19/05/17

Pupulandia 10 vuotta!

27 90

Kaupallinen yhteistyö: Asennemedia & Mionetto

Vihjasin pari päivää sitten, että olen tässä viime aikoina hajamielisyyksissäni unohtanut jotakin… No arvatkaapa vain, mitä unohtui? Blogini 10-vuotissynttärit! Tarkistelin viime viikolla, että mikäs päivä se taas olikaan, kun blogini täyttää vuosia. Muistan, että se on toukokuun puolivälin paikkeilla, mutta en koskaan muista tarkkaa päivämäärää. Tarkistin asian ja hoksasin, että merkkipäivään oli vain muutama päivä aikaa. Sitten kun synttärit sunnuntaina 14.5. koittivat, unohtui asia tyystin äitienpäivän ja Madridista paluun takia.

Alkuviikko puolestaan oli niin kiirettä täynnä, etten oikein ehtinyt edes pysähtyä asian äärelle, joten päätin suosiolla odottaa pahimman hässäkän ohi ja juhlistaa blogisynttäreitä lähempänä loppuviikkoa. Eipä tuo juhlan syy tuosta mihinkään karkaa. Ajattelin sitten kunnioittaa blogisynttäreitä ihan korkkaamalla pullon kuohuvaa, kun Mionetto oli sopivasti juuri toimittanut minulle maisteltavaksi Gran Rosé Extra Dry -kuohuviiniään. Mekko päälle, pinkki pullo kainaloon ja lasiin justiinsa sopivan kuivaa kuohujuomaa ja meikäläinen oli valmis virittäytymään  juhlatunnelmiin kiireisen arkipäivän lomassa.

Olisihan tässä monenlaistakin syytä poksautella kuten vaikkapa tämä uusi koti, mutta kilistellään tätä sitten, kun kämppä alkaa olla vähän valmiimpi! Keskitytään siis ensin hurraamaan tätä kymmenvuotista blogitaivalta. Mutta siis hetkinen… 10 vuotta? Mihin tämä aika oikein on hurahtanut?

Totta puhuen, kun nyt mietin asiaa, niin kyllä siitä tosiaan tuntuukin olevan pieni ikuisuus aikaa, kun opiskelijatyttönä Brysselissä aikanaan perustin Pupulandian. Voin luvata teille, etten koskaan suunnitellut, että blogi olisi jonakin päivänä työni. En varmaankaan ajatellut, että se olisi edes olemassa 10 vuotta myöhemmin. Mutta tässä sitä vain ollaan 10 vuotta myöhemmin ja päähänpisto aikanaan ryhtyä kirjoittelemaan mietteitäni blogimuotoon on lopulta ollut elämäni tärkein ura-askel. Hassua, kuinka yllättäviin suuntiin elämä voikaan viedä.

Voin kertoa, että 10 vuodessa on ehtinyt tapahtua paljon. Kun minä aikanaan aloitin bloggaamisen, muotiblogeissa ei juuri paljastettu nimiä tai kasvoja. Suurin osa kirjoitteli nimimerkin takaa ja asukuvista rajattiin kasvot pois. Minulla ei käynyt mielessänikään, että voisin hyötyä blogista koskaan muilla tavoin kuin vain uusia ystäviä ja hengenheimolaisia löytämällä. En ole koskaan kaivannut julkisuutta tai järin paljon huomiotakaan ja nuoruudessani vihasin valokuvattavana olemista yli kaiken. Nämä asiat huomioiden tuntuu jokseenkin omituiselta, että olen nyt tässä. Mutta tässä sitä nyt silti ollaan enkä päivääkään vaihtaisi pois.

Olen päässyt blogini kautta sellaisiin seikkailuihin, joista en olisi osannut ikinä edes haaveilla. Olen siitä syvästi kiitollinen. Ja ennen kaikkea olen kiitollinen teille kaikille jotka olette vuosien varrella jaksaneet pysytellä matkassa pidemmän tai lyhyemmän tovin. Ilman teitä tässä hommassa ei toden totta olisi mitään mieltä – ainakaan 10 vuoden vertaa.

