11/11/17

Sateisen lauantaiaamun mietteitä ja maailman ihanin tuoksukynttilä

7 27

Sateisen lauantaiaamun terveiset peiton alta! Nousin sängystä vain sen verran, että hiippailin hämärässä aamussa sytyttämään ikkunalaudalle tuon kynttilän, laitoin vähän musiikkia soimaan ja palasin sitten hetkeksi punkan pohjalle nauttimaan rauhallisesta ja kiireettömästä aamuhetkestä. Viimeiset pari viikkoa ovat olleet erityisen työntäyteisiä, mutta fiilis ja työvire on jotenkin ollut ankeista syyssäistä huolimatta ihan huipussaan.

Ajattelin, että tällaisen raukean lauantaiaamun postauksena voisin vain koota kaikenlaisia ajatuksia ja vinkkauksia viikon varrelta.

♥ Olen pitkästä aikaa ajatellut taas tänä vuonna tehdä perinteisen vinkkipostauksen erilaisista joulumarkkinoista ja -myyjäisistä, koska sellaista kovasti vuosittain toivotaan. Kyselinkin jo Facebookin puolella suosituksia, mitkä ehdottomasti pitäisi sisällyttää postaukseen. Mutta koska en vielä ole ehtinyt jutussa toteutukseen asti, niin vinkkaanpa nyt yhdestä, joka on jo tänä viikonloppuna. Korjaamolla järjestetään tänä viikonloppuna designmarkkinat klo 11-17 eli jos ei ole sateiseksi viikonlopuksi ohjelmaa, niin käykäähän tänään tai huomenna piipahtamassa.

Lisäksi tänään vietetään klo 10-18 Helsingin Arabiassa Iittala & Arabia Muotoilukeskuksen 1-vuotisjuhlia. Paikan päällä on kaikenlaista ohjelmaa ja itse muotoilukeskus on ehdottomasti näkemisen arvoinen – kirjoitinkin siitä viime vuonna blogiin avajaishulinoiden aikaan. :)

♥ On naurettavaa, miten sitä voi olla niin iloinen jostain pienestä asiasta, kuten huumaavan ihanalta tuoksuvasta kynttilästä. Lämmin kiitos Gaudete-putiikille, joka lahjoitti tämän kuvissa näkyvän yksilön minulle hetken mielijohteesta, kun piipahdin perjantaina liikkeessä työasioissa. Jäin nimittäin liikkeessä oikein nuuhkuttelemaan, että mikä ihana tuoksu täällä leijailee ja aiheuttajaksi paljastui tuo P.F. Candle Co:n tuoksukynttilä, jonka tuoksu Piñon (pinja? mänty?) on niin taivaallinen ja jotenkin ihanalla tavalla lämmin ja rauhoittava, että teki mieli jäädä liikkeeseen vain sen tuoksun takia hengailemaan. En ole yleensä mitenkään sellaista arvokkaampia tuoksukynttilöitä ostelevaa ihmistyyppiä, mutta voitte olla varmoja, että kun tuo lahjaksi saatu on poltettu loppuun, marssin saman tien Gaudeteen ostamaan uuden. 40 euroa on pieni hinta 40-60 tunnista silkkaa onnea aisteille.

♥ On ollut ihanaa nautiskella tänään tällaisesta rauhallisesta aamusta ilman aikatauluja tai ylimääräistä ohjelmaa. Uskon siihen, että satunnainen joutilaisuus on ihmismielelle tärkeää. Vielä tärkeämpää siitä tulee, jos kalenteri on arjessa muuten buukattu aamusta iltaan. On ihan maailman parasta, että silloin tällöin on mahdollisuuksia vain olla kuten juuri nyt.

