22/10/19

Hypnoosi – mitä ihmettä se oikein on?

5 36

Hypnoosi – mitä ihmettä se oikein on? Mielikuvani hypnotisoinnista ovat rajoittuneet lähinnä television viihdeohjelmiin, joissa pahaa-aavistamattomia ihmisiä laitetaan lavalla hytkymään tiputanssin tahtiin tai tekemään jotakin muuta hupaisaa. Veikkaan, että aika monen muunkin käsitykset hypnoosista ovat tätä samaa. Todellisuudessa kyse on kuitenkin myös (ja enimmäkseen) jostakin ihan muusta. Hypnoosi on nimittäin tehokas syvärentoutus- ja terapiamenetelmä, jolla voidaan hoitaa esimerkiksi stressiä, itsetunto-ongelmia, pelkoja tai ahdistusta. Tiedän useammankin tuttavan, jotka ovat päässeet esimerkiksi tupakoinnista tai lentopelosta eroon yhdellä hoitokerralla. Aika vaikuttavaa!

Treffasin viime keväänä pitkästä aikaa Marina Laveniuksen, jonka kanssa tutustuimme vuosia sitten hänen työskennellessään meikkaajana. Paljon oli ehtinyt tapahtua sitten viime näkemän: Marina oli ehtinyt läpikäydä burnoutin ja sen seurauksena pohdiskella elämää ja kouluttautua  meikkaajan uran ohella kokonaan uuteen ammattiin henkiseksi valmentajaksi ja hypnoterapeutiksi. Päädyimme juttelemaan hypnoosista ja Marina ehdotti, josko haluaisin tulla joskus kokeilemaan. Ajatus tuntui todella jännittävältä ja vastasin heti innoissani myöntävästi.

Viime kesänä sitten antauduin hypnoosikokeiluun, mutta teen omista kokemuksistani vielä ihan oman postauksensa. Sitä ennen ajattelin sukeltaa siihen, mistä hypnoosissa oikein on kyse, sillä ilmiö herättää usein ihmisissä ihan valtavasti ihmetystä ja kysymyksiä – niin se herätti minussakin, ennen kuin kokeilin itse. Annoin teidän kysyä IG:n puolella, mitä haluaisitte tietää hypnoosista, ja kysyin kinkkiset kysymykset itseäni viisaammalta eli Marinalta.

Mitä hypnoosi oikein on?

Hypnoosi on sellainen tila, jossa me kaikki käymme joka päivä. Se on unen ja valveen välitila, jossa käymme juuri ennen nukahtamista tai heräämistä. Tuossa tilassa tietoinen mielemme, joka yleensä on sellainen mielemme portinvartija, on ikään kuin ”pois päältä”. Tällöin alitajuntamme on avoimempi erilaisille positiivisille kehotuksille.

Mitä hypnotisoidessa käytännössä tapahtuu?

Itse hypnotisoin asiakkaitani puheen kautta eli yleensä pyrin puheen avulla rentouttamaan kehoa tai jotenkin muuten harhautan tietoista mieltä. Kun halutaan päästä syvempään hypnoosin tilaan, se tarkoittaa käytännössä, että halutaan saada tietoinen mieli lepotilaan. Silloin mieli on avoimempi vastaanottamaan erilaisia suggestioita eli kehotuksia, joilla voidaan vaikuttaa kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin (esimerkiksi uniongelmiin).

Hypnoosi on käytännössä muuttunut tietoisuuden tila eli sellainen tila, jossa alitajuntamme on enemmän auki ja olemme vahvemmin yhteydessä itseemme. Hypnoosin aikana on esimerkiksi mahdollista muistaa tai oppia asioita paremmin tai olla luovempi. Alitajuinen mielemme on niin fiksu, että asiat tallentuvat sinne paremmin – se on vähän kuin mielen arkisto. Hypnoosin aikana mieli pääsee hyödyntämään tätä arkistoa sekä täyttä potentiaaliaan esimerkiksi oppimisen tai itsensä kehittämisen näkökulmasta.

