Related posts

1/02/20

Jännittävä matka edessä

39

*Kenian matka on osa kaupallista yhteistyötäni Suomen World Visionin kanssa. 

Enpä tiedä, olenko koskaan jännittänyt mitään matkaa yhtä paljon tätä. Tänään nimittäin lähden kohti Keniaa ja tapaamaan pientä kenialaista kummipoikaani. Jännitystä on selvästi ollut ilmassa jo tovin, sillä olen menneen viikon aikana nähnyt unia pelkästään tästä reissusta. Yhdessä niistä olin matkalla lentokentälle polkupyörällä ja tajusin vasta kentälle päästyäni, että minullahan ei ollut mukanani mitään matkatavaroita. Tällä kertaa matkassa on onneksi muutakin kuin pelkkä passi.

Olen viime vuosina päässyt reissaamaan Afrikan mantereella pariinkin otteeseen: pari vuotta sitten vierailin ystäväni kanssa hänen isänsä kotimaassa Gambiassa, reilu vuosi sitten olin Specsaversin matkassa vapaaehtoistyössä Sansibarilla Tansaniassa ja vajaat kolme vuotta sitten vietin parin viikon kesälomani roadtripin merkeissä Marokossa. Kenia sen sijaan on vielä uusi tuttavuus, mutta muutama Afrikkaan tekemäni reissu on jättänyt suuren mielenkiinnon tuota valtavaa mannerta ja sen kulttuureja kohtaan. Ja missään en ole nähnyt värien hehkuvan sillä tavoin kuin Gambian auringon alla – sitä en unohda varmaan koskaan.

Piipahdamme matkallamme Kenian pääkaupungissa Nairobissa, mutta suurimman osan ajasta reissaamme Ngoswetin alueella, missä kummilapsemme asuvat. Siellä matkatessamme käytössä ei suurella todennäköisyydellä ole toimivaa nettiyhteyttä, joten saan ensi viikolla myös muutaman päivän somelomaa, mikä tekee varmasti ihan hyvää. Voi siis olla, että tunnelmia ei pääse Instagramiin jakamaan ihan tuoreeltaan, mutta lupaan kertoilla kokemuksista kuvin ja sanoin viimeistään, kun pääsen matkalta kotiin ja olen ehtinyt hieman sulatella tapahtunutta.

Jos nettiyhteydet pelaavat, niin saatan päivittää Instagramia, mutta blogissa on ensi viikolla vähän hiljaisempaa. Ajattelin nimittäin jättää läppärinkin tällä kertaa kotiin ja keskittyä ottamaan kaiken irti matkasta. Toivotan siis teille mahtavaa viikonloppua ja tulevaa viikkoa ja kuullaan jälleen reissun jälkeen!

PS. Nämä jutun kuvat on napattu parin vuoden takaisella matkallani Gambiassa.

Photos: Jenni Rotonen / Pupulandia

Related posts

31/01/20

Oliivinvihreää ja mustia murusia

27

*Geelikynnet minulle tarjoaa Bio Sculpture

Istahdin tällä viikolla kynsistudion tuoliin mietteissäni ihan jotain muuta kuin mitä sitten lopulta syntyi. Olin taas (!) kallellaan johonkin mintunvihreään ja oranssiin, jotka tuntuvat olevan heikkouksiani värikartalla. Päätin kuitenkin lopulta lähteä ihan toiseen suuntaan, vaikka kynnet saivatkin vihreän sävyn. Minulla on kerran aiemminkin ollut tätä savuisen harmahtavaa oliivinvihreää kynsissäni ja rakastin sitä tuolloin. Niinpä päätin pastellisen mintun sijaan kokeilla sitä uudelleen – tällä kertaa minimalistisella koristelulla. Pienet mustat pisteet kynnen tyvessä näyttivät inspiskuvassa söpöltä nudesävyistä kynttä vasten, mutta toimiipa tämä idea hauskasti myös vihreän kanssa. Mitäs tykkäätte? Tämä idea on muuten helppo toteuttaa myös itse kotona ihan kynsilakalla. :)

Aiempia kynsi-inspiksiä pääsette muuten selailemaan tämän linkin kautta. Ja kiinnostuneille tiedoksi, että käyn laitattamassa omani Bio Sculpture Salongissa Helsingissä.