♥ Keittiön maalausprojekti on nyt viimein toteutettu ja esittelen teille ensi viikolla lopputuloksen, josta tuli NIIN onnistunut! On ihan mykistävää, miten paljon yksi maalipurkillinen voi kodin tunnelmalle tehdä. En malta odottaa, että pääsen esittelemään teille uuden vihreäsävyisen keittiöni. :)

♥ Seinien maalaaminen tuntui kaiken ajatustyön ja tietokoneella istumisen jälkeen suorastaan todella terapeuttiselta puuhalta. Siinä on jotakin uskomattoman palkitsevaa, kun näkee omien kättensä työn konkreettisesti siinä suoraan nenänsä edessä. Tämä pieni maalausprojekti herätti mietiskelemään, että ehkä pitäisi kehitellä itselle jokin kiva harrastus, missä pääsisi tekemään käsillä – esimerkiksi joku taidekurssi, tms.? Jos on hyviä suosituksia kursseista tai paikoista, mistä kannattaisi katsella, niin saa ilomielin vinkkailla kommenttiboksin puolella!

♥ Pääsin tällä viikolla kurkistamaan vähän ennakkoon Helsinki Contemporaryn uutta näyttelyä ja tuli taas mieleen, kuinka paljon enemmän pitäisi vain ottaa arjen keskellä aikaa taiteelle ja kulttuurielämyksille. Kun sitä paahtaa laput silmillä fokus tiukasti määränpäässä pitkin kotikaupungin katuja, unohtuu täysin, että joskus vähemmän kiireisenä hetkenä voisi ihan hyvin pitää vartin tauon ja poiketa galleriaan tai museoon (varsinkin, kun on se museokortti!). Helsinki Contemporaryssa on tällä hetkellä meneillään Maiju Salmenkiven Happy Garden -näyttely, jonka värikäs fantasiamaailma on kuin ihana eksoottinen lomamatka harmaan sadesään keskellä. Tykkäsin erityisesti tilaan rakennetusta taiteilijan “kasvihuoneesta”, jossa voi kokea kuin olevansa jossain mökillä muuten melko kliinisen galleriatilan keskellä.

♥ Aloitin eilen pienimuotoisen suursiivouksen – kuulostaa paradoksaaliselta, mutta on minusta oikein hyvä kuvaus tästä projektista. Ihminen on ehkä siinä vaiheessa saavuttanut jonkinlaisen lakipisteen aikuisuudessa, kun tuntee jopa pientä kutkuttavaa odotusta siitä, että saa viettää perjantai-illan ylhäisessä yksinäisyydessään siivoten. Mutta kun ei tässä kiireisessä arjessa oikein ehdi paneutua asiaan ja siististä kodista tulee kuitenkin niin rauhallinen ja harmoninen fiilis, että vähintäänkin se lopputulos motivoi. Ja koska tällainen prosessi vaatii aikaa, olen aina vähän innoissani, kun on sellainen mielentila ja rako kalenterissa, että ehtii paneutua siivous- ja järjestelyprojektille vaikkapa kokonaisen vuorokauden verran kerrallaan.

Vieläkin täällä kämpässä on aika paljon sellaisia kaappeja, laatikoita ja nurkkia, joihin on vain muuton yhteydessä tungettu tavaroita suurpiirteisesti pois silmistä ja ne pitäisi vain käydä uudemman kerran ajatuksella läpi. Tuollaisessa tunkemisessa on se hyvä puoli, että tulee nopeasti siistiä noin niin kuin silmämääräisesti, mutta todellisuudessa aika moni tavara on sitten hukassa, kun niitä tarvitsisi ja olemassaolevaa säilytystilaakaan ei ole hyödynnetty ihan parhaalla mahdollisella tavalla. Ja meikäläisen tyyli organisoida on sellainen, että ensin riivitään kaikki kaapista ulos ja ruvetaan pähkäilemään. Nyt olen prosessin siinä vaiheessa, että suunnilleen puolet omaisuudestani on olohuoneen lattialla… Tämä on myös se vaihe, missä siivousmotivaatio yleensä äkillisesti romahtaa. :D Mutta onneksi on selkeä motivaatio saada projekti jonkinlaiseen edes puolivalmiiseen vaiheeseen vielä tässä seuraavien tuntien aikana, koska…