Meidän toimintaamme ohjaavat uskomukset sijaitsevat yleensä nimenmaan alitajunnassa ja niitä voi olla vaikea muuttaa tietoisen puheen avulla. Hypnoosin aikana alitajunta on enemmän auki ja siitä syystä näitä syvällä piileviä uskomuksia pääsee muuttamaan hypnoosin avulla helpommin. Loppujen lopuksi vain 5% toiminnastamme on tietoista ja loput 95% toimimme tiedostamattoman autopilotin ohjaamina. Emme siis tee suurinta osaa valinnoistamme varsinaisesti itse, vaan valtaosa tekemistämme päätöksistä on sisäisen ohjelmointimme määrittämää. Hypnoosi on juuri tästä syystä niin vahva työkalu muutosten tekemiseen, sillä sen avulla pystymme vaikuttamaan näihin ns. automatisoituihin toimintamalleihin.

Onko hypnoosi perinteisen lääketieteen hoitokeino vai vaihtoehtohoito? Onko sen käytölle tieteellisiä perusteita?

Hypnoosista puhutaan usein täydentävänä hoitomuotona ja sitä voidaan käyttää esimerkiksi terapiaa tukevana hoitona. Lisäksi sitä käytetään usein lääkitystä täydentävänä hoitona esimerkiksi ärtyneen suolen oireyhtymässä. On tavallista, että fyysistenkin oireiden taustalla saattaa olla todellisuudessa henkisiä ongelmia. Esimerkiksi vatsa ja mieli ovat vahvasti yhteydessä, joten erilaiset mieltä kuormittavat asiat kuten suru tai stressi saattavat monella näkyä myös vatsan toiminnassa. Näin ollen myös mieltä hoitamalla, voidaan helpottaa fyysisiä oireita.

Hypnoosin käyttö hoitomuotona on aikanaan saanut alkunsa sitä kautta, että on seurattu kuuluisia terapeutteja, joilla on ollut erityisen hyvä menestys potilaidensa hoidossa. On seurattu, miten he kommunikoivat asiakkailleen ja on huomattu, että kun asiakkaalle puhuu tietyllä tavalla, tapahtuu hypnoottinen ilmiö, jolla on hoitoprosessia tehostavia vaikutuksia.

Myös lääkärit voivat suositella hypnoosia hoitomuodoksi. Esimerkiksi lääkärikeskus Mehiläisen ja Aavan nettisivuilla on hypnoosi listattu hoitomuotona, joka kuuluu heidän palvelutarjontaansa.

Miksi kannattaa mennä hypnoosiin? Mitä sen avulla voidaan saada aikaan?

Hypnoosin alaisena oppii helpommin ja paremmin. Esimerkiksi terapiaprosessissa käytettävät mielen työkalut voivat tehostua, kun tietoinen mieli ei ole vastustamassa tai sotkemassa työskentelyä. Tällaisessa tilanteessa hypnoterapia voi siis toimia jopa tehokkaammin, koska hypnoosin kautta voi päästä suoraan vaikuttamaan alitajunnan tasolla. Hypnoosin kautta voidaan päästä käsiksi esimerkiksi joihinkin syvempiin uskomuksiin tai alitajuisesti vaikuttavien pelkojen syihin.

Joskus hypnoosin aikana esiin nousevat asiat voivat olla sellaisia, joita ei itse normaalitilassa tiedosta lainkaan. Jos hypnoosin aikana kysytään jokin kysymys, siihen saattaa löytyä vastaus paljon helpommin kuin tietoisessa tilassa. Se on tavallaan vain sellainen kätevä tila, jonka aikana asioita on helpompi tutkia ja mielen arkistot ovat avoinna.

Mitä hyötyä hypnoosista voi olla? Kannattaako hypnoosia kokeilla, vaikka ei olisikaan mielessä mitään erityistä ongelmaa, jota haluaisi hoitaa?