Related posts

30/01/20

Tyyli-inspiraatiota menneiltä vuosilta: tammikuu 2010-2019

6 43

On taas aika kurkistaa tyyliarkistoihin! Tuntuu hullulta, millainen tämä tammikuu on säiden puolesta ollut verrattuna menneisiin vuosiin – ja sää luonnollisesti näkyy myös pukeutumisessa sekä kuvissa taustalla pilkottavissa lumikinoksissa. Tosin mahtuu sekaan myös kevyempää vaatetusta, sillä muutamana vuotena olen ollut tammikuussa jossain matkoilla – tai vain laittanut jakoon aiemmin napattuja kuvia alkuvuoden pimeydessä.

Olen maininnut siitä ennenkin, mutta nämä omat vanhat asut ovat yllättävän inspiroivaa tutkailtavaa itsellekin. Nyt alkuvuodesta innostuin niin kovin muutamasta lookista, että olen toteuttanut ne melkein identtisinä uudelleen vuosia myöhemmin ja yhden olen jo ikuistanut kuviksikin. Katsotaan, keksisikö tästä jotakin uutta juttusarjaa! Mutta olisi kiva ryhtyä taas postailemaan enemmän tyylijuttuja, etenkin siitä näkökulmasta, miten oman vaatekaapin tutut vaatteet ovat edelleen ahkerassa käytössä. Jotkut teistä ovatkin kiitelleet sitä, että merkitsen nykyisin vaatteiden hankintavuoden mukaan, niin saa hyvin ihan noista tavallisistakin asupostauksista käsitystä, millaiset hankinnat ja löydöt ovat kestäneet aikaa ja käyttöä.

Kurkkaa aiempien kuukausien tyylikoosteet näiden linkkien takaa: maaliskuuhuhtikuutoukokuukesäkuuheinäkuuelokuusyyskuulokakuumarraskuu ja joulukuu. Enää helmikuun tyylit ovat tämän jälkeen jäljellä ja sitten on käyty läpi likimain koko tyylihistoria menneiltä kymmeneltä vuodelta.

2019

Tämä tyyli ikuistettiin elämäni ensimmäisellä ja toistaiseksi ainoalla joululomamatkalla Malesiassa. Hellesäissä puin ylleni vaatekaapin kestolemppareihin kuuluvan Samujin silkkimekon, jonka ostin kesällä 2015. Sandaalit puolestaan ovat Terhi Pölkin mallistosta. Tässä kuvassa minulla onkin tuo kuparin värinen tukka, jonka värjäsin juuri ennen joulua viime talvena.

Tämä asu on todellisuudessa ikuistettu jo vähän aiemmin Barcelonassa, mutta julkaisin sen vasta tammikuun pakkasissa. Yllä on omilta vahemmilta peritty Marimekon lemppari-Jokapoika ja Weekdayn luomupuuvillaiset ACE-farkut, jotka ovat myös kiilanneet lempihousujen asemaan. Korkeavyötäröinen ja hieman vajaamittaisilla lahkeilla varustettu malli tuntuu mustassa värissä sopivan niin arkeen kuin juhlaan ja saa jalat näyttämään pidemmiltä kuin ne ovatkaan. Jalassa ovat lempparikorkkarit, jotka toimivat asussa kuin asussa ja ovat maltillisine korkoineen ihanat jalassa.

Tämäkin tyyli ikuistettiin jo loppukesästä, mutta pääsi jakoon vasta tammikuussa. Dagmarin kokomusta asu näyttää yhdessä puettuna kuin haalarilta, mutta kyseessä ovat siis housut ja paita. Näissä housuissa hauskinta on se, että lahkeensuissa on nepparit, joilla lahkeista saa tehtyä leveät tai kapenevat oman fiiliksen mukaan. Jalassa ovat röyhelöiset Terhi Pölkin sandaalit.

2018

Never Denimin vuonna 2015 saamani ohut villakangastakki on lemppari tänäkin talvena – nyt sitä voi käyttää, kun sää on sopivan leuto. Ja kylmemmillä säillä alle voi pukea kevytuntsikan. Jalassa ovat Terhi Pölkin nilkkurit ja asusteet ovat Stockmannin A+morea. 