♥ … Ystäväni Netta on tulossa tänään Turusta luokseni kylään! Tutustuimme Netan kanssa reilu vuosi sitten yhteisellä Los Angelesin reissulla ja tunsimme sen sortin sielunsiskoutta 11 vuoden ikäerostamme huolimatta, että sovimme pitävämme yhteyttä ja tapaavamme uudelleen vielä matkan jälkeenkin. Emme ole pitäneet loppujen lopuksi yhteyttä mitenkään kamalan tiiviisti, mutta tiedättekö, kun joidenkin ihmisten kanssa ei tavallaan tarvitse. Kun tietää, että se henkinen yhteys säilyy, vaikka puhelin ei koko ajan pirisisikään. Netta kävi luonani viime keväänä kylässä ja on ihanan aktiivinen kutsumaan itse itseään vierailulle, jos en itse tajua sitä tehdä. Alkusyksystä puhelin piippasi taas viestin merkiksi, että milloin saisi tulla kylään? <3 Ja tänään koittaa vihdoin taas iloinen jälleennäkemisen hetki!

♥ Minun absoluuttinen lohturuokani syksyllä ja talvella on kermainen sienipasta, jota eilen illalla kokkasin jälleen itseäni hemmotellakseni. Paras kastike syntyy tietysti ihan itse poimituista sienistä, joita minulla on vielä jemmassa muutama pussi pakasteessa. Tänä vuonna sienisato meni vähän ohi omalta osaltani, koska reissailin juuri parhaan sienisesongin aikaan toisella puolen maapalloa. Onneksi intohimoisena sienestäjänä tunnettu äitini on pitänyt huolen, että tyttärellekin riittää sadosta jaettavaa.

Äitini lyömätön vinkki on muuten pakastaa pilkotut ja ryöpätyt sienet litteiksi levyiksi minigrip-pusseihin, koska tällöin niitä ei tarvitse sulatella pakasteesta ottaessa pitkään, vaan ohut levy sulaa hetkessä kuuman hanan alla ja sitten pannulla. Ja yhdestä tuollaisesta pikkulevystä riittää mainiosti kahden hengen annokseksi. Jos metsäsieniä ei ole tarjolla, niin herkullinen sienikastike syntyy varmasti myös kaupassa myytävistä viljellyistä sienistä. :) Olen joskus jakanut tuon oman simppelin herkkureseptini täällä blogin puolella, mutta se on tainnut jäädä blogin muuttaessa arkistojen kätköihin. Pitää siis laittaa joku päivä uudelleen TBT-hengessä jakoon!

♥ Yksi muuton jälkeen edelleen odottamassa oleva sisustusprojekti on ollut sommitella taulut seinille. Koska minulla on paljon tauluja ja ripustukseen tarvitaan tässä kämpässä ehkä vähän järeämpiä aseita (kuten porakone), niin asia on jäänyt roikkumaan ja odottamaan parempaa hetkeä. Nyt kuitenkin päätimme ystäväni Sannan kanssa, että hän saa taiteen asiantuntijana tulla viikonloppuna kanssani suunnittelemaan kotigalleriani ripustusta. Ehkä sen myötä saan vähitellen siirryttyä suunnitelmista toteutukseen asti…

♥ Juuri kun pääsin kehuskelemasta Mua lemmitkö vielä, Kustaa? -blogia yhdeksi suosikikseni, Tiia päräytti pihalle postauksen siitä, millaisia muusikoita hänen mielestään erinäiset bloggaajat olisivat ihan vain mielikuviin ja valokuviin perustuen. Vaikutin ehkä vähän hullulta, kun luin juttua eilen kännykästäni ja nauroin ääneen kadulla kävellessäni. Suosittelen! Pitäneekin aloittaa tässä heti soittotunnit ja ryhtyä Tiian inspiroimana harjoittelemaan.

