10/12/19

Ei mitään ihmeellistä – eli ihanan tasaista ja tavallista arkea

10 71

“Mitä kuuluu?”

“No ei mitään ihmeellistä. Hyvää.”

Saattaa kuulostaa hassulta, mutta olen tuntenut suurta onnellisuutta siitä, että viime aikoina olen voinut vastata kuulumisten kyselyihin juuri näin, sillä minulla ei todellakaan ole ollut mitään sen ihmeellisempää kerrottavaa. Jotta ymmärtäisitte, mitä iloitsemista moisessa mahtaa olla, pitää ehkä ensin vähän selittää…

Hyvänpäiväntutuille alun vastaus on ihan tyypillistä arkista small talkia, kun ei halua ryhtyä avautumaan elämästään enempää. Hiljattain olen kuitenkin vastaillut näin myös läheisille ystävilleni eikä se suinkaan johdu siitä, etten haluaisi kertoa heille todellisia, rehellisiä kuulumisiani, vaan ainoastaan sitä, että elämä on viime aikoina ollut ihanan tasaista, tavallista ja onnellista. Ja on ollut mukavaa voida todeta se ääneen.

Rehellisesti sanottuna elämäni on monta viimeistä vuotta ollut melkoista myllerrystä. Jatkuvaa työkiirettä, antoisia projekteja, uupumusta, stressiä, ihmissuhdehuolia, iloja, suruja, kriisinpoikasia, kutkuttavia kohtaamisia, väljähtyneitä tuttavuuksia ja joskus karvaita pettymyksiäkin – elämää, joku saattaisi sanoa. Ja sitähän se toden totta on, mutta välillä on tuntunut, että kaikkea on ollut yhtäaikaisesti vähän liikaa. Eikä siinä kaiken keskellä aina edes tunne elämän olevan mitenkään niin erityisen vauhdikasta tai tapahtumarikasta, mutta näin jälkikäteen ajateltuna meininki on ollut melkoinen.

Vaikka pidän siitä, että elämässä tapahtuu paljon asioita, olen nauttinut ihan suunnattomasti tästä rauhasta ja tasaisuudesta. Sen jälkeen, kun viime kesän lopulla hiljensin tahtia, elämä ja mieli ovat rauhoittuneet monin tavoin työasioiden ulkopuolellakin. Moni palanen on jotenkin vain loksahtanut paikoilleen ja tällä hetkellä olo on tyytyväinen, levollinen ja onnellinen.

Totesin juuri läheiselle ystävälle viime viikolla, miten ihanaa se onkaan, ettei kuulu mitään ihmeellistä. Että asiat ovat juuri niin tasaisen hyvin kuin edellisenkin kerran jutellessa. Ei yllättäviä käänteitä, ei mullistuksia. Se ei nimittäin todellakaan ole mikään itsestäänselvyys – sen olen saanut viime vuosien aikana huomata. Moni ei ehkä tajuakaan arvostaa sitä arkisen hyvää ja tasaisen tyytyväistä mielen- ja asiaintilaa, mutta kun meno on välillä ollut kuin vuoristoradassa, rauhaisaan tahtiin eteenpäin puksuttava possujuna tuntuu juuri nyt täydelliseltä.

Itse uskon siihen, että juuri tällaisen tasaisen arkiseen tyytyväisyyteen sitä loppujen lopuksi aina kaipaa. Siksi haluan nyt painaa tarkoin mieleen tämän tunteen, jotta osaisin arvostaa sitä myös niissä hetkissä, kun arki uhkaa harhautua ajatuksissa puuduttavaksi ja tasaisuus tylsyydeksi. Lupaan yrittää muistaa silloin sen, kuinka suuri onni onkaan, ettei kuulu yhtään mitään ihmeellistä.

Mitä teille muille kuuluu tänään?

Photos: Annika Ollila

Tags: , , ,

Categorised in: Elämä

10 Comments

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *

  • Emilia

    Ihana postaus. Ja voin niin hyvin samaistua! Mulla on pitkästä aikaa tosi tapahtumaköyhä vuosi takana (tosin valmistun ja etsin juuri töitä, joten tärkeä etappi tähänkin vuoteen mahtui), ja olen onnellisempi kuin aikoihin. Osaan iloita pienistä asioista, kun ehdin nähdä ne ympärilläni. Elämässä on niin rauhallista, että ehtii tajuta että kaikki on hyvin. Ettei mitään puutu, etten oikeastaan kaipaa mitään, ja olo on tyyni. Mieletön tunne!

    Olen tavallaan saavuttanut sen ”sit ku” ajattelussa toistuvan tilan tietyllä tavalla. Oikeastihan en ole saavuttanut mitään, vaan havahtunut nimenomaan nauttimaan nykyhetkestä, lakannut tavoittelemasta jatkuvaa muutosta ja niitä saavutuksia, ja olemaan ajatuksissani perillä jo nyt. Varmasti on vielä muutostenkin aika, mutta nyt on hyvä vain olla ja seistä tukevasti tässä, ja huomata hyvä ympärillään. Kliseistä, mutta ah niin totta! Ja varmasti se edellisten vuosien kontrasti auttaa nyt nauttimaan tästä.

  • Emmi

    Ihana, piristävä postaus.

    Täytyy sanoa, että itsellä on aikalailla samanlaiset fiilikset tänään. Kuuluu hyvää ja rauhaa. Enkä voisi olla onnellisempi tästä. Nautin siitä.

  • Pin

    Voi miten ihana kirjoitus. Oma vuosi on ollut raskas: omaa ja perheen sairautta, uusia töitä, taloudellisia haasteita jne. Toivon possujunaa ensi vuodelle – toivottavasti nähdään kyydissä!

  • Riitta

    Ihanaa kuulla, että arjessasi (ja sinussa) on rauha. Itse olen viime aikoina kaivannut normaaliakin enemmän omaa aikaa, mutta onneksi olen sitä voinut ottaa. Siten on pysynyt elämä tasapainossa ja arkikin tuntuu pääasiassa just hyvältä sellaisena kuin se on.

  • Katariina Kuronen

    Voi kuinka tuli hyvä mieli tästä kirjoituksesta <3 ihana kuulla! Mulla sen sijaan on tapahtunut syksyn aikana aika paljon asioita.. enimmäkseen hyviä asioita kyllä, mutta olo on sellainen että joululoma tulee tarpeeseen koska olen tehnyt niin älyttömän paljon kaikenlaista :-D

  • Anu

    Elämään on mahtunut parina viime vuonna paljon isoja mullistuksia. Itselläkin on jo olo, että voisiko ensi vuosi olla rauhallisempi. Nyt sitä kyllä osaisi arvostaa.

  • Ai että mikä ihana postaus! Se tavallinen arki kun se on hyvä ja siitä on tehny hyvän on just paras! Kun ei tarvii lomaa omasta elämästään niin kaikki on hyvin :)

Related posts