Kymmenen vuotta todella tuntuu melkoiselta ajalta. Se on melkein kolmasosa koko elämästäni ja suurin osa aikuisiästäni. Blogi on kasvanut tässä ajassa niin kiinteäksi osaksi minua ja arkeani, että mietin toisinaan, mitä muuta elämä voisi olla, jos vaihtaisikin täysin suuntaa. Siitä huolimatta, ja niin uskomatonta kuin se ehkä onkin, en ole koskaan oikeastaan edes harkinnut Pupulandian lopettamista. Olen tehnyt päätöksen, että Pupulandia saa jatkua niin kauan, kun tämä tuntuu minusta itsestäni kivalta ja kiinnostavalta, ja vaikuttaa olevan sitä myös muille.

Vasta muutaman viime vuoden aikana olen uskaltanut tuntea jo vähän ylpeyttäkin tästä omasta projektistani, josta olen onnistunut tekemään itselleni elannon. Tuntuu aika hienolta, että olen onnistunut tekemään harrastuksesta työn ja luomaan tyhjästä itselleni ammatin. En olisi koskaan arvannut olevani yrittäjäluonne, mutta tässä sitä vain porskutellaan yrittäjänä menemään jo kuudetta vuotta. Joskus ehkä kaipaan tavallisen palkkatyön työaikoja ja lomia, sitä että työt voi jättää työpaikalle ja sitä, että vapaa-aika on yksiselitteisesti omistettu itselle. Bloggaaminen on maailman kivoin työ, mutta on päiviä, jolloin mietin, että voisi sitä leipänsä helpomminkin ansaita. Silti suurimman osan ajasta saan edelleen vähän nipistellä itseäni, että ihanko oikeasti olen näin onnekas. :)

Suorastaan olen tässä kohtaa aika sanaton… Ja mieluummin kuulisin teiltä muistoja vuosien varrelta. :) Olisi ihanaa, jos jaksaisitte jakaa isoja tai pieniä mietteitä ja muistoja näiden 10 vuoden ajalta. Mitä on jäänyt mieleen? Mikä postaus on pohdituttanut tai ilahduttanut? Ihan mitkä tahansa terveiset ja muistot ovat paras lahja, mitä voisitte minule tässä 10-vuotispäivän kynnyksellä antaa. Kiitos jokaiselle, joka on täällä piipahtanut ja lämmin halaus kaikille teille, jotka jaksatte käyttää tovin aikaanne ja jättää jonkun ajatuksen ilokseni. Olette ihan parhaita ja ilman teitä Pupulandiaa tuskin enää olisi!

PS. Niin ja se skumppa on oikein hyvää, mutta muistuttelen vielä, että Valviran ohjeiden mukaan alkoholia ei saa kommentoida eli keskitytään kommenttiboksissa kymmenvuotismuisteloihin! :)

Translation: As incredible as it may sound, Pupulandia is already 10 years old! Thank you for everyone who has been on this crazy journey with me! :)

Photos: Jonna Leppänen / Jonnamaista

Related posts

18/05/17

I need a little direction

1 25

Tälle viikolle olisi luvassa jo toinenkin musiikkivinkki, sillä tuntuu, että soittolistani on ihan tulessa. Löysin eilen aivan kertakaikkisen mahtavan biisin. Kaunis musiikkivideo kruunaa kappaleen vielä uusiin ulottuvuuksiin. Juuri mitään tietoa en lontoolaisesta kokoonpanosta löytänyt, mutta Direction-biisi osuu kyllä luihin ja ytimiin. Aivan huikaisevan ihana!

Translation: This music gives me chills because it is just so so good. And the music video is just beautiful. Didn’t find much information about the London based band Hugh but their song Direction is amazing.

Related posts

18/05/17

Vintage-vinkki Madridiin

4 30

Rakastan ulkomailla vierailla vintage-putiikeissa ja teenkin kaikkein mieluiten tuliaislöytöni käytettyinä. Shoppailen nykyään reissuillani hyvin vähän, mutta menneiden vuosikymmenten aarteissa on aina enemmän tunnetta ja tarinaa. On kiva tuoda matkan varrelta joku oikeasti uniikki muisto, jos sellaisen sattuu sopivasti löytämään.