Photos: Jenni Rotonen / Pupulandia

Related posts

10/11/17

Balmain-silmälasit ja -aurinkolasit vihdoin Suomeen! (+kilpailu)

235 25

Kaupallinen yhteistyö: Specsavers

Kuulkaahan, nyt on kiinnostavia uutisia silmälasien ja aurinkolasien maailmasta luvassa kaikille muodin ja kauniin designin ystäville… Nimittäin Balmain rantautuu ensi viikolla Suomeen Specsaversille! Muotitalon kehykset ja aurinkolasit ovat ensi maanantaista lähtien mukana Specsaversin valikoimassa ja tämän postauksen kuvista saatte jo hieman esimakua siitä, mitä on luvassa.

Pariisilainen muotitalo Balmain on varmasti useimmille teistä jo tuttu vähintäänkin nimenä ja aika moni tuntee myös merkin kauniita yksityiskohtia vilisevää, hanskan lailla räätälöityä ja veistoksellisilla silueteilla kruunattua muotia. Balmain ponnahti uudelleen muotimaailman kärkinimeksi, kun luovan johtajan pestiin astui kuusi vuotta sitten nuori, vielä melko tuntematon Olivier Rousteing, joka oli vaativan tehtävän vastaanottaessaan vain 25-vuotias. Hänen johdollaan Balmain on noussut viime vuosina ihan uuteen kukoistukseen ja yhdeksi maailman halutuimmista muotibrändeistä. Hauskana yksityiskohtana tämän silmälasimalliston näkökulmasta on mainittava, että Rousteingin oma äiti on itse asiassa ammatiltaan optikko.

Pääsin siis tällä viikolla jo vähän ennakkoon tutustumaan Specsaversin valikoimaan kuuluviin Balmain-kehyksiin, jotka ilmestyvät myös kaikkien myymälöiden hyllyille ensi viikon alussa. Kokoelma ihastutti yksinkertaisen kauniilla designillaan ainakin itseäni, enkä löytänyt sovittelemistani kehyksistä yksiäkään, jotka eivät olisi näyttäneet hyvältä nenällä. Uskon siis, että näiden joukosta löytyy malleja moneen makuun ja tyyliin.

Omia suosikkikehyksiäni olivat ohuet mustat pilottilasit modernilla twistillä, ruskeankirjavat pyöreät kehykset kultaisin yksityiskohdin, tummanpunaiset, hieman kissamaisesti ylös kaartuvat kehykset, klassisen pyöreät metallikehykset sekä simppelit mustat hiukan pyöreämmän malliset kehykset. Kaikkia malliston kehyksiä on saatavilla myös aurinkolaseina – vahvuuksilla tai ilman. Ja kuten varmasti muistatte, niin Specsaversin konseptiin kuuluu, että asiakas saa aina kahdet lasit yksien hinnalla eli halutessaan voi valita vaikkapa kahdet Balmain-kehykset, jos iskee valinnan vaikeus. Toki lasit voivat olla eri merkkiäin tai toiset voivat olla vaikkapa aurinkolasit vahvuuksilla – oman tarpeen mukaan!

Specsaversin valikoimaan kuuluu jo melkoinen joukko kiinnostavia kansainvälisiä kehysbrändejä Balmainin lisäksi kuten Karl Lagerfeld, Diesel, Tiger of Sweden, Tommy Hilfiger ja Boss Orange. Kansainvälisten huippubrändien lisäksi Specsavers sai viime keväänä ainoana Suomessa myyntiin myös kotimaisen IvanaHelsingin silmä- ja aurinkolasit. Kyseinen mallisto on ollut yksi kaikkien aikojen omista suosikeistani.