Tämä look on ikuistettu talvisessa Pariisissa, mutta sää siellä muistutti aikalailla Helsingin lumetonta ja leutoa talvikeliä, joten asu ei paljoakaan poikkea kotimaan talvityylistä. Acnen musta kelsiturkki oli muutaman vuoden takainen lahja itselleni ja sitä onkin tullut pidettyä paljon, vaikka superpakkasia on nyt ollut vähemmän. Vaaleansininen mekko puolestaan on kotimaisen Hálon ja kengät tanskalaisen Apairin. 

Myös nämä kuvat on napattu jo aiemmin, kuten vaatetuksesta voi päätellä. Silkitoppi ja “pyjamapöksyt” ovat juuri sellainen samanainaisesti rento ja juhlava tyyli, joka sopii meikäläisen makuun. Musta röyhelöpaita ja jokakesäiset lempparishortsini (jotka näyttävät päällä hameelta) ikuistettiin Portossa Portugalissa edellisenä kesänä. Olkihattu on kesälempparini ja nuo punotut tossut on taidettu vuosien saatossa jo kävellä puhki. 

Olin tammikuussa 2018 lomareissulla Gambiassa ja helteisissä tunnelmissa tuli käytettyä lähinnä hellemekkoja ja bikinejä. Näissä kuvissa yllä ovat lempparibikinit ja uimapuku, joka toimitti shortsien kanssa topin virkaa. Monet suosikkibikineistäni ja -uikkareistani ovat Monkista – niin myös nämä.

2017

Vasemmanpuoleinen kuva napattiin jo edellisvuoden puolella Berliinissä. Keinoturkiksen olen tainnut myydä vuosien varrella eteenpäin, mutta musta Sandron toppi on ollut yksi vaatekaappini käytetyimmistä vaatteista, kullanhohtoinen hame tuo juhlatyyliin aina vähän ekstrasärmää ja pyöreä Topshopin pikkulaukku oli vuosia ehdoton suosikkini – nyt Marimekon Karla on syrjäyttänyt sen lempparin roolista. Värikkäät nilkkurit ovat jääneet vähemmälle käytölle, mutta ehkä pitäisi taas pitkästä aikaa laittaa ne jalkaan!

Midimitta on suosikkini helmanpituuksissa ja Marimekon nahkainen midihame tuo konservatiiviseen hametyyliin vähän uutta ilmettä. Tummanvihreä mokkanahkainen takki kielii, että myös vuoden 2017 tammikuussa on ollut aika leutoja päiviä. Tuo Samsøe & Samsøen kaunis takki on yksi vaatekaapin suosikeista.

Samainen takkilemppari on yllä myös tässä kuvassa. Tällä kertaa yhdistin takin mustiin farkkuihin, beigeen pooloneuleeseen ja vihreisiin nilkkureihin. Vaatekaapin luottovaatteita kaikki. Beige pooloneule vilahti muuten blogissa juuri tuossa joulun alla jälleen. Kuvasta tulee vähän nostalginen fiilis, sillä nojailen tuossa entisen kotitaloni seinään. 

Näissä kuvissa näkyy sekä rakkauteni vihreää väriä kohtaan että monia vaatekaapin suosikkeja vuosien varrelta. COSin musta liehuhihainen neule ja farkut ovat arkisia lemppareita ja vihreä Tara Jarmonin villakangastakki on sellainen väriläikkä, että sitä yritetään vuodesta toiseen ostaa suoraan päältäni. Cosin musta nahkareppu on myös käytännöllisyydessään ja kauneudessaan kestosuosikki. 

Tämä taitaa olla viimeisiä kertoja, kun olen vielä kehdannut käyttää noita aivan riekaleina olevia farkkuja: seuraavaksi leikkaan niistä shortsit! Kukallisen bodyn löysin Zarasta ja se on ihana piristys tummanpuhuvaan talvityyliin. Sinivihreä tekoturkis on yksi lemppareistani talviaikaan. Hauskat tupsukorvikset ovat löytö Lontoosta ja mustat mokkanilkkurit ovat kyllä maksaneet itsensä moneen otteeseen jo lukemattomissa käyttökerroissa takaisin. 