Myös viimeviikkoisella Madridin matkallani tulin piipahtaneeksi vintage-putiikissa, jonka ohi sattumalta kävelin visiitilläni Reina Sofia -taidemuseoon. Pikkuruinen La Musaraña -liike herätti huomioni, kun ikkunassa roikkui uskomattoman kaunis punainen aamutakki, jota oli oikein pakko pysähtyä ihailemaan. Japanilainen silkkiaamutakki kukallisine kuoseineen herätti sellaisia ihastuksen huokauksia, että oli pakko kysyä, oliko se myynnissä. Ja olihan se – ja niin palasin Madridista vanhaa japanilaista vintage-aamutakkia rikkaampana.

Pikku-putiikki ei välttämättä ole sellainen, että sinne kannattaisi aivan erikseen lähteä seikkailemaan, mutta jos satut olemaan kulmilla jo valmiiksi esimerkiksi museovierailun myötä, niin suosittelen poikkeamaan. :) Omistaja vaikutti todella symppikseltä ja valikoima on varsin mainio sekä hintataso kohdallaan. Maksoin omasta silkki-aamutakistani 65 euroa ja vaate on täysin virheetön ja uudenveroinen, vaikka ikää onkin. Putiikissa on myynnissä niin vaatetta, kenkiä, asusteita kuin korujakin ja kaikki myytävä tavara on todella huolella valittua ja hyväkuntoista.

La Musaraña sijaitsee osoitteessa Calle de Moratin 24, ehkä noin 500 metrin kävelymatkan päässä Reina Sofialta.

Translation: A little tip for vintage lovers traveling in Madrid. I warmly recommend you to stop by at La Musaraña, a cute little vintage shop on Calle de Moratin 24, especially if you are visiting the famour Reina Sofia art museum, because the boutique is quite close to it. I found the most beautiful Japanese vintage dressing gown from here – the perfect souvenir. :)

  

Photos: Jenni Rotonen / Pupulandia

Related posts

17/05/17

Testissä: hampaiden valkaisu ja valkaiseva hammastahna

172 34

Kaupallinen yhteistyö: Yotuel

Olen ihan valtavan hymyileväinen ja nauravainen ihminen, mutta jostain syystä valokuvissa minun on aina ollut vaikea hymyillä sellaista oikein leveää hammashymyä. Hampaissani ei ole mitään vikaa enkä tietoisesti mitenkään piilottele niitä, mutta olen huomannut, että hampaita väläytän esiin vain riemun ollessa oikeasti aitoa.

Minusta ei olisi missiksi, ei monistakaan syistä, mutta ei varsinkaan siksi, että en osaa hymyillä leveästi hampaat loistaen pakon edessä. Minun tapauksessani se näyttää vain feikiltä ja teennäiseltä. Niinpä tyydyn usein valokuvissa maltillisempaan hymyyn, koska se tulee luonnollisemmin ja helpommin. Tai jos naurattaa ja hampaat näkyvät itsestään, silloin ne saavatkin näkyä.

Myönnän, että minulla on silti ollut elämässäni myös sellaisia hetkiä, jolloin olen hävennyt luonnollista leveää hymyäni. Teini-iässä sain purentaa korjaamaan sellaiset oikein perinteiset telaketjuhammasraudat ja 14-vuotiasta teiniä ei noihin aikoihin paljon naurattanut. Koska etuhampaani näkyvät luonnostaan puhuessa ja hymyillessä, huomasin välillä häpeileväni metallinhohtoista hymyäni. Pääsin raudoista eroon kohtalaisen lyhyessä ajassa ja muistan sen vapauden tunteen, kun katselin ensimmäistä kertaa raudatonta hymyäni peilistä: hampaat tuntuivat niin isoilta ja valkoisilta 1,5 vuoden jälkeen.

Sittemmin ei ole tarvinnut hymyä häpeillä – eikä sitä toki olisi tarvinnut silloinkaan, mutta teininä sitä nyt häpeää ihan kaikkea. Huomasin silti jossain vaiheessa olevani varsin tietoinen siitä, että kulmahampaat olivat selvästi muuta purukalustoa kellertävämmät. Minulla on luonnostaan kellertävä hammasluu, josta en ole erityisemmin universumia ja geenejä kiitellyt, kunnes kuulin, että se on vahvempaa ja kestää paremmin reikiintymättä.