Mutta siis, olisipa hauska kuulla, mitkä näistä Balmainin kehyksistä ovat teidän mielestänne kiinnostavimmat! Mitkä puolestaan näistä sovittelemistani ja ikuistamistani sopivat mielestänne meikäläisen nenälle parhaiten? Entä onko Balmain merkkinä teille tuttu tai mielenkiintoinen? Specsavers halusi taas ilahduttaa Pupulandian lukijoita ihanalla pienellä yllärillä, sillä yksi onnellinen teistä saa omakseen vapaavalintaiset Balmainin uutuuskehykset yksiteholinsseillä. Kilpailu on voimassa 17.11.2017 asti ja muistathan jättää kommenttisi yhteyteen toimivan sähköpostiosoitteen. Voittajille ilmoitetaan henkilökohtaisesti.

Photos: Jenni Rotonen / Pupulandia

Related posts

9/11/17

Afterwork-podcast: Miksi rahasta puhuminen on tabu?

26 24

Kirjoittelin alkuviikosta vähän mietteitäni rahasta ja mainitsin tuolloin, että myös tämänviikkoisessa Afterwork-podcastin jaksossa on teemana raha. Pohdiskelimme Petran ja Rinan kanssa, miksi rahasta puhuminen on niin suuri tabu, että emme välttämättä halua paljastaa palkkaamme edes kavereille, saati työkavereille? Silti verotiedot ja muiden tulot kiinnostavat, ainakin kerran vuodessa. Miksi rahasta vaietaan ja minkä takia siitä kuitenkin kannattaisi puhua? Olipahan muuten todella mielenkiintoinen aihe, eikä siihen nyt mitään yksiselitteisiä vastauksia löytynyt tämänkään juttutuokion aikana, mutta kuuntelehan uusi jakso ja kerro, mitä itse tuumailet!

Tämän jakson jälkeen Afterwork jää muutaman viikon mittaiselle syyslomalle, mutta palailemme vielä tämän vuoden puolella uusin jaksoin. Tässä vaiheessa olisi ihan mahtavaa kuulla teiltä mietteitä, palautetta, kehitysehdotuksia, ruusuja ja risuja tämän podcast-debyyttimme jälkimainingeissa! Mikä podcastissa on ollut hyvää? Entä mitä jäit yhä kaipaamaan? Onko mielessä jokin aihe, josta mielestäsi ihan ehdottomasti pitäisi tulevaisuudessa keskustella? Jätä ajatuksesi tänne kommenttiboksiin tai lähetä sähköpostitse osoitteeseen afterwork @ wecast.fi (poista välilyönnit).

Aiemmin julkaistut AW-jaksot löydät tämän linkin takaa.

Related posts

8/11/17

3 värikästä juhlatyyliä pikkujoulukauteen

13 22

Kaupallinen yhteistyö: Asennemedia & Marimekko

Nyt on taas se aika vuodesta – pikkujoulukausi nimittäin! Vielä en ole päässyt osallistumaan yksiinkään kekkereihin, mutta eiköhän glögimukia tule vielä kilisteltyä useampaan otteeseen ennen joulua. Pääsin silti virittäytymään jo pikkujoulutunnelmiin vähän etukäteen, sillä Marimekko haastoi minut stailaamaan muutaman talvisiin juhliin sopivan lookin.

Tämän talven pääkuosi Marimekon mallistossa on Paavo Halosen uusi Ruusuruutu-kukkaiskuosi, joka näkyy yhdessä minunkin stailaamassani asukokonaisuudessa. Nappasin mukaan myös perinteistä Unikkoa sekä ihan yksivärisenkin mekon – näistä luulisi löytyvän moneen makuun jotakin. Talven mekkotyyleissä on aika vahva retrofiilis, jota usein itse hieman karsastan, mutta tällä kertaa jotenkin sytytti tämän 70-lukua henkivä kuosimaailma ja muotokieli yllättävänkin paljon.