2016

Jälleen kerran päällä on se Never Denimin lempparikaapu ja sen kaverina Onarin karvakauluri, FWSS:n pipo, Calvin Kleinin pitkävartiset nahkahansikkaat (ihan loistavat lyhyempien hihojen kanssa muuten!) sekä Adidaksen klassikko-Superstarit, jotka tänä päivänä ovat jo aika paljon räjähtäneemmät kuin 4 vuotta sitten. Tähän asuun voisin hyvin pukeutua edelleen sellaisenaan.

Myös blogipostauksen ykköskuva on vuodelta 2016. Kuva napattiin Barcelonassa ja yllä siinä ovat Ann-Sofie Backin harmaa pooloneule (käytössä viimeksi viime viikolla) sekä Samujin sample salesta joskus 100 vuotta sitten löytämäni villakangashousut. Culottes-trendi ei ollut tuolloin todellakaan vielä rantautunut mihinkään ja ostin “hassut housut”, jotka ensin nököttivät hyvän tovin kaapissa ja pääsivät pienen sulattelun jälkeen erittäin ahkeraan käyttöön. 

2015

Tähän klassisen ajattomaan tyyliin voisin pukeutua vallan mainiosti uudelleen vaikka heti tänään. Musta Hopen villaneule löytyi Tukholman liikkeen alesta vuonna 2014 ja asuin siinä käytännössä taas koko viime syksyn. Neuletta oli alerekissä jäljellä vain L-kokoa, mutta tykkäsin väljästä ja pitkästä istuvuudesta, joten se sopi minulle oikeastaan normaalia kokoani paremmin. Pepun peittävä pituus on täydellinen myös silloin, kun haluaa mukavuuspäissään pukea housujen sijaan leggingsit. Sininen farkkupaita piristää muuten kokomustaa tyyliä kivasti. 

Kotimaisen Ainokainen-merkin kukkamekko odotteli kaapissa aikansa, ennen kuin siitä tuli suosikki. Löysin mekon vuonna 2014 alennusmyynnistä ja se on valmistettu kierrätetystä kankaasta. Tämä look ikuistettiin Lissabonin kaduilla. 

Vuoden 2015 tammikuussa olikin oikein kunnolla lunta! Niin paljon kuin tästä suloisesta lookista tykkäänkin, en tiedä tuntuisiko näin tyttömäinen tyyli enää omalta. Sonia Rykielin kashmir-villakangastakki on kyllä ihana väriläiskä talven keskellä. Karvavuorella ja kitkapohjilla varustetut Rodebjerin nilkkurit ovat täydelliset niihin päiviin, kun talvikelissä haluaa vähän korkeampaa korkoa.

2014

Tässä näkyy sama talvinen look huivilla ja ilman. Isabel Marantin ja H&M:n yhteistyömallistosta löytynyt muhkea villakangastakki on yksi talvisuosikeistani, mutta siihen pitäisi löytää ja vaihtaa uudet napit, koska yksi onneton on hajonnut. Sininen denim, laadukas vaalea neule ja klassinen villakangastakki ovat juuri sellainen ajaton yhdistelmä, johon voisin varmaan pukeutua vielä mummonakin. 

Pinguksi nimeämäni pörrötakki oli todella kovassa käytössä näihin aikoihin, mutta sittemmin se on löytänyt itselleen uuden kodin. Mustat pillifarkut, harmaat t-paidat ja korkonilkkurit toimivat aina.

2013

Ai että, tuo päästä varpaisiin denimissä -tyyli näyttää edelleen loistavalta etenkin tuon vintage-bleiserin kanssa puettuna. Tätä tyyliä pitää testata uudelleen, mutta tuon kaulakorun jättäisin kyllä nykyisin pois. Nuttura ja minimalistinen meikki huulipunalla näyttävät myös hyvältä!