Sanoisin, että hypnoosista on aina jotakin apua. Hypnoosin ei välttämättä voida automaattisesti luvata poistavan käsiteltävää ongelmaa, mutta sen avulla voidaan vähintäänkin helpottaa sitä. Sillä voidaan lievittää esimerkiksi stressiä tai hoitaa addiktioita (kuten tupakointi), ylipainoa, uniongelmia ja fobioita. Lisäksi sen avulla voidaan tutkailla menneiden tapahtumien vaikutuksia nykyhetkeen – hypnoosi on hyvin kokonaisvaltaista.

Hypnoosia käytetään myös urheilijoiden mentaalivalmennuksessa apukeinona suorituksen parantamiseen. Lisäksi hypnoosin avulla voi saada helpotusta esimerkiksi esiintymisjännitykseen ja sen avulla voidaan vaikuttaa keskittymiskykyyn ja valmistautumiseen esimerkiksi ennen paineita aiheuttavaa esiintymis- tai kilpailutilannetta. Hypnoosin kautta voidaan purkaa erilaisia ehdollistumia: kouluaikojen jännittävä esiintymistilanne on saattanut kytkeytyä mielessä kaikkiin esiintymistilanteisiin ja ilmenee siksi jännityksenä, vaikka lapsuudenaikainen kokemus ei enää olekaan millään tavalla relevantti. Ongelman alkulähteille pääseminen on usein avain myös ratkaisun löytymiseen.

Muuttuuko hypnoosissa tajunnan tila?

Tajunnan tila muuttuu hypnoosin aikana mutta ei mitenkään haitallisesti tai epämukavasti. Ellei mennä todella syvälle hypnoosiin, ihminen yleensä tiedostaa kaiken, mitä ympärillä tapahtuu myös hypnoosin aikana. Hypnoosia voi kuitenkin olla eritasoista, joskus kevyempää ja joskus syvempää ja eri syvyisiä hypnoosin tasoja käytetään hieman eri tarkoituksiin. Jos et muista hypnoosin jälkeen mitään, olet ollut niin syvässä hypnoosissa, että tietoinen mielesi on ollut ikään kuin pois päältä. Tätä menetelmää käytetään silloin, kun halutaan työskennellä nimenomaan tiedostamattoman mielen kanssa. Aktiivisemmassa terapiassa sekä mielikuvaharjoittelussa on mielekkäämpää pitäytyä hieman kevyemmässä hypnoosissa, koska silloin asiakas pystyy samalla keskustelemaan ja vastaamaan kysymyksiin sekä muistamaan jälkikäteen, mitä hypnoosin aikana on keskusteltu ja käsitelty. Terapeutin pitää aina yksilöllisesti valita oikea tila kuhunkin tarkoitukseen.

Voiko hypnoosissa mennä jotakin pieleen tai voiko hypnotisoituun tilaan vahingossa jäädä?

Hypnoosi ei ole mitenkään vaarallista ihmiselle. Se on todella luonnollinen tila, jossa käymme kaikki päivittäin ihan itsestäänkin. Hypnoosiin ei myöskään voi jäädä vahingossa. Kun ihmiselle puhutaan rauhallisesti, häntä johdatellaan hypnoosiin, mutta kun puhe lopetetaan niin ihminen yleensä automaattisesti alkaa itsestään virkistyä tai nukahtaa. Eli koska kyse on unen ja valveen välitilasta, hypnoosi raukeaa, kun ihminen virkoaa tai vaipuu uneen. Hypnoosi on turvallinen menetelmä, mutta sitä ei suositella esimerkiksi psykoosi- tai skitsofrenia-potilaille, koska heillä saattaa olla hallusinaatioita tai muuttunut todellisuudentaju.

Television hypnoosiohjelmissa saadaan ihmiset tekemään hypnotisoituina mitä hulluimpia asioita. Voiko hypnoosin avulla saada ihmisen tekemään jotakin pahaa tai syöttää ajatuksiin jotakin haitallista?

