10/10/19

Masennuksen monet kasvot

2 92

Miltä näyttää masentunut ihminen? Olen itse varmaankin ollut sellainen tyyppi, jota kukaan ulkopuolinen ei koskaan olisi osannut päällisin puolin arvata masentuneeksi: iloinen, sosiaalinen, itsestään ulkoisesti huolta pitävä ja reipas tyyppi. Vaikka ei ehkä olisi päällepäin arvannut, maailma näytti pahimpina hetkinä todella synkältä, kun kävin läpi omaa masennustani 20-vuotiaana. Minä selvisin sieltä mustasta aukosta terapian avulla ja vaikka olen itse käynyt pohjalla, on silti vaikeaa tunnistaa masennuksen merkkejä muissa. Moni salaa pahan olonsa viimeiseen asti eikä osaa tai uskalla pyytää apua, vaikka olisi kipeästi sen tarpeessa. Moni ei myönnä tilannetta täysin itselleenkään.

Ei minullakaan päällisin ulkopuolelta tarkasteltuna ollut mitään syytä masentua: elämä oli monella tapaa mallillaan, opiskelu sujui ja oli onnellinen parisuhde sekä kavereita. Mielenterveysongelmat eivät kuitenkaan katso ulkonäköä, statusta tai elämäntilannetta eikä masennusta voi nähdä kenestäkään päällepäin tai varsinkaan someprofiileja tutkimalla. Monesti myös saattaa unohtua, ettei masentuneenkaan elämä välttämättä ole pelkkää alakuloa – päiviin voi mahtua naurua, iloa ja hyviäkin hetkiä. Se ei silti tarkoita, ettei masennus olisi totta.

*

Tänään 10.10. vietetään maailman mielenterveyspäivää, jonka tavoitteena on kannustaa puhumaan avoimemmin mielenterveydestä, rikkoa tabuja ja auttaa ehkäisemään henkiseen hyvinvointiin liittyviä ongelmia. Tänä vuonna mielenterveyspäivän kansainväliseksi teemaksi on valittu itsemurhien ehkäisy ja en vielä muutama viikko sitten arvannut, että aihe tulisi koskettamaan minua näin läheltä ja henkilökohtaisesti. Eräs minulle läheinen ja tärkeä ihminen päätti hiljattain oman elämänsä ja olen suunnattoman järkyttynyt ja surullinen paitsi itse menetyksestä, myös siitä että hän ei osannut hakea tai ottaa vastaan tarvitsemaansa apua ajoissa.

Aina ahdinkoon joutunutta ei pysty auttamaan, mutta joskus henki voi olla hyvinkin pienestä kiinni. Mitä kuuluu? Se saattaa olla maailman tärkein kysymys – etenkin jos malttaa jäädä kuuntelemaan myös vastauksen ja antaa toiselle aidosti hetken aikaansa. Ja parhaimmillaan se voi jopa pelastaa hengen. Pidetään huolta itsestämme ja toisistamme, maltetaan pysähtyä näkemään ja kuulemaan ihmiset ympärillämme.

*

Suomi on julistettu tutkimuksissa maailman onnellisimmaksi maaksi, mutta masennustilastot kertovat toisenlaista tarinaa. Vaikka muutaman viime vuoden aikana keskusteluilmapiirissa on selvästi tapahtunut muutosta, mielenterveyteen liittyvät ongelmat ovat edelleen tabu. Olen itse puhunut mielenterveysasioista julkisesti paljon ja omalla esimerkilläni olen nimenomaan halunnut ravistella ummehtuneita käsityksiä, rikkoa tabuja, hälventää mielenterveysongelmiin edelleen liitettävää stigmaa ja rohkaista ihmisiä puhumaan asioista avoimemmin sekä kannustaa ihmisiä ennen kaikkea hakemaan apua mieluiten ennemmin kuin myöhemmin. Mitä useampi puhuu avoimesti mielenterveydestä, sitä vähemmän se leimaa ja sitä matalampi on kynnys pyytää kohtaamiinsa elämän solmukohtiin tukea.

