössä Asennemedia & Iittala & Arabia Muotoilukeskus

Hohoi kaikki suomalaisen designin ja lasitaiteen ystävät, nyt kannattaa olla kuulolla! Suomalaisen designin lippulaivabrändeihin kuuluvat Iittala ja Arabia avaavat nimittäin Helsingin Arabiaan upouuden muotoilukeskuksen, jonka ovet ovat avoinna yleisölle lauantaista eteenpäin. Pääsin itse kurkistamaan tilaa ja näyttelyitä jo hieman ennen virallista avajaispäivää ja on pakko hehkuttaa, että tuo paikka on aivan upea! Voin todella lämpimästi suositella visiittiä kaikille, joita suomalaisen muotoiluosaamisen historia, nykyhetki sekä tulevaisuus kiinnostavat.

Muotoilukeskus sijaitsee siis Arabian perinteikkäässä rakennuksessa Arabian kaupunginosassa Hämeentien varrella. Monille paikka saattaa olla tuttu Arabian tehtaanmyymälästä, joka on sekin uudistunut nyt täysin. Entisen tehtaanmyymälän tilalla on nyt aivan huikean kaunis liiketila, josta löytyy todella kattava valikoima Iittalan ja Arabian astioita sekä taidelasia. Harvoin näkee yhtä onnistuneita liiketiloja – tuolla tuli sellainen olo, että voisi jäädä vaikka ihan muuten vain tilaan hengailemaan. Ja sekin periaatteessa onnistuisi, sillä yhdessä nurkassa on mukava sohva-asetelma. ;)

Paikan päällä muotoilukeskuksessa on mahdollisuus nähdä ja kokea monenlaista, sillä tiloissa on paitsi vaihtuvia näyttelyitä, lasi- ja keramiikkataiteilijoiden työhuoneita, historiallinen osasto täynnä lasitaiteen perinteikkäitä helmiä ja lisäksi siellä järjestetään erilaisia tapahtumia, keskustelutilaisuuksia, työpajoja ja muuta mielenkiintoista. Ohjelmaa on paikan päällä toisinaan tarjolla myös lapsille, joten kannattaa tsekkailla muotoilukeskuksen sivuilta kalenteria.

Lisäksi muotoilukeskuksessa on Designmuseon kanssa yhdessä toteutettu museo-osuus, joka esittelee suomalaisen lasi- ja keramiikkaosaamisen historiaa melkoisen tuotekavalkadin avulla – mukana on niin perinteikkäitä astioita kuin taidelasiakin. Veikkaan, että muotoilukeskuksesta tulee melkoinen hittikohde kotiyleisön lisäksi myös etenkin Suomi-designista kiinnostuneille aasialaisturisteille.

Yhteistyö Arabian Taideosastoyhdistyksen kanssa tarjoaa vierailijoille aika ajoin huiman kiinnostavan mahdollisuuden päästä kurkistamaan lasi- ja keramiikkataiteilijoiden työhuoneisiin – ja hyvällä tuurilla saattaa jopa päästä seuraamaan taiteilijaa työssään. Itse pääsin kurkkaamaan muun muassa Pekka Paikkarin, Heini Riitahuhdan, Jarmin Anoschkinin ja Heljä Liukko-Sundströmin työhuoneisiin ja jututtamaan taiteilijoita ihan naamatusten. On todella kiinnostavaa päästä näkemään taiteilijoiden työvälineitä, keskeneräisiä töitä, epäonnistuneita kokeiluja ja harjoituskappaleita.

Nyt avajaishetkestä tammikuun loppuun asti muotoilukeskuksen Design Labissa on esillä kaksi kiinnostavaa näyttelyä: Harri Koskisen optisia värikokeiluja esittelevä Optics sekä vuoden nuoreksi taiteilijaksi vuonna 2015 valitun Ville Anderssonin Clouds-näyttely, joka koostuu taiteilijan graafisista kokeiluista Arabian suosituimpiin perinteisiin muotoihin. Anderssonin näyttelyyn suunnittelemat esineet ovat vielä prototyyppien asteella, mutta taiteilija on myös suunnitellut muotoilukeskukselle omistetun nimikkomukin kuvion. Pilvet-mukia on saatavilla ainoastaan muotoilukeskuksen omasta myymälästä – ja sitä jo hypistelleenä voin sanoa, että se on todella hieno. :)