Tämän tiedon myötä löytyneestä kiitollisuudestani huolimatta päätin nelisen vuotta sitten kokeilla ensimmäisen kerran hampaiden valkaisua. Hymy kirkastui silmissä ja huomasin, että kyllä sillä vain oli kuin olikin vaikutusta omaan olemukseen ja itsevarmuuteen, kun hampaat olivat puhtaamman ja valkoisemman näköiset ja hammashymy irtosi entistäkin herkemmin. Samana vuonna päädyin blogiyhteistyöhön turvallisesti valkaisevia hammastahnoja valmistavan Yotuelin kanssa ja tykästyin merkkiin kovin. Peräti siinä määrin, etten ole sen koommin muihin hammastahnoihin koskenutkaan.

Kun minulle tarjoutui nyt vuosia myöhemmin uudelleen mahdollisuus yhteistyöhön Yotuelin kanssa, niin se tuntui kovin luontevalta – olenhan luottanut merkkiin jo neljä vuotta. :) Viimeviikkoinen reissuni Madridiin liittyi nimenomaan Yotueliin, sillä merkin kotimaa on Espanja ja sain kutsun päästä tutustumaan perheyrityksen taustoihin ihan paikan päälle.

Reissun agendalla oli myös päästä testaamaan hampaiden valkaisua Yotuelin omalla klinikalla Madridissa. Olin tästä erityisen utelias siksi, että Yotuelin hammastahnat ovat hyvin hellävaraisia omille hampaille valkaisutehostaan huolimatta ja varsinainen valkaisuoperaatio on siis Yotuelilla hyvin hellä hampaille. Olen itse hurjan tarkka hampaitteni suhteen enkä haluaisi riskeerata niiden hyvinvointia turhamaisista syistä, joten on mukavaa, että tällaisia turvallisia vaihtoehtoja on tarjolla valkoisemman hymyn edesauttamiseksi.

Olen huomannut, että neljän vuoden takaisen valkaisun jälkeen kulmahampaat eivät ole samalla tavoin kellastuneet kuin ennen ja hampaiden väri on muutenkin ollut raikkaampi, vaikka toki vuosien varrella se on hivenen ehtinyt tummua. Ennen hampaiden valkaisua pitäisi aina käydä tarkistuttamassa hampaat reikien varalta sekä poistattamassa kertynyt hammaskivi, jotta valkaisuprosessi olisi tehokas ja turvallinen. Piipahdin puhdistuttamassa ja tarkastuttamassa hampaani ennen reissua ja tuntui, että jo pelkkä ammattilaisen tekemä puhdistuskin kirkasti hymyä.

Madridissa klinikalla tehty hampaiden valkaisu oli erittäin miellyttävä kokemus. Silloin neljä vuotta sitten muistan, että operaatio vihloi hampaita melkoisesti, mutta nyt en tuntenut koko suunnilleen tunnin kestäneen toimenpiteen aikana kuin yhden tai kaksi lyhyttä vihlaisua. Olin toimenpidetuolissa peräti niin rentoutunut, että nukahdin kesken operaation ja torkuin lopulta melkein sen koko keston. Se kertonee, että kaikki meni aika miellyttävästi. Itse asiassa klinikalla kerrottiin, että Yotuelin valkaisu on peräti niin hellävarainen ja hoitava, että se itse asiassa vahvistaa hampaiden omaa kiillettä – samoin kuin merkin hammastahnatkin.

En hoksannut paikan päällä ottaa ennen- ja jälkeen -kuvia, mutta hymy kirkastui silmin nähden – siitäkin huolimatta, että en kokenut sen mitenkään erityisesti kaipaavani valkaisua etukäteen. Varmasti omaa vuosien takaista valkaisutulosta on ylläpitänyt se, että olen käyttänyt Yotuelia kaikki nämä vuodet ja sen avulla ylläpitänyt valkaisutulosta, mutta kyllä eron ennen ja jälkeen valkaisun silti huomasi ihan silmämääräisestikin arvioituna.

Vaikka hymy on jälleen entistä valkoisempi, silti lopputulos on ihanan luonnollinen. Hampaat näyttävät luonnollisen vaaleilta ja puhtailta, eivätkä oikeastaan milään tavalla keinotekoisesti valkaistuilta. Sain klinikalta myös mukaani minulle siellä tehdyt hammasmuotit, joilla voin valkaisevan geelin avulla kotona vielä edesauttaa ja ylläpitää hoitolassa tehdyn valkaisun tuloksia. Tietenkin myös valkaisevan hammastahnan käyttö parantaa lopputulosta ja sillä voi yksinäänkin saada tuloksia aikaan. Jos kuitenkin haaveilee ihan selkeästi valkoisemmasta hymystä ja nopeasta lopputuloksesta, niin suosittelen ammattilaisen tekemää valkaisua (Yotuelin valkaisuja tekevät toimipisteet Suomessa löydät linkin takaa).