On ollut tosi ihanaa huomata, miten onnistuneella tavalla Marimekko on tuonut taas Unikkoa mukaan mallistoon niiden vuosien jälkeen, kun kuosia nähtiin lieväksi yliannostukseksi asti. Muutamina viime vuosina perinteikäs Unikko on raikastunut ilahduttavalla tavalla uusien väritysten ja kiinnostavien materiaalivalintojen ansiosta. Itse ainakin myönnän tykkääväni Unikko-printistä huomattavasti enemmän uusissa silkkimekoissa ja -paidoissa, ja tämän syksyn mallistossa tuttu kuosi tekee jännittävän uuden aluevaltauksen myös metallinhohtoisena kohokuviona. Tässä Bettina-mekon pienikuvioisessa kuosissa ja tummanpuhuvassa värissä Unikkoa ei ihan heti edes tunnista klassikkokuosiksi.

Ykkössuosikkini syksyn mekoista on silti ylivoimaisesti punaisena hehkuva Klautia, johon rakastuin heti ensisilmäyksellä. Kaunis ja ajaton malli sopii monelle vartalolle, ja punainen väri on kuin tehty tähän joulunalusaikaan. Tosin yhtä hyvin voisin kuvitella käyttäväni mekkoa sandaalien kanssa kesäsäässäkin.

Monet näistä Marimekon mekoista ovat siinä mielessä näppäriä, että eri tavoin stailaamalla ne sopivat varsin monenlaiseen menoon. Kenkiä, asusteita, koruja ja meikkiä vaihtamalla voi saman vaatteen pukea niin arkeen kuin juhlaankin. Esimerkiksi minkä tahansa näistä mekoista alle voisi pukea esimerkiksi ohuen pooloneuleen tai polvimittaiset mekot sopisivat vaikka housujenkin päälle. Tyyliä saa puolestaan upgreidattua vaihtamalla asusteet ja meikin hieman juhlavampiin. Näiden tyylien laukkuihin valitsin pikkujoulukauteen sopivaa metallinhohtoa ja punasin huulet. Juhlavammalla kampauksella tyylit päivittyisivät vielä astetta fiinimmiksi.

On muuten pakko mainita, että Marimekko on todella muutaman viime vuoden aikana skarpannut asustepuolella. Etenkin nahkalaukut ja kengät ovat oikeasti omaleimaisen ja kiinnostavan näköisiä ja muotokielessä on uskallettu lähteä kulkemaan ihan omannäköistä polkua. Tykästyn tuohon karkkipaperista inspiraationsa saaneeseen Karlaan kausi kaudelta enemmän – harmi vain, että Marimekon omasta verkkokaupasta tuo herkullinen metallisävy on jo myyty loppuun. Onneksi muita kauniita värejä on edelleen tarjolla. Unikko-kuvioitua Nerva-veskaa puolestaan vielä on saatavilla myös metallinhohtoisena.

Olisi hauskaa kuulla, mikä tyyleistä on teidän suosikkinne ja näkyykö kuvissa jotakin vaatetta, joka ihan erityisesti sykähdyttää pikkujoulukauden kynnyksellä? Oman lempparityylini jo paljastinkin! Vaikka punainen loisti pitkään poissaolollaan vaatekaapissani, niin kyllä se vain on minun värini. Vai mitä tuumitte? :)

Vaikka vielä en ole pääsyt pikkujoulukautta korkkaamaan, omiin loppusyksyn tunnelmiini kuuluvat ehdottomasti glögi ja joulutortut. Olen innokas glögin ystävä ja talvisesongissa maistuu usein myös mausteisempi chai-tee. Joulutorttuja en ole vielä tälle vuodelle kertaakaan tehnyt, mutta ehkä pyöräytän ensimmäiset jo tällä viikolla. Oma äitinihän fanittaa joulutorttuja niin, että niitä on meidän perheessä tehty joskus kesälläkin. :D Millaiset jutut kuuluvat teillä muilla olennaisena osana joulun odotukseen?