Paikan päällä jo käyneenä on vain todettava, että ihan kertakaikkisen upea paikka ja jo pelkästään 9. kerroksessa sijaitseva, luonnonvaloa tulviva historiallinen tila on näkemisen arvoinen, itse taiteesta puhumattakaan. Pääsy muotoilukeskukseen ei siis maksa mitään ja se on avoinna yleisölle kuutena päivänä viikossa. Veikkaan, että täällä tulee käytyä inspiroitumassa useinkin. Näistä postauksen kuvista saatte vähän esimakua, mutta kannattaa ehdottomasti mennä ihan itse paikan päälle tutustumaan. Vinkki: etenkin nyt lauantain avajaispäivänä paikalla on vaikka mitä kiinnostavaa ohjelmaa.

Muotoilukeskus on siis avoinna seuraavasti lauantaista lähtien:

Iittala & Arabia Muotoilukeskuksen myymälä
Ma-pe 10.00–20.00
La 10.00–16.00
Su 10.00–16.00

Muotoilukeskus (9. kerros)
Ti, to, pe 12.00–18.00
Ke 12.00–20.00
La-su 10.00–16.00

Osoite: Arabia135, Hämeentie 135 A

PS. Oletko 4-luokkalaisen vanhempi, opettaja tai tuttava? Arabian Taideosastoyhdistys järjestää ensi vuonna koittavien Suomen 100-vuotisjuhlien kunniaksi valtakunnallisen Tulevaisuuden esine -projektin, jossa neljäsluokkalaiset pääsevät suunnittelemaan tulevaisuuden esineitä koulussa. Ja 100 valittua koululaista ympäri Suomen pääsee toteuttamaan lopulta oman visionsa ihan oikeasti Arabian muotoilukeskuksessa ja saa teoksensa esille taidenäyttelyyn. Kannattaa siis vinkata projektista tuntemasi neljäsluokkalaisen kouluun, jotta mahdollisimman moni saisi ottaa osaa tähän hauskaan ja luovaan projektiin. :) Lisätietoa Tulevaisuuden esine -projektista löydät tästä pdf-dokumentista sivulta 60.

Harri Koskisen Optics-näyttelyssä nähdään upeita värejä ja heijastuksia.

Taiteilijoiden työhuoneet saattavat toisinaan olla avoinna myös yleisön piipahduksille.

Heljä Liukko-Sundströmin työhuoneen sydän on valtaisa kukkamaljakko keskellä työpöytää.

Pekka Paikkarin huiman kauniit lasiteokset tulevat olemaan osa kerrostalon seinää.

Taiteilija Jasmin Anoschkinin tyyli on leikkisän villi, lapsekas ja rento.

Uskoisitko, että tämä leikkiauto ei ole ruostunutta metallia, vaan savea? Auto on Pekka Paikkarin taidonnäyte ja replika hänen lapsuutensa oikeasta leikkiautosta.

Nämä prismat kuuluvat myös Harri Koskisen Optics-sarjaan.

Vuoden nuoren taiteilijan palkinnon vuonna 2015 saanut Ville Andersson on kokeillut näyttelyssään yhdistää graafista suunnittelua Iittalan klassikkoastioihin.

Muotoilukeskuksen museo-puolella on esillä muun muassa kaikki Iittalan ja Arabian vuosien varrella lanseeraamat mukit ja lasit – aikamoinen liuta.

Näitä vanhoja astioita olisi hauska saada joskus uudelleen tuotantoon – niin herttaisia!

Myymälän puolella on esillä lasien värinäytteitä, joita käytetään apuna astioiden suunnitteluvaiheessa – porrasmaisista lasipalasista näkee kunkin eri värivaihtoehdon eri paksuisissa laseissa.

Uudistunut Arabian ja Iittalan myymälä katutasossa on todella onnistunut ja tyylikäs.

Photos: Jenni Rotonen / Pupulandia

Related posts