Monen valkaisevan hammastahnan teho perustuu siihen, että niissä on hankaavia ainesosia, jotka mekaanisesti puhdistavat ja ikään kuin hiovat hampaan pintaa. Se voi saada aikaan kirkkaamaat hampaat, mutta hankaavat ainesosat myös vahingoittavat hammaskiillettä, mikä voi olla hampaiden hyvinvoinnille todella kohtalokasta. Siksi kannattaa miettiä tarkoin, millaisia tuotteita purukalustonsa huollossa käyttää. Yotuelin hammastahnat paitsi poistavat ulkoisia värjäymiä, myös valkaisevat itse hammasluuta – turvallisesti.

On myös mainitsemisen arvoista, että Yotuel on todellakin perheyritys, jonka tuotekehityksestä vastaavat hammaslääkärit. Oli hauskaa tavata yrityksen omistajaperhe, jotka ovat tosiaan hammaslääkäreitä ja hampaidenhoidon ammattilaisia monessa polvessa. Yotuelin koko filosofia on nimenomaan hoitaa hampaita ja valkaisu tulee sitten siinä sivussa, mutta Yotuel on onnistunut 20-vuotisen historiansa aikana kehittelemään hoitoteholtaan aika upeita ja mullistavia tuotteita. Ja koska tuotteet nimenomaan hoitavat hampaita, niitä voi käyttää vaikka päivittäin.

Vaikka fluorista puhutaan kaikenlaista, niin hampaiden hyvinvoinnin kannalta se on oikeasti olennainen ainesosa. Yotuelin hammastahnat sisältävät fluoria ja ksylitolia, jotka ovat reikiintymisen estämisessä elintärkeitä. Opin tämän itse kantapään kautta joitakin vuosia sitten, kun käytin muutaman vuoden fluoritonta luomuhammastahnaa ja sain tuona aikana kauhukseni hampaisiini lukuisia reikiä – never again.

Oli ihan kamalaa kuulla hammaslääkärin vastaanotolla tämä tuomio, kun oli aina saanut aiemmin “puhtaat paperit” ja reikiä nolla. Onneksi ongelman syy selvisi hammaslääkärin kanssa keskustellessa. Sittemmin olen kuullut monelta muultakin samanlaisia kokemuksia fluorittomista hammastahnoista, joten tuon asian kanssa ei oikeasti kannata leikkiä, mikäli kantaa huolta hampaistaan. Yotuel on palvellut sittemmin ja reikiä ei ole enää tullut.

Plussaa on annettava Yotuelille myös hammastahnojen vaahtoamattomasta koostumuksesta, joka ei aiheuta aftoja ja jättää jälkeensä suuhun todella miellyttävän tuntuman. En enää osaa Yotueliin totuttuani ollenkaan käyttää sellaisia tavallisia vaahtoavia hammastahnoja – ne kuivattavat suuta ihan hurjasti, mitä en oikeastaan edes tajunnut, ennen kuin tauon jälkeen yritin taas kokeilla. Tiedoksi Yotuelista kiinnostuneille, että merkin hammastahnoja myydään siis apteekeissa, hammaslääkäreiden vastaanotoilla sekä Sokos- ja Stockmann-tavarataloissa ja Emotion-liikkeissä.

Olisi mielenkiintoista kuulla teiltä muilta kokemuksia hampaiden valkaisusta ja hampaidenhoidosta. Onko Yotuel monelle merkkinä tuttu? Entä onko siellä moni kokeillut hampaiden valkaisua ja millaisia kokemuksia jäi?

Sain Yotuelilta teille lukijoilla arvottavaksi kolme runsasta tuotepakettia Yotuelin valkaisevia hammastahnoja. Kommentoimalla tätä juttua olet mukana kisassa, joten kerrohan, mitä mietteitä postaus herätti! Osallistu kisaan 23.5.2017 mennessä ja muista jättää kommenttisi yhteyteen toimiva sähköpostiosoite.

Related posts