PS. Huikkaanpa tässä vielä samalla, että liittymällä Marimekon asiakasohjelmaan saat ensimmäisestä ostokerrasta -15 % alennuksen normaalihintaisista tuotteista. Etu on voimassa 2 viikkoa rekisteröitymisestä Marimekko-myymälöissä ja verkkokaupassa. Liittyminen onnistuu helposti kaikissa liikkeissä tai netitse. Jos siis näissä kuvissa näkyi jotakin ylivoimaisen ihanaa, niin kannattaa ehdottomasti liittyä ja hyödyntää tuo etu.

Luumunpunaista ja metallinhohdetta

Bettina-mekon pienikuvioinen Unikko-kuosi on kauempaa tarkasteltuna lähes tunnistamaton. Kaunis paitamekko sopisi hyvin myös esimerkiksi leveiden housujen tai kapeiden farkkujen päälle. Kokonaisuus muuttuu myös täysin riippuen siitä, napitatko kaulukset ylös asti vai jätätkö rennosti nappeja auki. Silkki on materiaalina ihanan tuntuinen ihoa vasten ja tekee mekosta monikäyttöisen niin arkeen kuin juhlavampiinkin tilanteisiin.

Tällä kertaa puin mekon seuraksi nilkkurit, mutta avokkailla tyyliä saa vielä vähän tuunattua juhlavammaksi. Metallinhohtoinen laukku tuo kokonaisuuteen pikkujouluteemaan sopivaa säihkettä, mutta jos laukku ei vielä riitä pikkujoulumielen tuojaksi, niin siinä tapauksessa nostaisin hiukset ylös ja pujottaisin korviin jotkin näyttävät graafiset korvakorut.

Bettina-mekko

Karla-laukku

Lumi-nilkkurit

Punainen väripilkku

Punainen Klautia-mekko on juuri sellainen yksinkertainen joka paikan vaate, jonka voisi eri tavoin asustettuna pukea lähes minne vain ja mihin tahansa vuodenaikaan. Meikkiä, kenkiä ja asusteita vaihtamalla tämä mekkoon ihan uskomattoman muuntautumiskykyinen ja tämänkin voisi hyvin pukea housujen ja/tai pitkähihaisen puseron päälle.

Pikkujoulusesonkiin valitsin tällä kertaa Klautian kaveriksi hopeanhohtoisen laukun hieman säihkettä tuomaan sekä värikkäät korot. Turkoosi ja punainen eivät välttämättä tule ensimmäisenä väriyhdistelmänä mieleen, mutta minusta kahden voimavärin yhdistelmä on yllättävyydessään aika hauska.

Klautia-mekko

Nerva-laukku

Wieronika-avokkaat

Talvikukkasia

Marimekon talvikauden ykköskuosi Ruusuruutu koristaa muun muassa tätä Ami-mekkoa, jonka naisellinen muoto henkii muistoja 70-luvulta. Mallikappale oli minulle hitusen verran suuri, joten pukisin ehkä todellisuudessa tästä mallista yhden koon pienemmän, jolloin vyötärölinja asettuisi hieman korkeammalle. Mutta toimii tämä tällä tavoin lasketullakin vyötäröllä. Tässä kuosissa on hauskalla tavalla yhdistelty useampaa talvista väriä: kirkasta punaista, tummaa glöginpunaista sekä talvitaivaan sinistä. Puin myös tämän mekon kaveriksi turkoosit avokkaat, mutta kylläpä muuttuisi koko lookin ilme, jos turkoosit kengät vaihtaisikin vaikkapa metallinhohtoisiin juhlakenkiin. Pienillä jutuilla kokonaisuuden henkeen voi vaikuttaa tosi paljon.

Tähän tyyliin voisi myös yhdistää vaikkapa jonkun pelkistetyn rannekorun tai minimalistiset korvakorut.

Ami-mekko

Wieronika-avokkaat

Photos: Elisa Lepistö

Related posts