TV:ssä esitettävä lavahypnoosi on sellainen stereotyyppinen mielikuva, mikä ihmisillä on hypnoosista, mutta siinä on kyse aivan eri asiasta kuin terapiahypnoosissa. Terapeuttisessa hypnoosissa pyritään aina auttamaan asiakasta ja tekemään hänelle hyviä ja hyödyllisiä asioita. Hypnoosi ei myöskään yleensä toimi, jos ihminen yritetään saada toimimaan omien arvojensa vastaisesti, joten pelko ”vääränlaisten” ajatusten syöttämisestä alitajunnalle on turha. Jotta tällainen voisi onnistua, ensin pitäisi pystyä manipuloimaan ihminen muuttamaan koko arvomaailmaansa.

Voiko kenet tahansa hypnotisoida?

Hypnoosin onnistumiseen vaikuttaa merkittävästi myös se, miten valmis ihminen on itse antautumaan hypnoosille. Kun ihminen on avoin ajatukselle ja haluaa tulla hypnotisoiduksi, hän toimii annettujen ohjeiden mukaan ja on alttiimpi suggestioille. Jos ajatus hypnoosista sen sijaan herättää voimakasta vastustusta, ihminen ei välttämättä kykene rentoutumaan sillä tavoin, että hypnotisointi olisi edes mahdollista. Toisaalta moni kuvittelee, ettei heitä voi hypnotisoida, mutta vaipuukin hypnoosiin harjoituksen myötä muutamassa minuutissa. Minulle ei ole käynyt vielä kertaakaan niin, että asiakkaan hypnotisointi ei olisi onnistunut, mutta joillakin hypnoosiin pääseminen voi viedä enemmän aikaa kuin toisilla. Yleensä, kun keho oppii hypnoosin tilan, sinne pääsee todennäköisesti seuraavalla helpommin ja syvemmälle.

Eri ihmisille voivat toimia hypnotisoinnissa vähän eri tyyppiset menetelmät. Yleensä sopivan menetelmän valitsemisessa auttaa keskustelu asiakkaan kanssa: onko hän enemmän heittäytyvää vai analyyttista tyyppiä? Show-hypnoosissa yleensä etsitään lavalle juuri sellaisia henkilöitä, jotka ovat kokeilunhaluisia ja erityisen eläytyneitä esitykseen ja valmiita heittäytymään, jolloin he ovat myös helppoja hypnotisoitavia.

Kaikkia ei voi hypnotisoida eikä hypnoosi terapiamuotona välttämättä sovi kaikille. Tärkeintä on löytää sellainen terapiamuoto, joka palvelee parhaiten itseä. Hypnoosi kuitenkin on todella rentouttava ja syvärentouttava tila mielelle, joten esimerkiksi stressin hoidossa pelkkä hypnoosille antautuminen on yleensä jo itsessään avuksi, kun tietoinen mieli laitetaan ikään kuin lepotilaan hetkeksi. Hypnoosi vaikuttaa hyvin kokonaisvaltaisesti ja jokaiseen elämän osa-alueeseen, joten yleensä siitä on aina jotakin hyötyä, vaikka ei olisikaan mitään erityistä ongelmaa, mitä sen avulla pyritään hoitamaan.

Onko hypnoosin vaikutuksista jotakin psykologista tutkimusta?

Hypnoosia on tutkittu valtavan paljon ja siitä on kirjoitettu lukemattomia kirjoja. Mikäli kirjallisuus aiheesta kiinnostaa, kannattaa tutustua esimerkiksi Milton H. Ericksonin kirjoihin. Hän oli todella tunnettu terapeutti, joka käytti hypnoosia hyödykseen lähes kaikissa terapiasessioissaan. Myös Freud on suosinut hypnoosia terapiamenetelmänä ennen psykoanalyysin kehittämistä. Hypnoosia on siis käytetty todella pitkään myös kliinisenä, täydentävänä hoitomenetelmänä lääketieteessä.

Miltä hypnoosissa ollessa tuntuu? Pystytkö itse hypnotisoimaan itsesi?

Kyllä, pystyn itse hypnotisoimaan itseni ja teenkin niin usein. Se on vähän kuin todella syvää meditaatiota ja rentoutusta.