Himoitsin Halston Heritagen hopeanhohtoista mekkoa palavasti siitä lähtien, kun bongasin sen jostakin katumuotisivustolta. Myöhemmin se löytyi Net-a-porterin alesta ja toteutin haaveeni! Kaunista mekkoa ovat lainanneet monet kaveritkin juhliinsa. Tässä kuvassa olen menossa talvihäihin. Samaten alennusmyynnistä löytyneet Marc Jacobsin nudesävyiset korkkarit ovat myös olleet loistolöytö. Voisin edelleen pukeutua tähänkin tyyliin ihan identtisenä, mutta hiukset ovat kyllä tuossa aika kamalat, joten ne laittaisin toisin. :D

Jos edelliset tyylit olivat edelleen minua, niin mahtui sitä tammikuuhun 2013 sellaisiakin asuja, joita en todellakaan enää pukisi. Vasemmanpuoleisen kuvan teddytakki on kestosuosikki, vaikka parina viime vuonna onkin jäänyt vähemmälle käytölle. Sinänsä kaikki tämän asun vaatteet ovat ihania ja löytyvät yhä vaatekaapista, mutta jokin tässä ei silti yhtään toimi enkä yhdistäisi niitä tällaiseksi kokonaisuudeksi enää. Hassua sinänsä, että tämä asu oli yksi rakastetuimmista, kun silmäilin vanhan postauksen ihastuneita lukijakommentteja näitä kuvia arkistoista kaivellessani. Niin se tyyli ja mieli muuttuu!

Tässä toisessa tyylissä ei sinänsä ole muuta vikaa kuin nuo leggingsit. Löysin ne aikanaan kirpparilta ja käytinkin yllättävän paljon, mutta nykyään ne eivät sopisi tyyliini yhtään ja olenkin myynyt ne eteenpäin jo aikapäiviä sitten. Marimekon ihana takki on yhä kaapissa – sen voisikin pukea jälleen pitkästä aikaa. Näitä kuvia katsoessa tulee todella himo sutia huuliin kirkasta punaa ja laittaa tukka korkealle nutturalle!

2012

Hmm, tästä lookista en osaa sanoa oikein mitään, mutta Tampereella näyttää olleen vuonna 2012 todella luminen tammikuu. Jokin tässä tyylissä tuntuu sinänsä klassisista elementeistä ja pirtsakan punaisesta turbaanista huolimatta ihan loputtoman tylsältä. Ehkä punainen huulipuna terävöittäisi kokonaisuutta? 

Tällainenkin söpöstelevä tyyli on nähty ylläni. Periaatteessa voisin pukeutua myös tähän asuun uudelleen, mutta vaihtaisin farkut toisiin, sitoisin ennemmin kaulaan mustan nauhan ja laittaisin hiukset jotenkin eri tavalla. 

2011

Tässä on näköjään ollut hyvä hiuspäivä: rakastan tuota pöyheän näköistä pitkää polkkaa! Tämän asun voisin pukea tismalleen tällaisena uudelleenkin näin melkein 10 vuotta myöhemmin, ja itse asiassa tuota kaunista helmineuletta olenkin käyttänyt tänä talvena taas paljon. 

Nude-sävyiset vaatteet tuntuvat aina tällaiselle kalpeaihoiselle vähän vaikeilta, mutta tästä mekosta tykkäsin aikanaan kovasti. Sittemmin se on päätynyt kiertoon ja uuteen kotiin. Nutturakampaus on näköjään myös tässä tammikuussa ollut kova juttu, mutta enää en jättäisin tuota ihmeellistä otsatukkaa roikkumaan. :D

2010

Ai että, tämä kuva herättää muistoja: oli ihan älyttömän kova pakkanen, ja lähdin tässä lookissa katsomaan Pablo Picasson näyttelyä Ateneumiin viimeisinä mahdollisina päivinä. Ylläni oli paksu villatakki, villahousut ja pitkät saappaat sekä kelsiturkki ja selvisin museoreissusta paleltumatta. 

Myös tämä kuva nostaa nostalgiaa pintaan: tässä ollaan juhlimassa Indiedaysin lanseerausta. Mekosta ei näy juuri mitään, mutta yllä oli musta silkkimekko, harmaat vintage-korkkarit sekä tuohon aikaan jonkinlaiseksi tavaramerkikseni muodostunut Kirsi Nisosen paljettirusetti. Näytän ihan vauvalta tässä!

Photos: Annika OllilaVesa SilverLiisa KiviJohanna PiispaTribeguys.co, Isatou Jeng, Sanni Riihimäki & Viena K

Related posts