Kun ystäväni, video- ja valokuvaaja Sanni Riihimäki soitti minulle pari viikkoa sitten ja pyysi mukaan mielenterveyttä koskevaan videoprojektiin, ei tarvinnut miettiä kahdesti. Projektin taustalla olivat ystäväni omat kokemukset siitä, kuinka monilla tavoin masennus ilmenee pelkästään hänen omassa elämänpiirissään. Omakustanteisen taideprojektin tavoitteena on lisätä mielenterveystietoisuutta ja antaa masennukselle kasvot – näyttää se moninainen kirjo yksilöllisiä kokemuksia ja ihmisiä, joita masennus on kohdannut ja koskettanut. Yhdet noista kasvoista lukuisten muiden joukossa ovat omani. Olkoon tämä video omistettu kaikille teille, jotka kamppailette masennuksen kanssa tälläkin hetkellä sekä erityisesti Hänelle, joka elää enää vain muistoissani.

Pupulandiassa mielenterveys- ja masennusteemaa on käsitelty muun muassa näissä jutuissa:

♥ Omia kokemuksia psykoterapiasta

♥ Minun masennustarinani

♥ Puhetta masennuksesta

♥ Mielenterveys-tabua rikkomassa

♥ Nuorten mielenterveys ja Sekasin-kampanja

♥ Avointa keskustelua mielenterveydestä, osa 1

♥ Avointa keskustelua mielenterveydestä, osa 2

♥ Uskalla hakea apua

Maailman mielenterveyspäivä – tukea masentuneelle ja masentuneen läheisille

*

Olen puhunut lisäksi mielenterveydestä ja masennuksesta esimerkiksi näissä artikkeleissa ja haastatteluissa:

♥ Bloggaaja Jenni Rotonen: “Selvisin masennuksesta” (Kauneus & Terveys)

♥ Jenni Rotonen: “Terapia oli paras lahja itselleni” (Suomen Mielenterveysseura)

♥ Bloggaja kertoo masennuksestaan: “Päällepäin varmaan kukaan ei arvaisi” (MTV3)

♥ Jenni Rotonen tuo esiin, että paha olo voi piillä kiiltävänkin kuoren alla (Tunne & Mieli)

 

 

Video: Sanni Riihimäki

Photo: Camilla Bloom

Tags: , , , ,

Categorised in: Elämä, Kulttuuri, Musiikki

2 Comments

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *

  • Kerttu

    Kovasti voimia ja jaksamista suureen suruusi! Toivottavasti sinulla on joku kenen kanssa jakaa tuntemuksia, esimerkiksi joku, joka myös tunsi kyseisen henkilön.

    Olin itse joskus samanlaisessa tilanteessa, ja tärkeää surun käsittelyssä oli, että sai puhua myös muiden hänet tunteneiden ihmisten kanssa, jakaa muistoja ja toisaalta myös oppia olla armollinen itselleen. Tuossa tilanteessa jäin itse ainakin jossittelemaan juuri niitä viimeisiä puheluita ym, ja mietti olisiko pitänyt sanoa jotain toisin, oliko tämä minusta kiinni. Vaikka ei se koskaan ole. Tuollaisia päätöksiä harva, jos kukaan osaa nähdä ennalta.

  • Senja

    Hei, kiitos tästä tekstistä ja voimia suruusi. Kiitos myös siitä, että jaksat pitää tätä keskustelua esillä, monelle meistä jotka painivat mielenterveyden ongelmien parissa tekee hyvää, että on olemassa ihmisiä jotka jaksavat purkaa näitä tabuja ja puhua asiasta julkisesti. Tämä on arvokasta työtä ja tekee hyvää nähdä, että meitä on muitakin, joilla ulospäin näyttäytyy kaiken olevan hyvin, mutta todellisuudessa elämään voi kuulua juurikin masennusta.

    Olen myös itse kaikista ulkoisista tekijöistä huolimatta käynyt läpi yli kymmenen vuotta erilaisia mielenterveyden ongelmia. Tänä syksynä masennus rupesi oireilemaan taas voimakkaasti ja olin pihalla siitä, mistä lähteä hakemaan apua jälleen kerran ja mistä saada voimia avun hakemiseen. Samalla kuitenkin pohdin, että onko minulla edes oikeutta kokea olevani masentunut ja onko tämä edes niin vakavaa, kun elämässä kaikki vaikuttaa ulkoisesti olevan hyvin. Eli kiitos siitä, että kirjoitat myös näistä aiheista kaiken ihanan ja inspiroivan lisäksi, siitä on oikeasti apua. Mukavaa syksyä:)

Related posts