*

Hypnoosi kiinnostaa ja kiehtoo hoitomuotona minua ihan valtavasti ja sen verran, mitä olen somessa aiheesta puhunut, olen huomannut, että moni muukin on siitä kiinnostunut. Toivottavasti tämä juttu avasi ja selkiytti hieman, mistä hypnoosissa oikein on kyse. Olisi mielenkiintoista kuulla, tuliko jutussa teille uutta asiaa tai onko jollakulla kokemusta hypnotisoitavana olemisesta? Seuraavassa hypnoosijutussa kerron sitten omista kokemuksistani!

Ja hei, mikäli heräsi kiinnostus hypnoosia kohtaan, niin Marina Lavenius pitää vastaanottoaan Helsingissä ja häneltä voi halutessaan varata ajan joko hypnoosiin tai muunlaiseen henkisen hyvinvoinnin valmennukseen. Lisäksi kannattaa tutustua Marinan ja hänen kollegansa Raakelin perustamaan Börnis-sivustoon, joka tarjoaa tukea burnoutista kärsineille tai uupumuksen kanssa kamppaileville – ihan loistavaa sisältöä ja tukea!

Photos: Jenni Rotonen / Pupulandia

Tags: , ,

Categorised in: Elämä

5 Comments

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *

  • Maiju

    Vau, olipa kiinnostava juttu! Kiitos tästä. Kärsin vaikeasta kroonisesta unettomuudesta ja sen mukana tuomasta kaikenlaisesta tyhmästä säästä (ahdistus,itsetunto-ongelmat,masennus..). Kuulen aina mielellään uusista mahdollisista keinoista saada apua. Ja kyllä, oma mielikuva oli se lavalla kanaksi hypnotisoitu aikuinen mies jossakin isossa tapahtumassa.

    • Unettomuus on kyllä todella raskas vaiva. Omat kokemukseni hypnoosista ovat todella myönteisiä, joten suosittelen, että kannattaa ainakin kokeilla!

  • Maiju

    Säästä, siis sälästä. Kiitos autocorrect.

  • Tarina

    Itse opiskelen psykologiaa yliopistossa ja olemme opinnoissa käsitelleet hieman myös hypnoosia. Hypnoosi voi aiheuttaa haittavaikutuksia (esim. valemuistoja tai todellisuudentajun hämärtymistä), jos sen tekee ihminen, jolla ei ole kunnollista koulutusta. Suomessa kuka vaan voi suorittaa hypnoosia, joten kannattaa olla tarkkana siinä, kenelle suuntaa hoitoon. Muutenkaan en saanut valitettavasti erityisen luotettavaa kuvaa kysymyksiin vastaajasta. Jos “tutkimuskirjallisuuden” esimerkkeinä toimivat Freud ja Erickson, puhutaan aika vanhan liiton tyypeistä. Kannattaa ennemmin tutustua tämän vuosituhannen puolella tehtyihin tutkimuksiin.

    • Kiitos kommentistasi. Tarkennan tässä vielä, että jutussahan ei tosiaan viitattu siihen, että nämä mainitut teokset olisivat se, mihin Marinan tekniikka pohjautuu, vaan tässä yhteydessä puhuttiin ainoastaan hypnoosin alkuperästä ja siitä, mistä menetelmä on alun perin saanut alkunsa. Vanhan liiton terapeuteilla ei siis tässä yhteydessä viitattu tutkimukseen, vaan siihen, että hypnoosia menetelmänä on käytetty kauan. Uuttakin tutkimusta on luonnollisesti tehty runsaasti ja jos uudempi kirjallisuus kiinnostaa, niin Marina suosittelee tutustumaan esimerkiksi Richard Bandlerin, Joe Dispenzan tai Igor Ledochowskin kirjoihin. Se on totta, että erilaisia hypnoosihoitajia on paljon, mutta hoitajan pätevyyden voi tarkistaa esimerkiksi Hypnoosiliitosta. Sen jäseneksi ei pääse, ellei ole soveltuvaa ja pätevää koulutusta. Marinan nimi ei vielä ole päivittynyt tämänhetkiseen listaukseen, mutta asian voi halutessaan tarkistaa ottamalla yhteyttä liittoon.

Related posts