16/10/19

Afterwork-podcast: Rakastumisen paloa ja parisuhdevinkkejä

2 25

Miltä rakkaus tuntuu? Tämän viikon jaksossa jutellaan ihastumisesta ja rakastumisesta: olemmeko salamarakastujia vai hitaammin lämpeävää tyyppiä? Entä millaisia parisuhdevinkkejä 85-vuotias mummokaveri on antanut?

Afterwork-podcast on muuten mukana myös Instagramissa, joten tule ystäväksemme myös siellä. Löydät profiilimme nimellä @afterworkpodcast.

Aiemmin julkaistut AW-jaksot löydät tämän linkin takaa. Pääset myös kuuntelemaan podcastiamme esimerkiksi SpotifyniTunesinAcastin sekä muiden podcast-sovellusten kautta. :)

Photo: Janita Autio

Tags: , , , ,

Categorised in: Elämä

2 Comments

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *

  • Mari

    Mielenkiintoinen jakso! Olen itse ollut kanssasi lähes identtisessä tilanteessa: ihastuin aivan silmittömästi toiseen, kun olin parisuhteessa. Minäkään en kyennyt tuossa tilanteessa unohtamaan tapaamaani uutta ihmistä (joka sattumalta myös asui toisessa maassa), vaikka olin ollut silloisen poikaystäväni kanssa jo monta vuotta. Lopulta erosimme minun aloitteestani. Eroa miettiessäni ja käsitellessäni tulin siihen lopputulokseen, että uuden ihmisen kohtaaminen ei suinkaan ollut ainoa syy sille, että suhteemme tuli päätökseen. Koen kuitenkin edelleen reilun vuoden jälkeen eroon liittyvää surua ja syyllisyyttä, vaikken varsinaisesti silloista poikaystävääni pettänytkään. Olisi kiinnostavaa kuulla, kuinka itse pääsit eroon syyllisyyden tunteesta ja pystyit keskittymään uuteen suhteeseen sen alkamiseen liittyvistä sydänsuruista ja erosta huolimatta?

    • Olen samaa mieltä siitä, että täysin onnellinen ja tasapainoinen suhde ei pääty siihen, että ihastuu toiseen ihmiseen, vaan yleensä tällaisessa tilanteessa on varmasti ollut siellä pinnan alla kysymysmerkkejä ja tyytymättömyyttä jo ennen eroa. Omassa tapauksessani ainankin oli, vaikka juuri matkan aikaan meillä menikin silloisen poikaystäväni kanssa ihan hyvin. Suhde oli kuitenkin ollut hyvin myrskyisä ja poikaystäväni oli hetkittäin ihan sairaalloisen mustasukkainen, joten suhteeseen oli liittynyt paljon ahdistuksen tunteita. Ehkä jollain tiedostamattomalla tasolla etsinkin ulospääsyä siitä, vaikka en tietoisessa mielessäni ollutkaan avoin muille ihmisille. Joskus tämän tyyppisessä tilanteessa niille roihahtaville tunteille ei kuitenkaan vain voi mitään.Onneksi en ole toista kertaa joutunut sellaiseen tilanteeseen, jossa suhteen ulkopuolinen ihastus olisi iskenyt tuollaisella voimalla, vaikka toki pieniä ihastuksia on joskus ollutkin.

      Luulen, että jokainen käsittelee noita syyllisyyden tuteita ja eroon liittyvää surua omalla tavallaan. Meidän tapauksessamme meni tosiaan 4 kuukautta ennen kuin pystyimme edes näkemään uudelleen tämän lomalla tapaamani pojan kanssa, joten siinä oli tietysti aikaa käsitellä näitä tuntemuksia. Toisaalta päätös erosta tuntui niin oikealta, etten kyseenalaistanut sitä missään vaiheessa. Olin surullinen lähinnä exäni kautta, jonka suru tietysti satutti itseäkin, mutta emme tosiaan olleet ehtineet seurustella kovin kauan (alle puoli vuotta) emmekä olleet eron jälkeen kauheasti tekemisissä, joten se varmasti helpotti prosessia. Toisaalta exäni myös eron seurauksena pohti avoimen kriittisesti omaa käytöstään suhteemme aikana ja ymmärsi kohdelleensa minua aika ajoin todella väärin. Sitä kautta hänen oli ehkä helpompi ymmärtää päätöstäni. Luulen, että tilanteeseen vaikuttavat valtavasti suhteen kesto ja jokaisen eron yksilölliset olosuhteet, miten asiasta pääsee eteenpäin. Tsemppiä ja voimia omaan tilanteeseesi! Anna itsellesi aikaa käsitellä kaikki nuo suuret muutokset. <3

Related posts